Vanhan talon salaojitus, tehdäkö vaiko eikö?
JukkaK
Talo on täyskellarillinen vuosimallia 1945, johon tulee
matalaperusteinen laajennusosa vm. 2005, vanha kellari on tarkoitus
muuttaa lämpimäksi varasto/harrastetilaksi. Ajattelin että kun kaivuri
tulee tontille, niin samallahan kaivaa salaojat myös vanhan talon
ympärille. Sitten rupesi mietityttämään, että onko siinä sittenkään
järkeä, koska kellari ei 60-vuoden aikana ole kärsinyt maakosteudesta,
pohjavesistä jne. Nyt sitten rupesin miettimään että kannattaako sitä
uuttakaan osaa salaojittaa, ellei rakennusvalvonta jostain syystä moista
vaadi.
Auttakaapas nyt sen verran miestä mäessä, että keksiikö jonkun oikean
syyn salaojitukseen, eikä vain siksi, että nykyään on niin tapana tehdä
ja samallahan se tulee kun se kaivuri siinä pyörii, eikä maksa juuri
mitään ylimääräistä. Ei huvita niitä putkia upottaa vain upottamisen
ilosta. Vanhassa rakennusopissa ennen markkinamiesten kulta-aikaa,
sanottiin, että salaojitus kannattaa tehdä erityisen kostella paikalla
tai jos on vaara pohjaveden noususta kellariin. Näistä ehdoista vain
jälkimmäinen kenties voisi realisoitua, mutta jos tekee kellarin niin,
että pieni tulva lattialla ei aiheuta suurta dramatiikkaa, jos tuo
joskus toteutuu, niin so what? Ja voihan ne salaojat tehdä sitten jos
tuosta vaikuttaa tulevan ongelmia. Pintavedet hoidetaan pois nurkista
pyörimästä.
JukkaK
theikkila
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message news:412E3CBC...@pcuf.fi...
Itselläni hiukan sama ongelma. Talo vm-41 eikä ole salaojia. Eikä näy
tarvivankaan. Nyt pitäisi tehdä kuitenki kuistin jatkeeksi 10 neliön
laajennus ja mietin pitäisikö siihen tehdä sitten ne salaojat. Taidan kysyä
rakennusvalvonnasta mitä mieltä ovat, jos eivät vaadi niin enpä taida
laittaa.
TV
Rakennusvalvonta vaatinee niitä?
Meidän alue on soraharjua eikä lammikoita jää pihalle oikeastaan edes
näillä huippusateilla tänä kesänä. Talot aikaisemmin on tehty ilman salaojia
mutta laitettiin koko systeemi kun alakerta/kellari tulee kuitenkin
hyötykäyttöön, lisäksi pihapiiriin kunnon kaadot, hyvät pohjatyöt jne.
varmuuden vuoksi.
Ei se tosiaan ole iso homma kun kaikki on muutenkin auki, ikävä alkaa
kellarin kuivauksen jälkeen repimään nättiä pihaa auki: laittakaa vaan
kerralla kondikseen?
t. V
Maria
noustessa anturan tasolle se tyhjentää vierustat vedestä. Eli vanha osa on
turvassa jos pohjaveden pinta on alle anturan tason. Löytyisikö poraustietoa
tontiltasi. Uusi osa luulempa on pakko rakennusvalvonnan vuoksi varustaa
salaojilla. Salaojien tarkoitus ei ole auttaa pintavesien poisjohtamisessa
mitenkään eli pintavesien poisjohtaminen kannattaa tehdä huolella sekä
vanhassa että uudessa puolessa.
M.
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> kirjoitti viestissä
news:412E3CBC...@pcuf.fi...
JukkaK
Maria wrote:
> Eikös salaojituksen primääritarkoitus ole huolehtia, että pohjaveden
> noustessa anturan tasolle se tyhjentää vierustat vedestä. Eli vanha osa on
> turvassa jos pohjaveden pinta on alle anturan tason. Löytyisikö poraustietoa
> tontiltasi.
Ei löydy vielä poraustietoa. Pohjavesi on viimeisen 60v. pysynyt anturan
alapuolella, naapureista löytyy syvennettyjä kellareita, eikä nekään ole vielä
pohjavedessä. Muutama vuosi aiemmin on läheisen joen pintaa nostettu puoli
metriä, jonka pitkäaikaisvaikutukset ei vielä ole tiedossa, ja saattaa ehkä
muuttaa tilannetta noilta osin. Jos tuo kenties pienikin riski realisoituu, niin
voihan sen sitten muuttaa. Ja ilman parempaa tietoa veikkaisin että siinä
tilanteessta en ole ainoa jolle tulee ongelmia, niin veikkaisin että
voimayhtiötä huudetaan vastuuseen, vaikka se varmaan epätoivoista onkin :-)
> Salaojien tarkoitus ei ole auttaa pintavesien poisjohtamisessa
> mitenkään eli pintavesien poisjohtaminen kannattaa tehdä huolella sekä
> vanhassa että uudessa puolessa
Niinpä, mutta nykyään tuntuu, että salaojaa pyritään käyttämään pintavesien
poistoonkin, tai ainakin semmoisella mielikuvalla niitä myydään.
JukkaK
JukkaK
TV wrote:
> Ei se tosiaan ole iso homma kun kaikki on muutenkin auki, ikävä alkaa
> kellarin kuivauksen jälkeen repimään nättiä pihaa auki: laittakaa vaan
> kerralla kondikseen?
Ei ole iso homma, mutta mitä ollaan laittamassa kondikseen jos ei ole mitään
vikaa? Minusta kaikille muutoksille/korjauksille pitäisi olla joku syy? Jos
vertais vaikka siihen, että päätän lähteä täältä pohjoisesta Lahteen
lomareissulle, niin saan päähäni että ajetaan nyt samalla sitten Helsinkiin, kun
eihän se enää paljon tee ajomatkaan/kustannuksiin. Ihan vain siltä varalta jos
joskus tulevina vuosina tulee tarvetta käydä Helsingissä. Sitten voi todeta,
että tulipahan käytyä ;-)
JukkaK
NN
eihän talo just nyt pala ja turha maksaa ylimääräistä, jos vaikka joskus
sattuisi palamaankin ;-)
Tai toisinpäin. Tuon voi ajatella könttäsummaisena vakuutusmaksuna
tulevaisuuden varalle.
Jussi
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message news:412EF509...@pcuf.fi...
JukkaK
NN wrote:
> Tai toisinpäin. Tuon voi ajatella könttäsummaisena vakuutusmaksuna
> tulevaisuuden varalle.
Edelleenkin jää kysymysmerkiksi mikä on yllättävä tragedia, josta aiheutuu
jotain niin merkittävää vahinkoa, että sitä vastaan kannattaa ottaa tuommoinen
"salaojavakuutus"?
JukkaK
Markku Nevalainen
>
> Edelleenkin jää kysymysmerkiksi mikä on yllättävä tragedia, josta aiheutuu
> jotain niin merkittävää vahinkoa, että sitä vastaan kannattaa ottaa tuommoinen
> "salaojavakuutus"?
No vaikka toinen tällainen sadekesä perään, jolloin pohjavedet nousevat
30..40 cm normaalia korkeammalle.
Eikö tässä ole suunnilleen kyse siitä, että kannattaiskohan sinne
uuden osan avoinna olevaan sokkelikuoppaan laittaa sokkelia kiertä-
mään 20..40 metriä valkoista salaojaputkea vai eikö kannata?
Laittaisin ilman muuta, enkä viitsisi pähkäillä tai kinata tällaisen
asian kanssa yhtään sen kummemmin.
MNe
JukkaK
Markku Nevalainen wrote:
> No vaikka toinen tällainen sadekesä perään, jolloin pohjavedet nousevat
> 30..40 cm normaalia korkeammalle.
Vedennousu ei vielä ole ongelma, mutta voiko siitä seurata jotain pahempaa, kuin
että kellarin lattia on tulvan alla? Jos ilmiö on väliaikainen ne tuokaan ei haittaa
kun sehän kuivaa kun vesi poistuu. Jos tilanne jää pysyväksi, niin vaatinee
järeämpiä toimia kuin salaoja?
> Eikö tässä ole suunnilleen kyse siitä, että kannattaiskohan sinne
> uuden osan avoinna olevaan sokkelikuoppaan laittaa sokkelia kiertä-
> mään 20..40 metriä valkoista salaojaputkea vai eikö kannata?
Uuden osan kannalta asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi, että se tulee
matalaperustuksella, joten anturoiden korkeustaso on paljon ylempänä. Jos ei
pohjavesi aiheuta ongelmia metriä alempana, niin mitä hyötä noista korkeammalla
olevista salaojistakaan on?
> Laittaisin ilman muuta, enkä viitsisi pähkäillä tai kinata tällaisen
> asian kanssa yhtään sen kummemmin.
Minusta taas nykyään tehdään aivan liikaa asioita pelkästä tekemisen ilosta ilman,
että on oikeita perusteita tiedossa, siispä vaivauduin ainakin pähkäilemään asiaa.
Kinaamisesta en välitä, mutta edelleen odotellaan oikea ha hyvin perusteltua syytä.
Minusta asia on
1) pohjavesi ei odotettavissa oleva ongelma -> ei tarvetta salaojalle
2) Jos tilanne muuttuu ja pohjavesi nousee väliaikaisesti -> ei ongelmaa jos kellari
on tehty varautuen siihen että sinne joskus vesi tulee, ja kuivuu veden poistuessa
3) Jos pohjavesi nousee pysyvästi, ei pelkkä salaoja auta, vaatinee rankempaa
vesieristysta ja pumppuja avuksi, jos haluaa pitää kellarin kuivana, vai?
JukkaK
Tapio Viljava
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message news:412F0BCE...@pcuf.fi...
> Kinaamisesta en välitä, mutta edelleen odotellaan oikea ha hyvin
perusteltua syytä.
No jos vaikka se, että jos myyt joskus talon edelleen, se menee paremmin
kaupaksi kun on salaojat.
Tapsa
JukkaK
Tapio Viljava wrote:
> No jos vaikka se, että jos myyt joskus talon edelleen, se menee paremmin
> kaupaksi kun on salaojat
Vaikka irrotti naurut, niin ehkä tähän mennessä paras syy, joka on tullut
itsellekin mieleen. Onhan noita muitakin juttuja, joita tulee tehtyä "Corolla
ihmisiä" varten, vaikka ei taloa näillä näkymin heti olekaan myymässä. "Corolla
ihmisillä" tarkoitan henkilöitä, joiden mielestä parketti on ainoa oikea
olohuoneen päällyste, ja kylpyhuoneen kaikki pinnat ja keittiökaapistojen
välitila on oltava laattaa jne, vaikka noille ei ole mitään muuta perustetta
kuin että naapurissakin on semmoiset. Ihan vastaavasti Corolla on ainoa oikea
auto ;-)
Sitähän se teettää tuo että asioihin ei viitsitä perehtyä, vaan taloa ostaessa
on salaojat (vaikka toimimattomatkin) oltava vaikka ei niiden toimintaa/hyötyä
ymmärräkkään, eikä sekään niin haittaa, että muutaman vuoden päästä ne
kuitenkin tukkeutuu huollon puutteessa.
JukkaK
Petri Kärhä
Minulle selvisi tänä kesänä vihdoin noiden mystisten putkien merkitys. Noin
pääsääntöisestihän ne ovat täysin turhat. Niissä ei ikinä ole vettä, koska
vesi kulkee ympärillä olevia soria pitkin purkupaikkoihin. Tämä on helppo
havaita kurkkaamalla silloin tällöin kaivoihin. Noin pääsääntöisesti
salaojaputkien päät on aina noin 20 cm veden pinnan yläpuolella.
Niitä putkia tarvitaan ainoastaan rankkasateilla. Jos vettä tulee kuin
Esterin p...stä niin sora ei ehdi kuljettaa kaikkia vesiä pois, jolloin
veden pinta alkaa nousta. Tällöin ne putket toimivat. Veden nousu lopetetaan
putkien tasolle joka on hiukan anturoiden alapuolella. Vettä tulee
salaojista että ryöppyää. Sitten kun rankkasade loppuu, niin vesi valuu taas
soria pitkin pois ja veden pinta asettuu normaalikorkeuteensa. Tätä oli kiva
demota alkukesästä, kun mulla on autotallin ympärillä salaojat näkyvissä. Ne
toimii tasan tämän teoria mukaan.
Vanhojen talojen pohjien kanssa kannattaa olla vähän varovainen. Koskee
salaojaremontteja, mutta myös teiden tai uusien talojen rakentamista. Vanhat
talot on tehty ilman salaojia. Jos on tuuri, niin maa on hiekkaperäistä.
Salaojia ei tarvitse. Ne voi asentaa jos haluaa tai on pakko, mutta niillä
ei ole minkään näköistä virkaa. Jos taas ei ole tuuri, niin talo on esim.
saven päällä. Vuosien saatossa talo on asettunut tasapainoon. Savi talon
alla on häiriintymätöntä. Jos nyt ympäristöön kaivetaan jotain, esim. uusi
tie, joka ulottuu alemmalle tasolle kuin talon anturat, niin pohja voi
kuivua. Murphyn lakien mukaan se kuivuu epätasaisesti ja talo voi kellahtaa
vinoon.
Se että talossa on kuiva kellari tahtoo sanoa, että maaperä on jotain hiekan
sukuista vetävää tavaraa. Olen kanssa sitä mieltä, ettei sen ympäristöä
kannata lähteä kaivelemaan. Jos seinustat kaivaa auki ja täyttää soralla
(salaojitus tarkoittaa oikeasti tätä, putket on tulvia varten) niin on kaksi
vaihtoehtoä: 1) ei tapahdu mitään ja talo pysyy edelleen kuivana 2) kellari
pysyy sittenkin hieman kuivempana kuin ennen mutta talo lähtee vajoamaan
maaperän kuivuessa. Mielestäni tässä ei ole mitään voitettavaa. On itse
asiassa kolmaskin vaihtoehto: 3) Sinun talollesi ei tapahdu mitään, mutta
naapurisi talo kellahtaa vinoon, mistä sinut haastetaan oikeuteen.
Jos nyt kuitenkin päätät ne seinänvierustat kaivaa, niin kannattaa selvittää
maaperän koostumus, ja kysyä konsultaatiota joltakulta. Keltä, onkin sitten
hankalampi kysymys. YIT:llä on ainakin sellainen geodeettinen konsultti.
Tapasin sen kerran lentokentällä. Kaippa joku pienempi firmakin tekee
tuollaista konsultointia.
Pete.
Markku Nevalainen
>
> Onhan noita muitakin juttuja, joita tulee tehtyä "Corolla
> ihmisiä" varten, vaikka ei taloa näillä näkymin heti olekaan myymässä. "Corolla
> ihmisillä" tarkoitan henkilöitä, joiden mielestä parketti on ainoa oikea
> olohuoneen päällyste,
Vaikka nyt asioista tietävänä hymyilyttäisikin, niin ei ole taattua että
olet yhtä huvittunut talomyyjä, kun joskus kun joskus 10..20 vuoden
kuluttua yrität saada taloasi kaupaksi.
OK-talokauppoja tehtäessä alkaa kuntokartoitus olla aika vakio
toimenpide. Siellä on yhtenä tarkastettavana kohtana mm. salaojien kunnon
tarkistus. Kuntokartoitukseen tulee siis talosi kohdalle merkintä,
että uusi osa on rakennettu v. 2004, mutta salaojitusta tai ojien
toiminnan tarkistusta varten salaojakaivoja ei ole lainkaan.
Kuntoarviota lukevalle se on melkein sama asia kuin että "kylp-
pärissä on uusi laatoitus, mutta vesieristyksiä ei ole tehty".
Et pääse itse jokaiselle ostajaehdokkaalle erikseen vakuuttelemaan,
että on pohjavedet aina niin alhaalla, että ei ikinä mitään vaivaa
ole. Salaojia ei vain ole, ja sillä selvä. Ja asiaan voi Corolla
ihmisten lisäksi takertua joku Volkkarin ja Fordin omistaja myös.
> Sitähän se teettää tuo että asioihin ei viitsitä perehtyä, vaan taloa ostaessa
> on salaojat (vaikka toimimattomatkin) oltava vaikka ei niiden toimintaa/hyötyä
> ymmärräkkään,
Näin on. Mutta kun asiantilan tiedät, ja ostavan ihmisluonnon mielen-
liikkeet tunnet, niin mikä idea on yrittää säästää joku metri halpaa
salaojaputkea nyt?
MNe
Petri Kärhä
"Markku Nevalainen" <mne.remt...@iki.fi> wrote in message
news:412F1...@iki.fi...
> OK-talokauppoja tehtäessä alkaa kuntokartoitus olla aika vakio
> toimenpide. Siellä on yhtenä tarkastettavana kohtana mm. salaojien kunnon
> tarkistus. Kuntokartoitukseen tulee siis talosi kohdalle merkintä,
Jeh. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu näistä kuntotarkastuksista.
Meinasin taas perseelle lentää. Myytävään omakotitaloon oli tehty
kuntokartoitus. Kartoituksessa todettiin kosteusvaurioita kellarikerroksen
seinissä. Hintaa alennettiin, ja kauppakirjaan kirjattiin, että talo myydään
kosteusvaurioisena ja silleen. Ja sitten eiku käräjille, ja niinhän se
ostaja voitti. Kauppakirjan lisäykset eivät olleetkaan päteviä, koska
kellarikerroksen seinien kosteusvaurioiden syy olikin puuttuva salaojitus ja
rakennuksen liian alhainen korkeusasema, mitkä eivät käyneet selvästi ilmi
kuntokartoituksesta.
Voi herra mun jee, mihin tämä touhu on menossa. Jos kellarikerroksen seinät
on märät, niin ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että salaojitus ei toimi
ja/tai ympäröivä maasto ei ime kunnolla. Ja sen nyt pitäisi nähdä sokeakin
otsaluullaan, jos talo on rakennettu liian matalalle. Ja jos on tietoinen
kosteusvaurioista, ja saa sillä perusteella hintaa tingattua, niin ei sitten
jälkikäteen tulla enää itkemään lisää rahaa. Olis taas tässä maassa
nurmivasaralle töitä.
(Tämä juttu on muuten tosi. Kannattaa lukea Hesari pohjaksi keskusteluun).
Pete
Tapio Viljava
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:cgnadn$d6m$1...@epityr.hut.fi...
> Jeh. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu näistä kuntotarkastuksista.
> Meinasin taas perseelle lentää. Myytävään omakotitaloon oli tehty
> kuntokartoitus. Kartoituksessa todettiin kosteusvaurioita kellarikerroksen
> seinissä. Hintaa alennettiin, ja kauppakirjaan kirjattiin, että talo
myydään
> kosteusvaurioisena ja silleen. Ja sitten eiku käräjille, ja niinhän se
> ostaja voitti. Kauppakirjan lisäykset eivät olleetkaan päteviä, koska
> kellarikerroksen seinien kosteusvaurioiden syy olikin puuttuva salaojitus
ja
> rakennuksen liian alhainen korkeusasema, mitkä eivät käyneet selvästi ilmi
> kuntokartoituksesta.
> Voi herra mun jee, mihin tämä touhu on menossa. Jos kellarikerroksen
seinät
> on märät, niin ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että salaojitus ei toimi
> ja/tai ympäröivä maasto ei ime kunnolla. Ja sen nyt pitäisi nähdä sokeakin
> otsaluullaan, jos talo on rakennettu liian matalalle. Ja jos on tietoinen
> kosteusvaurioista, ja saa sillä perusteella hintaa tingattua, niin ei
sitten
> jälkikäteen tulla enää itkemään lisää rahaa. Olis taas tässä maassa
> nurmivasaralle töitä.
Minä ymmärsin niin, että ongelmana tuossa oli, että mahdollisia vikoja ei
ollut yksilöity. Myyjän olisi kannattanut ihan arvaamalla luetella
kauppakirjaan kaikki keksimänsä syyt, mistä kosteusvaurio saattaisi johtua,
niin olisi ollut kuivilla.
Jutusta ei käynyt selville, tuomittiinko myyjä maksamaan korjauskulut (yli
70 000 e) kokonaisuudessaan vai vähennettiinkö siitä se osuus, jolla
kauppahintaa oli kosteusvaurion vuoksi alennettu. Jos vähennettiin, niin
kuinkahan paljon, jos mainittua summaa ei myöskään mainittu kauppakirjassa.
Tapsa
Pekka Taipale
> Jutusta ei käynyt selville, tuomittiinko myyjä maksamaan korjauskulut (yli
> 70 000 e) kokonaisuudessaan vai vähennettiinkö siitä se osuus, jolla
> kauppahintaa oli kosteusvaurion vuoksi alennettu. Jos vähennettiin, niin
> kuinkahan paljon, jos mainittua summaa ei myöskään mainittu kauppakirjassa.
Ei ole lehti nyt käsillä, mutta eikös siinä sanottu, että korvaussumma
oli jotain luokkaa 23 000 euroa, eli vain tämä osa korjauskuluista
katsottiin myyjän "syyksi" ja muut kattoi hinnan alennus jonka peruste
mainittiin kauppakirjassa?
Mielestäni tuossakin on kyllä 23 000 euroa liikaa.
Ilmeisesti myyjän kannattaa kaikissa tällaisissa tapauksissa myydä
talo "purkukuntoisena".
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
JukkaK
Pekka Taipale wrote:
> Ilmeisesti myyjän kannattaa kaikissa tällaisissa tapauksissa myydä
> talo "purkukuntoisena".
Ei riitä sekään, vaan siinäkin pitää eritellä viat joista tuo purkukuntoisuus
johtuu. Jos sattuu ostaja löytää jonkun vian joka unohtui listasta, niin eikun
käräjille ja korvauksia hakemaan kun se löyty erittelemätön vaurio siitä
purkukuntoisesta talosta.
Niin se on kummallinen tuo laki nykyään ;-)
JukkaK
Timo Hyvonen
tarpeettomuus on osoitettu pohjatutkimuksella tai muulla
asiantuntijalausunnolla.
www.hel.fi jne.
t. Timo
ask@kolumbus.fi ove
> että mahdollisia vikoja ei ollut yksilöity.
vikahan oli yksilöity - mutta vian aiheuttajaa ei
eli:
vettä tulee kellariin - mutta miksi ihmeessä ?
artikkeli oli vain osoitus ja kiistaton todiste
Suomen korkeimpien tuomareiden äärettömän suuresta
näsäviisaudesta
katkeamatonta todisteluketjua voidaan myös
tarvittaessa aina jatkaa ... vaikka Kiinaan saakka:
vettä tulee kellariin ... koska sokkelin vesieristys puuttuu ?
hm ... mutta tuleeko kuitenskaan ... jos maa onkin kuivaa
vettä tulee kellariin, koska maa ulkopuolella on märkää
mutta onko märkä maa muka jokin talon vika
ainahan maassa ulkona märkää on ... ainakin tänä kesänä
ja joissakin paikoissa on joki voinut nousta pihamaalle
onko pihalle noussut joen pinta jokin talon vika ?
vai onko se kunnallistekninen, vesi- ja viemärilaitoksen vika
kun kaikki vesi ei mahdukaan yhtä aikaa katuviemäriputkiin
no onkos kunnallistekninen vika sitten
luettava oikeudessa ok-talonmyyjän syyksi
no totta helkkarissa
olisi hankkinut talonsa toisesta kunnasta !
ei meillä tullut vettä kellariin
ja kannattaa myös asentaa ne salaojatkin, sillä
niiden asentamatta jättäminen on SUURI rakennusVIRHE
ja nykyisten rakentamismääräysten vastainen rikos
jonka korjaaminen myöhemmin on paljon kalliimpaa
kuin 2 euroa metri,
jonka ne vain maksavat (Ruskeasuon Romu:ssa)
kun kuoppa sokkelin ympärillä on vielä peittämättä
ask@kolumbus.fi ove
niin on !
ja samasta asiasta jauhettiin jo vuosi sitten
mutta
nyt se on muuttunut vieläkin kummallisemmaksi
... jos vain mahdollista
enää ei riitä pelkkä vian yksilöinti, vaan nyt on yksilöitävä
myös jokaisen vian aiheuttaja ja syy
jos on lahoa, niin nyt ei enää riitäkään
että ilmoittaa lahoa jossain kohtaa taloa olevan
nyt on myös ilmoitettava MIKSI on sitä lahoa
miksi - no jotta tuomaritkin tajuavat?
laki
yksityisen ok-talon-omistaja-myyjän 5 vuoden takuuajasta
- myös muiden aikaisemmin taloon tekemistä virheistä -
säädettiin "suuren viisauden dynastian" eli vihreiden
ympäristöasiantuntijoiden hallinnon aikana - joskus v. 1995
... silloin kun vapaasti irrallaan riehuvia huijarigryndereitä
ei enää saatu vastuuseen ... yhtään mistään
joten ... "syyllinen" virheisiin oli jostain löydettävä
sillä eihän ns. rakennusvalvonta nyt sentään ole
mitään "valvontaa", vaan ... puhdasta byrokratiaa
esim. YIT:llä on nytkin vain yhden vuoden takuuaika
ja sekin vain omista (ja alihankkijoittensa) tekemisistä
JukkaK
"Markku Nevalainen" <mne.remt...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:412F1...@iki.fi...
> JukkaK wrote:
> >
> Näin on. Mutta kun asiantilan tiedät, ja ostavan ihmisluonnon mielen-
> liikkeet tunnet, niin mikä idea on yrittää säästää joku metri halpaa
> salaojaputkea nyt?
No eihän se putki paljoa maksa, mutta pitäähän siinä vaihtaa maatakin jotta
salaoja toimisi oikein ja kaupungin verkkoon liittymisen vuoksi vaadittava
padotusventtiili ei käsittääkseni ole ihan ilmainen sekään. Onhan siinä
tietenkin se vaihtoehto, että lähtee oikomaan ja tekee salaojan
hutaisemalla, jolloin se ei toimi oikein eikä ole ainakaan mitään virkaa,
mutta onpahan onnellinen ostaja sitten joskus kun on salaoja tehty ;-)
Enemmän kuin se kustannus minua epäilyttää nimenomaan tilanteen muuttaminen
vanhan osan kohdalla, syistä joihin mr. Kärhäkin toisaalla viittasi.
Maaperätutkimuksella asiaan riskejä saanee rajattua, mutta kyllä se nyt vain
silti vähän kaihertaa jos ei oikeaa syytä operaatioon ole.
Itse asiassa tuossa eilen parinkin asiantuntijan kanssa keskustellessa tuli
selväksi, että uuden osan kohdalla ei välttämättä rakennusvalvonta vaadi
salaojia, mutta voi olla että rakennesuunnittelija ei suostu niistä
luopumaan ns. oman nahkansa turvaamiseksi, vaikka niillä ei mitään virkaa
olisikaan. Saa nähdä mitä rakennesuunnittelija aiheesta tuumaa.
Jukkak
marko
seinät
> on märät, niin ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että salaojitus ei toimi
> ja/tai ympäröivä maasto ei ime kunnolla. Ja sen nyt pitäisi nähdä sokeakin
Öööh...
Hei, ei ne salaojat ihan ihmeitäkään tee, edes silloin kun ne ovat
tarpeelliset ja toimivat.
Mitens olisi, jos vaikka salaojat on asennettu ok mutta perusmuurin
vesieristys puuttuu...onko
seinät märät....on.
Entäs jos salaojat on, mutta maa perusmuurin ympärillä on kapillaarisesti
vettä siirtävää, niin aivan varmasti kosteutta on about anturasta
kukkapenkkiin asti.
Entäs jos kellarin (betoni)seinät nostavat kapillaarisesti vettä alapäästää,
sillä anturan alla
olevat maakerroksethan ovat muuta kun kapillarikatkoja.
Itse tietäisin vielä about kymmenkunta muuta syytä miksi
kellarin seinät voivat olla märät, vaikka salaojitus olisikin, joten
mielestäni oikeuden päätös on "insinöörilogiikalla" oikea.
> otsaluullaan, jos talo on rakennettu liian matalalle. Ja jos on tietoinen
Siis pitäisi rakentaa vain maan pinnan päälle....ne kellarit?
Päätös on selvä merkki siitä, että kauppakirjoihin tehtävät myyjän vastuuta
rajoittavat kirjaukset ovat pätemättömiä.
Onnea kaikille vanhaa (tai vähän uudempaakin) taloansa myyville ;-)
T:Marko
JukkaK
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> kirjoitti
viestissä:cgn5md$as9$1...@epityr.hut.fi...
Jälleen kerran erinomaista asiaa!
> salaojista että ryöppyää. Sitten kun rankkasade loppuu, niin vesi valuu
taas
> soria pitkin pois ja veden pinta asettuu normaalikorkeuteensa.
Ja oleellistahan tuossa on tuo maaperän laatu, vettä hyvin läpisevä sora.
Toimisi varmaan meidän tapauksessa kutakuinkin samaan tyyliin, kun vanha
hiekka/savi/mikälie maaperä pitäisi vaihtaa salaojasoraan. Eli toimiihan se
pintavesien siirtäjänä kun pannaan toimimaan. Nykyinen maaperä puolestaan
käsittääkseni imee vettä itseensä ja kuivuu sateiden hiljalleen sateiden
jälkeen.
>
> ei ole minkään näköistä virkaa. Jos taas ei ole tuuri, niin talo on esim.
> saven päällä. Vuosien saatossa talo on asettunut tasapainoon. Savi talon
> alla on häiriintymätöntä. Jos nyt ympäristöön kaivetaan jotain, esim. uusi
> tie, joka ulottuu alemmalle tasolle kuin talon anturat, niin pohja voi
> kuivua. Murphyn lakien mukaan se kuivuu epätasaisesti ja talo voi
kellahtaa
> vinoon.
Tämä riskihän se mielessä väijyy :-)
>
> Se että talossa on kuiva kellari tahtoo sanoa, että maaperä on jotain
hiekan
> sukuista vetävää tavaraa. Olen kanssa sitä mieltä, ettei sen ympäristöä
Eikä kellarista ole tarkoitus täysin kuivaa saadakaan, vaan mieluummin
rakennan sen niin että kosteus on hallinnassa. Kellarin täysin kuivana
pitäminen lienee kutakuinkin mahdotonta, joten mieluummin lähden siitä, että
pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset kosteusrasitukset kuuluu asiaan ja on
hallinnassa, eli ilmanvaihto toimii ja rakenteet ja materiaalit tehdään niin
että kestään joskus mahdollisesti iskevän tulvavaurion, eli vesi pääsee myös
pois ja rakenteet kuivumaan.
> Jos nyt kuitenkin päätät ne seinänvierustat kaivaa, niin kannattaa
selvittää
> maaperän koostumus, ja kysyä konsultaatiota joltakulta. Keltä, onkin
sitten
Kyllä kai se näin on tehtävä. Eilen juttelin korjausrakentamiskeskuksen
asintuntijan kanssa, ja hommassa on niin paljon muuttujia (kellarin tuleva
käyttö, sisäpuoliset rakenneratkaisut, maaperän laatu ja routiminen,
pintavesien käsittely jne.), että vaatii tarkkojen faktojen selvittämistä,
että päätyy oikeaan tulokseen.
Tämän aiheen ympäriltä eri tahojen kanssa käyty keskustelu on taas
vahvistanut käsitystä siitä, että salaojat on yksi aikamme muoti-ilmiö,
joita tehdään automaattisesti ymmärtämättä asian kokonaiskuvaa. Ei väitä
itsekään konaiskuvaa täysin ymmärtäväni, mutta ainakin sen, että "kyllä" ei
aina ole oikea vastaus, ellei halua polttaa rahaa pelkästä rahan polttamisen
ilosta. No rautakauppa ja urakoitsijat ainakin pärjää ;-)
Pahasti pelkään, että salaojat tulee meillekin sekä uuteen, että vanhaan
osaan jos maaperä vanhan osan alla sen sallii. Syyksi jäänee ainostaan
suunnittelijan vaatimukset ja mahdollinen ostaja joskus kaukana
tulevaisuudessa ;-) Kattellaan mitä tuleman pitää.
JukkaK
JukkaK
"marko" <ma...@poista.fi> kirjoitti
viestissä:cgpcr0$adp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Itse tietäisin vielä about kymmenkunta muuta syytä miksi
> kellarin seinät voivat olla märät, vaikka salaojitus olisikin, joten
> mielestäni oikeuden päätös on "insinöörilogiikalla" oikea.
Jutussa sanottiin, että ostajan selonteko noista vioista olisi ollut
kohtuuton kun olisi pitänyt porata reikiä lattiaan ja kaivaa maata talon
ympäriltä. Haloo?? Eikö olisi ollut kohtuullisen pieni vaivaa kysyä myyjältä
onko niitä salaojia vai ei? Toisaalta kyllähän sen näkee tarkastuskaivojen
olemassaolosta onko ainakaan oikein tehtyä salaojaa. Taloon oli myös tehty
kuntokartoitus, jossa asia olisi pitänyt tulla ilmi, kuten jo täälläkin on
todettu.
Minun teknikkologiikalla tuo päätös on väärä, väärästä asiasta tai väärä
syyllinen. Ei oikein tehtyjen salaojien olemassaolon selvittäminen ole
kohtuutonta, kun siitä selviää kuka tahansa normaali puhe- ja näkökyvyllä
varustettu henkilö. Toinen asia sitten on jos noissa normaali
havainnointikyvyllä tehdyissä selvityksissä, on jonkun taholta annettu
väärää tietoa, niin silloin toki on väärän tiedon antaja vastuussa. Nyt
sitten on tuo tiedoiltaan vajavaisen jutun perusteella hankala sanoa onko
ostaja/kiinteistönvälittäjä/kuntokartoituksen tekijä yksinkertaisesti
jättänyt asian selvittämättä, vai onko myyjä/kiinteistönvälittäjä antanut
asiassa väärää informaatiota. Joka tapauksessa kuntokartoituksen tekijän
olisi pitänyt asia tavalla tai toisella huomioida. Joko salaojia ei ole tai
niiden kuntoa ei voida tarkastukaivojen puutteen vuoksi selvittää, ja jos ei
ole tietoa mihin salaojan poisto meneen, niin oletusarvoisesti voi todeta,
että jos salaojat ovat olemassa, niin on erittäin korkea todennäköisyys,
että ne ei toimi. Onko tuolla nyt sitten eron onko siellä toimimaton salaoja
vai ei salaojaa ollenkaan? Jälkimmäinen vaihtoehto voi olla jopa parempi
jossain tilanteessa.
Tuntuun hankalalta uskoa, että myyjä olisi tietoisesti valehdellut salaojien
olevan olemassa, jos niitä ei ole, niin silloin minusta varsinainen
vastuullinen löytyy akselilta ostaja/välittäjä/kuntotarkastaja.
Kuten totesit voi kosteuteen olla useita syitä, eikä salaojat välttämättä
olisi mitään pelastanut. Todennäköisesti tuossakin vauriot on useamman
yksittäisen tekijän summa. Tässä nyt on sitten KKO:n tuomarit yksioikoisesti
tehneet ennakkopäätöksen, että salaojien puute ja matalalle perustaminen
ovat yksiselitteisesti rakennusvirheitä vaikka kummankaan osalta ei niin ole
jos ne tehdään oikein menetelmin oikeisiin olosuhteisiin. Käsittämätön
päätös!
Lähdenpä tästä raapimaan sitä omaa kellaria :-)
JukkaK
JiiHoo
Tein juuri vastaavan remontin. Minun ongelmanani oli se, että keväisin
ja syksyisin vesi tuli kellarin lattian ja seinän välisestä kulmasta
sisään. 20 vuoden aikana kellari alkoi löyhkäämään ja katto mätäni.
Kaivoin vierustat ja lattian auki ja virittelin seinän viereen ja
lattian alle putket. Kyllä kannatti, heinäkuussa salaojaputkista valui
vettä kaivoon hehtolitra tunnissa.
Jos haluat käydä ihmettelemässä prosessin yksityiskohtia,
kotisivuillani on kuvia asiasta.
Terv. Hra Hoo
JukkaK <jk...@pcuf.fi> wrote in message news:<412E3CBC...@pcuf.fi>...
Martin
antura ja nää uudet materiaalit eivät kestä vettä niin kuin luonnon kivi. Ja
suurin syy oli kait se että ei ollut iso vaiva / kustannus.
Martin
"Markku Nevalainen" <mne.remt...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:412F02...@iki.fi...
Tero Järvinen
> Talo on täyskellarillinen vuosimallia 1945, johon tulee
> matalaperusteinen laajennusosa vm. 2005, vanha kellari on tarkoitus
> muuttaa lämpimäksi varasto/harrastetilaksi. Ajattelin että kun kaivuri
Eli jos nyt kellari on kylmänä / eristämättä, niin kosteus haihtuu
sisätilaan, ja homma toimii kuin junan vessa (tai huono vertaus, nykyään
junan vessat eivät tunnu oikein toimivan...)
Mutta kun nyt tulet lämpöeristämään sen kellarin, niin jonnekin sen
kosteuen pitää mennä. Joko rakenteisiin tai ulkoilmaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että tärkeämpää on laittaa patolevy seinän viereen
(ulkopuolelle). Näin kosteus haihtuu sitä kautta. Ja samalla kannattaa
laittaa salaojat, kun kerran kaivamaan aletaan. Patolevy on sellainen
muovinen, "kohoumilla oleva musta rullalevy.
teroj
JM
lähimmäisen rakkaudesta.
JM
"JiiHoo" <hau...@hotmail.com> wrote in message
news:4c8a3194.04082...@posting.google.com...
Petri Kärhä
"marko" <ma...@poista.fi> wrote in message
news:cgpcr0$adp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Itse tietäisin vielä about kymmenkunta muuta syytä miksi
> kellarin seinät voivat olla märät, vaikka salaojitus olisikin, joten
> mielestäni oikeuden päätös on "insinöörilogiikalla" oikea.
Minäkin tiedän että siinä on kymmeniä eri nyansseja mistä vedentulo johtuu,
mutta kun tiedän myös, että niiden kaikkien korjaus menee samalla tavalla.
Jos kellarin seinät puskee vettä sisään, niin seinän vierustat on kaivettava
auki, seinä on vesieristettävä tai siihen asennetaan patolevy (muistaen
siis, että seinän on kuivuttava toiseen suuntaan), pohjalle asennetaan
salaojaputket (jotka myös puretaan jonnekin) ja sitten täytetään seinän
vierusta hyvalaatuisella salaojasoralla (esim. 6-16 mm). Jos tässä
yhteydessä huomataan että salaojat puuttuivat, vaikka niiden luultiin siellä
olevan, niin ostaja on mielestäni oikeutettu saamaan myyjän piikkiin 12 m
315-mm rumpuputkea, talon ympäri ulottuvan määrän tuplaveto salaojaputkea,
ja peitekannet kaivoihin. Tämäkin on jo yläkanttiin, koska oikeasti
vanhoissa taloissa on salaojina käytetty tiilimurskaa, tai korkeintaan
betoniputkia, jotka on aikapäiviä sitten jo täyttyneet mullalla (ne
tiilimurskat saattaa vieläkin toimia). Vaikka myyjä maksaisi rahdinkin, niin
tästä ei tule korvaussummaksi 23.000 euroa. Summa jää alle tonnin.
Pete
Timo Hyvonen
duunikaverilla oli vastaava reklamaatio ostajalta - olivat oikein
mitanneet & kaivaneet & ihmetelleet että onko salaojat tukossa. Tämä 5
vuotta kaupan jälkeen.
Asiantuntija totesi, että salaojaputkien kunnostus & putsaus kuuluu
asukkaan tehtäviin ja koska uusi omistaja ei ollut tätä tehnyt, jäi
asia hänen huolekseen...
t. Timo
Jarno Nurminen
> Ilmeisesti myyjän kannattaa kaikissa tällaisissa tapauksissa myydä
> talo "purkukuntoisena".
Toki kannattaisi virhevastuun välttämiseksi. Mutta sittenhän se hintakin
on eri ;) Jos sinulla on ok kuntoinen ok talo myytävänä, niin minä
tarjoan siitä hinnan = tonttihinta - arvioidut purkukustannukset.
Tehdäänkö diili? ;)
ask@kolumbus.fi ove
> > myydä talo "purkukuntoisena".
> Toki kannattaisi virhevastuun välttämiseksi.
Sorry nyt taas vaan ! mutta ...
valitettavasti tuollainen "ylimalkainen" maininta
ei poista myyjältä mitään vastuuta, koska:
virheitä ei ole yksilöity - saati sitten niiden syitä
(joita jo nykyisin tuomioistuimissa vaaditaan)
jotkut yhä hurskaasti kuvittelevat välttävänsä
tuollaisella sopimus-kikkailulla myyjänvastuunsa
Pekka Taipale
> valitettavasti tuollainen "ylimalkainen" maininta
> ei poista myyjältä mitään vastuuta, koska:
>
> virheitä ei ole yksilöity - saati sitten niiden syitä
> (joita jo nykyisin tuomioistuimissa vaaditaan)
Oletko koittanut saada korvauksia purkutalona ostamastasi, vaikka
purkukuntoisuuden syitä ei olisikaan yksilöity?
Nih.
ask@kolumbus.fi ove
> vaikka purkukuntoisuuden syitä ei olisikaan yksilöity?
kyllä vain
jos myytyä/ostettu taloa EI todellisuudessa puretakaan ...
ei tuolla maininnalla myyjän vastuuta vältetä
joten ihan turha tuommosta on kenenkään edes yrittää,
jos ostajan tarkoitus onkin kunnostaa talo asunnokseen
kannattaa seurata tuomioistuinten aikaisempia päätöksiä
hieman "luultua" tiiviimmin
ennenkuin lähtee rinta rottingilla rettelöimään
tuollaisilla sopimus-jippoiluilla
Pekka Taipale
> > Oletko koittanut saada korvauksia purkutalona ostamastasi,
> > vaikka purkukuntoisuuden syitä ei olisikaan yksilöity?
>
> kyllä vain
Ai siis olet koittanut, ja jopa saanut? Kerropa lisää.
> jos myytyä/ostettu taloa EI todellisuudessa puretakaan ...
> ei tuolla maininnalla myyjän vastuuta vältetä
>
> joten ihan turha tuommosta on kenenkään edes yrittää,
> jos ostajan tarkoitus onkin kunnostaa talo asunnokseen
Eiköhän asiaa kuitenkin tarkastella myyjän tarkoituksen kannalta: jos
ostajalle myydään tontti, jolla on purkukuntoinen laho rähjä, niin ei
ostaja tosiaankaan voi ryhtyä korjauttamaan sitä myyjän laskuun siksi,
että rähjän purkukuntoisuuden syitä ei ole yksilöity.
> kannattaa seurata tuomioistuinten aikaisempia päätöksiä
> hieman "luultua" tiiviimmin
> ennenkuin lähtee rinta rottingilla rettelöimään
> tuollaisilla sopimus-jippoiluilla
Aivan, niin kannattaa. Jäämmekin odottamaan, että kerrot
tuomioistuimen päätöksestä, jossa purkutalo olisi korjautettu myyjän
laskuun. Esimerkiksi viite KKO:n päätökseen tai hätätilassa
lehtijuttuunkin kelpaa hyvin.
Jude
> Samalla logiikalla on turha ottaa mitään vakuutuksiakaan, kun
> eihän talo just nyt pala ja turha maksaa ylimääräistä, jos vaikka
joskus
> sattuisi palamaankin ;-)
No eihän niitä vakuutuksia kannata ottaakaan, kuin kolmessa
tapauksessa:
1) Laki (tms) vaatii (esim liikennevakuutus sekä luotonantajan vaatima
talon
palovakuutus.
2) Tiedän riskieni olevan merkittävästi suuremmat, kuin vakuutusyhtiön
lakimiehet
luulevat.
3) Vahinko on suurempi kuin jaksan kantaa. Esim talon palovakuutus.
Vahinko on
suurempi kuin pelkkä talon hinta, koska se sotkee koko elämän, eikä
uutta saa,
koska ei saa pankista lainaa.
Muista että vakuutusyhtiöllä on paremmat matemaatikot ja paremmat
tilastotiedot
Sinun riskeistäsi. Vakuutusyhtiö hinnoittelee tuotteensa, niin että se
jää voitolle.
J
ask@kolumbus.fi ove
> kannalta: jos ostajalle myydään tontti, jolla on
> purkukuntoinen laho rähjä, niin ei ostaja tosiaankaan
> voi ryhtyä korjauttamaan sitä myyjän laskuun siksi,
> että rähjän purkukuntoisuuden syitä ei ole yksilöity.
no kun valitettavasti EI ! ... ei sinne päinkään
asiaa tarkastellaan aina OSTAJAN tarkoituksen kannalta
sillä
myyjän ainoa tarkoitus on yrittää kaikin tavoin kikkailemalla
ja eri keinoin keplottelemalla välttää oma myyjänvastuunsa ....
vai kuinka?... niinkuin nyttenkin tässä vastuunkierto-ryhmässä
... ja tuon tarkoituksenhan tietää jokainen istuva tuomarikin
joten tuomiot ovat sitten tietysti sen mukaisia
jos ostaja ryhtyy korjaamaan, niin hänen ´tarkoituksenaan
ei ole ollut purkaakaan taloa ...
eikä ole ostajan intressissä tunnustaa aiettaan oikeudenkäynnissä
vaikka hän näin olisi myyjälle alunperin ilmoittanutkin
joten aina:
myyjä maksaa ... tai itkee ja maksaa
Pekka Taipale
> ... ja tuon tarkoituksenhan tietää jokainen istuva tuomarikin
> joten tuomiot ovat sitten tietysti sen mukaisia
Näytä sellainen tuomio, jossa purettavaksi (tonttina) myydystä talosta
myyjä on joutunut maksamaan korjauskustannukset.
JukkaK
"Petri Kärhä" wrote:
> Jos nyt kuitenkin päätät ne seinänvierustat kaivaa, niin kannattaa selvittää
> maaperän koostumus, ja kysyä konsultaatiota joltakulta. Keltä, onkin sitten
Tänään käytiin kairaileen, jonkin sortin hiekkaa pari metriä maanpinnasta
alaspäin, sitten parikymmentä senttiä savea, ja sitten ilmeisesti taa samaa
hiekkaa ja jossain 4-7m alaspäin alkaa tulla kivisempää tavaraa. Pohjaveden
korkeus 165cm maanpinnasta. Vanhan kellarin lattiataso 150cm maanpinnasta.
Kuulostaa mielenkiintoiselta yhtälöltä äkkiseltään, mutta täytyy odotella
lopullista raporttia. Ensimmäisenä tuli todettua, että onneksi luovuin kellarin
syventämisestä :-)
JukkaK
Kallu
> Pohjaveden
> korkeus 165cm maanpinnasta. Vanhan kellarin lattiataso 150cm maanpinnasta.
> Ensimmäisenä tuli todettua, että onneksi luovuin
> kellarin syventämisestä :-)
Äläs nyt, salaojitushan on juurikin se keino millä pohjaveden pintaa
saa alennettua.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
JukkaK
Kallu wrote:
> Äläs nyt, salaojitushan on juurikin se keino millä pohjaveden pintaa
> saa alennettua.
Saa saa, mutta olisi tuonut oman lisänsä homman vaativuutten ja kustannuksiin,
kun olisi pitänyt varautua mm. pohjaveden paineeseen ja eristään seinät ja
lattia ulkopuoliselta kosteudelta.
JukkaK