-Mistä löytää kenttäsaha (ja sahaaja) Itä-Helsinkiin? Jostain Sipoosta ehkä?
-Laudat voinee kuivattaa taapelissa pihalla, jos siihen tekee kunnon
pressukatoksen päälle+ Kauanko sahatavaraa pitää kuivata, että sen voi
höylätä, ja sitten laittaa lattiaan? Ajatus oli sellainen, että jos ne
sahaisi nyt keväällä, kuivattaisi kesän yli ulkona, ja ensi talveksi veisi
sitten sisätiloihin siihen samaan huoneeseen, jonka lattiaksi ne päätyisivät
kesällä 2007. Ehtiikö kuivaa?
-Tapio-
Onkos moottorisahaa? Sahaa itse tuollaisella vehkeellä:
http://www.beammachine.com/ . Maksaa noin 40EUR.
Kai
--
: Onko nyt niin, että Helsingissä saa kaataa omalta pihalta max viisi
: puuta (jossain aikavälissä) ilman kaatolupaa?
Luvat on kaupungilta kysytty. Luvallisuus riippuu mm. siitä, onko kyseinen
puu asemakaavassa vai ei.
-Tapio-
Paljonkohan tulee puutavaran hävikiksi ennen kuin lattialaudat ovat
asennuskunnossa? Luulen että pitää jättää paljon höyläysvaraa, eli hävikki
samaa luokkaa kun jonkun pikku listan teossa. Paksu sahausura joka vipeltää
vähän minne sattuu vaikka olisi mikä ohjain tukena. Tai sitten sahan
kahvassa on oltava kiinni ammattilainen.
Jos vaihtoehdot ovat tossa, niin minä pistäisin puut klapeiksi (jos klapeja
johonkin tarttee, tai sitten klapintekijälle myyntiin). Tai sitten etsisin
sen ammattisahurin, kysyisin että paljonko puita pitää olla että kannattaa
tulla paikalle, vai vietkö pöllit jonnekin missä se sahaa muutenkin -eihän
niistä vielä autokuormaa tule, mutta olisiko naapurilla samaa ongelmaa...?
Itse asiaan... Joku puuta paremmin tunteva täsmentäköön, mutta mulla on
mielikuva että koivua pitää kuivatella ennen höyläystä pitkään ja hartaasti
lopullisessa käyttöympäristössään, ettei se myöhemmin vetäisi mutkalle joka
oksan kohdalta.
--
TiN
>-Laudat voinee kuivattaa taapelissa pihalla, jos siihen tekee kunnon
>pressukatoksen päälle+ Kauanko sahatavaraa pitää kuivata, että sen voi
>höylätä, ja sitten laittaa lattiaan? Ajatus oli sellainen, että jos ne
>sahaisi nyt keväällä, kuivattaisi kesän yli ulkona, ja ensi talveksi veisi
>sitten sisätiloihin siihen samaan huoneeseen, jonka lattiaksi ne päätyisivät
>kesällä 2007. Ehtiikö kuivaa?
Kuulemani ja käyttämäni nyrkkisääntö vapaalle kuivumiselle on tuuma
vuodessa; kahden tuuman lankku olisi kahdessa vuodessa käyttökuiva. Toki
sisätilasäilytys tekee paljon, eli kyllä ne voisivat kuivia olla kesällä
2007, jos vaan huoneessa on lämmöt päällä.
Sääntö on puulaivahommista, nyrkkisääntö sanoisi että laivaan voi panna
kosteampaa puuta kuin lattiaan, eli kyllä se aika hilkulla on. Liika
märkinä siitä ei mitään nättiä lakkalattiaa tule.
Niitä ei sitten voi höylätä mittaan ennenkuin kuivina, eli joudut ne
käyttämään höylättävinä ennen asennusta ja senkin jälkeen niitä olisi hyvä
pitää vielä varastossa niin että lopputyöstön jännitykset laukeaa. Kun se
on yhteen muotoon kuivunut ja pinnasta höylätään puoli senttiä pois niin
joku jännitys sieltä aina laukeaa ja muoto pikkuisen muuttuu.
Lahdessa oli joku putka joka sahasi asiakkaan puita, säilytti niitä,
kuivasi uunissa tarvittaessa ja teki sitten puusepäntavaraa niistä
asiakkaalle. En sen tarkempaan muista, mutta jos joku noilla tiedoilla
löytäisi.
Toinen mahdollisuus on Fiskarsin Laatupuu, joka sahaa just tuollaista
erikoistavaraa ja varmasti kuivaisi sulle puut myös.
http://www.fiskarsvillage.net/laatupuu/index.htm
Niin, ja jos haluat itse taaplata tyylilläsi niin
http://www.puuproffa.fi/arkisto/varastointi.php
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
???
>
> Paljonkohan tulee puutavaran hävikiksi ennen kuin lattialaudat ovat
> asennuskunnossa? Luulen että pitää jättää paljon höyläysvaraa, eli hävikki
> samaa luokkaa kun jonkun pikku listan teossa. Paksu sahausura joka vipeltää
> vähän minne sattuu vaikka olisi mikä ohjain tukena. Tai sitten sahan
> kahvassa on oltava kiinni ammattilainen.
Joo kyllä tolla halvalla terä tuppaa vähän vipattamaan ja työvaraa
täytyy jättää. Hieman kehittyneempi jenkkiverme
http://www.granberg.com/chainsaw_mills.htm ja ruotsalainen vaihtoehto
http://www.logosol.com/ tukevat sahan terää toisesta päästä ja
vähentävät mainittua vipatusta. Lisäksi sahaan on syytä vaihtaa
normaaliketjun tilalle ns halkaisuketju. Toki hinta nousee
ominaisuuksien myötä.
Härvelit eivät ole sen vaarallisempia kuin moottorisahakaan, ehkäpä
päinvastoin. USAssa ja Kanadassa nää on suosittuja kun joka kylällä ei
ole kenttäsahoja tai se lähin kyläkin saattaa olla sadan kilsan päässä.
En tietenkään väitä että suuria lautamääriä kannattaisi ruveta tekemään,
pienet annokset ja etenkin parrutyyppinen tavara suoraan puun
kaatopaikalla tehtynä ja kuivattuna sensijaan voi olla hyödyllistä puuhaa.
Kai
--
Isoissa koivuissa monesti aika paljon lahoa.
Lattialankut vaativat erittäin huolellisen taapeloinnin jos meinaat ne saada
kohtuudella ponttiin,ovat meinaan aika rupellilla jos ei muuta taapelissa
kuin
puolen tusinaa runkoa.
Lattiat pitää tehdä aina erikoiskuivasta värkistä ettei rupia villasukka
tökkimään...Eli tarhakuivaa en kyllä vetelisi,omaan lattiaan ainakaan
varsinkaan
jos tulee vakituiseen asuntoon,mökkilautana menee kosteampikin.
Sahurit ei taida pihapuita sahata. Naulariski on liian suuri. Jos
suostut maksamaan uuden terän sahaan niin joku voi suostuakin mutta se
voi tulla turhan kalliiksi.
Ulla
Taitavat käyttää isommillakin sahoilla...
--
____
Malu est consilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
"Ulla Mansikka-aho" <ho...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:43DA82C8...@iki.fi...
Ei riitä koivulla tuo taapelikuiva, sen pitää käydä uunissa, jotta tulee
kunnon tavaraa. Koivulla on tapana kieroilla aika pirusti, joten
kannattaa varata jonkin verran ylimääräistä. Koivuissa tuppaa olemaan
ydinpuu lahoa tyvestä. Se ruskeaksi muuttunut puu on vielä varsin kovaa,
mutta kieroilee vielä enemmän kuin terve puu. Sitä ei voi käyttää lattiassa.
Homma kannattaa tehdä seuraavasti:
Ensin sahataan sopivan mittaisia tukkeja. Tukit sahataan sen levyisiksi
kuin haluaa lattialautojen olevan (norm. 8 tai 10 cm). Sitten annetaan
näiden kuivua taapelissa kevään ja kesän yli seuraavaan talveen. Sen
jälkeen kannattaa uunikuivata nämä paksut lankut, jotka kuivauksen
aikana kieroilee huomattavasti vähemmän kuin valmiit lattialaudat. Tämän
jälkeen laudat pinotaan taapeliin ja viedään sisätiloihin. Kostuessaan
koivu pyrkii vääntyilemään taas uudestaan. Laudat kannattaa laittaa
lattiaan mahdollisimman nopeasti höyläyksen jälkeen.
Ajatus oli sellainen, että jos ne
> sahaisi nyt keväällä, kuivattaisi kesän yli ulkona, ja ensi talveksi veisi
> sitten sisätiloihin siihen samaan huoneeseen, jonka lattiaksi ne päätyisivät
> kesällä 2007. Ehtiikö kuivaa?
Ehtii ihan hyvin. Itsellä on juuri sama projekti kesken. Uuniin puut
menevät ensi kuussa ja siihen perään sahaus ja höyläys. Neliöhinta on
tällä tyylillä tehtynä vajaan 20€/neliö. Minun tosin pitää kuljettaa se
tavara Siilinjärveltä Kylmäkoskelle, jonka kustannuksiksi tulee noin
5€/neliö. Samalla tosin tulee paljon tuppeen sahattua koivulautaa, jota
voi käyttää muissa projekteissa, joten taidan kuitenkin jäädä voiton
puolelle. Ainakin, jos vertaa rossipohjan päälle pätkästyyn parkettiin,
joka meillä oli toisena vaihtoehtona.
--
AH
Varsin suuret koivut ovat usein jo keskeltä lahoja. Jos koivun runkoja
on kuusi kappaletta niin epäilen että ei kannata sahuuttaa itse,
kuivattaa ja höyläyttää .Et saa sahuria paikalle järkevään hintaan noin
pieneen määrään. Takuulla tulee halvemmaksi kuskata ne itse sahalle.
Parhaan hinnan varmaan saat kun teet ne lavuiksi, myyt naaapureille ja
ostat rahalla valmista lattialautaa.
--
LL
Nimenomaan isommilla. Tässähän haettiin pientä, halpaa ja ketterää.