Takan valinta
Teukka Salama
olla, mutta... Lämpiääko leivinuuni sielle poltettavista puista (uunisepät)
vai kiertääkö palokaasut vain sen kautta (kermansavi). Hyvää / huonoa?
Onko vedolla vaihtelua miten leivinuuni lämpiää ja mistä savukaasut
kiertaa?. Enimmäkseen takassa tullaan polttamaan puita alhaalla. Jos on
sellainen leivinuuni, että siellä täytyy polttaa puita minkä verran uuni
lämpiää jos ainoastaan alhaalla on tuli? (saako siellä vaikka puuron
haudutettua kypsäksi?)
-TS-
Petri Soini
> Talo tekeillä ja nyt pitäisi valita takka. Leivinuunillinen takan täytyy
> olla, mutta... Lämpiääko leivinuuni sielle poltettavista puista (uunisepät)
> vai kiertääkö palokaasut vain sen kautta (kermansavi). Hyvää / huonoa?
Jos leipää tms. meinaa paistaa, niin malli jossa puita poltetaan
leivinuunissa on ehdottomasti parempi.
> Jos on
> sellainen leivinuuni, että siellä täytyy polttaa puita minkä verran uuni
> lämpiää jos ainoastaan alhaalla on tuli? (saako siellä vaikka puuron
> haudutettua kypsäksi?)
>
Puuronhaudutuslämmöt (100-150) saa leivinuuniin vain takkaakin
lämmittämällä, ainakin omassa Tiileri Tytti -kloonissani.
Uuteen hyvin eristettyyn taloon voin kyllä suositella kuorimuurattua
tulisijaa. Kaakelitakat ja vuolukiviuunit luovuttaa lämmön
turhankin nopeasti ja sisälle tulee kuuma, jos leivinuuni lämmitetään
leivontakuumaksi. Kermansavelta saa kuulemma myös kuorimuurattuja
kaakelitulisijoja ja tietysti tiilestä muurattu on hyvä ja edullinen
vaihtoehto.
Pete
JukkaK
"Teukka Salama" <kaste...@kalsarit.net> wrote in message
news:RpUKf.35$A%6...@read3.inet.fi...
> olla, mutta... Lämpiääko leivinuuni sielle poltettavista puista
> (uunisepät) vai kiertääkö palokaasut vain sen kautta (kermansavi). Hyvää /
> huonoa?
Oikea leivinuuni lämpiää aina puilla/hiilloksella. Palokaasuilla lämpiävä
uuni ei ole leivinuuni, vaikka joku sitä semmoisena yrittäis myydäkin. Oisko
se sitten vaikka "ei kovinkaan halpa" kopio ;-)
Puurot hautuu kyllä molemmissa.
JukkaK
nos...@supertel.fi
Puurot ja karjalanpaistit ja vaikka parit sämpylät kypsentää
mainiosti minkä tahansa varaavan takan tulipesässä. Sämpylät
vaatii paistoritilän tai pellin.
KArjalanpaistin tapainen ruoka on mainio valmistaa viikonloppuna
takassa. Uuniin tuli aamulla, lounaan aikoihin lihat vähän
jäähtyneeseen pesään ja päivällinen on ulkoilun jälkeen
odottamassa:-).
Matti
Itselle tuli teetettyä takka-leivinuuni (päällekkäin ja molemmilla oma pelti
samaan hormiin). Talven kokemuksella teettäisin pelkän leivinuunin.
Leivinuuni lämmittää rakennelman yläosan ja takka alaosan, joten molempia
joutuu käyttämään (esim vuoropäivinä). Tosin ilta vierähtää mukavasti kun
puita polttaa ensin leivinuunissa pesällisen ja sitten hiilloksen lisäksi
takassa sylillisen.
Pelkkää takkaa järkevästi lämmittämällä leivinuuni ei lämpene edes 100
asteeseen.
Tuukka L.
> uuni ei ole leivinuuni, vaikka joku sitä semmoisena yrittäis myydäkin.
> Oisko se sitten vaikka "ei kovinkaan halpa" kopio ;-)
>
> Puurot hautuu kyllä molemmissa.
Itsellä on myös työn alla uunilämmitysasia. Uunikonstruktioita on
sellaisiakin, että leivinuunitila käytännössä toimii sekundääripalokammiona
alla olevalle takalle. Sellaisessa tilassa on käsittääkseni jopa 1000
asteeseen nouseva kuumuus. Joten "halpa kopio" saattaisi ainakin teoriassa
hauduttaa puurot paljon akäisemmin kuin aito asia?
Jouni Kröger
ruisleipä, piirakka kuin kalakukkokin. Kinkkua en ole kokeillut kun oli
liian korkea kinku. Paljon on ruokaa laitettu, eikä ongelmaa ole llut. Tuo
"leivinuuni" osihan toimii sekundääripalokammiona, ainakin myyjien puheiden
mukaan.
Tosin en ole kokeillut paistaa kymmeniä leipiä, vaan vain pari pellistä
peräkkäin.
--
____
Malu est consilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
"Petri Soini" <pe...@notvalid.net> kirjoitti
viestissä:zTUKf.2705$op2....@reader1.news.jippii.net...
Jouni Kröger
puolelta yli 200 astetta... Tarkkaa en tiedä kun asteikko loppuu. En ole
viitsinyt suorittaa tarkkaa seurantaa mittausta viisarimallilla. Sitä kun
pitäisi sitten jatkuvasti aukoa sitä luukkua...
--
____
Malu est consilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
"Matti" <firstname...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:CIWKf.22716$_k2.3...@news2.nokia.com...
Harri Toivonen
> olla, mutta... Lämpiääko leivinuuni sielle poltettavista puista
> (uunisepät) vai kiertääkö palokaasut vain sen kautta (kermansavi). Hyvää /
> huonoa?
Leivinuuni on tietty sitten, jos kerran leipoo paljon. Meillä on sellainen
Nunnauunin 'paisto'-leivinuuni ja olemme olleet siihen ihan tyytyväisiä ja
siinä on jo paistettu lukuisia patoja ja jopa pullatkin muutaman kerran
huolimatta myyjän varoituksista pullatkin tuli todella hyviksi eli sellainen
rapea kuori ja sisältä pehmeitä. Maksimissaan uuni on ollut noin 250
asteinen.
Tuollainen paistoleivinuuni eroaa kyllä oikeastaan joka tavalla oikeasta:
+ uunia voi käyttää lämmitysaikana.
+ uunia ei tarvitse lämmittää erikseen vaan voi nauttia takan 'tunnelmasta'
lämmityksen aikana.
- jos haluaa lämmittää uunin yli 200 asteiseksi niin käytännössä pitää
lämmittää kahtena peräkkäisenä päivänä.
+ meillä uuni on noin 120 asteinen vielä seuraavana aamuna (eli
pata/karjalanpaisti kypsyy vielä seuraavana aamuna hyvin noin 4 tunnissa),
jos edellisenä iltana on lämmittänyt takan kunnolla.
> Onko vedolla vaihtelua miten leivinuuni lämpiää ja mistä savukaasut
> kiertaa?. Enimmäkseen takassa tullaan polttamaan puita alhaalla. Jos on
> sellainen leivinuuni, että siellä täytyy polttaa puita minkä verran uuni
> lämpiää jos ainoastaan alhaalla on tuli? (saako siellä vaikka puuron
> haudutettua kypsäksi?)
No - puuronhan saa haudutettua kypsäksi varmasti noin 120 asteessa.
Harri
Tuukka L.
> ruisleipä, piirakka kuin kalakukkokin. Kinkkua en ole kokeillut kun oli
Nyt en ymmärtänyt. Onko uunisi aito Kermansavi vaiko kopio? Jos kopio niin
kenen tekemä?
nos...@supertel.fi
>kenen tekemä?
Tarkoitettiin kopiolla varmaan sitä, ettei leivinuunin sisällä
polteta puuta niin kuin vanhanaikaisessa ja "aidossa". Siis Kermansaven
uunissa alhaalla olevasta tulipesästä savukaasut ohjataan leivinuunin
kautta, jolloin kaasut palaa osittain leivinuunissa ja kuumentaa sen.
Sitten on vielä yksi leivinuunityyppi, jossa savukaasut
kierrätetään uunin ympäri, eli uunia voi lämmittää vaikka kesken
paistamisen, mutta ilmeisesti sitä ei saa yhtä kuumaksi kuin
sisäpuolisella poltolla.
Kermansaven sivuilla näyttää olevan mittaustuloksiakin uunin
lämpötiloista, se "ei-aito" jälkipolttolämmitteinen uuni lämpenee
noin 500 asteeseen, eli uunin pinta palaa puhtaaksi. (Savukaasut 800
astetta, lisähappi leivinuunin luukusta, eli jälkipoltto).
Tuukka L.
>lämpötiloista, se "ei-aito" jälkipolttolämmitteinen uuni lämpenee
>noin 500 asteeseen, eli uunin pinta palaa puhtaaksi. (Savukaasut 800
>astetta, lisähappi leivinuunin luukusta, eli jälkipoltto).
Johtopäätös: "ei-aito" lämpiää tuolla tavalla ihan yhtä kuumaksi kuin
aitokin? Ellei jopa kuumemmaksi. Savukaasuissa pitäisi olla mahdollista
päästä optimioloissa ja kuivalla polttoaineella 1000 asteeseen, mikä on
puuperäisellä kiinteällä polttoaineella likipitäen poltossa saavutettava
maksimi. Primäärikammiossa ei käsittääkseni päästä 1000 asteeseen, joten
puita polttava leivinuuni pitäisi olla jopa kylmempi. Ehkä ne hiilet sitten
pelastavat tilannetta vähän lämmittämällä erityisesti arinaa kuumemmaksi?
"Ei-aidon" taitavalla konstruktiolla tosin voidaan tuohonkin vaikuttaa.
nos...@supertel.fi
kyllä kuumaksi, mutta lämmityksen jälkeen lämmöt tasaantuu
nopeasti. Kermansaven antaman lämpökäppärän mukaan näyttää
minusta ihan toimivalta uunilta.
http://www.kermansavi.fi/fi/cfmldocs/document.cfm?doc=show&doc_id=143
Siis 15 kg koivua, peruslämpö 100 astetta. Eli perättäisinä
päivinä lämmitys ja täysi pesällinen. Kylmästä uunista lähtien
varmaan pitää sitten polttaa kaksi pientä pesällistä peräperään
tms.. Ihan sama muuten, jos laittaa 15kg jotain muuta puuta, painoa
kohti polttoarvo on sama.
Tuukka L.
>kyllä kuumaksi, mutta lämmityksen jälkeen lämmöt tasaantuu
>nopeasti. Kermansaven antaman lämpökäppärän mukaan näyttää
>minusta ihan toimivalta uunilta.
Mikä ihmeen jälkipoltto?
Jos uunin pinta kuumenee, niin kyllä se kivikin on kauttaaltaan sitten
vähintään saman lämpöistä. Poltto ei siihen vaikuta.
>Siis 15 kg koivua, peruslämpö 100 astetta. Eli perättäisinä
>päivinä lämmitys ja täysi pesällinen. Kylmästä uunista lähtien
>varmaan pitää sitten polttaa kaksi pientä pesällistä peräperään
>tms.. Ihan sama muuten, jos laittaa 15kg jotain muuta puuta, painoa
>kohti polttoarvo on sama.
15 kg:n koivupoltolla vain 100 astetta? Paljonko uunissa olikaan painoa?
Mitkä ovat savupiippuun poistuvien savukaasujen lämpötilat?
Normaali odotusarvo tehokkaalle uunille 15 kilon kuivalla koivupanostuksella
on, että 3000 kg:n massaa heilahtaa 150-200 asteen paikkeille keskimäärin.
nos...@supertel.fi
Mulla voi olla termit sekaisin. Kyseessä on sekundäärinen poltto,
eli puut kaasuuntuu alakerrassa, palamiskelpoista kaasua nousee ylös,
lisätään happea ja saadaan kaasut poltettua siellä uunin sisällä.
Jos uunin pinta lämmitettään lyhyen aikaa 800 asteen kaasuilla,
pinta kyllä on kuuma, mutta lämmityksen loputtua sisäpuolisen massan
lämmöt tasaantuu. Katso sitä käyrää, pintalämmöt laskee
nopeasti alle 300 asteeseen.
>15 kg:n koivupoltolla vain 100 astetta? Paljonko uunissa olikaan painoa?
>Mitkä ovat savupiippuun poistuvien savukaasujen lämpötilat?
Se 100 astetta oli siis lämpötila ennen lämmityksen aloittamista. 15
kilon polton aikana uunin sisäpinta kuumeni noin 500 asteeseen. Eli
kylmä (20 C)uuni ei lämpene ihan samaan yhdellä 15 kg
pesällisellä. Eli kyseessä on suunnilleen normaali talvitilanne,
uunia on lämmitelty päivän-parin välein.
Ari H
> Jos uunin pinta kuumenee, niin kyllä se kivikin on kauttaaltaan
> sitten vähintään saman lämpöistä. Poltto ei siihen vaikuta.
Toki vaikuttaa, ei kivi kovin hyvin lämpöä johda kuitenkaan.
Ne kuumat savukaasut luovuttaa lämpöä huomattavasti heikommin
kuin kiveä vasten oleva hehkuva hiillos, ja lisäksi se tuli
plus hiillos on siellä leivinuunissa pitemmän aikaa kuin ne
uunitilassa palavat kaasut. Ehkä tärkein osa "perinteisen"
leivinuunin lämmityksen kannalta on se kun ne hehkuvat hiilet
makaa uunin pohjalla tulen jo sammuttua ja lämpö tasaantuu
kivimassassa.
Toki modernissa normaalikäytössä (jossa ei kaikkea leipää
leivota itse, eikä välttämättä leivota niin kovin paljoa
kerralla) tuollainen savukaasuja uunissa polttava voi
olla parempi, ja kyllähän se varmasti esim lihan hitaalle
kypsyttämiselle soveltuvan lämpötilan pitää yhtä pitkään
kuin "perinteinen". Mutta leivontaan soveltuva kuumempi
lämpö ei varmasti pysy yhtä pitkään, kun suurin osa koko
uunin lämmöstä on jossain muualla kuin leivinuunia suoraan
ympäröivässä kivimassassa.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
nos...@supertel.fi
leipää viikossa, eikä kukaan halua syödä yli viikon vanhaa
leipää. Aika sama useimmille, saisiko yhdellä lämmityksellä
tehtyä 2 vai 10 kg leipää.. Enemmän harmittaa, jos iso uuni
lämmittää kämpän kaksi päivää tukalan kuumaksi.
Teknisesti ajatellen tuo sekundaaripalotilauuni on helpompi saada
toimimaan puhtaasti kuin pitkulainen matala tulipesä. Eli palamiselle
on tilaa, eikä liekkejä pakoteta matalaan tunneliin ja sieltä
kanaviin. Olisi kyllä jännä nähdä vastaava mittaus esimerkiksi
saman kokoisesta Kermansaven "sisäpolttoisesta" leivinuunista samalla
puumäärällä lämmitettynä.
Esimerkiksi Aito-kiukaan kivet toimii sekundääripalotilan sisällä
lämmön varaajana. Ja kivet lämpenee helposti punahehkuun.
Hiilloksella lämmittämällä kivimassaa on vaikea saada yhtä
kuumaksi, ainakaan ilman ahjoa. Eli en usko kummankaan ylivoimaisuuteen
ihan suoraan. Suhteellisen iso osa puun energiasta saadaan irti juuri
sekundääripalotilassa. Ja isolla lämpötilaerolla saadaan nopea
lämmönsiirto varaavaan massaan.
Mulla ei ole kokemuksia sekundääripalotilaperiaatteella toimivasta,
niistä kahdesta muusta tyypistä kylläkin. Se savukaasukierrolla
lämmitettävä systeemi, mitä käytetään esim puuhellojen uuneissa
ei lämmennyt tasaisesti ja on vaikea hallita. Mutta siinä ei olekaan
varaavaa massaa ja lämmitys on jatkuvaa. Se "vanhanaikainen" uuni,
mitä olen ollut mukana käyttämässä aikaa sitten olisi overkilliä
nykyaikana, mahtuisin sinne itse sisään, ja lämpöteho ja puiden
kulutus oli reippaasti yläkanttiin, samoin kerralla valmistuva
leipämäärä. Mutta se kyllä paistoi hyvää leipää ja yhdellä
lämityksellä enemmän, mitä pieni lähikauppa myy päivässä..
Tuukka L.
>eli puut kaasuuntuu alakerrassa, palamiskelpoista kaasua nousee ylös,
>lisätään happea ja saadaan kaasut poltettua siellä uunin sisällä.
Onpa hyvinkin. Ei se mitään jälkipolttoa ole vaan itse varsinainen
pääpalotapahtuma kunnon uuneissa.
>Jos uunin pinta lämmitettään lyhyen aikaa 800 asteen kaasuilla,
>pinta kyllä on kuuma, mutta lämmityksen loputtua sisäpuolisen massan
>lämmöt tasaantuu. Katso sitä käyrää, pintalämmöt laskee
>nopeasti alle 300 asteeseen.
Siis puhutaankin sisäpinnasta eikä ulkopinnasta? Mistä kohtaa uunia?
Palokammioissa sisäpintojen on edullista olla pinnasta kuumia, jotta
palokaasut eivät jäähtyisi alle 800 asteen ja palaisi epätäydellisesti
(erityisesti häkä on arka tälle). Sen sijaan uunin muissa osissa
sisäpintojen pitäisi olla niin kylmiä kuin mahdollista, jotta hyötysuhde
vastaavasti olisi korkea. Nämä ovat haasteellisia ominaisuuksia, mutteivät
mahdottomia ratkaista hyvässä uunin suunnittelussa.
>Se 100 astetta oli siis lämpötila ennen lämmityksen aloittamista. 15
>kilon polton aikana uunin sisäpinta kuumeni noin 500 asteeseen. Eli
>kylmä (20 C)uuni ei lämpene ihan samaan yhdellä 15 kg
>pesällisellä. Eli kyseessä on suunnilleen normaali talvitilanne,
>uunia on lämmitelty päivän-parin välein.
Huono on uuni, jos 15 kg (4-5 pesällistä) kuivaa koivua ei saa massaa yli
250 asteen. Tai sitten sitä massaa on aivan julmetusti, 5000-7000 kg?
Tuukka L.
Riippuu uunista ja sen suunnittelusta. Hyvässä uunissa se kivi johtaa.
Esimerkkinä lustosuuntaan sahatut talkki-mangnesiittiset vuolukivet.
> Ne kuumat savukaasut luovuttaa lämpöä huomattavasti heikommin
> kuin kiveä vasten oleva hehkuva hiillos, ja lisäksi se tuli
> plus hiillos on siellä leivinuunissa pitemmän aikaa kuin ne
> uunitilassa palavat kaasut.
Käytännössä hiillos ei lämmitä juuri muuta kuin uunin lakea. Hehkuvien
hiilien alla on aina palamatonta hiiltä, joka on hyvä eriste. Ainakin
teoriassa (ja varmaan myös käytännössä) kaksoispesärakenteiseen
takka-leivinuuniin saadaan tehtyä ärhäkämpi (kuumempi) arina, koska sitä
arinaa voidaan lämmittää kahta puolta varsin kuumilla palokaasuilla.
> leivinuunin lämmityksen kannalta on se kun ne hehkuvat hiilet
> makaa uunin pohjalla tulen jo sammuttua ja lämpö tasaantuu
> kivimassassa.
Tarkoitat siis, että uuni jäähtyy? Oikein perinteisissä uuneissa tuo on
muuten ratkaistu lämpöteknillisesti oikein. Hiilet on vedetty äkkiä
erilliseen hiilipesään, jossa ne ovat erillisen häkäkanavan kautta saaneet
palaa hissuksiin loppuun. Näin on vältetty uunin jäähtyminen! Fiksua. Ei
entisajan ihmiset todellakaan ole olleet tyhmiä, vaikkei heillä olekaan
ollut yhtä hienoja mittareita kuin meillä.
Tuukka L.
>lämmittää kämpän kaksi päivää tukalan kuumaksi.
Iso uuni ei tarkoita nopeaa lämmönluovutusta. Sitä säädellään ilmaraolla
ja/tai eristeillä.
>Teknisesti ajatellen tuo sekundaaripalotilauuni on helpompi saada
>toimimaan puhtaasti kuin pitkulainen matala tulipesä. Eli palamiselle
>on tilaa, eikä liekkejä pakoteta matalaan tunneliin ja sieltä
>kanaviin. Olisi kyllä jännä nähdä vastaava mittaus esimerkiksi
>saman kokoisesta Kermansaven "sisäpolttoisesta" leivinuunista samalla
>puumäärällä lämmitettynä.
Katsopa esim. sotien jälkeen kehitetyn tyyppileivinuunin piirustuksia. Kyllä
sieltä sekundääripalokammio löytyy, joten design ei ole aivan noin köpöinen
kuin oletat.
nos...@supertel.fi
>muuten ratkaistu lämpöteknillisesti oikein. Hiilet on vedetty äkkiä
>erilliseen hiilipesään, jossa ne ovat erillisen häkäkanavan kautta saaneet
>palaa hissuksiin loppuun. Näin on vältetty uunin jäähtyminen! Fiksua. Ei
>entisajan ihmiset todellakaan ole olleet tyhmiä, vaikkei heillä olekaan
>ollut yhtä hienoja mittareita kuin meillä.
Tuo erillinen pesä hiilloksen loppuun polttoon olisi muuten hyvä olla
ihan tavallisessakin (varaavassa) takassa. Kun se hiilloksen
polttaminen loppuun ilman häkävaaraa on vaikeaa ilman harakoille
lämmittämistä, voisi dumpata hiilet pienempään pesään ja polttaa
ne hallitummin pienellä vedolla.
Omienkin kokemusten mukaan hiilistä ei irtoa paljoa lämpöä,
sensijaan peltien pitämien auki kuuman uunin kanssa tuulettaa
lämpövarauksen pikavauhtia harakoille.
nos...@supertel.fi
>250 asteen. Tai sitten sitä massaa on aivan julmetusti, 5000-7000 kg?
Massaa vajaa 2000 kg, vuorokauden kuluttua käyrä on 100 asteessa.
Maksimilämpö on yli 500 astetta. Palokaasut on tuokin sivun mukaan
yli 800 astetta. Aika epämääräisesti ilmoitettu tarkemmin
ajatellen. Tuossa käyrässä on runsaan vuorokauden sykli, se 500+
astetta näytti olevan 30 min polton aloittamisesta, ja parin tunnin
kuluttua jäähtynyt 250:een. KÄppärä näyttää siltä, että ovat
polttaneet vain yhden pesällisen, kun on vain yksi lyhyt
lämpöhuippu. 15 kg on (liian) aika iso sylillinen kerralla
ladattavaksi, mutta tuskin kukaan sentään 3 kg pesällisillä uunia
lämmittää. (5 pesällistä).
KErmansaven "tavallisen" takan sisin osa on aika kevyt, eli itse
palopinnat kuumenee ja jäähtyy nopeasti.
NÄyttää siltä, että itse polttokammio (=leivinuuni) jäähtyy aika
nopeasti viereisiin rakenteisiin, sen jälkeen lämmöt laskee
hitaammin. Kaiketi ihan oikein suunniteltu siinä mielessä. (Eli kuten
sanoit, polttokammion seinämän pitää lämmetä kuumaksi, kaasuja ei
saa jäähdyttää ennen aikojaan.)
Jude
Uuni lämmitetään polttamalla puut uunissa.
Olenpa tehnyt mittauksia ja juuri hiillosvaihe uunissa nostaa uunin
katossa olevan mittarin mukaan lämpöa nopeasti. Itse tulivaihe nostaa
lämmön hitaasti pesällisen koosta riippuen vajaa kahteen sataan.
Hiillosvaiheella nousu kiihtyy ja pääsisi vaikka neljään sataan, mutta
en ole uskaltanut kokeilla.
Jukka
Antti Häikiö
> Minulla on Tiilerin Tytti, 3000 kg tiilinen kuoritakka.
> Uuni lämmitetään polttamalla puut uunissa.
> Olenpa tehnyt mittauksia ja juuri hiillosvaihe uunissa nostaa uunin
> katossa olevan mittarin mukaan lämpöa nopeasti. Itse tulivaihe nostaa
> lämmön hitaasti pesällisen koosta riippuen vajaa kahteen sataan.
> Hiillosvaiheella nousu kiihtyy ja pääsisi vaikka neljään sataan, mutta
> en ole uskaltanut kokeilla.
Tuo riippuu kovasti polttotekniikasta. Mutta kyllä niistä hiilistä tulee
se suurin lämpö, kun muistaa pellin laittaa tulitikkuaskin verran
aukinaiseksi ja ilmaottoaukot täysin kiinni. Asiaa on tullut kokeiltua
noin kymmenellä eri uunilla tähän mennessä ja kaikista saa parhaat
lämmöt irti näin.
--
AH