hyttysistä eroon
OKN
erilaisia "tietoja" ja uskomuksia olen kuullut ja nyt pitäisi saada oikeaa
tietoa ja jopa kokemustietoa ennen lisätoimenpiteitä. Pihallamme ei
yksinkertaisesti voi viettää aikaa ilman täyttä asustusta, hyttysiä on niin
paljon. Ennätykseni on 7 raatoa yhdellä läimäytyksellä. Tapoin eilen yhden
tunnin kuluessa varmaan kolmatta sataa hyttystä pelkästään nilkoistani.
Lähinnä kysymys kuuluu: onko hyttysillä ja kuusipuilla jotain yhteistä?
Yleisen uskomuksen mukaanhan hyttyset viihtyvät kuusikossa. Mutta onko kyse
ainoastaan siitä, että kuusikot ovat tuulettomia ja varjoisia paikkoja vai
onko kuusella jotain muuta mitä hyttynen kaipaa (lähinnä tulisi mieleen
hyttysten syömä "kasvien nektari")?
Tontilla ei ole seisovaa vettä eikä kosteikkoja, eikä tietääkseni ihan
lähiympäristössäkään. Muutaman sadan metrin päässä on hyvin virtaava joki
(koski), enkä näin ollen usko sen olevan kovin hyvä kasvualusta hyttysen
toukille. Piha on vanhaa, tiivistä, osin sammaloitunutta nurmikkoa,
omenapuita ja vattupensaita.
Jostain näitä hyttysiä kuitenkin tulee enemmän kuin meikäläisen hermo
kestää. Onko hyviä ideoita?
Ja ne "ota offia" ja "osta mehiläisenhoitajan päähine"-tyyliset ohjeet
voidaan jättää tällä kertaa väliin.
Olli
K. Johanna Viitanen
> Lähinnä kysymys kuuluu: onko hyttysillä ja kuusipuilla jotain
> yhteistä?
Ainakin hiukan pienemmät kuppaajat eli polttiaiset lisääntyvät
erinomaisesti juuri kuusikkojen karikekerroksessa, ja käsittääkseni myös
hyttysille kelpaa hötöinen maatuva karikekerros hyvin. (Luontoryhmästä
(sfnet.harrastus.luonto) löytyisi ehkä enemmän asiantuntemusta hyttysten
ja muiden verta imevien kiusankappaleiden lisääntymisestä.)
> Tontilla ei ole seisovaa vettä eikä kosteikkoja, eikä tietääkseni
> ihan lähiympäristössäkään.
Kuusikko riittää, sieltä ne tulevat.
Isolla pihalla ei taida vuorenvarmasti toimivia hyttysenkarkotuskeinoja
olla. Hyttyssavuja varmaan olet jo kokeillut, ja harvoinhan ne kovin
hyvin toimivat. Samantyyppisellä isolla pihallani en ole keksinyt mitään
muuta konstia nauttia ulkoilusta ilman hyttysiä kuin koittaa ulkoilla
tuulisella tai sateisella säällä - tyynellä säällä ja sateen jälkeen
vain päästä varpaisiin pukeutuneena.
Hyttyssavu auttaa joskus hyvin pienellä alalla. Esimerkiksi
ulkoterassilla (peltikatto, lasittamaton, ei hyttyverkkoja tms.) pystyy
täällä yleensä oleskelemaan savun turvin.
Perinteinen konsti itikoita vastaan olisi lehmisavu eli pienet tulet
esimerkiksi tynnyriin ja sinne tuoreita lehdeksiä savuttamaan, mutta
eihän siellä savussa välttämättä kovin mukava ole oleskella.
Karjasuojissa (isoissakin) toimii ihan mukavasti uv-valolla hyönteisiä
houkutteleva hyttyspyydys. Näitä on hyvinkin isoja malleja, joista ehkä
joku voisi soveltua ulkokäyttöönkin, ainakin sateelta suojattuna? Isoja
malleja kannattaa kysellä K-maataloudesta tai Agrimarketista.
Ruotsalainen Nordpost (nordpost.se) on usein hiukan edullisempi kuin
kotimaiset liikkeet. Tällä sivulla näkyy kuva parista isosta:
http://koti.mbnet.fi/~mhaven/hlamppu/hlamppu.htm
Maailmalla mainostavat tällaistakin nimenomaan puutarhakäyttöön:
http://www.rittenhouse.ca/asp/Product.asp?PG=956
Johanna, myös hyttysiin hikeentynyt
SOS
> paljon. Ennätykseni on 7 raatoa yhdellä läimäytyksellä. Tapoin eilen yhden
> tunnin kuluessa varmaan kolmatta sataa hyttystä pelkästään nilkoistani.
>
Sama kuin minun enkka kun olin kalassa muoniojoen rannalla. Hyttysiä oli
pilvenä ympärilläni, laskin vavan maahan ja löin kädet yhteen. Tarkistin
tuloksen ja 7kpl
Hyttysistä pääsee eroon kun tappaa ne kaikki...:)
Jari A.
>
> Ja ne "ota offia" ja "osta mehiläisenhoitajan päähine"-tyyliset ohjeet
> voidaan jättää tällä kertaa väliin.
>
Tässä hieman erikoisia "sisäisiä" ohjeita, mutta omakohtaisia
kokemuksia. (Vaimolla) Ja ei varmastikkaan sovi kaikille. :)
Antihistamiinit, ei kutita (Otettava reilusti ennen altistusta).
B-monivitamiinivalmiste. (Erittyy epämiellyttävää hajua, jota immeinen
ei haista)
Valkosipuli raakana syötynä... (Tehoaa myös moneen muuhun ;) )
Nautitaan aamiasella kaikki ja illalla iloitaan!
"Toplanna o muttei oo kutittana." (Vaimo)
> Olli
-Jari
Martin
mäntysuovassa, itse en ole kokeillut mutta kuulemma toimii :)
Martin
"Jari A." <jari...@dnainternet.net> kirjoitti
viestissä:40febfaa$1...@news.dnainternet.net...
juha ojala
>
Kaikki nuo tuollaiset kikat on aivan vanhanaikaisia ja tehottomia
poppakonsteja, sillä ongelma ratkeaa kuitenkin aivan helposti luonnosta
löytyvillä aineksilla. Me käsiteltiin täällä kesämökkimme ympärstö
toukokuun lopulla kastelukannun kanssa, eikä hyttysistä ole ollut mitään
vaivaa koko kesän aikana. Eilenkin istuttiin pihalla puoleen yöhön
korttia pelaten ja viiniä juoden. Nyt olen vain niin huonoissa
yhteyksissä, kun hitaalla Communikaattorilla olen työpaikan koneen
kautta yhteydessä nettiin. Palailen elokuulla tarkemmin tuohon
reseptiin, kun mökilty on taas ohi ja pakko palailla työpaikan suuntaan.
Hyvät kesät kaikille.
-juha
OKN
> erinomaisesti juuri kuusikkojen karikekerroksessa, ja käsittääkseni myös
> hyttysille kelpaa hötöinen maatuva karikekerros hyvin. (Luontoryhmästä
> (sfnet.harrastus.luonto) löytyisi ehkä enemmän asiantuntemusta hyttysten
> ja muiden verta imevien kiusankappaleiden lisääntymisestä.)
Olen netistä löytänyt hyttysistä sen verran tietoa, että ne lisääntyvät
nimen omaan vedessä; naaras munii munansa paikkaan, johon se olettaa tulevan
seuraavana keväänä vettä. Sitten kun vettä seuraavana keväänä tulee, munat
kuoriutuvat toukiksi jotka elelevät vedessä pari viikkoa, koteloituvat ja
lähtevät sitten lentoon ja saalistukselle. Eri lajeilla kasvaminen kestää
eri ajan, sen vuoksi niitä riittää koko kesäksi.
Kun se vesi, jossa ne lisääntyvät ei ole tässä meidän tontilla niin ainoaksi
keinoksi jää huonontaa niiden elinolosuhteita täällä. Ajattelin, että
poistamalla niiltä ruoan lähteen ja suojan saisin niiden määrän rajoitettua
inhimilliselle tasolle. Kokonaan pois niitä ei tietenkään saa, minulle
riittää se, että niitä on saman verran kun muualla lähiympäristössä.
> Isolla pihalla ei taida vuorenvarmasti toimivia hyttysenkarkotuskeinoja
> olla. Hyttyssavuja varmaan olet jo kokeillut, ja harvoinhan ne kovin
> hyvin toimivat. Samantyyppisellä isolla pihallani en ole keksinyt mitään
> muuta konstia nauttia ulkoilusta ilman hyttysiä kuin koittaa ulkoilla
> tuulisella tai sateisella säällä - tyynellä säällä ja sateen jälkeen
> vain päästä varpaisiin pukeutuneena.
Not acceptable. Valitettavasti (?) haluamme nauttia pihapiiristä täysin
siemauksin myöskin tyynellä ja heikkotuulisella säällä ilman hirmuisia
vaatekertoja tai tököttejä. Kuten sanottua, tavallinen määrä hyttysiä on
pakko kestää, mutta liika on liikaa.
> Johanna, myös hyttysiin hikeentynyt
Kiitos neuvoista, alamme suunnittelemaan kuusiaidan kaatamista ja
korvaamista lähivuosina. Hienohan se on, mutta ei niin hieno. Ainoa, mikä
sen enää voi pelastaa on Juhan vihjaama erikoisaine, jonka reseptiä jäämme
odottamaan.
Olli
Pönäkkälä
"K. Johanna Viitanen" <joh...@kaarne.eiroskaa.net> kirjoitti viestissä
news:ARvLc.212$Dd2...@read3.inet.fi...
> OKN wrote:
> Karjasuojissa (isoissakin) toimii ihan mukavasti uv-valolla hyönteisiä
> houkutteleva hyttyspyydys. Näitä on hyvinkin isoja malleja, joista ehkä
> joku voisi soveltua ulkokäyttöönkin, ainakin sateelta suojattuna? Isoja
Eipä auta nämä uv-vehkeet hyttysiin, ne kun suuntaavat kohteeseensa
uloshengitysilman hiilidioksidin ja ihon lämpösäteilyn perusteella.
Pitäisi lisätä CO2-puteli tuollaiseen aparaattiin houkuttimeksi, lamppujen
lämpösäteily riittänee sellaisenaan harhauttamaan itikoita...
Uv ajaa surman suuhun lähinnä "päivävuoron" itikoita (kärpäset, perhoset,
paarmat ym), jotka käyttävät lisäravintonaan kukkien mettä. Kukat
heijastavat auringon uv-säteilyä kukin lajilleen tyypillisesti.
Hyttysiä löytyy yleensäkin sangen niukasti uv-ansan tuhkaluukusta, vaikka
muuta biomassaa kyllä riittää...
P
riku
Kaakamolaiset (sääsket) ovat vaikeammin tapettavia...
kaakamolaiset (ihmiset) tekevät pienemmistä saunajakkaroita
kuivaamalla.
riku
Tuningman
Muutama lasi oleskelualueelle, etikkaa pari senttiä lasin pohjalle,
tuntui hyttyset häviävän.
T: Tuningman
Kallu
> Lähinnä kysymys kuuluu: onko hyttysillä ja kuusipuilla jotain yhteistä?
> Yleisen uskomuksen mukaanhan hyttyset viihtyvät kuusikossa. Mutta onko kyse
> ainoastaan siitä, että kuusikot ovat tuulettomia ja varjoisia paikkoja vai
> onko kuusella jotain muuta mitä hyttynen kaipaa (lähinnä tulisi mieleen
> hyttysten syömä "kasvien nektari")?
> Tontilla ei ole seisovaa vettä eikä kosteikkoja, eikä tietääkseni ihan
> lähiympäristössäkään. Muutaman sadan metrin päässä on hyvin virtaava joki
> (koski), enkä näin ollen usko sen olevan kovin hyvä kasvualusta hyttysen
> toukille. Piha on vanhaa, tiivistä, osin sammaloitunutta nurmikkoa,
> omenapuita ja vattupensaita.
Sikäli kuin tiedän, ei hyttynen lennä kovin kauas, joten se joki ei
varmaan hyttyskantaan tontillasi vaikuta.
Kyllä kai ainoa keino on tehdä pihatöitä. Rakentaa nurmikko uudestaan
siten, että siihen ei jää painanteita, pieniäkään, joissa
hyttysynmunat voisivat kuoriutua aikuisiksi. Myös auttaa kun
salojittaa nurmikon niin, että nurmikko pysyy suht. kuivana.
Kuusien kaato kokonaan ei liene välttämätöntä, kunhan sen verran
harventaa että tuuli ei kokonaan esty.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Tero Järvinen
news:cdlvs7$gs8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Nyt kaivataan neuvoja ja tietoja hyttysistä eroon pääsemisestä. Paljon
Hommaa nestekaasutoiminen infrapunalämmitin terassille.
Hyttyset jostain syystä haluaa lennellä sitä päin ja ennekuin ne
tajuavatkaan, niin lämpö on polttanut niiden siivet.
Nimimerkillä: kokemuksen syvä rintaään.
Eli olen kerännyt useamman sata raatoa infrapunalämmittimen edestä.
teroj
TV
sen mukana katosivat myös lähes kaikki hyttyset, nurmikko ja kasvimaa sekä
10m päässä olevat luonnonravintolammikot (kaloja varten) ovat ennallaan eli
vettä riittää seudulla...kuuset veks vaan.
t. V
Asko
"OKN" wrote>
> tunnin kuluessa varmaan kolmatta sataa hyttystä pelkästään nilkoistani.
>
> Lähinnä kysymys kuuluu: onko hyttysillä ja kuusipuilla jotain yhteistä?
Omakohtainen kokemus. Talon pihalla erittäin tiheä kuusikko järven rannassa
= oli paljon hyttysiä meillä ja naapurissa.
Kaadettiin kuusikko pois = vähemmän hyttysiä. Toki niitä edelleen on, mutta
vähemmän.
asko
REMo
"Tero Järvinen" wrote:
>
> "OKN" <ol...@no.spam> wrote in message
> news:cdlvs7$gs8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Nyt kaivataan neuvoja ja tietoja hyttysistä eroon pääsemisestä. Paljon
>
> Hommaa nestekaasutoiminen infrapunalämmitin terassille.
>
> Hyttyset jostain syystä haluaa lennellä sitä päin ja ennekuin ne
> tajuavatkaan, niin lämpö on polttanut niiden siivet.
Heh, tuossa on kaikki elementit hyttysen houkuttelemiseksi
surman suuhun.:) Palokaasujen hiilidioksidi ja kosteus sekä lämpö.
Vielä kun joku jatkojalostaa tuon pelkäksi hyttysloukuksi...
<http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21314&doc=524&language=Finnish>
Marko Heiskanen
"REMo" <marko.ra...@pp.inet.fi> wrote in message
news:41050C75...@pp.inet.fi...
>
>
> "Tero Järvinen" wrote:
> >
> > "OKN" <ol...@no.spam> wrote in message
> > news:cdlvs7$gs8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > > Nyt kaivataan neuvoja ja tietoja hyttysistä eroon pääsemisestä. Paljon
> >
> > Hommaa nestekaasutoiminen infrapunalämmitin terassille.
> >
> > Hyttyset jostain syystä haluaa lennellä sitä päin ja ennekuin ne
> > tajuavatkaan, niin lämpö on polttanut niiden siivet.
>
> Heh, tuossa on kaikki elementit hyttysen houkuttelemiseksi
> surman suuhun.:) Palokaasujen hiilidioksidi ja kosteus sekä lämpö.
> Vielä kun joku jatkojalostaa tuon pelkäksi hyttysloukuksi...
Kyllahan tuommosia systeemeja on olemassa:
http://www.mosquitomagnet.com/
Jukka-Göran von Fittenborg
"OKN" <ol...@no.spam>
> Yleisen uskomuksen mukaanhan hyttyset viihtyvät kuusikossa. Mutta onko
kyse
> ainoastaan siitä, että kuusikot ovat tuulettomia ja varjoisia paikkoja vai
Kyllä. Kuuset toimivat lähinnä tuulensuojana ja päiväsaikaisena suojana
paahdetta vastaan. Tietysti kuuset vähentävät myös haihduntaa, joten jos
siellä jossakin kivenkuopassa tai juurakonkolossa on vettä, niin hyttysten
sikiäminen käy ketterästi.
> Tontilla ei ole seisovaa vettä eikä kosteikkoja, eikä tietääkseni ihan
> lähiympäristössäkään. Muutaman sadan metrin päässä on hyvin virtaava joki
Kahvikupillinen vettä riittää aivan mainioisti joidenkin hyttyslajien
sikiämiseen. Huomaa, että vesi voi olla myös jossain piilossa,
salaojakaivossa tai jopa viemäriverkostossa. Myös sadevesiränneihin on
saattanut kertyä lehtimoskan tms. myötä edullisia olosuhteita. Mitä
lämpimämpää vesi on, sitä hopumpaa kehittyminen toukasta aikuiseksi käy,
joskus jopa parissa vuorokaudessa. Ethän varastoi sadevettä tynnyreissä tmv?
Tai ulkona ei ole lasten leikkisankoja tmv. joissa on sadevettä? Ratsaa
kaikki paikat läpi ja kaada seisova vesi pois. Sadevesitynnyreiden veden voi
"myrkyttää" Raidilla, jos et raaski kaataa sitä vettä pois tai pysty
peittämään esim. kannella. Pistä Raid pullo veden pinnan alle ja spruuttaa
muutama sekunti! Raid on siitä hyvä "kama" tarkoitukseen,että se sisältää
luonnon pyretriinejä, jotka hajoavat auringonvalossa noin vuorokaudessa.
Hyttysentoukkia voi ojissa ym. vesitaskuissa toki torjua esim.
dieselöljyllä, mutta mikään luontoystävällinen tapa se ei ole. Raid on
paljon parempi ja ystävällisempi. Suihkuta Raidia esim. kastelukannuun ja
käy lorottamassa sitä noihin vesitaskuihin. Huomaa muuten, että suurissa
määrin pyretriinit ovat myös kaloille haitallisia.
> (koski), enkä näin ollen usko sen olevan kovin hyvä kasvualusta hyttysen
> toukille. Piha on vanhaa, tiivistä, osin sammaloitunutta nurmikkoa,
> omenapuita ja vattupensaita.
Sellaisissa vesistöissä, joissa on kaloja, eivät hyttysentoukat pärjää. Ne
syödään pois :-)
> Jostain näitä hyttysiä kuitenkin tulee enemmän kuin meikäläisen hermo
> kestää. Onko hyviä ideoita?
Kaikkein paras idea olisi saada jostain thuringiensis israeliensiksen
bakteerikantaa (taitaa vaan olla Suomessa sen käyttö luvanvaraista?).
Kyseisen bakteerin tuottamat toksiinit iskevät hyttysentoukat hengiltä ollen
liki vaarattomia kaikelle muulle luomakunnalle. Oikeaan aikaan ruiskutettuna
teho on lähes 100%. Ainoa haittapuoli on, että sama toksiini iskee myös
perhosentoukkiin. Joten perhosia saattaa alueella näkyä kyseisenä kesänä
vähemmän. Ruotsalaiset käyttivät lentoruiskutuksissa juuri thuringiensistä
päästäkseen eroon Ångermanjoen deltassa riehuneista hyttysarmaadoista
vuosina 2000-2001 (sadekesä 2000 tuotti kyseisen joen deltaan Floridan
rämealuetta vastaavia moskiittomääriä, asia julistettiin "kansalliseksi
sanitääriseksi haitaksi" ja armeija kävi "pommittamassa" hyttysenpoikaset
seuraavana kesänä hautaan :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"K. Johanna Viitanen" <joh...@kaarne.eiroskaa.net>
> Karjasuojissa (isoissakin) toimii ihan mukavasti uv-valolla hyönteisiä
> houkutteleva hyttyspyydys. Näitä on hyvinkin isoja malleja, joista ehkä
> joku voisi soveltua ulkokäyttöönkin, ainakin sateelta suojattuna? Isoja
> malleja kannattaa kysellä K-maataloudesta tai Agrimarketista.
> Ruotsalainen Nordpost (nordpost.se) on usein hiukan edullisempi kuin
> kotimaiset liikkeet. Tällä sivulla näkyy kuva parista isosta:
Älä viitsi levittää tuota väärää tietoa eteenpäin. UV-pyydys EI toimi
hyttysiin. Jotain kärpäsiä se saattaa jossain karjasuojassa ehkä
pyydystääkin. Öiseen aikaan se tuhoaa massoittain yökkösiä ja muita
perhosia, joista ei ihmisille haittaa ole (järjetöntä touhua siis).
Jukka-Göran von Fittenborg
"Martin" <martin...@ballwall.org>
> Sain eräältä Kouvolaiselta hepulta hyttysiin neuvon, uita itsesi
> mäntysuovassa, itse en ole kokeillut mutta kuulemma toimii :)
>
> Martin
Sarjassamme järjettömiä neuvoja, joilla lähdetään sutta pakoon ja tuleekin
karhu vastaan. (ojasta allikkoon)
Jos leikkilinjalle lähdettään, niin varmaan perinteinen pikiöljyllä
tuhraaminen toimii vielä paremmin. Mitkähän lienevät mäntysuovan tai
pikiöljyn haittavaikutukset iholla? Vai väitätkö vaarattomaksi
pitkäaikaisaltistusta? Ettei vain rupeaisi esim. iho kesimään jatkuvan
soopa-altistuksen vuoksi?
Itse luotan kuitenkin mieluummin ihan teollisesti testattuihin ja
tutkittuihin tuotteisiin. DEET on vanha ja tutkittu keksintö. Sen haitat
tiedetään jollakintapaa. Joten Ohvia nahkaan vaan. Pikiöljyn sisältämän
"myrkkycocktailin" haittoja ei tiedetä.
Eero Augustin
"Jukka-Göran von Fittenborg" <r...@finlande.fi> wrote :
> Kaikkein paras idea olisi saada jostain thuringiensis israeliensiksen
> bakteerikantaa (taitaa vaan olla Suomessa sen käyttö luvanvaraista?).
> Kyseisen bakteerin tuottamat toksiinit iskevät hyttysentoukat hengiltä
ollen
> liki vaarattomia kaikelle muulle luomakunnalle. Oikeaan aikaan
ruiskutettuna
> teho on lähes 100%.
Osaatkos kertoa, mitä Hartolan loma-asuntomessuilla oli ruiskutettu
mättäisiin? Käytiin siellä sateisena mutta lämpimänä (harvinaista tänä
kesänä..) päivänä, mutta yhtään ainoaa hyttystä ei näkynyt, vaikka seutu on
märkää rämeikköä. Muualla niitä onkin riittänyt ihan kivasti tänä vuonna..
Eero
K. Johanna Viitanen
> Älä viitsi levittää tuota väärää tietoa eteenpäin. UV-pyydys EI toimi
> hyttysiin.
Olenpa kuitenkin monesti katsonut, kuinka päiväsaikaan pimennetyssä ja
tyhjässä tallissa hyttyset lentävät UV-pyydykseen.
> Öiseen aikaan se tuhoaa massoittain yökkösiä ja muita perhosia,
> joista ei ihmisille haittaa ole (järjetöntä touhua siis).
Vaan kun eipä tuota värkkiä tutuissa talleissa ole öisin päällä pidetty,
koska öisin ovet ovat kiinni ja ilmanvaihtokanavat on verkotettu, joten
tämäkin se siitä järjettömyydestä. Päivisin tallit ovat tyhjät ja
pimennetyt ja pyydys päällä, ja kyllä sinne vain kummasti niitä
hyttysiäkin päätyy. Yökkösten ja perhosten tuhoamisesta on turha vonkua,
jos laitteet eivät ylipäätään ole päällä öisin.
J
Jukka-Göran von Fittenborg
"K. Johanna Viitanen" <joh...@kaarne.eiroskaa.net>
> Olenpa kuitenkin monesti katsonut, kuinka päiväsaikaan pimennetyssä ja
> tyhjässä tallissa hyttyset lentävät UV-pyydykseen.
Siinähän lentelevät sitten. Hyttysiäkin on montaa sorttia ja vertaimevät
eivät ole kiinnostuneet tuosta UV-valohökötyksestäsi. Olen itse roikottanut
moista Lapissa testimielessä ja saalis oli 0 verenimijää. Ainakaan puutetta
testimateriaalista ei ollut, mutta ei tosiaan lentänyt em. hökötykseen edes
vahingossa. UV-lamppukin niissä on yleensä paristolla toimiva loisteputki,
joka säteilee lämpöäkin (infrapunaa) niin vähän, ettei edes se kiinnosta
sääskiä.s
´
> tämäkin se siitä järjettömyydestä. Päivisin tallit ovat tyhjät ja
> pimennetyt ja pyydys päällä, ja kyllä sinne vain kummasti niitä
> hyttysiäkin päätyy. Yökkösten ja perhosten tuhoamisesta on turha vonkua,
> jos laitteet eivät ylipäätään ole päällä öisin.
Älä viitsi jauhaa paskaa. Kyseinen laite ei sääskiin tepsi, se on testattu
niin monta kertaa.
Jari Kaija
> niin monta kertaa.
Voi kun viitsisi, niin ottaisi digikameralla kuvan tuolla keittiössä
olevasta UV-valo härpättimestä. Sen "roskalaatikossa" on pikkusta
vaille helvatasti räjähtäneitä itikoita. Puhumattakaan, kuinka paljon
niitä on vielä jäänyt kuivumaan metallilankoihin putken ympärillä.
Hmm, jopa kaksi yökköstäkin siihen viimeyönä pamahti.
Selväähän se on, ettei tuo houkuttele ensimmäistäkään ötökkää,
mikäli ympäristössä on paljon valoa & hiilidioksidia suoltavia
möykkääjiä, mutta kummasti vain nykyään saa jo yönsä rauhassa
nukkua, vaikka kuistin oveakin yötä myöten parhaimmillaan auki
pidetään. Se mikä tuossa joskus jurppii, on se ärsyttävä pamahdus,
kun itikat muuttuvat savuksi ja kitiinikuoren kappaleiksi.
-Jari
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jari Kaija" <jari....@pp.inet.fi>
> Voi kun viitsisi, niin ottaisi digikameralla kuvan tuolla keittiössä
> olevasta UV-valo härpättimestä. Sen "roskalaatikossa" on pikkusta
> vaille helvatasti räjähtäneitä itikoita. Puhumattakaan, kuinka paljon
> niitä on vielä jäänyt kuivumaan metallilankoihin putken ympärillä.
> Hmm, jopa kaksi yökköstäkin siihen viimeyönä pamahti.
Epälemättä. Mutta ei vertakuppaavia itikoita.
> pidetään. Se mikä tuossa joskus jurppii, on se ärsyttävä pamahdus,
> kun itikat muuttuvat savuksi ja kitiinikuoren kappaleiksi.
>
> -Jari
Sairas yöperhosten tuhoaja olet. Eikös tuo ole nykyään kriminalisoitu teko?
Tappaa haitattomia yöhyönteisiä?
Jari Kaija
Kyllä sinne on samoja itikoita lentänyt, jotka
ovat aiemmin olleet tulossa verta kuppaamaan.
Kun tuo koemielessä hommattiin, niin seurattiin ihan
varta vasten, jotta juuri _sama_ itikka sinne lentelee,
joka on ensin yrittänyt verta imeskellä, mutta hätistetty
pois iholta.
Käryää muuten pitkään semmoinen itikka, jolla on
persus täynnä verta, ennen kuin pasahtaa. Juu, kyllä
penskat niitä itikoita ihan kiusallaankin tuohon heittelevät,
vaan lentelevät ne sinne aivan yksikseenkin.
Onkos tullut mieleen, että valaistusolosuhteilla & UV-
valon aallonpituudellakin on _iso_ merkitys.
-Jari Kaija
jepjep, suhtauduin alussa ja _edelleenkin_ skeptisesti
tuohon härveliin, koska se EI toimi tehokkaan magneetin
tavoin, vaan juuripa sen vuoksi se ostettiin, ettei tarvitse
huhu/paska/kuulopuheista enään olla moksiskaan!
OKN
> hyttysiin.
Ainakin lukemieni puolitieteellisten kirjoitusten mukaan valo sinällään
houkuttelee hyttysiä (pimeässä). Sen enempää en tiedä, mitkä aallonpituudet
ovat millekin hyttyslajille kiihottavia, mutta itse ongelmaani tämä ei
juurikaan ratkaise, koska päivänvalossa uv-lamppu tuskin vetää puoleensa
montaakaan pihapiirin miljoonasta imijästä.
Lisää vinkkejä otetaan vastaan. Tällä hetkellä johdossa on kuusiaidan
kaataminen.
Olli
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jari Kaija" <jari....@pp.inet.fi>
> Kyllä sinne on samoja itikoita lentänyt, jotka
> ovat aiemmin olleet tulossa verta kuppaamaan.
> Kun tuo koemielessä hommattiin, niin seurattiin ihan
> varta vasten, jotta juuri _sama_ itikka sinne lentelee,
> joka on ensin yrittänyt verta imeskellä, mutta hätistetty
> pois iholta.
Ja miksiköhän se sinne lentäisi? Tosin et ole kertonut, minkälainen värkki
on kyseessä, mutta pelkkä valo ei vertakuppaavia houkuta. Sori vaan.
> Käryää muuten pitkään semmoinen itikka, jolla on
> persus täynnä verta, ennen kuin pasahtaa. Juu, kyllä
> penskat niitä itikoita ihan kiusallaankin tuohon heittelevät,
> vaan lentelevät ne sinne aivan yksikseenkin.
Onpa paljon iloa sitten tuosta, kun se tepsii vain kupanneisiin. Tuohon on
muuten selitys. Verta kupannut suunnistaa kohti valoa (ja kuviteltua
ulkoilmaa). Vaan taitaapa kutina jäädä nukkujan kiusaksi edelleen.
> Onkos tullut mieleen, että valaistusolosuhteilla & UV-
> valon aallonpituudellakin on _iso_ merkitys.
Ei tutkijoiden mukaan ainakaan.
> jepjep, suhtauduin alussa ja _edelleenkin_ skeptisesti
> tuohon härveliin, koska se EI toimi tehokkaan magneetin
> tavoin, vaan juuripa sen vuoksi se ostettiin, ettei tarvitse
> huhu/paska/kuulopuheista enään olla moksiskaan!
No tässä ei ihan huhupuheiden varassa olla kun on tullut testattua. Tosin
en testannut vertatäynnä olevilla pimeässä huoneessa, kun en nähnyt siinä
testissä minkään valtakunnan järkeä. Ehkä sulla on jokut omat prioriteetit
elämässä. Onnea valitsemallasi tiellä ja muista tarkkailla, josko jotain
hyttysten levittämää tautia ilmenisi perheenjäsenissäsi (Kumlinge, Niilin
kuume jne)
Jukka-Göran von Fittenborg
"OKN" <ol...@no.spam>
> Ainakin lukemieni puolitieteellisten kirjoitusten mukaan valo sinällään
> houkuttelee hyttysiä (pimeässä).
No ei houkuttele. Hiilidioksidi, kosteus, infrasäteily ja muutamat feromonit
(hiki) sen sijaan houkuttelevat ainakin vertakuppaavia lajeja kohti uhria.
Muista hyttyslajeista en sano mitään kun ne eivät asiaan liity.
Jari Kaija
> en testannut vertatäynnä olevilla pimeässä huoneessa, kun en nähnyt siinä
> testissä minkään valtakunnan järkeä. Ehkä sulla on jokut omat
prioriteetit
> elämässä. Onnea valitsemallasi tiellä ja muista tarkkailla, josko jotain
> hyttysten levittämää tautia ilmenisi perheenjäsenissäsi (Kumlinge, Niilin
> kuume jne)
Luetun ymmärtämistä kaivattaisiin. Kyllä olen jo sen verta monta
kertaa ilmineerannut noissa omissa viesteissäni, että se houkuttelee
kyllä yhtälailla itikoita, siis juuri niitä pistäviä ja verta imeviä
sisuksiinsa,
oli sitten kupanneet eli ei, kuin mitä tahansa muitakin lentäviä. Sinun
kanssasi tästä asiasta on aivan turha väitellä tämän enempää, sillä se
vaatisi sinulta pientä reissunpoikasta, että näet LIVENÄ, että tuo
värkki kyllä pelaa, vaikkakaan ei niin hyvin, kuin mitä mainosmiehet
antavat ymmärtää. Asiasta kolmanteen: On ostettu K-raudasta,
musta, kahdeksankulmainen, noin 30 senttiä korkea, verkkojännitteellä
toimiva, houkuttimena VAIN tuo "UV-putki".
-Jari, poistuen takavasemmalle...
Martin
> Onpa paljon iloa sitten tuosta, kun se tepsii vain kupanneisiin. Tuohon on
> muuten selitys. Verta kupannut suunnistaa kohti valoa (ja kuviteltua
> ulkoilmaa). Vaan taitaapa kutina jäädä nukkujan kiusaksi edelleen.
Muistan isosetäni aikoinaan selittäneet näin: jos tapat hyttysen joka imee
jo verta niin tapa se niin ettei sen "neula" jää ihosi sisälle, se aijeuttaa
sen kutinan. Eikö mun isopapan vihje pidäkkään paikkansa? :)
Martin
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jari Kaija" <jari....@pp.inet.fi>
> Luetun ymmärtämistä kaivattaisiin. Kyllä olen jo sen verta monta
> kertaa ilmineerannut noissa omissa viesteissäni, että se houkuttelee
> kyllä yhtälailla itikoita, siis juuri niitä pistäviä ja verta imeviä
> sisuksiinsa,
> oli sitten kupanneet eli ei, kuin mitä tahansa muitakin lentäviä. Sinun
Ei houkuttele. Jos tuo toimisi, tämä maa olisi täynnä noita pönttöjä. En
ymmärrä mitä ajat takaa kehumalla toimimattomia paskoja, joiden myynti
edistää vain kiinalaisen huijarin varallisuutta.
> kanssasi tästä asiasta on aivan turha väitellä tämän enempää, sillä se
> vaatisi sinulta pientä reissunpoikasta, että näet LIVENÄ, että tuo
> värkki kyllä pelaa, vaikkakaan ei niin hyvin, kuin mitä mainosmiehet
Sullahan on digikamerat sun pelit, joten livedokumentaaatiota vaan peliin.
Kai sillä sun digiveelläs saa videota? Vähintään kolme hyttystä putkeen
siihen loukkuun lyhyen ajan sisään ja rupeamme uskomaan.
> antavat ymmärtää. Asiasta kolmanteen: On ostettu K-raudasta,
> musta, kahdeksankulmainen, noin 30 senttiä korkea, verkkojännitteellä
> toimiva, houkuttimena VAIN tuo "UV-putki".
Elikkäs aito taiwanilainen humpuuki "sääskiloukku". Ei toimi eikä houkuta
kuin vahingossa. En ymmärrä miksi asiasta suutut, kun kertoo vain totuuden?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Martin" <martin...@ballwall.org>
> Muistan isosetäni aikoinaan selittäneet näin: jos tapat hyttysen joka imee
> jo verta niin tapa se niin ettei sen "neula" jää ihosi sisälle, se
aijeuttaa
> sen kutinan. Eikö mun isopapan vihje pidäkkään paikkansa? :)
Ei. Tai osin kyllä. Enin osa kutinasta näyttäisi johtuvan siitä syljestä,
jota sääski paskantaa ihosi sisälle. Sitä kautta ne tauditkin tulee, jos on
tullakseen. Ikäviä otuksia kertakaikkiaan. Epäilen niiden merkitystä
lintujen ravintotaloudellekin. Katselin just pääskyjä ja ne kyllä suhaa niin
korkealla maanpinnasta, että sääskiä siellä ei yleensä ole.
Asuin aiemmin 5. kerroksessa, "huipulla". Paikassa jossa oli AINA hyttysiä
niin perkeleesti. Jännä juttu, että jostain syystä ne ei ainakaan siinä
talossa "osanneet" lentää niin ylös. Aina meillä oli ikkunat ja ovet auki
eikä maantasossa väijyvistä sääskiarmaadoista näkynyt pieruakaan.
Otto J. Makela
> Kaikki nuo tuollaiset kikat on aivan vanhanaikaisia ja tehottomia
> poppakonsteja, sillä ongelma ratkeaa kuitenkin aivan helposti
> luonnosta löytyvillä aineksilla. Me käsiteltiin täällä kesämökkimme
> ympärstö toukokuun lopulla kastelukannun kanssa, eikä hyttysistä ole
> ollut mitään vaivaa koko kesän aikana. Eilenkin istuttiin pihalla
> puoleen yöhön korttia pelaten ja viiniä juoden. Nyt olen vain niin
> huonoissa yhteyksissä, kun hitaalla Communikaattorilla olen
> työpaikan koneen kautta yhteydessä nettiin. Palailen elokuulla
> tarkemmin tuohon reseptiin, kun mökilty on taas ohi ja pakko
> palailla työpaikan suuntaan.
> Hyvät kesät kaikille.
Tämä taitaa olla niitä reseptejä sarjassa
"kuinka pidetään idiootteja jännityksessä"?
Followup-to: sfnet.huuhaa
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
masa
"OKN" <ol...@no.spam> wrote in message
Meillä on tontilla n. 2000 neliötä (pääasiassa) kuusimetsää ja tontin
reunoilla ojia, joissa ainakin tänä kesänä on ollut vettä koko ajan.
Hyttysiä on, mutta tyynellä säällä muutama hyttyssavu rauhoittaa tilannetta
ainakin "henkisesti", niin ettei ulkona istuskelu esty. Alkukesästä hyttyset
ovat kiusallisia, mutta muutamien kymmenien pistojen jälkeen niiden
tököteille ilmeisesti tulee jossain määrin immuuniksi ja kutina häviää.
Tokihan puut voi kaataa ja nurmikon päällystää asfaltilla, jolloin ötökkiä
olisi varmasti vähemmän, mutta...
Eli jos kuusiaidalla ei ole mitään hyödyllistä funktiota, niin kumoon vaan.
Mutta jos silläkin on tarkoitus, niin mäntysuopaliuoksen sumuttaminen
kuusien juurille varjopaikkoihin ja muidenkin isojen pensaiden juurille
ainakin vähentää hyttysten määrää, loppuja täytyy sitten vain sietää tai
vaihtaa toisentyyppiseen asumismuotoon.
t. Matti