Lämpöpumpun valinta, iso vai pieni?
KP
Jotkut kauppiaat selittävät, että jos taloon asentaa jonkin verran
ylimitoitetun koneen, niin saavutettu energian säästö koko vuoden aikana
paranisi.
Perusteluna on esitetty, että valmistajien ilmoittama COP hyötysuhde on
täyden tehon hyötysuhde ja vajaalla teholla pyöriessään kaikkien koneiden
hyötysuhde olisi aina ilmoitettua parempi.
Tuntuu oudolta, että valmistajat ilmoittaisivat hyötysuhteesta jotain muuta
kuin maksimin...;-)
Yleinen piirre kyllä on, että isoimmilla koneilla tuntuu olevan pienempi
(ilmoitettu)hyötysuhde.
Jos pieni ilmalämpöpumppu kirkuu talvipakkasilla täydellä teholla, niin sen
hyöty on pienempi kuin ison koneen, joka pyörii vajaateholla. Eli hyötyä (=
lämpöä) tulisi enemmän, vaikka hyötysuhteeksi on isoissa koneissa aina
ilmoitettu pienempi lukema. Erään myyjän mielestä myös koneiden hyötysuhde
on suurempi vajaateholla.
Kysyisinkin, onko noin?
Esimerkiksi tässä kirjoituksessa (vaikka ei koskekaan ilma-ilma -
lämpöpumppuja), että konetta ei kannattaisi mitoittaa maksimitehontarpeen
mukaan (siis käyttää vajaateholla):
http://www.thermosystems.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
Onko kenelläkään asiasta tarkempaa tuntemusta. Ainoa logiikkaan käyvä asia
on, että isompi kone vajaalla teholla pyöriessäämn ei varmaankaan kulu yhtä
nopeasti kuin pikkukone. ...ja että isommasta koneesta kauppias saa
isommana katteen!
Asiana olisi päättää, minkä kokoisen koneen hommaan. Pienissä koneissa
houkuttelisi tuo parempi ilmoitettu hyötysuhde. Mutta isomman koneen
huonmmallakin hyötysuhteella pumppaama energia saattaisi riittää pitempään
ilman apulämmitystä.
Eli onko niin, että pienen koneen parempi hyötysuhde menettää merkityksensä
käytännössä viimeistään silloin, kun kunnon pakkasilla se isompi kone jaksaa
jauhaa riittävästä lämpöä.
KP
Matti Maalämmittäjä
news:c9kujk$ij6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Ilmalämpöpumpun valintaongelma:
>
> Jotkut kauppiaat selittävät, että jos taloon asentaa jonkin verran
> ylimitoitetun koneen, niin saavutettu energian säästö koko vuoden aikana
> paranisi.
> Perusteluna on esitetty, että valmistajien ilmoittama COP hyötysuhde on
> täyden tehon hyötysuhde ja vajaalla teholla pyöriessään kaikkien koneiden
> hyötysuhde olisi aina ilmoitettua parempi.
> Tuntuu oudolta, että valmistajat ilmoittaisivat hyötysuhteesta jotain
muuta
> kuin maksimin...;-)
> Yleinen piirre kyllä on, että isoimmilla koneilla tuntuu olevan pienempi
> (ilmoitettu)hyötysuhde.
>
Perustuisiko väite siihen että isompi kompura vaatii enemmän sähkötehoa. Jos
pienemmällä kompuralla tullaan toimeen niin silloin voidaan ajatella että
säästöä syntyy kompressorien ottotehojen erotuksen verran. Asia ei
kuitenkaan ole näin suoraviivainen koska pienempi kompura joutuu käymään
pidempiä käyntijaksoja tuottaakseen saman määrän energiaa kuin suurempi
kompura.
> Jos pieni ilmalämpöpumppu kirkuu talvipakkasilla täydellä teholla, niin
sen
> hyöty on pienempi kuin ison koneen, joka pyörii vajaateholla. Eli hyötyä
(=
> lämpöä) tulisi enemmän, vaikka hyötysuhteeksi on isoissa koneissa aina
> ilmoitettu pienempi lukema. Erään myyjän mielestä myös koneiden hyötysuhde
> on suurempi vajaateholla.
> Kysyisinkin, onko noin?
>
Mitä on kompressorin vajaateho ja täysteho? Kompressorihan on periaatteessa
vakiotehoinen laite. Sen ottoteho määräytyy järjestelmän paineen
perusteella. Mitä suurempi paine, sen enemmän tehoa kompressori tarvitsee.
Toisaalta paine on riippuvainen kompressorille menevän nesteen lämpötilasta.
Voidaan ajatella että mitä kuumempaa kompressorille menevä neste on sitä
suurempi kuormitus kompressorilla on. Tällöin kompressoripaineet ovat
kovemmat ja myöskin kompressorilta lähtevän nesteen lämpötila on suurempi.
> Esimerkiksi tässä kirjoituksessa (vaikka ei koskekaan ilma-ilma -
> lämpöpumppuja), että konetta ei kannattaisi mitoittaa maksimitehontarpeen
> mukaan (siis käyttää vajaateholla):
> http://www.thermosystems.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
>
Jos yritän hieman selventää niin tuossa kirjoituksessa koitetaan sanoa
seuraavaa:
Koska pienemmällä kompressorilla ei pystytä tuottamaan niin suurta
lämmitystehoa kuin suurella, ei varaajalle menevä neste ole niin lämmintä
kuin mitä se olisi suuremmalla kompuralla tuotettuna. Jos molemmissa
pumpuissa on samantehoinen lämmönsiirrin jolla lämpö siirretään varaajaan,
jää suurempitehoisen kompuran tapauksessä lämmönsiirtimen jälkeinen
lämpötila korkeammaksi. Tästä taas seuraa että kompressoripaineet nousee ja
hyötysuhde laskee.
Jos lämmönsiirrin on mitoitettu molemmille kompressoreille samalla tavalla
niin minusta silloin ei periaatteessa pitäisi olla eroa hyötysuhteissa
pienen ja suuren kompressorin välillä. Eli suurempitehoisessa kompressorissa
pitäisi olla suurempitehoinen lämmönsiirrin. Käytännössä näin ei varmaankaan
usein ole koska kaikki valmistajat eivät halua varastoida kovin montaa eri
kokoista lämmönsiirrintä.
Useissa ei-tulistinpumpuissa lämmön siirto tapahtuu kaksoisvaippavaraajan
kautta jolloin kuuma neste kierrätetään varaajan ulkoreunan vaipassa. Lämpö
siirtyy siitä johtumalla varaajassa olevaan veteen. Tällöin erikokoisille
kompressoreille pitäisi olla omat varaajansa jos haluttaisiin saada sama
hyötysuhde mikä ei varastoinnin kannalta varmasti ole pumpun valmistajille
järkevää.
> Onko kenelläkään asiasta tarkempaa tuntemusta. Ainoa logiikkaan käyvä asia
> on, että isompi kone vajaalla teholla pyöriessäämn ei varmaankaan kulu
yhtä
> nopeasti kuin pikkukone. ...ja että isommasta koneesta kauppias saa
> isommana katteen!
>
> Asiana olisi päättää, minkä kokoisen koneen hommaan. Pienissä koneissa
> houkuttelisi tuo parempi ilmoitettu hyötysuhde. Mutta isomman koneen
> huonmmallakin hyötysuhteella pumppaama energia saattaisi riittää pitempään
> ilman apulämmitystä.
> Eli onko niin, että pienen koneen parempi hyötysuhde menettää
merkityksensä
> käytännössä viimeistään silloin, kun kunnon pakkasilla se isompi kone
jaksaa
> jauhaa riittävästä lämpöä.
>
>
> KP
>
Maalämpöpumppuja on monentyyppisiä. Kannattaa myös verrata niitä teknisesti.
- Osatehoisia ja täystehoisia. Täystehoisessa kaikki lämpöteho tuotetaan
kompressorilla, osatehoisessa sähkövastus voi olla tarvittaessa
lisälämmöntuottajana kompressorin rinnalla.
- Malleja joissa käyttövesi tuotetaan varaajaan (yleisempi tapa)
- Malleja joissa käyttövesi otetaan kierukalla (yleensä tulistinmalleja).
Etuna että legionellabakteereja ei pääse muodostumaan koska vettä ei
varastoida varaajaan.
- Tulistinmalleja, ei tulistinmalleja. Tulistinmalleissa on usein
kaksiosainen lämmönluovutus, tulistimella tuotetaan korkeampi lämpötila
käyttövedelle ja lauhduttimella matalampi lämpötila lämmityspiireille.
- Matti -
KP
"Matti Maalämmittäjä" <ma...@maalammittajat.com> wrote in message
news:c9m97h$2lv$1...@plaza.suomi.net...
> "KP" <kokeil...@EIROSKAA.luukku.com.invalid> kirjoitti viestissä
> news:c9kujk$ij6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Ilmalämpöpumpun valintaongelma:
> >
> > Jotkut kauppiaat selittävät, että jos taloon asentaa jonkin verran
> > ylimitoitetun koneen, niin saavutettu energian säästö koko vuoden aikana
> > paranisi.
> > Perusteluna on esitetty, että valmistajien ilmoittama COP hyötysuhde on
> > täyden tehon hyötysuhde ja vajaalla teholla pyöriessään kaikkien
koneiden
> > hyötysuhde olisi aina ilmoitettua parempi.
> > lämpöpumppuja), että konetta ei kannattaisi mitoittaa
maksimitehontarpeen
> > mukaan (siis käyttää vajaateholla):
> > http://www.thermosystems.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
> >
>
> Jos yritän hieman selventää niin tuossa kirjoituksessa koitetaan sanoa
> seuraavaa:
>
> Koska pienemmällä kompressorilla ei pystytä tuottamaan niin suurta
> lämmitystehoa kuin suurella, ei varaajalle menevä neste ole niin lämmintä
> kuin mitä se olisi suuremmalla kompuralla tuotettuna. Jos molemmissa
> pumpuissa on samantehoinen lämmönsiirrin jolla lämpö siirretään varaajaan,
> jää suurempitehoisen kompuran tapauksessä lämmönsiirtimen jälkeinen
> lämpötila korkeammaksi. Tästä taas seuraa että kompressoripaineet nousee
ja
> hyötysuhde laskee.
>
> Jos lämmönsiirrin on mitoitettu molemmille kompressoreille samalla tavalla
> niin minusta silloin ei periaatteessa pitäisi olla eroa hyötysuhteissa
> pienen ja suuren kompressorin välillä. Eli suurempitehoisessa
kompressorissa
> pitäisi olla suurempitehoinen lämmönsiirrin. Käytännössä näin ei
varmaankaan
> usein ole koska kaikki valmistajat eivät halua varastoida kovin montaa eri
> kokoista lämmönsiirrintä.
Kiitoksia valaisusta, Matti
Tällaista vähän itsekin ajattelin illan mittaan. Minun tapaukseni on
ilma-ilma -tyyppinen lämpöpumppu, mutta samat teoriat varmaan niihinkin
pätevät.
Tuntuisi luonnolliselta, että valmistajat pitävät vain muutamia
lämmmönvaihtimia varastoissaan, sillä esimerkkilaitteessani (Citcop RA09,
RA12 tai RA18) 5.1 kW ja 9.4 kW:n versiot painavat yhtä paljon. Ainostaan
ilmavirroissa on ero, eli isommassa puhaltimet pyörivät nopeammin.
Jos pikkukoneen hyötysuhde on suurempi juuri siksi, että paineet ovat
pienempiä, niin myyjän väite, että osateholla ison koneen hyötysuhde paranee
voisi silloin pitää paikkaansa. Osateholla pyöriessäänhän se vastaisi
pikkukoneen tuottoa. Mutta samoin myös pikkukoneen hyötysuteenkin pitäisi
parantua osateholla käydessään.
Ektrapoloinnilla tosin päädyttäisiin äärettömän suureen koneeseen, jossa on
äärettömän laiskat virtaukset ja silti suurin mahdollinen hyötysuhde... ei
taida onnistua näin :-)
Eli loppujen lopuksi eroa eri koneiden kesken ei taida olla muussa kuin
hinnassa,
mikäli niissä on samankokoiset lämmönvaihtimet. Erot tehdään isommilla
puhaltimilla ja lykkäämällä lämmönvaihtimiin nähden ylikokoisella kompuralla
hurjat paineet. Se selittäisi hyötysuhteen varsin siistin laskun mallisarjan
eri koneiden välillä, kun teho kasvaa. Tosin pientä tasoitusta antaisi se,
että isommassa koneessa puhaltimet ovat tehokkaammat, se varmaan parantaa
hyötysuhdetta yleisesti.
Taitaisi siis olla viisainta ostaa kaksi pientä konetta. Kaksi kiinalaista
maksaa yhtä paljon kuin yksi japanilainen - ja jos rotuennakkoluuloni pitää
paikkansa niin ne myös rikkoontuukin samassa hintojensa suhteessa...;-)
Olisihan se aika kurjaa, jos olisi olemassa luonnonlaki, että koon
tuplaantuessa hyötysuhde huononisi 20% ... isot teollisuuskoneet olisivat
silloin aika heikkoja...
Hankala päätös. Laskelmieni mukaan yhden pienen ilmalämpöpumpun hyöty on
aika olematon, siksi tekisi mieli investoida vähän tehokkaampaan.
Kylmän pään tuotoissa ero tuntuisi olevan huomattava suuremman eduksi.
Kylmällä säällä pikkukone jauhaa 600 watin kompuralla arviolta 2-3 kW lämpöä
ilmasta, iso kone vie kilowatin enemmän, mutta antaa 4.5 kW. Eli
hiuksenhienosti ulostulon lisäys olisi suurempi kuin ottotehon lisäys.
Jostain syystä valmistaja ei tunnu julkistavan pienen koneen tehokäyrää
mainonnassaan.
KP
moon1
mitotukseltaan vähän suurempi kuin se pieni. käsittääkseni tuo inventteri
pyörittää kompuraa otettavan/tarvittavan tehon tarpeen mukaan eikä pyöri
jatkuvasti täysillä.
moon1
"KP" <kokeil...@EIROSKAA.luukku.com.invalid> wrote in message
news:c9kujk$ij6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Ilkka P.
problematiikka koskee kyllä maalämpöpumppujakin, jotka ovat itselleni
läheisempiä. Tunnustan ensimmäiseksi, että en tunne maalämpöpumppujen
tekniikkaa enkä varsinkaan toteutusta kovinkaan hyvin. Mielenkiinto
aihetta kohtaan on lähtenyt lähinnä halusta ymmärtää miten teknisessä
tilassa jyrisevä laite toimii. Joitain asioita olen uskoakseni
onnistunut järkeilemään. Onko se sitten mennyt oikein vai väärin, sitä
en tiedä. Joka tapauksessa kaikki tilaisuudet oppia ymmärtämään
laitteen toimintaa pitää koettaa käyttää hyväksi.
"Matti Maalämmittäjä" <ma...@maalammittajat.com> wrote in message news:<c9m97h$2lv$1...@plaza.suomi.net>...
> Koska pienemmällä kompressorilla ei pystytä tuottamaan niin suurta
> lämmitystehoa kuin suurella, ei varaajalle menevä neste ole niin lämmintä
> kuin mitä se olisi suuremmalla kompuralla tuotettuna. Jos molemmissa
> pumpuissa on samantehoinen lämmönsiirrin jolla lämpö siirretään varaajaan,
> jää suurempitehoisen kompuran tapauksessä lämmönsiirtimen jälkeinen
> lämpötila korkeammaksi. Tästä taas seuraa että kompressoripaineet nousee ja
> hyötysuhde laskee.
Kompressorilla puristetaan kaasuuntunut kylmäaine suurempaan
paineeseen. Lämmitysteho on tietysti riippuvainen synnytetystä
paineesta. Mutta ei kai kompuran teho yksinään ratkaise sitä, miten
suuri paine syntyy? Tehokkaammalla kompuralla saadaan vakio kaasumäärä
suurempaan paineeseen, tai vaihtoehtoisesti suurempi kaasumäärä samaan
paineeseen kuin heikompitehoisella. Ja järjestelmän eri osien,
lauhdutin mukaan lukien, on tietenkin oltava oikeassa suhteessa
keskenään. Jos näin ei ole, syy ei silloin ole siinä, onko kompura
tehokas tai ei tai onko laite mitoitettu osateholle vai ei.
> Voidaan ajatella että mitä kuumempaa kompressorille menevä neste on sitä
> suurempi kuormitus kompressorilla on. Tällöin kompressoripaineet ovat
> kovemmat ja myöskin kompressorilta lähtevän nesteen lämpötila on suurempi.
Voisiko kuitenkin olla niin, että kompressorilta lähtevä kylmäaine on
aina jokseenkin asetetussa lämpötilassa? Mitä lämpimämpänä kylmäaine
tulee lauhduttimelta, sitä vähemmän se pystyy imemään lämpöä
maapiiristä, ja sitä vähemmän tuotettua energiaa saadaan
puristussykliä kohti. Paine kompurassa on keskimäärin suurempi, mutta
maksimipaine on silti sama. Kuten sanottu, tämä on kaikki omaa
arvailua, joku asioista oikeasti tietävä voi tässä(kin) kohtaa nauraa
räkäiset naurut!
> > http://www.thermosystems.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
Täälläkin laitetaan taas lusikkaa iänikuiseen osateho-täystehosoppaan.
Ja niin kuin yleensäkin, perustelut osatehon puolesta ontuvat.
Lainaus:
"Koska optimimitoituksessa voidaan hyödyntää lämpöpumpussa syntyvä ns.
tulistusenergia, jolla voidaan jälkilämmittää lämmin käyttövesi.
Tällöin varsinaisen varaajan lämpötilaa voidaan laskea, josta seuraa
matalampi lauhtumislämpötila ja lauhtumispaine."
Teksti on ilmeisesti kiireessä kirjoitettu, mikä jonkinlaisena
puolustuksena otettakoon huomioon. Miksi tulistusta käyttävässä
täystehopumpussa tarvittaisiin korkeampi lauhtumislämpötila kuin
osatehopumpussa? Sitä ei kerrota, enkä ainakaan itse keksi syytä.
Toinen väite koskee tulistusenergian riittävyyttä:
"Lämpimän käyttöveden riittävyys on (osatehopumpulla) erinomainen,
käyttöveden varaajan lämpötila voi olla jopa 90 C
(täystehomitoitetulla laitteella vastaava lämpötila voi olla
korkeintaan 55 C)."
Tässä ilmeisesti vihjataan siihen, että täystehopumpun lyhyempien
käyntijaksojen aikana tulistusenergiaakin syntyisi vähemmän.
Tämänsuuntaisia väitteitä on joskus muulloinkin esitetty. Onko se
sitten niin? Kaiken järjen mukaan tulistuksella saatavan energian
määrä riippuu kuumakaasun määrästä sekä lämpötilaerosta kaasun ja
varaajan välillä. Tehokkaampi pumppu tuottaisi tulistusenergiaakin
samassa ajassa enemmän. Tulistusenergian määrä ja riittävyys
riippuisivat siis lähinnä lämpimän käyttöveden kulutuksen ja muun
lämmitysenergian tarpeen suhteesta. Onko tämä sitten näin vai jotenkin
toisin, pystyykö joku kertomaan ja perustelemaan? Yritin keväämmällä
kysyä tätä SLP:ltäkin, mutta aihe ei ilmeisesti kiinnostanut, kun
eivät vaivautuneet vastaamaan.
Ilkka
Petri Soini
> Kompressorilla puristetaan kaasuuntunut kylmäaine suurempaan
> paineeseen. Lämmitysteho on tietysti riippuvainen synnytetystä
> paineesta. Mutta ei kai kompuran teho yksinään ratkaise sitä, miten
> suuri paine syntyy? Tehokkaammalla kompuralla saadaan vakio kaasumäärä
> suurempaan paineeseen, tai vaihtoehtoisesti suurempi kaasumäärä samaan
> paineeseen kuin heikompitehoisella. Ja järjestelmän eri osien,
> lauhdutin mukaan lukien, on tietenkin oltava oikeassa suhteessa
> keskenään. Jos näin ei ole, syy ei silloin ole siinä, onko kompura
> tehokas tai ei tai onko laite mitoitettu osateholle vai ei.
>
Jatkuvan käynnin hyötysuhteen määrää lähinnä lauhtumislämpötilan
ja höyrystymislämpötilan erotus. (Lämpöopista löytyy tuo ihan
oikeakin kaava maksimaaliselle hyötysuhteelle,
"käänteinen Carnot-prosessi" muistaakseni).
Pumpun teho ei siis paranna eikä huononna hyötysuhdetta.
Olen samaa mieltä että nuo väitteet ontuvat verrattaessa
täysteho vs. osatehomitoitusta, sen sijaan nuo 90C vs. 55C käyttövesiväittämä
käy argumentiksi tulistin vs. "ruotsalaismallisten" pumppujen välillä.
Sen sijaan osatehomitoitusta puoltaa se, että käyntijakson alussa
etenkin scroll-kompressorin hyötysuhde on varsin alhainen ja saman kokoisilla
varaajilla varustetuissa pumpuissa täystehopumpun käyntijaksot ovat lyhyempiä.
Tämä saattaa nostaa osatehopumpun vuosihyötysuhdetta verrattuna täystehoiseen
jopa sen apuna käytettävän sähköpatruunan vuosikulutuksen verran.
Isompi varaaja isommassa pumpussa toki pidentää sen käyntijaksoja, mutta samalla
nostaa hintaa ja tilantarvetta entisestään ja
lisää lämpöhäviöitä lämmityskauden ulkopuolella. Lisäksi pienempi pumppuhan
ennemminkin vaatisi isomman varaajan kuin iso jos (lämp. kv.) kulutus
on sama.
Toinen seikka mikä puhuu osatehomitoituksen puolesta on melu:
pienet kompressorit ovat yleensä hiljaisempia kuin isot. Minulla kone
on khh:ssa joten se oli merkittävä kriteeri.
Iselläni on 50% maksimitehosta mukaan mitoitettu pumppu, mutta viime talvena
lisävatus oli päällä vain 8 min! Toki oli lauhahko talvi.
Pete
KP
"moon1" <mo...@jippii.fi> wrote in message
news:c9mvh9$2jn$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Itselläni oli kriteerinä inventteri malli jonka myös ostin, sekä
> mitotukseltaan vähän suurempi kuin se pieni. käsittääkseni tuo inventteri
> pyörittää kompuraa otettavan/tarvittavan tehon tarpeen mukaan eikä pyöri
> jatkuvasti täysillä.
Samaan päädyin minäkin. 9.4 kW:n kone on tilattu...
Logiikka: pienen koneen tehoa ei voi säätää ylöspäin. Ison koneen tehoa voi
aina pienentää. Ja jos lämpökerroin on kaikilla koneilla yli yhden, niin
aina isomman pienempi on sentään kokonaismitalla enemmän kuin pienemmän
isompi.....
Talvella on huima ero sillä, pukkaako kone syömänsä sähkön lisäksi yhden vai
kolme ylimääräistä kilowattia ilmasta sisälle päin.
Suuret kiitokset kaikille tähän mennessä vastanneille. Keskustelu toki saa
(ja on toivottavaa) jatkua, sillä olisi toki hyvä tietää perusteluja myös
sille, että tein ehkä sittenkin väärän päätöksen....
Edelleenkin nimittäin ei ole selvää, miten eri koneiden COP muuttuu
invertterin säätäessä kompuran kierroksia. Eli kannattaako aja pientä
konetta täysillä vai isoa osateholla.
KP
Matti Maalämmittäjä
news:7748ea2f.04060...@posting.google.com...
> Tämä threadi lähti kylläkin ilmalämpöpumpuista, mutta sama
> problematiikka koskee kyllä maalämpöpumppujakin, jotka ovat itselleni
Se ekowellin linkki koski maalämpöpumppuja joten oli siinä vähän
maalämpöpumppuasiaakin ;)
> > Koska pienemmällä kompressorilla ei pystytä tuottamaan niin suurta
> > lämmitystehoa kuin suurella, ei varaajalle menevä neste ole niin
lämmintä
> > kuin mitä se olisi suuremmalla kompuralla tuotettuna. Jos molemmissa
> > pumpuissa on samantehoinen lämmönsiirrin jolla lämpö siirretään
varaajaan,
> > jää suurempitehoisen kompuran tapauksessä lämmönsiirtimen jälkeinen
> > lämpötila korkeammaksi. Tästä taas seuraa että kompressoripaineet nousee
ja
> > hyötysuhde laskee.
>
> Kompressorilla puristetaan kaasuuntunut kylmäaine suurempaan
> paineeseen. Lämmitysteho on tietysti riippuvainen synnytetystä
> paineesta. Mutta ei kai kompuran teho yksinään ratkaise sitä, miten
> suuri paine syntyy?
Ei ratkaise. Paine on pitkälti riippuvainen lauhtumislämpötilasta.
> Jos näin ei ole, syy ei silloin ole siinä, onko kompura
> tehokas tai ei tai onko laite mitoitettu osateholle vai ei.
>
Juuri näin.
> > Voidaan ajatella että mitä kuumempaa kompressorille menevä neste on sitä
> > suurempi kuormitus kompressorilla on. Tällöin kompressoripaineet ovat
> > kovemmat ja myöskin kompressorilta lähtevän nesteen lämpötila on
suurempi.
>
> Voisiko kuitenkin olla niin, että kompressorilta lähtevä kylmäaine on
> aina jokseenkin asetetussa lämpötilassa? Mitä lämpimämpänä kylmäaine
> tulee lauhduttimelta, sitä vähemmän se pystyy imemään lämpöä
> maapiiristä, ja sitä vähemmän tuotettua energiaa saadaan
> puristussykliä kohti. Paine kompurassa on keskimäärin suurempi, mutta
> maksimipaine on silti sama. Kuten sanottu, tämä on kaikki omaa
> arvailua, joku asioista oikeasti tietävä voi tässä(kin) kohtaa nauraa
> räkäiset naurut!
>
Mitä tarkoitat tuossa maksimipaineella? Jos lautumislämpötila nousee, niin
kompressorin paineet nousevat selvästi. Muistelen kuulleeni joskus että
maalämpöpumpuissa 55 asteen lauhtumislämmöllä (jota tyypillisesti käytetään
kompressin käynnin estorajana) paineet voisivat olla luokkaa > 30 bar.
Normaatilanteessa paineet ovat muistikuvieni mukaan maksimissaan jossain 20
barin kieppeillä. Painearvot eivät välttämättä pidä paikkaansa mutta
tämmöisiä arvoja muistelen joskkus kuulleeni pumppuvalmistajilta.
> > > http://www.thermosystems.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
>
> Täälläkin laitetaan taas lusikkaa iänikuiseen osateho-täystehosoppaan.
> Ja niin kuin yleensäkin, perustelut osatehon puolesta ontuvat.
> Lainaus:
>
> "Koska optimimitoituksessa voidaan hyödyntää lämpöpumpussa syntyvä ns.
> tulistusenergia, jolla voidaan jälkilämmittää lämmin käyttövesi.
> Tällöin varsinaisen varaajan lämpötilaa voidaan laskea, josta seuraa
> matalampi lauhtumislämpötila ja lauhtumispaine."
>
> Teksti on ilmeisesti kiireessä kirjoitettu, mikä jonkinlaisena
> puolustuksena otettakoon huomioon. Miksi tulistusta käyttävässä
> täystehopumpussa tarvittaisiin korkeampi lauhtumislämpötila kuin
> osatehopumpussa?
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä että täystehopumpussa tarvittaisiin korkeampi
lauhtumislämpötila. Tässä puhutaan tulistustekniikasta ja siitä että siinä
lauhtumislämpötila saadaan pienemmäksi kuin ilman tulistinta rakenteellisten
seikkojen takia.
Täys- ja osatehoisissa ei-tulistinpumpuissa on usein sellainen ero että
täystehoisessa käyttövesivaraaja on usein yhtä osaa kun taas osatehoisessa
joissa lisälämpövastus on varaajan alaosassa on usein välissä levy joka
auttaa veden kerrostumista siten että yläosasta saataisiin mahdollisimman
lämmintä käyttövettä ja alaosaan voitaisiin tarvittaessa tuottaa lisälämpöä
sähkövastuksella jos kompressorin tuottama lämpöteho ei riitä.
Tulistimen avulla voidaan käyttää erillistä varaajaosaa käyttöveden
tuottamiseen ja sen lämpötila voidaan nostaa jopa 90 asteeseen.
Lattialämmitysjärjestelmissä lämmityspiireihin riittää huomattavisti
alhaisempi lämpötila esim. 35 astetta. Kaksiosaisen varaajan alaosa
lämmitetään vain tähän lämpötilaan jolloin laudutinlämpö saadaan alhaiseksi.
Kun lämmön luovutus on kaksivaiheinen saadaan tulistimella ensin tuotettua
käyttövedelle korkeampi lämpötila ja sen jälkeen lauhduttimella
lämmitysverkostoon sopiva lämpötila.
Kaksoisvaippavaraajissa (joita käytetään usein pumpuissa joissa ei ole
tulistusta) käyttövesi on varaajassa ja lämmityspiirin vesi kiertää varaajan
vaipassa (kaksoisvaippavaraaja). Käyttöveden takia koko varaajan lämpötila
joudutaan nostamaan 55 asteeseen joka on lattialämmityksen kannalta
ajateltuna "ylilämmintä". Tässä lämmön luovutus tapahtuu yhdessä vaiheessa
varaajan vaipan kautta ja erityisesti lämpimän käyttöveden seistessä (ei
kulutusta) koko varaaja lämpenee 55 asteeseen. Tästä seuraa että
lauhtumislämpötilakin nousee lähelle 55 astetta.
Minusta täys- ja osatehoisten pumppujen eroja korostetaan aivan liikaa.
Enemmän pitäisi korostaa rakenteellisia seikkoja ja niiden välisiä eroja.
> Sitä ei kerrota, enkä ainakaan itse keksi syytä.
> Toinen väite koskee tulistusenergian riittävyyttä:
>
> "Lämpimän käyttöveden riittävyys on (osatehopumpulla) erinomainen,
> käyttöveden varaajan lämpötila voi olla jopa 90 C
> (täystehomitoitetulla laitteella vastaava lämpötila voi olla
> korkeintaan 55 C)."
>
> Tässä ilmeisesti vihjataan siihen, että täystehopumpun lyhyempien
> käyntijaksojen aikana tulistusenergiaakin syntyisi vähemmän.
> Tämänsuuntaisia väitteitä on joskus muulloinkin esitetty. Onko se
> sitten niin? Kaiken järjen mukaan tulistuksella saatavan energian
> määrä riippuu kuumakaasun määrästä sekä lämpötilaerosta kaasun ja
> varaajan välillä. Tehokkaampi pumppu tuottaisi tulistusenergiaakin
> samassa ajassa enemmän. Tulistusenergian määrä ja riittävyys
> riippuisivat siis lähinnä lämpimän käyttöveden kulutuksen ja muun
> lämmitysenergian tarpeen suhteesta. Onko tämä sitten näin vai jotenkin
> toisin, pystyykö joku kertomaan ja perustelemaan? Yritin keväämmällä
> kysyä tätä SLP:ltäkin, mutta aihe ei ilmeisesti kiinnostanut, kun
> eivät vaivautuneet vastaamaan.
>
Tämäkin liittyy nimenomaan tulistukseen. Ilman tulistinta ei pystytä
tuottamaan yli 55 asteen lämpötilaa käyttövedelle.
- Matti -
Ilkka P.
> Olen samaa mieltä että nuo väitteet ontuvat verrattaessa
> täysteho vs. osatehomitoitusta, sen sijaan nuo 90C vs. 55C käyttövesiväittämä
> käy argumentiksi tulistin vs. "ruotsalaismallisten" pumppujen välillä.
Mutta kun niitä käytetään tässä juuri osoittamaan osateho täystehoa
paremmaksi! Eikö Suomessa harhaanjohtavien väitteiden esittäminen
markkinoinnissa ole kriminalisoitu?
> Sen sijaan osatehomitoitusta puoltaa se, että käyntijakson alussa
> etenkin scroll-kompressorin hyötysuhde on varsin alhainen ja saman kokoisilla
> varaajilla varustetuissa pumpuissa täystehopumpun käyntijaksot ovat lyhyempiä.
Pystytkö kertomaan tästä asiasta mitään tarkempaa? Mistä johtuu, mikä
on tilanne mäntäkompuralla? Miten paljon huonompi hyötysuhde ja miten
nopeasti nousee normaalitasolle?
> Toinen seikka mikä puhuu osatehomitoituksen puolesta on melu:
> pienet kompressorit ovat yleensä hiljaisempia kuin isot. Minulla kone
> on khh:ssa joten se oli merkittävä kriteeri.
Meluasia on kyllä aivan varteenotettava pointti. Täysteho-9V ei kyllä
tosiaankaan ole sieltä hiljaisimmasta päästä. Kun kirjoitin teknisessä
tilassa jyrisevästä laitteesta, tarkoitin myös sitä!
Ilkka
Petri Soini
>>Sen sijaan osatehomitoitusta puoltaa se, että käyntijakson alussa
>>etenkin scroll-kompressorin hyötysuhde on varsin alhainen ja saman kokoisilla
>>varaajilla varustetuissa pumpuissa täystehopumpun käyntijaksot ovat lyhyempiä.
>
>
> Pystytkö kertomaan tästä asiasta mitään tarkempaa? Mistä johtuu, mikä
> on tilanne mäntäkompuralla? Miten paljon huonompi hyötysuhde ja miten
> nopeasti nousee normaalitasolle?
>
>
Valitettavasti mitään numeroarvoja en tuolle ole löytänyt.
Scroll-kompressori-mäntäkompura vertailuissa olen jossain
nähnyt että scroll-kompressorin hyötysuhteen mainitaan
olevan "parempi kuin mäntäk:n pitkillä käyntijaksoilla".
Saattoi olla jonkun scrolleja myyvän tahon (scrollipeikon :)
esitematskuissa.
Joku lämpöpumppumyyjä taisi kysyessäni tokaista,
että vielä parin-kolmen minuutin käyntijaksoissa hyötysuhde
jää vaatimattomaksi.
Pete
Jarno
> "Ilkka P." kirjoitti:
> > Toinen väite koskee tulistusenergian riittävyyttä:
> >
> > "Lämpimän käyttöveden riittävyys on (osatehopumpulla) erinomainen,
> > käyttöveden varaajan lämpötila voi olla jopa 90 C
> > (täystehomitoitetulla laitteella vastaava lämpötila voi olla
> > korkeintaan 55 C)."
> >
> > Tässä ilmeisesti vihjataan siihen, että täystehopumpun lyhyempien
> > käyntijaksojen aikana tulistusenergiaakin syntyisi vähemmän.
> > Tämänsuuntaisia väitteitä on joskus muulloinkin esitetty. Onko se
> > sitten niin? Kaiken järjen mukaan tulistuksella saatavan energian
> > määrä riippuu kuumakaasun määrästä sekä lämpötilaerosta kaasun ja
> > varaajan välillä. Tehokkaampi pumppu tuottaisi tulistusenergiaakin
> > samassa ajassa enemmän. Tulistusenergian määrä ja riittävyys
> > riippuisivat siis lähinnä lämpimän käyttöveden kulutuksen ja muun
> > lämmitysenergian tarpeen suhteesta. Onko tämä sitten näin vai jotenkin
> > toisin, pystyykö joku kertomaan ja perustelemaan? Yritin keväämmällä
> > kysyä tätä SLP:ltäkin, mutta aihe ei ilmeisesti kiinnostanut, kun
> > eivät vaivautuneet vastaamaan.
> >
>
> Tämäkin liittyy nimenomaan tulistukseen. Ilman tulistinta ei pystytä
> tuottamaan yli 55 asteen lämpötilaa käyttövedelle.
>
Kysymys liittyi väitettyyn tulistusenergian suurempaan osuuteen
osatehoisilla tulistuslämpöpumpulla verrattuna ylitehoiseen
tulistuslämpöpumppuun. Mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä perustuu?
Tulistus on tässä jo oletuksena.
Jarno
Matti Maalämmittäjä
"Jarno" <jar...@yahoo.com> kirjoitti viestissä
news:88ad4827.0406...@posting.google.com...
Tuo väite (joka siis on Ekowellin sivuilta) viittaa kyllä suoraan siihen
että siinä verrataan tulistinpumppua ilman tulistinta olevaan täystehoiseen
pumppuun.
Kuten aiemmin selitin tulistinkäytössä käytetään kaksiosaista varaajaa jossa
käyttövesi tuotetaan omaan varaajaosaansa tulistimen avulla. Tällöin
käyttöveden lämpötila voi olla jopa 90 asteen lämpöistä. Lämmityspiirien
lämpö tuotetaan lauhduttimella omaan varaajaosaansa jossa veden lämpötila
voi olla esim 35 astetta. Tämä kaksiosainen lämmönluovutus mahdollistaa sen
että lauhtumislämpö saadaan pysymään tarpeeksi alhaisena ja kompressorin
paineet eivät pääse nousemaan liian korkeaksi.
Se miksi ilman tulistinta olevilla pumpuilla ei pystytä tuottamaan juurikaan
55 astetta suurempia lämpötiloja johtuu siitä että 55 astetta
lauhtumislämpötilana on maaginen raja jonka komressori kestää. Jos lämmön
luovutus tapahtuu varaajaan kaksoisvaipan kautta, nousee varaajan lämpötila
joskus kokonaisuudessaan 55 asteeseen. Tästä seuraa että myös lauhtumislämpö
nousee ja kompressori joudutaan pysäyttämään (joko pressostaatilla tai
lämpötilan perusteella) jotta se ei menisi rikki.
Mitä minä ymmärrän osatehoisella ja täystehoisella niin periaatteessa niiden
erona on ainoastaan se että osatehoisessa on lisälämmönlähteenä sähkövastus
joka voi olla yhtä aikaa päällä kompressorin kanssa. Kompressori voi tästä
johtuen olla mitoitukseltaan pienempi. Periaatteessa osatehoista pumppua
voidaan käyttää täystehoisen tavoin mitoittamalla kompressori suuremmaksi ja
kytkemällä sähkövastus pois käytöstä. Tästä näkökulmasta ajateltuna minä en
ainakaan näe mitään perustetta tuolle väittämälle. Sen tiedän että eri
lämpöpumppuvalmistajat ajattelevat eri tavoin siitä mikä on täystehoinen
maalämpöpumppu.
- Matti -
Ilkka P.
> > Kysymys liittyi väitettyyn tulistusenergian suurempaan osuuteen
> > osatehoisilla tulistuslämpöpumpulla verrattuna ylitehoiseen
> > tulistuslämpöpumppuun. Mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä perustuu?
> > Tulistus on tässä jo oletuksena.
> >
>
> Tuo väite (joka siis on Ekowellin sivuilta) viittaa kyllä suoraan siihen
> että siinä verrataan tulistinpumppua ilman tulistinta olevaan täystehoiseen
> pumppuun.
Kyllä siinä nimen omaan puhutaan osa- ja täystehoisesta: "Lämpimän
käyttöveden riittävyys on (osatehopumpulla) erinomainen, käyttöveden
varaajan lämpötila voi olla jopa 90 C (täystehomitoitetulla laitteella
vastaava lämpötila voi olla korkeintaan 55 C)" (ensimmäisten sulkujen
sisällä oleva on oma lisäykseni). Voi tietenkin olla, että
kirjoitettiin yhtä ja tarkoitettiin toista, ja lukijan vastuulle jää
sitten selvittää mitä oikeastaan on kirjoitettu!
Arkistoja penkomalla löytyi samasta aiheesta tällainen keskustelu:
Löytyy myös Google Groupseista hakusanalla tulistusenergia. Voi
tietenkin olla, että tämän ketjun aloittajalla olivat menneet puurot
ja vellit lautasella sekaisin, mutta väittämänsä mukaan oli saanut
tällaista tietoa pumppunsa valmistajalta. Jääköhän tässä asiassa
lopullinen totuus edelleen odottamaan itseään?
> Mitä minä ymmärrän osatehoisella ja täystehoisella niin periaatteessa niiden
> erona on ainoastaan se että osatehoisessa on lisälämmönlähteenä sähkövastus
> joka voi olla yhtä aikaa päällä kompressorin kanssa. Kompressori voi tästä
> johtuen olla mitoitukseltaan pienempi. Periaatteessa osatehoista pumppua
> voidaan käyttää täystehoisen tavoin mitoittamalla kompressori suuremmaksi ja
> kytkemällä sähkövastus pois käytöstä.
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, ja siksi puheet jonkinlaisesta
epäjatkuvuuskohdasta hyötysuhteessa ja kannattavuudessa sen mukaan,
onko pumppu mitoitettu himpun yli vai himpun alle maksimitehontarpeen,
tuntuvat hieman erikoisilta.
Ilkka
Matti
> Kysymys liittyi väitettyyn tulistusenergian suurempaan osuuteen
> osatehoisilla tulistuslämpöpumpulla verrattuna ylitehoiseen
> tulistuslämpöpumppuun. Mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä perustuu?
> Tulistus on tässä jo oletuksena.
Tulistus systeemi on käytännössä sellainen että kompressorista lähtevä
kuumakaasuputkessa on ensin pieni lämmönvaihdin,esim kaksi toisissaan kiinni
olevaa kupariputkea ja toisessa menee kuumakaasu,lämpötila n +130
astetta(koneen käydessä) ja toisessa käyttövesivaraajan vaipan vesi.Lämpö
siirtyy putkesta toiseen johtumalla ja vesi kiertää ns
luonnonkierrolla.Sähkötehona tämä tulistin on n 800w luokkaa (Ekowell
EPT400).Kaipa se fysikaalinen ilmiö on ihan käyntiaikaan suhteessa kun
tulistuslämpöä syntyy vain koneen käydessä että jos käyntiaika on pitempi
niin vastaavasti tulistusenergiaa kehittyy enempi.Tulistus lämmönvaihtimen
kehittämä lämpöenergia on sitten pois varsinaisen lauhduttimen tehosta,koska
tulistimessa jäähtynyt kuumakaasu menee lauhduttimelle.Kyllä se on oikea
arvio että liian suuritehoisen kompressorin lyhyemmät käyntijaksot pienentää
tulistusenergian määrää,käytännössä esim meillä tulistusenergia alkaa
riittämään kun käyntiaikasuhde on yli 30%,käyntijakso tunnin ja seisonta
aika 3 tuntia.Tähän tarvitaan jo -15 asteen pakkanen.Lauhemmilla ,esim 0
asteen ulkolämpötiloilla kone käy tunnin ja seisoo 6-7 tuntia .Tuli konetta
valitessa otettua "varman päälle" eli liian suuri kone,silloin ajatuksena
oli riittävä tehoreservi,mutta jos nyt tällä kokemuksella konetta valitsisin
niin 4 kw:n kompressorin asemesta ottaisin enintään 1,7kw tehoisen .Silloin
riittäisi koneen taloudellisesti kehittämä tulistus energia myöskin
lauhemmilla ilmoilla.Talo on 175m2 ja sijainti Lahden tienoilla.Maaputkistoa
400m kosteassa savimaassa.Toiminut yli 6 vuotta häiriöittä.Kone on -98
asennettu Ekowell ETP 400 ,lämpöjohtoverkon varaaja on 1150l ja käyttövesi
(tulistin)varaaja 150 litraa
Matti Maalämmittäjä
"Matti" <masanospamei...@phnet.fi> kirjoitti viestissä
news:ygoxc.1588$PU5...@reader1.news.jippii.net...
Tässähän on vain kyse mitoituksesta. Jos laitetaan suurempi kompressori
pitää tulistinlämmönvaihtimenkin olla suurempi jolloin lyhyemmällä
käyntiajalla saadaan ulos sama teho kuin pienemmällä kompressorilla ja
pidemmällä käyntiajalla. Jotkut lämpöpumppuvalmistajat ovat tämän jo
huomioineetkin ja heillä kompressori ja lämmönvaihdin on sovitettu
toisiinsa. Jos vaihdat vakiokoneeseen suuremman kompressorin, vaihdetaan
siihen myös suurempitehoinen lämmönvaihdin.
Kyseessä on fysikaalinen ilmiö mutta minä puhuisin ennemminkin
virheellisestä mitoituksesta.
- Matti -
Matti Maalämmittäjä
news:<ca3hrv$mdk$1...@plaza.suomi.net>...
> > > Kysymys liittyi väitettyyn tulistusenergian suurempaan osuuteen
> > > osatehoisilla tulistuslämpöpumpulla verrattuna ylitehoiseen
> > > tulistuslämpöpumppuun. Mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä perustuu?
> > > Tulistus on tässä jo oletuksena.
> > >
> >
> > Tuo väite (joka siis on Ekowellin sivuilta) viittaa kyllä suoraan siihen
> > että siinä verrataan tulistinpumppua ilman tulistinta olevaan
täystehoiseen
> > pumppuun.
>
> Kyllä siinä nimen omaan puhutaan osa- ja täystehoisesta: "Lämpimän
> käyttöveden riittävyys on (osatehopumpulla) erinomainen, käyttöveden
> varaajan lämpötila voi olla jopa 90 C (täystehomitoitetulla laitteella
> vastaava lämpötila voi olla korkeintaan 55 C)" (ensimmäisten sulkujen
> sisällä oleva on oma lisäykseni). Voi tietenkin olla, että
> kirjoitettiin yhtä ja tarkoitettiin toista, ja lukijan vastuulle jää
> sitten selvittää mitä oikeastaan on kirjoitettu!
>
Niin puhutaan mutta tarkoitetaan toista. Niinkuin sanoin, minusta tuo
viittaa ilmiselvästi tulistinpumpun ja ei-tulistinpumpun eroihin millä ei
käsittääkseni ole mitään tekemistä osatehoisen ja täystehoisen välisten
erojen kanssa.
Koska kyseessä on Ekowellin sivuilta otettu väittämä, ei kyseessä voi olla
myöskään siitä että siellä ymmärrettäisiin osatehoisella ruotsalaistyyppistä
vaihtoventtiilitekniikkaan perustuvaa ratkaisua. Lisäksi noissa
vaihtoventtiilipumpuissa 55 astetta on varaajan maksimilämpötila.
- Matti -
Ilkka P.
> Kaipa se fysikaalinen ilmiö on ihan käyntiaikaan suhteessa kun
> tulistuslämpöä syntyy vain koneen käydessä että jos käyntiaika on pitempi
> niin vastaavasti tulistusenergiaa kehittyy enempi.Tulistus lämmönvaihtimen
> kehittämä lämpöenergia on sitten pois varsinaisen lauhduttimen tehosta,koska
> tulistimessa jäähtynyt kuumakaasu menee lauhduttimelle.Kyllä se on oikea
> arvio että liian suuritehoisen kompressorin lyhyemmät käyntijaksot pienentää
> tulistusenergian määrää,käytännössä esim meillä tulistusenergia alkaa
> riittämään kun käyntiaikasuhde on yli 30%,käyntijakso tunnin ja seisonta
> aika 3 tuntia.
Kiitos selvityksestä tulistimen rakenteesta. Näitä kun ei oikein pääse
itse katsomaan, kun pitäisi ensin purkaa puoli konetta että näkisi
jotakin.
Tämä sinunkin johtopäätöksesi käyntiajan merkityksestä pätee tietenkin
silloin, kun verrataan saman kompressorin tuottamaa tulistusenergiaa
eri pituisilla käyntijaksoilla. On tietenkin jokseenkin selvää, että
kaksinkertainen käyntiaika antaa silloin kaksinkertaisen tuoton,
ainakin jos muut muuttujat pysyvät samoina. Mutta antaako 1,5 kW
kompura kaksinkertaisella käyntiajalla enemmän tulistusenergiaa kuin 3
kW kompura puolella tästä käyntiajasta? Pystytkö perustelemaan miksi
näin olisi?
> Kone on -98 asennettu Ekowell ETP 400 ,lämpöjohtoverkon varaaja
> on 1150l ja käyttövesi (tulistin)varaaja 150 litraa
Ihmettelinkin jo pitkiä käynti- ja huilausaikoja, kun oma laite käy
alle 10 min. kerrallaan, vaikka eroaluetta on jo ruuvattu ylöspäin.
Onko tuollaisesta yli kuution varaajasta muuta iloa kuin että kone
kestää paremmin, kun on pitkiä käyntijaksoja harvakseltaan? Tilaa sen
ainakin luulisi vievän.
Ilkka
Ilkka P.
> ja seisoo 6-7 tuntia.
Vielä lisäyksenä edelliseen: olisikohan ongelmanasi sittenkin
energiapihi talo eikä liian tehokas pumppu? Jos nollakelillä 4 kW
pumppu käy tunnin ja huilaa 6-7 tuntia, sähköä kuluu n. 13 kWh/vrk. Ja
jos tämä olisi samalla koko vuoden keskiarvo, vuosikulutus olisi alle
5000 kWh. Lämpökertoimella 3 talon lämmönkulutus olisi 15000 kWh +
käyttösähkön osuus, mikä ei olisi vielä mitenkään erityisen paljon. Ja
kun tulistusenergia saadaan ikään kuin muun lämmityksen sivutuotteena,
voisiko sinunkin tapauksessasi olla kyse vain siitä, että lämmintä
vettä kuluu liikaa suhteessa muuhun lämmitykseen? Silloin ei pienempi
kompurakaan auta mitään. Keinoksi jää nostaa lämmityspiirin varaajan
lämpötilaa, mikä tietenkin kostautuu huonompana kokonaishyötysuhteena.
Ilkka
Matti
> kompura kaksinkertaisella käyntiajalla enemmän tulistusenergiaa kuin 3
> kW kompura puolella tästä käyntiajasta? Pystytkö perustelemaan miksi
> näin olisi?
kompressorilla ja jos oikein ymmärsin myyjän selvityksen niin ei niissä
muuta eroa ollut kuin kompressorin teho.Ja kompressorin mahdollisesti
hajotessa vois valita haluaako vaihtaa pienemmän kompressorin.
No silleen perusteleisin että kun 4kw:n kompressorin tulistinteho on n 800w
ja lauhdutinteho 11-12kw niin rakenteesta johtuen arveleisin koneista
lähtevän kaasun lämpötilan olevan molemmissa teholuokissa sama +130 astetta
jolloin tulistin teho ei juuri muuttuisi mutta lauhdutinteho olisi puolet
pienempi(5-6kw) niin käyntijaksot pitenis ajallisesti kaksinkertaisiksi.
Ilkka P.
> Konetta hankittaessa sitä oli saatavana joko 4kw:n tai 1,7kw:n
> kompressorilla ja jos oikein ymmärsin myyjän selvityksen niin ei niissä
> muuta eroa ollut kuin kompressorin teho.Ja kompressorin mahdollisesti
> hajotessa vois valita haluaako vaihtaa pienemmän kompressorin.
> No silleen perusteleisin että kun 4kw:n kompressorin tulistinteho on n 800w
> ja lauhdutinteho 11-12kw niin rakenteesta johtuen arveleisin koneista
> lähtevän kaasun lämpötilan olevan molemmissa teholuokissa sama +130 astetta
> jolloin tulistin teho ei juuri muuttuisi mutta lauhdutinteho olisi puolet
> pienempi(5-6kw) niin käyntijaksot pitenis ajallisesti kaksinkertaisiksi.
Pienempitehoinen kompura antaa kuumakaasua vähemmän kuin isompi,
muutenhan siitä isommasta tehosta ei olisi mitään hyötyä. Eli ei se
saatava tulistusteho sentään suoraan käyttöajan suhteessa menisi.
Mutta jos molemmissa on samanlainen lämmönvaihdin, se oletettavasti
hyödyntää pienemmän määrän tehokkaammin (kiitos Matti Maalämmittäjä,
enpä ollut tätäkään aikaisemmin näin pitkälle osannut ajatella),
jolloin tulistusominaisuudet kyllä hieman paranevat. Joko
tehokkaammassa mallissa on nyt alitehoinen lämmönvaihdin, tai sitten
se on hieman ylimitoitettu pienempitehoisen kompuran kanssa. Etenkin
jos se on alun perin ollut alimittainen, tulistusteho siis voisi
tosiaan kasvaa, mutta tuskin sentään kaksinkertaiseksi. Ja niin kuin
kaimasi tuossa totesikin, tässäkin pitää eri osien olla oikeassa
suhteessa keskenään, jos halutaan koneen toimivan parhaalla
mahdollisella tavalla. Kuinka moni muuten osaa tällaisia asioita kysyä
ollessaan ostamassa maalämpöpumppua? Minä en ainakaan osannut.
Ilkka