Kuinka lisätä ilmankosteutta talossa?
Kai Becker
kuivalta. Digitaalisen kosteusmittarin lukemat ovat yleensä 24-28%
välillä (mittarin valmistaja Suomen lämpömittari tai jotain sinnepäin)
ja sateen jäljiltä on parhaimmillaan päästy 40%, mutta sieltäkin
tullaan nopeasti alas.
Mittarin kalibroinnista en tiedä, mutta ihokin on "huomioinut" kuivan
ilman ja pientä kröhää tuntuu koko ajan olevan.
Tekniset detaljit: puurakenteinen suurelementtitalo, vesikiertoinen
lattialämmitys, koneellinen sisään- ja ulospuhallus, LTO, sijainti
Espoo. Sisälämpötilaa yritetty viritellä noin 21 asteeseen.
Miksi talon sisäilma on niin kuivaa? Mikä siihen vaikuttaa ja miksi
meillä olisi kuivemman oloista kuin jossain naapuruston uudessa
talossa?
Kuinka ilmankosteutta voisi tehokkaasti lisätä? Makkarissa on "ufo"
ilmankostutin mutta sillä ei tunnu olevan suurempaa vaikutusta.
T. Kai
Marko Björkroth
> Miksi talon sisäilma on niin kuivaa?
Kylmä ulkoilma pystyy sitomaan itseensä vain vähän kosteutta, luokkaa
gramma per kuutio ilmaa. Kun sisään tuleva ilma lämpenee, sen kyky sitoa
kosteutta itseensä kasvaa, mutta ilmaan sitoutunut vesi(höyry)määrä ei
-> suhteellinen kosteus laskee. Jos sisällä ei ole mitään
kosteuslähteitä, voi sisäilman suhteellinen kosteus laskea kovilla
pakkasilla jopa 10 % tuntumaan, vaikka ulkona pyörittäisiinkin 80-90 %
lukemissa.
30 % on ihan OK kosteus talvella eikä 10 % lukematkaan tapa (muuten
kukaan lentomatkustaja ei pääsisi elävänä perille), mutta se voi jo
aiheuttaa iho/silmäoireilua.
> Mikä siihen vaikuttaa ja miksi
> meillä olisi kuivemman oloista kuin jossain naapuruston uudessa
> talossa?
Ihmisaistein ilman kosteutta on aika mahdotonta havainnoida - ehkä aivan
ääriarvoja lukuunottamatta. Veikkaan syyksi liian korkeaa
sisälämpötilaa. Kuivuus aistitaan pikemminkin pölyisyytenä.
> Kuinka ilmankosteutta voisi tehokkaasti lisätä?
- odota kesää
- lisää kostuttimia (mutta energiaa kuluu ja paljon)
- hanki akvaario (mutta ilmaiseksi ei veden haihdutus sieltäkään onnistu)
- ilmanvaihtoon regeneratiivinen LTO-ratkaisu, joka palauttaa
poistoilman kosteutta tuloilmaan
- kuivaa pyykkiä sisällä...
Marko
Nestori M
>
>Kylmä ulkoilma pystyy sitomaan itseensä vain vähän kosteutta, luokkaa
>gramma per kuutio ilmaa. Kun sisään tuleva ilma lämpenee, sen kyky sitoa
>kosteutta itseensä kasvaa, mutta ilmaan sitoutunut vesi(höyry)määrä ei
>-> suhteellinen kosteus laskee. Jos sisällä ei ole mitään
>kosteuslähteitä, voi sisäilman suhteellinen kosteus laskea kovilla
>pakkasilla jopa 10 % tuntumaan, vaikka ulkona pyörittäisiinkin 80-90 %
>lukemissa.
Hyvin perusteltu. Tässähän on jo vastaus viimeiseen kysymykseen.
>30 % on ihan OK kosteus talvella eikä 10 % lukematkaan tapa (muuten
>kukaan lentomatkustaja ei pääsisi elävänä perille), mutta se voi jo
>aiheuttaa iho/silmäoireilua.
Ei se tapa, mutta tekee sairaaksi. Kyllä mun limakalvoille puoli
kierrosta maapallon ympäri siihen tarkoitetulla kulkupelillä on hyvän
matkaa kohti kuolemaa. Tekee kipeätä ajatellkina, että kotona
hengitäisi samanlaista santapaperia.
>> Kuinka ilmankosteutta voisi tehokkaasti lisätä?
Pistä se LTO pienemmälle silloin, kun ei ole eristystä syytä kuivattaa
huoneilmaa.
Konetta pitäisi (minun mielestäni) ohjata kosteuden mukaan, ja ellei
se automaattisesti onnistu, pitäisi puhaltimien nopeus ohjata
kiertokytkimen sijaan ajastimella, joka pesuhuoneen oven pielessä
olevalla painonapilla pantaisiin hetkeksi ohjaamaan ilmanvaihto siihen
arvoon, jolle suunnittelija sen on mitoittanut. Jollei ajastimen ja
painikkeen rakentaminenkaan tunnu helpolta, niin ainakin se
kiertokytkin pitää ainakin jostain pannuhuoneen nurkasta keskeiselle
paikalle taloon, jossa sitä viitsii käyttää.
Olen ymmärtänyt, että talon rakenteiden kannalta suotuisa sisäilman
suhteellinen kosteus olisi enintään 30% ja että ihmiselle edullisempaa
olisi välillä 30% - 60%, minkä yläpuolella taas alkavat
sienikasvustot ja punkit lisääntyä. Talolle ja ihmiselle ei ole
yhteistä optimikosteutta, mutta jossain päällä 30%:n lienee
kohtuullinen kompromissi. Sen alle ei ole mitään syytä pyrkiä.
Koneellinen ilmanvaihto mitoitetaan vaihtamaan asunnon tilavuutta
vastaava ilmamäärä kahden tunnin aikana. Kyse on siis kapasiteetista,
jolle järjestelmä mitoitetaan, mutta asiaa tarkemmin harkitsematta
saattaa käydä niin, että asunnon käyttäjä ymmärtää tuon mitoituksen
käyttöohjeeksi tai suorastaan määräykseksi, ja antaa koneen paahtaa
vuodet ympäriinsä yötä päivää täysillä.
Vastaavalla tavalla lämmityskin mitoitetaan jotain watteja per
kuutiometri, mutta sen kohdalla ainakin pientaloasukkaat tuntuvat
ymmärtävän, että huippupakkasten varalle mitoitettua tehoa ei tarvitse
käyttää jatkuvasti, vaan hankitaan järjestelmään peräti termostaatit
leikkaamaan lämmitystehoa tarvetta vastaavaksi. (Kerrostaloissa
näyttää termostaattien sijaan olevan näppärämpi vaihtoehto avata
ikkunoita).
Mutta mikäs muu tarve on imanvaihdon ohjaamiseen kuin huoneilman
kosteuden säätäminen? Ei ainakaan hengitysilman turvaaminen, sillä
Ihminen hengittää vuosokaudessa n. 15 m3 ilmaa, eli prosentin - pari
ilmanvaihdon mitoitusarvosta (esim. 150m2 talo *2,5m korkeat huoneet *
12 kertaa vuorokaudessa = 4500m3/vrk, mikä tekee 3 hengelle *15 m3/h
100 kertaisen määrän hengitysilman tarpeeseen nähden). Tuossa lienee
varaa vähän nipistää, jos kosteuden säätäminen sitä edellyttää.
Ilkka P.
> Koneellinen ilmanvaihto mitoitetaan vaihtamaan asunnon tilavuutta
> vastaava ilmamäärä kahden tunnin aikana. Kyse on siis kapasiteetista,
> jolle järjestelmä mitoitetaan, mutta asiaa tarkemmin harkitsematta
> saattaa käydä niin, että asunnon käyttäjä ymmärtää tuon mitoituksen
> käyttöohjeeksi tai suorastaan määräykseksi, ja antaa koneen paahtaa
> vuodet ympäriinsä yötä päivää täysillä.
Tuo on hyvä pointti, vaikka ei aivan täsmälleen noin olekaan.
Rakentamismääräyskokoelman osassa D2, josta tämä on peräisin,
tosiaankin puhutaan vain rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta,
eikä se velvoita enää rakennuksen käyttäjää. Kun lopputarkastuksesta
on leimat papereissa, ilmanvaihtokoneen voi kenenkään estämättä vaikka
kantaa pihalle. D2:ssa on kyllä sen suuntaisia lauseita kuin että
huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana taataan
terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu, mutta niiden
noudattamisen varmistamiseen ei kyllä ole olemassa minkäänlaisia
sanktioita. Tuo 0,5 vaihtoa tunnissa on silti kuitenkin myös monelta
taholta tullut suositus, eikä siitä ainakaan suuresti tinkiminen ole
välttämättä järkevää. Ja ilmanvaihtolaitteissa on oltava reserviä
tehostettuun ilmanvaihtoon vähintään 30 % yli tuon arvon.
D2:sta löytyy muuten tällainenkin lause: "Rakennus on suunniteltava ja
rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen
käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa". Jos siis kosteus laskee 10 %
tuntumaan, tai kesällä nousee yli 60 %:n, onko rakennus suunniteltu
ja/tai rakennettu normien vastaisesti?
Ilkka