Liittolaatta vs. ontelolaatta
juha
Rakennesuunnittelija suositteli liittolaattaa onteloiden sijaan. Kehui
jopa tulevan halvemmaksi. Pyydänkin hinta-arvioita arvon raadilta
kummassakin tapauksessa. Kohteessa n. 210 kerrosneliötä (yksi kerros)
ja pohja L-mallinen. Jos liittolaatta on halvempi, niin kuinkakohan
paljon ?
-Jussi
Rakentaja
"juha" <sal...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:c9858ca5.04050...@posting.google.com...
Itse en missään nimessä valitsisi liittolaattaa, vaikka vähän minulle
maksaisivatkin (ainakin, jos tarkoitus ITSE asua talossa), alapinnassa
tiivis teräspelti => kun asennat vesieristeen tmv. tiiviin rakenteen
yläpintaan, niin ongelmat ovat valmiita syntymään !!!
Ja vesivahingon sattuessa rakenne ei kuiva ikinään.....
Jore
Timo Jokinen
juha wrote:
Onteloita tuli viime kesäkuussa kaikenkaikkiaan noin 165 m2 alalle. Meille
nuo ontelolaatat kustansivat noin 25 e/m2, päälle tuli nosturikulut 200 e
sekä minulta, faijalta sekä kirvesmiehiltä asennusaikaa 4h.
Onteloiden noston jälkeen raudoitettiin saumat faijan ja appiukon kanssa
yhtenä lauantaina, sunnuntaina olivat valaneet sitten nuo saumat kun itse
olin poissa. Kuraa meni jotain 3-4 kuutiota joka myllättiin hiekasta ja
säkkibetonista. Rahaa paloi noihin 250-300 e. Kokonaiskuluiksi tuli siis
4125+200+160+300=4785 e.
Suosittelen kyllä ontelon laittoa. Työ jonka liittolaatta vaatii on
järkyttävä verrattuna onteloon. Massiivinen raudoitus sekä valun aikainen
tukeminen jo lisää työtä. Hinta saattaa jäädä jonkun verran alhaisemmaksi
riippuen paikallisesta betonihinnoittelusta.
-Timo J
Ari Matikainen
> Onteloita tuli viime kesäkuussa kaikenkaikkiaan noin 165 m2 alalle. Meille
> nuo ontelolaatat kustansivat noin 25 e/m2, päälle tuli nosturikulut 200 e
> sekä minulta, faijalta sekä kirvesmiehiltä asennusaikaa 4h.
>
> järkyttävä verrattuna onteloon. Massiivinen raudoitus sekä valun aikainen
> tukeminen jo lisää työtä. Hinta saattaa jäädä jonkun verran alhaisemmaksi
> riippuen paikallisesta betonihinnoittelusta.
Minulle rakennesuunnittelija piirsi valettavan holvin ja lattian. Toki työtä
riitti
tukemiseen jne , mutta tuntuu betonin hinta olevan täällä Turun seudulla sen
verran edullinen (65e/m3, syksy03/talvi 04), että ei ainakaan kalliimmaksi
tullut. Taisi holviin mennä betonia 11 kuutiota, joten holvin betonin
hinnaksi
tuli siis 700-750 e.
Olisikohan parilta timpurilta mennyt kolmisen viikkoa holvin tekemiseen.
Siihen en ota kantaa, kumpi on käytössä parempi, kun en ole rakentamisen
asiantuntija eikä minulla vielä ole edes käytännön kokemusta.
...ari
Timo Jokinen
Ari Matikainen wrote:
> Minulle rakennesuunnittelija piirsi valettavan holvin ja lattian. Toki työtä
> riitti
> tukemiseen jne , mutta tuntuu betonin hinta olevan täällä Turun seudulla sen
> verran edullinen (65e/m3, syksy03/talvi 04), että ei ainakaan kalliimmaksi
> tullut. Taisi holviin mennä betonia 11 kuutiota, joten holvin betonin
> hinnaksi
> tuli siis 700-750 e.
>
> Olisikohan parilta timpurilta mennyt kolmisen viikkoa holvin tekemiseen.
>
> Siihen en ota kantaa, kumpi on käytössä parempi, kun en ole rakentamisen
> asiantuntija eikä minulla vielä ole edes käytännön kokemusta.
>
> ...ari
11 m3 kuulostaa aika vähäiseltä määrältä. Tulee melko ohut laatta jos pinta-alaa
on joku 150 m5. Eli 7,3 cm laatta. Ei taida tuo nyt kuitenkaan ihan riittää
kantavaksi rakenteeksi. Jos timpuri viettää 3 viikkoa tuon rakentamiseen kuluu
siihen siis noin 3 * 40 h * 20 e/h = 2400 e ( tämä olettaen että kaikki hommat
menee kirjalle). Sitten päälle vielä rautakasa ja liittolevyt, joiden hinnoista
itsellä ei ole juuri mitään hajua. Eli todennäköisesti huidellaan siellä 4000
euron nurkilla.
Ja kannattaa ottaa huomoon myös se että onteloiden kanssa säästää reilun 2
viikkoa, jonka on voinut sitten käyttää jo rungon pystytykseen / muihin
ulkopuolisiin täyttöihin ja töihin.
Täytyy kyllä sanoa että varsin edullista tuo betoni kyllä siellä päin on. Meillä
hirveällä tinkaamisella 84-90 e/m3 pumpattuna.
-Timo J
Ari Matikainen
pinta-alaa
> on joku 150 m5. Eli 7,3 cm laatta. Ei taida tuo nyt kuitenkaan ihan
riittää
> kantavaksi rakenteeksi.
Ala on vähän alta 120 m2 ja paksuudeksi tuli 10 cm. Tuosta voisi nopeasti
laskea,
että betonia meni alle 12 m3. Joka tapauksessa veloittivat 11 kuutiosta.
> Jos timpuri viettää 3 viikkoa tuon rakentamiseen kuluu
> siihen siis noin 3 * 40 h * 20 e/h = 2400 e ( tämä olettaen että kaikki
hommat
> menee kirjalle). Sitten päälle vielä rautakasa ja liittolevyt, joiden
hinnoista
> itsellä ei ole juuri mitään hajua. Eli todennäköisesti huidellaan siellä
4000
> euron nurkilla.
Tuntihinta on halvempi, koska teetin hommat loppu syksystä. Henkilösivu-
kustannukset ovat tuntihinnassa mukana. Kaikki meni kirjalle. Työllistämisen
käyttö vähensi huomattavasti työvoimakustannuksia.
> Ja kannattaa ottaa huomoon myös se että onteloiden kanssa säästää reilun 2
> viikkoa, jonka on voinut sitten käyttää jo rungon pystytykseen / muihin
> ulkopuolisiin täyttöihin ja töihin.
>
> Täytyy kyllä sanoa että varsin edullista tuo betoni kyllä siellä päin on.
Meillä
> hirveällä tinkaamisella 84-90 e/m3 pumpattuna.
Edullista minunkin mielestäni ja niin ikään pumpattuna. Pintabetoni oli
sitten vähän
kalliimpaa. Olisiko ollut 80e/m3 valurilla. Kuutiohinnassa kaikki mukana.
Silti kuulisin viisaampia, mitkä ovat kummankin tekotavan hyvät ja huonot
puolet
sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen.
...ari
Jarno
ainakin työläs vaihtoehto! Liittolaatan rakentamisen vaiheethan ovat:
- Tuennan rakentaminen: Holvituet+vaakapuut. Rakennesuunnittelija osaa
sanoa kuinka tiheästi ja kuinka järeällä tavaralla tuetaan, riippuu
myös liittolaattapellin paksuudesta. Vuokrattavat holvituet ovat
käteviä, mutta kannattaa ottaa mahdollisimman lyhyitä, joissa
säätövara riittää, ovat nimittäin ainakin puolta kevyempiä ja yhdellä
miehellä käsiteltäviä, toisin kuin liian pitkät, joiden kanssa
pelaamisessa menee hermot...
- Liittolaattapeltien pesu (valmistajan suositus). Eka laattaan
pestiin (tarkoitus pinnoittaa maalaamalla myöhemmin), toiseen ei
jaksettu.
- Liittolaattapeltien nostaminen paikalleen. Pitkät pellit ovat
painavia ja hankalia, eli kannattaa optimoida laatan kantosuunta ja
hyödyntää kantavat linjat, eikä turhaan jatkaa yhtenäisellä pellillä
kantavan seinän yli. Yli 70 kg pelti on hankala siirreltävä. Itse
pääduin leikkaamaan yli 10m pitkät pellit työmaalla kahtia ennen
asennusta (kantavan seinän kohdalta)
- peltien kiinnitys seiniin (ruuvit+proput), ja toisiinsa (poraruuvit)
- reunamuottien rakentaminen. Ulkoreunalla kannattaa olla
harkkomuuraus tms. jo tehtynä, sisäaukkoihin joutuu rakentamaan
väliaikaiset reunamuotit. Valmiita peltisiäkin on esim. Rannilalla
tarjolla, kannattaa kysyä. IV-yms. läpivientivarauksia ei kannata
unohtaa.
- Väliseinien, sähköpisteiden, viemäripisteiden yms paikkojen
mittaaminen ja merkitseminen peltiin.
- Mahdolliset kantavat teräsbetonipalkit. Meillä hyödynnettiin
liittolaatan paksuus siten, että kantavat palkit jatkuvat laatan
yläpintaan saakka, eli 38cm korkeaksi mitoitetusta palkista näkyy
alapuolella vain 20cm. Palkkien raudoittaminen on myös oma vaiheensa.
- Viemäriputkitukset, kantosuuntaan voi helposti tehdä viemärisiirtoja
liittolaatan sisällä. Kannattaa tehdä ennen raudoitusta, niin ei
tarvitse purkaa valmista raudoitusta putkien tieltä. Toisaalta
viemäriputkien sijoittaminen täytyy hyväksyttää
rakennesuunnittelijalla, ettei kriittisissä paikoissa laatan
puristuslujuus kärsi. Putket on hyvä kiinnittää pidikkeillä ja ruuvata
pidikkeet peltiin kiinni. Alapintaan voi myös ruuvata kiinnikkeitä
helposti enne valua.
- Raudoitus. Alapinnan raudat joutuu sitomaan roikkumaan
jakoteräksistä, ja yläpinnan raudotteita varten täytyy olls/tehdä
korokepukkeja uskomattoman monta. Yläpinnan raudotteiden tulee kestää
kävely valun aikana. Reunoille (ulkok, sisäaukot) hakaset n. 300mm
välein ja kehäraudoitus. Sidontaan kannattaa olla useampi surrikoukku
ja käsipari!
- Käyttövesijohdot suojaputkissa. Kiinnitys sidontalangalla
raudotteiden väliin.
- Sähköputkitus. Kiinnitys sidontalangalla raudotteiden väliin.
- Valu. Meillä oli ammattimiehet valamassa, betoni tietenkin pumpulla
valmiina. Itse hoitelin täryhommat.
- Valun jälkihoito. Helteellä tulee pintaan helposti halkeamia, täytyy
suojata heti valun jälkeen!
- Riittävän lujuuden kehittyminen ennen harkkojen tms. painavien
materiaalien nostamista laatan päälle. (n. 1 vko)
Edelliseen meni meillä kalenteriaikaa aika tasan 4 viikkoa / laatta:
Muotitus: 1 vko, raudoitus 1 vko, sähkö/vesi/viemäri 1 vko, ja
kovettuminen 1 vko. Ontelolaataston asentaa yhdessä päivässä (ja
senkin homman tekee aina ontelaattojen toimittaja).
Oman kokemuksen perusteella voisin väittää, että jos kaikki edellä
oleva (sähkö ja vesi/viemäritöitä lukuunottamatta) teetetään vieraalla
työvoimalla, niin maksaa enemmän kuin ontelolaatat!
Liittolaatan hyviä puolia:
- massiivisempana eristää paremmin ääntä
- pintalaatta voi olla rakenteeltaan erilainen (pumpputasoite, kipsi
tms.), kun siihen ei tarvitse mahtua sähköputkituksia tai vesijohtoja
- Alla olevaan kerrokseen ei tarvitse tehdä alaslaskuja
viemärisiirtoja varten. Meillä esim olisi tullut autotallin kattoon
ontelon kanssa viemäriputkia, jotka olisi vielä pitänyt paloeristää.
Rannilan 0.7mm pelti maksoi viime kesänä n. 10€/neliö. Harjaterästä
meni useampi kilo/m2, ja teräksen hinta on viimeaikoina noussut
rajusti. Betoninpumppauskaan ei ole ilmaista. Itsellä kävi valuporukan
varaamisen kanssa moka, ja oli pakko valaa lauantaina, josta tuli
ylimääräisiä kuluja luokkaa 500-1000€.
Terveisin,
Jarno
sal...@hotmail.com (juha) wrote in message news:<c9858ca5.04050...@posting.google.com>...
Ville Keränen
Jos nuo eivät talkoilla tee, niin taitaa jäädä ontelolaatat vertailussa
lähes ilmaiseksi.
--
Ville
Ville Keränen
> pääduin leikkaamaan yli 10m pitkät pellit työmaalla kahtia ennen
> asennusta (kantavan seinän kohdalta)
Toivottavasti kysyit rakennesuunnittelijaltasi luvan? Mitoitus kun muuttuu
tuossa kaksiaukkoisesta yksiaukkoiseksi ja kantavuus pienenee jonkin verran.
Raqudoituskin voi muuttua.
--
Ville
MarkoV
"Ari Matikainen" <etunimi....@hp.com> wrote in message
news:4097...@usenet01.boi.hp.com...
> Ala on vähän alta 120 m2 ja paksuudeksi tuli 10 cm. Tuosta voisi nopeasti
> laskea,
> että betonia meni alle 12 m3. Joka tapauksessa veloittivat 11 kuutiosta.
Mites lyhyet jännevälit tuossa on kun on noin ohuella laatalla selvitty?
MarkoV
Jarno
jälkeen, ja raudoitus ei muuttunut, koska alapinnassa olevalla
pellillä ei kantavan seinän kohdalla ole "vetoa" (eikä pelti
merkittävästi lisää laatan alapinnan puristuslujuutta seinän
kohdalla). Ehkä tähän vaikutti myös se, että raudoitus on tässä kohden
mitoitettu huomioimatta peltiä ollenkaan, koska seinän toisella
puolella on autotalli ja peltiä ei erikseen palosuojata
(palotilanteessa pellin vetolujuus romahtaa).
Jarno
"Ville Keränen" <ville.ker...@TAMAesaraita.fi> wrote in message news:<oTPlc.295$Fz6...@read3.inet.fi>...
Ari Matikainen
> > nopeasti laskea,
> > että betonia meni alle 12 m3. Joka tapauksessa veloittivat 11
kuutiosta.
> Mites lyhyet jännevälit tuossa on kun on noin ohuella laatalla selvitty?
sijoittelulla olevan vaikutusta. Niitä löytyy muistaakseni siten, että
taitaa
jänneväli jäävän n. viiteen metriin. Siis sikäli kun ymmärrän tuon
"jänneväli"
sanan merkityksen.
...ari
MarkoV
> Sen enempää ymmärtämättä rakenneasioista luulisin kantavien seinien
> sijoittelulla olevan vaikutusta. Niitä löytyy muistaakseni siten, että
> taitaa
> jänneväli jäävän n. viiteen metriin. Siis sikäli kun ymmärrän tuon
> "jänneväli"
> sanan merkityksen.
>
> ...ari
>
Juu juuripa tuota se tarkoittaa. Mutta aika ohuelta laatalta tuntuisi
äkkiseltään viiden metrin jänneväleille tuo 10cm. No kaipa siellä on sitten
rautaa vastaavasti reilusti ;-)
Marko
Nestori M
>- Väliseinien, sähköpisteiden, viemäripisteiden yms paikkojen
>mittaaminen ja merkitseminen peltiin.
Todellakin. Onteloista tällaise aukot hujautetaan lekalla tai kangella
läpi, ja paikkaa ehtii vielä mittailla valmiin välopohjan päällä, kun
seinät ovat jo paikoillaan.
>- Viemäriputkitukset, kantosuuntaan voi helposti tehdä viemärisiirtoja
>liittolaatan sisällä.
Onteloonkin tekee vaikka koko laatan pituisia upotuksia, kunhan ei
tarvitse kuljettaa laatan poikkisuuntaan.
>Alapintaan voi myös ruuvata kiinnikkeitä
>helposti enne valua.
Onteloihin taas voi lyödä kierretankoja saumoihin ennen saumavalua.
>- Raudoitus. Alapinnan raudat joutuu sitomaan roikkumaan
>jakoteräksistä,
Ja urakkamiehistä voi vain arvata, ripustelevatko vai jättävätkö
pellin päälle, kun ei niiden paikkaa kukaan pysty sieltä valun jälkeen
todistamaan. Sama pätee toki ontelolaatan saumavalujen raudoituksiin.
>- Riittävän lujuuden kehittyminen ennen harkkojen tms. painavien
>materiaalien nostamista laatan päälle. (n. 1 vko)
Meillä sama nosturi, joka nosti ontelolaatat, laski niiden päälle heti
perään monta lavaa harkkoja, laastisäkkejä ja lämpöpumpun. Ei kai niin
olisi saanut tehdä, mutta eipä ole ongelmiakaan tullut. Ainoa vaikutus
on ollut, että tuossa kerroksessa katto on suora, kun se kerrosta
alempana on esijännityksen verran kaarella ylös päin.
> Ontelolaataston asentaa yhdessä päivässä (ja
>senkin homman tekee aina ontelaattojen toimittaja).
Enpä löytänyt moista ontelolaatan toimittajaa. Yksi (jolta en laattoja
tilannut) suositteli Mepora-nimistä firmaa asennuksiin. Sitä käytin,
ja uskallan itsekin suositella.
Tässä kohdassa onteloihin liittyy pieni riski kustannusten
ennustamisessa. Kun rakennuttaja on erikseen sopimussuhteessa
laattatoimittajaan, niiden asentajaan ja nosturifirmaan tuppaa hän
ainakin ensivaiheessa olemaan venttojen maksaja, jos kuka tahansa
näistä möhlii tai myöhästyy.
>- massiivisempana eristää paremmin ääntä
Onkohan lopulta merkittävää eroa. Isoverin rakennekirjastossa parhaat
Rw -luvut ovat 60 dB, ja sen saavuttaa miltei jokainen betonivälipohja
- myös kaikki ontelolaattavaihtoehdot.
>- pintalaatta voi olla rakenteeltaan erilainen (pumpputasoite, kipsi
>tms.), kun siihen ei tarvitse mahtua sähköputkituksia tai vesijohtoja
Mihin silloin tulee eristys, jos liittolaatan päälle ei tehdä
erillistä pintavalua? Lattialämmitykselle eristys tarvitaan - tai
ainakin sellaista suositellaan, vaikka alakerta olisi lämmintä tilaa .
Ai niin, taloja rakennetaan myös ilman lattialämmitystä.
>- Alla olevaan kerrokseen ei tarvitse tehdä alaslaskuja
>viemärisiirtoja varten. Meillä esim olisi tullut autotallin kattoon
>ontelon kanssa viemäriputkia, jotka olisi vielä pitänyt paloeristää.
Mutta vaikka alaslaskuja ei tarvita, on jonkun sortin katto
rakennettava liittolaatan alle. Yhtä suuri työ on kummastakin (eillei
tarvita tuota paloeristystä). Ontelolaatan saattaa joku kelpuuttaa
tasoitepintaisenakin alakerran katoksi saumoinensakin, vaikka tyyli
onkin kuin aravakerrostalosta.
Ari Matikainen
> > sijoittelulla olevan vaikutusta. Niitä löytyy muistaakseni siten, että
> > taitaa jänneväli jäävän n. viiteen metriin. Siis sikäli kun ymmärrän
tuon
> > "jänneväli" sanan merkityksen.
> > ...ari
> Juu juuripa tuota se tarkoittaa. Mutta aika ohuelta laatalta tuntuisi
> äkkiseltään viiden metrin jänneväleille tuo 10cm. No kaipa siellä on
sitten
> rautaa vastaavasti reilusti ;-)
> Marko
Joo, täytyy vähän vetää sanojaan takaisin. Muistelin pintabetonin kuutioita.
Timpurilta kysyin ja hän sanoi, että holvista tuli 160mm paksu ja kuutioita
tuli noin 100m2 * 0,160m=16m3. Se kestäneekin jo paremmin rasitusta.
...ari
Jarno
> >- massiivisempana eristää paremmin ääntä
>
> Onkohan lopulta merkittävää eroa. Isoverin rakennekirjastossa parhaat
> Rw -luvut ovat 60 dB, ja sen saavuttaa miltei jokainen betonivälipohja
> - myös kaikki ontelolaattavaihtoehdot.
>
Kun on lattioista kysymys, niin muidtetaan, että askeläänieristävyyden
mittana käytetty lukuarvo on sitä parempi, mitä pienempi. Nykyinen
vaatimus askeläänitasolle nuoneistojen välillä on 53 dB, kelluvilla
lattioilla voidaan päästä alle 40 dB.
> >- pintalaatta voi olla rakenteeltaan erilainen (pumpputasoite, kipsi
> >tms.), kun siihen ei tarvitse mahtua sähköputkituksia tai vesijohtoja
>
> Mihin silloin tulee eristys, jos liittolaatan päälle ei tehdä
> erillistä pintavalua? Lattialämmitykselle eristys tarvitaan - tai
> ainakin sellaista suositellaan, vaikka alakerta olisi lämmintä tilaa .
> Ai niin, taloja rakennetaan myös ilman lattialämmitystä.
>
Toki lattialämmityksen alle eriste tarvitaan. Mutta kun pintalaattaan
ei tarvitse mahtua sähköputkituksia, niin sopivan askeläänieristeenä
toimivan materiaalin (elastisoitu EPS, esim. Isora Step) päälle voi
tehdä lattian esim. 40 mm pummputasoitteella. Lattian voi valaa myös
kipsistä kelluvana eristeen päälle.
Tosin nämä erikoiset eristeet ovat törkeän kalliita bulkki-EPS:ään
verrattuna (väh. 5x), enkä ole vielä osannut päättää miten tässä
edetään...
> >- Alla olevaan kerrokseen ei tarvitse tehdä alaslaskuja
> >viemärisiirtoja varten. Meillä esim olisi tullut autotallin kattoon
> >ontelon kanssa viemäriputkia, jotka olisi vielä pitänyt paloeristää.
>
> Mutta vaikka alaslaskuja ei tarvita, on jonkun sortin katto
> rakennettava liittolaatan alle. Yhtä suuri työ on kummastakin (eillei
> tarvita tuota paloeristystä). Ontelolaatan saattaa joku kelpuuttaa
> tasoitepintaisenakin alakerran katoksi saumoinensakin, vaikka tyyli
> onkin kuin aravakerrostalosta.
Meillä on Rannilan SteelComp pintaa autotallin ja kellarin varastojen
katossa. Maalaaminen saa riittää näiden pintakäsittelyksi.
Jarno
MarkoV
> Joo, täytyy vähän vetää sanojaan takaisin. Muistelin pintabetonin
kuutioita.
> Timpurilta kysyin ja hän sanoi, että holvista tuli 160mm paksu ja
kuutioita
> tuli noin 100m2 * 0,160m=16m3. Se kestäneekin jo paremmin rasitusta.
>
> ...ari
>
Kuulostaa jo paremmalta ;-)
MarkoV
Nestori M
>> >- Alla olevaan kerrokseen ei tarvitse tehdä alaslaskuja
>> >viemärisiirtoja varten. Meillä esim olisi tullut autotallin kattoon
>> >ontelon kanssa viemäriputkia, jotka olisi vielä pitänyt paloeristää.
>>
>> Mutta vaikka alaslaskuja ei tarvita, on jonkun sortin katto
>> rakennettava liittolaatan alle. Yhtä suuri työ on kummastakin (eillei
>> tarvita tuota paloeristystä). Ontelolaatan saattaa joku kelpuuttaa
>> tasoitepintaisenakin alakerran katoksi saumoinensakin, vaikka tyyli
>> onkin kuin aravakerrostalosta.
>
>Meillä on Rannilan SteelComp pintaa autotallin ja kellarin varastojen
>katossa. Maalaaminen saa riittää näiden pintakäsittelyksi.
Meillä taas on röpelöpinnoitettua ontelolaattaa olohuoneeseen
verrattavan tilan katossa. Sai kelvata, kun en malttanut paneloida.
Liittolaatalla olisi ollut pakko, mikä meidän tapauksessa olisi ollut
etu näin jälkeenpäin ajateltuna.
Kun ei tullut teetettyä urakkaa tasoitemiehellä muutenkaan, niin ei
tullut hyvää tilaisuutta ruiskututtaa kattoakaan. Niinpä sekoitin
halvan latexin joukkoon tasoitetta suhteessa 50/50. Sitä sitten
kuviotelalla kattoon. Eka päivänä synty kivasti 20m2 siistiä pintaa.
Toisena päivänä homma meni ihan leikimiseksi. Tasoitetta oli kuivunut
telan sisään ja jälki oli ihan erilaista kuin edellisenä päivänä.
Toiseksi olin paikannut suurimmat reiät samaisella tasoitteella osasta
laatoista. Niihin ei maali-tasoitesekoitus halunnut tarttua sitten
millään.
Läpihullukirvesmies
"Ville Keränen"
> Jos nuo eivät talkoilla tee, niin taitaa jäädä ontelolaatat vertailussa
> lähes ilmaiseksi.
>
Täältä yksi ääni holvitalkoille. Kyllä kunnon kirvesmiestyö kannattaa aina.
Älkää niitä ontelolaatoja käyttäkö, niissähän on hirveitä reikiäkin sisällä.
Ilmaa teille myyvät ja huijaavat.