Kastelli-talon levytys...?
ZaMmY
Miten ihmeessä Kastelli-taloon on kipsilevyt tarkoitettu laitettaviksi jos
kerran sisäpuolella on vaakakoolaus?
(ulkoseinät)
Olisiko tarkoitus koolata pystyyn uudet, vai lisätä vaakakoolinkejen väliin
saumojen kohdille puut (työlästä...)
vai levyttää normaalisti pystyyn ilman, että sauman takana olisi koko
matkalta puuta...
Ihmettelin vaan kun kaveri levytti vaakakoolausten päälle(pystyyn) ja
saumojen kohdille ei koolinkeja lisätty...
t: S.L
Jari Pakkanen
news:HX_13.356$Yp4...@read2.inet.fi...
siihen levyjen väliin joka jäi "tyhjän päälle" laitoin jonkun laudan pätkän
kipsiruuveilla tukemaan. Liekö tuo väliä kuinka päin levyttää jos laittaa
nuo tukilaudat aina niihin väleihin.
Kulmiin laitoin apu(pysty)koolauksen ihan siitä samasta värkistä
kuin se itse vaakakoolauskoolauskin on
Jari
Rauno Kangas
>
> Päivää(?)
>
> Miten ihmeessä Kastelli-taloon on kipsilevyt tarkoitettu laitettaviksi jos
> kerran sisäpuolella on vaakakoolaus?
> (ulkoseinät)
>
> Olisiko tarkoitus koolata pystyyn uudet, vai lisätä vaakakoolinkejen väliin
> saumojen kohdille puut (työlästä...)
> vai levyttää normaalisti pystyyn ilman, että sauman takana olisi koko
> matkalta puuta...
Rakenne toimii siten, että saumanauhalla ja
kipsilevyjen tasoitukseen tarkoitetulla massalla
syntyy saumaton kipsilevy, jolloin saumojen - joita
oikeasti ei olekaan - taakse ei tarvita erillistä
koolausta tms.
rauno.kangas
Jari Pakkanen
news:3749ED...@kolumbus.fi...
Oletko kokeillut.
Näin ajattelin itsekin mutta kokemuksesta
viisastuin, onneksi ennen tapetointia ...
Pieni tönäisy samakohtaan jossa ei ole
takana tukipalaa ja niin vaan repeää.
Kyllä se lauta on aika helppo laittaa sinne taakse
, varmuuden vuoksi.
Jari
hannu.pih...@oulu.fi
>
> Päivää(?)
>
> Miten ihmeessä Kastelli-taloon on kipsilevyt tarkoitettu laitettaviksi jos
> kerran sisäpuolella on vaakakoolaus?
> (ulkoseinät)
>
> Olisiko tarkoitus koolata pystyyn uudet, vai lisätä vaakakoolinkejen väliin
> saumojen kohdille puut (työlästä...)
> vai levyttää normaalisti pystyyn ilman, että sauman takana olisi koko
> matkalta puuta...
>
> saumojen kohdille ei koolinkeja lisätty...
>
> t: S.L
Kipsilevyn reunojen alla tulee ehdottomasti olla tuki, mieluiten
runkotolppa, ylä -tai alajuoksu.
--
Hannu
Rauno Kangas
> > Rakenne toimii siten, että saumanauhalla ja
> > kipsilevyjen tasoitukseen tarkoitetulla massalla
> > syntyy saumaton kipsilevy, jolloin saumojen - joita
> > oikeasti ei olekaan - taakse ei tarvita erillistä
> > koolausta tms.
> >
> > rauno.kangas
>
> Oletko kokeillut.
> Näin ajattelin itsekin mutta kokemuksesta
> viisastuin, onneksi ennen tapetointia ...
> Pieni tönäisy samakohtaan jossa ei ole
> takana tukipalaa ja niin vaan repeää.
> Kyllä se lauta on aika helppo laittaa sinne taakse
> , varmuuden vuoksi.
>
> Jari
Itse en ole tuollaista levytystä (omin käsin)
tehnyt, mutta Kastellitaloja on kai tehty vuodesta
1989 tai 1990 lähtien (en muista tarkkaa alkamisaikaa)
varmaankin 4.000 kpl. Jos ongelma olisi noin yksise-
litteinen kuin kuvasit, ei Kastelli olisi varmaankaan
ihan nykyisen suosionsa tasolla.
Omaan taloonsa kukin asentaa laudanpätkiäkin, jos
niin haluaa. Tosiasia kuitenkin on, että Gyprocin
tuotteilla saadaan aikaan "saumatonkin rakenne".
rauno.kangas
Rauno Kangas
>
> Kipsilevyn reunojen alla tulee ehdottomasti olla tuki, mieluiten
> runkotolppa, ylä -tai alajuoksu.
>
> --
> Hannu
Mitä ehdottomampi mielipide, sen varmemmin
se pitää perustella. Kerrro siis Hannu, miksei
olisi mahdollista jättää tukia pois.
rauno.kangas
Jari Pakkanen
Laudanpätkiä tai ei niin en uskoisi että
nuo lisätuet missään tapauksessa
vahingollisia on ? Jos uudestaan rakentaisin
niin varmaan laittaisin vasten parempaa tietoa
samalla tavalla.
Miten muuten on kun tuohon saumaan on myynnissä
monenlaista "tukimateriaalia" eli on pahvipohjaista
ja sitten lasikuitupohjaista,liekö vielä jotain muitakin.
Onko noilla joku merkittävä ero kestävyydessä tms ?
Jari
Risto Jokinen
>> > Miten ihmeessä Kastelli-taloon on kipsilevyt tarkoitettu laitettaviksi
>jos
>> > kerran sisäpuolella on vaakakoolaus?
>> > (ulkoseinät)
>> >
>> > Olisiko tarkoitus koolata pystyyn uudet, vai lisätä vaakakoolinkejen
>väliin
>> > saumojen kohdille puut (työlästä...)
>> > vai levyttää normaalisti pystyyn ilman, että sauman takana olisi koko
>> > matkalta puuta...
>>
>> kipsilevyjen tasoitukseen tarkoitetulla massalla
>> syntyy saumaton kipsilevy, jolloin saumojen - joita
>> oikeasti ei olekaan - taakse ei tarvita erillistä
>> koolausta tms.
>>
>> rauno.kangas
>
>Oletko kokeillut.
>Näin ajattelin itsekin mutta kokemuksesta
>viisastuin, onneksi ennen tapetointia ...
>Pieni tönäisy samakohtaan jossa ei ole
>takana tukipalaa ja niin vaan repeää.
>Kyllä se lauta on aika helppo laittaa sinne taakse
>, varmuuden vuoksi.
Olen muutamia Kastellin taloja rakentanut sekä sisustanut ja enkä moista
repeämis ongelmaa ole havainnut. Jos saumauksen tekee oikeilla moiveilla
niin saumasta tulee yhtä kestävä kuin muusta levystä. Kyllä sen puun sinne
voi laittaa, mutta en minä ainakaan turhaa työtä viitsi tehdä.
T Risto
SL
Rauno Kangas <rauno....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:374B51...@kolumbus.fi...
> Omaan taloonsa kukin asentaa laudanpätkiäkin, jos
> niin haluaa. Tosiasia kuitenkin on, että Gyprocin
> tuotteilla saadaan aikaan "saumatonkin rakenne".
>
> rauno.kangas
Yhtä "saumatonta" se jälki on, oli pystykoolinkeja tai ei.
Eihän se siihen vaikuta, ainoastaan liitoskohtien vahvuuteen.
t: S.L
Hannu Pihlajaviita
Perusteluni ovat seuraavat:
1)
Mikäli seinärakenteessä levyt toimivat jäykistävinä, tulee ne kiinnittää
kaikilta reunoiltaan, jotta riittävä jäykkyys saavutetaan. Asian voi
tarkistaa esim:
Standardi SFS 4188, joka on yhtenevä suuunnitteluohjeen RIL 120-1986,
"Puurakenteiden suunnitteluohjeet" kanssa, antaa rakennusten
jäykistämistä
rakennuslevyillä koskevat suunnitteluohjeet. Huomioitavat kuormitukset
osoitetaan
Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksissä B1, "Rakenteiden varmuus
ja
kuormitukset", sekä RIL:n suunnitteluohjeessa RIL 144, "Rakenteiden
kuormitusohjeet".
Pientaloissa jäykistys hoidetaan ulkoseinien levytyksellä (sisäverhous-
ja tuulensuoja). Kastelli-talon rakenteita ne tunne. (Miksi siinä pitää
olla vaakakoolaus?)
2)
Sen verran peruutan, että periaatteessa kipsilevyt voi kyllä kiinnittää
vaakakoolaukseen. Levytys ei tällöin ole yhtä kestävä kuin
pystykoolaukseen kiinnitettynä (vrt. 1-kohta). Sauman halkeaminen
mahdollista, jos vain toiseen levyyn tulee vaakarasitusta.
3)
Esim. Gyproc:n tai Knauf-Kipso:n asennusohjeissa ei ole esimerkkiä
vaakakoolauksesta, vaan kaikki on perinteistä pysytolpparakennetta.
Kaikissa kuvissa esim. on levyt kiinnitetty kaikilta reunoilta.
4)
Puutalo elää aina sen verran, että saumoihin saattaa ajan oloon tulla
rakoja jollei niitä ole kunnolla tuettu. Näin, vaikka saumat tehtäisiin
kuinka hyvin, sillä sauma on aina heikompi kuin levy itse.
Se on siinä.
Hannu Pihlajaviita
Markku Seppänen
sijaan esim. Gyprocin ohjeen mukaan levyn voi asentaa vaakaan - koolaus pystyyn normaalisti k600
eikä yleensä lisätukia. Tilanne ei levyn kannalta ole samantekevä, meillä kun painovoima vetää
lähinnä alaspäin.
Ainakin ripustusten kanssa kannattaisi olla varovainen ko. saumojen kohdalla. Kyllä sauma on aina
sauma, eihän levyn sauman kohdalla siloitetta löydy kuin
Kipsilevytyksen sauman hammastuksen ennen siloitusta tulee olla RYLlin mukaan alle 1 mm (se
normaali 2lk). Saattaa tuottaa ongelmiakin ilman alle tulevaa koolausta.
Eipä ohjeet tietenkään mitään raamatunsanaa ole. Itselleenhän saa tietysti Rakennusmääräyskokoelman
puitteissa rakentaa miten haluaa. Kukin taaplaa tyylillään - sananmukaisesti.
markku ;-)
Markku Seppänen
Tarkoitus oli kirjoittaa :
>Ainakin ripustusten kanssa kannattaisi olla varovainen ko. saumojen kohdalla. Kyllä sauma on aina
J. Skogstrand
viestissä:B3a23.90$Oh6...@read2.inet.fi...
> ZaMmY <Za...@pp.inet.fix> wrote in message
> news:HX_13.356$Yp4...@read2.inet.fi...
> > Päivää(?)
> >
jos
> > kerran sisäpuolella on vaakakoolaus?
> > (ulkoseinät)
> >
> > Olisiko tarkoitus koolata pystyyn uudet, vai lisätä vaakakoolinkejen
> väliin
> > saumojen kohdille puut (työlästä...)
> > vai levyttää normaalisti pystyyn ilman, että sauman takana olisi koko
> > matkalta puuta...
Kyllä sauman takana on oltava puuta, jonka on oltava myös rungossa kiinni,
ei siis mitään klapipaikkailua. Kipsilevyt voit aivan hyvin panna myös
vaakasuoraan, koska levyt joka tapauksessa saumataan, eikä lastulevypoikien
suosimia avosaumoja jää näkyviin. Tietysti kannattaa laskea, kummin päin,
vaakaan vai pystyyn, levytys on materiaalimenekin kannalta edullisinta
tehdä.
J. Skogstrand
viestissä:3749ED...@kolumbus.fi...
> Rakenne toimii siten, että saumanauhalla ja
> kipsilevyjen tasoitukseen tarkoitetulla massalla
> syntyy saumaton kipsilevy, jolloin saumojen - joita
> oikeasti ei olekaan - taakse ei tarvita erillistä
> koolausta tms.
Tuo ohje toimii kyllä samalla tavalla kuin itsensä nostaminen tukasta.
Kipsilevysaumojen (kuten lastulevysaumojenkin) taakse tarvitaan aina
koolaus. Saumanauha ja kipsimassa ei hitsaa levyjä yhteen ja
liikkumattomaksi. Näkyy olevan kovasti MUTUa liikkeellä näissä
tee-se-itse-miesten ohjeissa tällä Luulon kinttupolulla.
Rauno Kangas
Tee-se-itse-mies-syytöksen ohiitan toteamalla
elättäneeni perheeni yli kymmenen vuotta pien-
talojen rakentamisesta.
Mitä tulee väitteeseenne MUTUsta, sen olen lu-
kenut Coproc Oy:n julkaisemista kipsilevyseinän
tekoohjeista. Jos se on MUTUa, niin uskallanko
raksalta enää leipää lapsilleni lähteä huomen-
aamulla hakemaan :-)
rauno.kangas
Rauno Kangas
> Rauno Kangas wrote:
> Mitä ehdottomampi mielipide, sitä varmemmin provosoi keskustelua ;)
Paha juttu, että olet saanut minut puollustamaan Kastelli-Talon
tapaa käyttää kipsilevyä vaakakoolauksen kanssa. Sattumalta en
enää ole missään sidoksessa Kastelliin, mutta tunnen jotensakin
heidän tapansa ajatella ja tiedän, että siellä on kyllä asiaa
pohdittu - melkein perusteellisesti.
> Perusteluni ovat seuraavat:
>
> 1)
> Mikäli seinärakenteessä levyt toimivat jäykistävinä, tulee ne kiinnittää
> kaikilta reunoiltaan, jotta riittävä jäykkyys saavutetaan. Asian voi
> tarkistaa esim:
Kastelli-Taloissa jäykistys hoidetaan ensisijaisesti tuulensuojalevyllä.
> Pientaloissa jäykistys hoidetaan ulkoseinien levytyksellä (sisäverhous-
> ja tuulensuoja). Kastelli-talon rakenteita ne tunne. (Miksi siinä pitää
> olla vaakakoolaus?)
Vaakakoolauksen käytöllä saavutetaan monia etuja. Esimerkiksi Kastelli-
Taloissa (ainakin silloin ennen, kun seurasin niiden rakentamista) höy-
rynsulkumuovi asennetaan pystyrungon ja vaakakoolauksen väliin => sulku
ei katkea esim. sähkörasioiden kohdalla => vedoton seinärakenne. Samalla
ristirunko katkoo tehokkaasti kylmsiltoja etc.
> 2)
> Sen verran peruutan, että periaatteessa kipsilevyt voi kyllä kiinnittää
> vaakakoolaukseen. Levytys ei tällöin ole yhtä kestävä kuin
> pystykoolaukseen kiinnitettynä (vrt. 1-kohta). Sauman halkeaminen
> mahdollista, jos vain toiseen levyyn tulee vaakarasitusta.
Saumattomuus, hyvä veli, saumattomuus. On tosi, että huonosti
saumatussa levytyksessä saattaa em. ilmiötäkin esiintyä, mutta
olettaisin kyseessä olevan huomattavan pienimuotoisen ongelman.
> 3)
> Esim. Gyproc:n tai Knauf-Kipso:n asennusohjeissa ei ole esimerkkiä
> vaakakoolauksesta, vaan kaikki on perinteistä pysytolpparakennetta.
> Kaikissa kuvissa esim. on levyt kiinnitetty kaikilta reunoilta.
Periaatteessa kyllä, mutta löytyy Cyprocilta myös ohje kipsilevyjen
käytöstä myös vaakakoolauksen yhteydessä. Tosin viimeisimmän tiedon
mukaan se on harkinnassa, annetaanko uusi painos julkisuuteen (tämä
todellakin on muistikuva).
> 4)
> Puutalo elää aina sen verran, että saumoihin saattaa ajan oloon tulla
> rakoja jollei niitä ole kunnolla tuettu. Näin, vaikka saumat tehtäisiin
> kuinka hyvin, sillä sauma on aina heikompi kuin levy itse.
Sauma ei välttämättä ole yhtään heikompi kuin levy (oletko muuten
koskaan testannut kipsilevyn kestävyyttä [=vetolujuus], jos sellai-
sesta nyt yleensäkään voi puhua :-)
> Se on siinä.
Ai missä :-?
> Hannu Pihlajaviita
rauno.kangas
JHn
<rauno....@kolumbus.fi> wrote:
>
>Saumattomuus, hyvä veli, saumattomuus. On tosi, että huonosti
>saumatussa levytyksessä saattaa em. ilmiötäkin esiintyä, mutta
>olettaisin kyseessä olevan huomattavan pienimuotoisen ongelman.
>> Puutalo elää aina sen verran, että saumoihin saattaa ajan oloon tulla
>> rakoja jollei niitä ole kunnolla tuettu. Näin, vaikka saumat tehtäisiin
>> kuinka hyvin, sillä sauma on aina heikompi kuin levy itse.
>
>Sauma ei välttämättä ole yhtään heikompi kuin levy (oletko muuten
>koskaan testannut kipsilevyn kestävyyttä [=vetolujuus], jos sellai-
>sesta nyt yleensäkään voi puhua :-)
>
>
>
>rauno.kangas
En missään nimessä ole alan asiantuntija, mutta täytyy nyt kommentoida
ihan konemiehen maalaisjärjellä. Jos kipsilevyn saumat tehdään
normaalisti jollain cyproc tasoitteella, ei niillä voi olla oikeastaan
mitään lujuutta. Ei sillä tasoitteella saada lujuutta aikaiseksi,
vaikka siihen jotain nauhoja lisäileekin. Jos saumat tehdään esim.
laminoimalla lasikuidulla ja hartsilla, voidaan jo ruvata puhumaan
lujuusmielessäkin saumattomasta rakenteesta. Ei se ole vielä saumaton
rakenne, vaikka levyn pinta on tasoitettu sileäksi.
Eihän sillä kipsilevyllä tietysti mitään kauheeta lujuutta ole
muutenkaan, mutta kyllä se kartonki sille jotain lujuutta ja
jäykkyyttä antaa. Ja taas se tasoite ei tartu kartonkiin mitenkään
erityisen lujasti, joten senkin vuoksi ne normaali saumat eivät sido
levyjä toisiinsa. Joten minä kyllä laittasin saumojen taakse jotain
koolinkia tai jäykisteitä, tai sitten vaan laminointivehkeet esille ja
tekemään kunnon saumoja. Toisaalta uskoisin että niiden "koolinkien"
ei tarvitse välttämättä olla kauheesti kantavia tai kiinni talon
runkorakenteissa, kunhan ne sen ruuvituksen avulla vaan sitovat levyt
toisiinsa.
Terv. Jyrki
J. Skogstrand
Jari Pakkanen <jari.p...@otapois.qnet.fi> kirjoitti viestissä:zIz23.193>
Miten muuten on kun tuohon saumaan on myynnissä
> monenlaista "tukimateriaalia" eli on pahvipohjaista
> ja sitten lasikuitupohjaista,liekö vielä jotain muitakin.
> Onko noilla joku merkittävä ero kestävyydessä tms ?
Saumanauhat eivät ole seinän tukimateriaaleja, vaan ne on vain tarkoitettu
ehkäisemään tasoitemassan kuivuessa ja supistuessa tapahtuvan halkeilun.
Puurunko ja kipsilevyjen alle tehty koolaus tekee seinästä kestävän, ei
tasoite.
Merkillistä on, että joku omatalon rakentaja joutuu kyselemään netistä
ohjeita seinänsä rakentamiseksi, kun talopaketin mukana kai on tullut myös
paketti piirustuksia ja työselostuksia, joista asia selviää 1:1.
J. Skogstrand
Rauno Kangas <rauno....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:374B51...@kolumbus.fi...
> hannu.pih...@oulu.fi wrote:
> >
> > Kipsilevyn reunojen alla tulee ehdottomasti olla tuki, mieluiten
> > runkotolppa, ylä -tai alajuoksu.
>
> se pitää perustella. Kerrro siis Hannu, miksei
> olisi mahdollista jättää tukia pois.
Kertakäyttötalosta voi levyseinän koolauksen pois jättää, mutta jos taloa on
ajateltu asuttavan pitempäänkin, soisi sen olevan rakennettu hyväksi
havaittujen menetelmien mukaisesti.
J. Skogstrand
SL <N@N.E> kirjoitti viestissä:ZmD23.313$bS....@read2.inet.fi...
> > niin haluaa. Tosiasia kuitenkin on, että Gyprocin
> > tuotteilla saadaan aikaan "saumatonkin rakenne".
> Eihän se siihen vaikuta, ainoastaan liitoskohtien vahvuuteen.
"Omansa kanssa saa tehdä mitä vaan."
Tässä on tunnuslause, josta pitäjässämme tunnetaan eräs itsepäinen
maanviljelijä. 1970-luvun alkupuolella kun heille asennettiin vesi tulemaan
asuntoon sisään putkia pitkin ja viemärit, ja sisäpaskahuusi, tottakai, niin
tämä isäntä kävi vääntämässä posliinipyttyyn tortut jo kohta kun pytty oli
sisähuusiin tuotu. Putkimies tästä isäntää vähän moitiskeli, "kun ei
vettäkään vielä tule". Isäntä perusteli kuitenkin torttujaan: "Omansa kanssa
saa tehdä mitä vaan."
Rauno Kangas
> Kertakäyttötalosta voi levyseinän koolauksen pois jättää, mutta jos taloa on
> ajateltu asuttavan pitempäänkin, soisi sen olevan rakennettu hyväksi
> havaittujen menetelmien mukaisesti.
Nyt on keskusteltuna lähinnä Kastellin tavasta hoitaa homma:
1) Viimeisimmässä Kastellin asennusohjeessa, jonka minä
olen lukenut (se ei tietääkseni ole viimeisin Kastellin
julkaisema), ei puhuta sanallakaan pystykalikoista
levysauman takana.
2) Kastelli ei ole kerännyt julkisuutta haljenneitten
seinien toimittajan - ainakaan varsin laajasti.
Tässä kaikki, mitä minä osaan Kastellin seinälevytyksen tekemisestä
sanoa.
Pihlajaviita HJ
: En missään nimessä ole alan asiantuntija, mutta täytyy nyt kommentoida
: ihan konemiehen maalaisjärjellä. Jos kipsilevyn saumat tehdään
: normaalisti jollain cyproc tasoitteella, ei niillä voi olla oikeastaan
: mitään lujuutta. Ei sillä tasoitteella saada lujuutta aikaiseksi,
: vaikka siihen jotain nauhoja lisäileekin. Jos saumat tehdään esim.
: laminoimalla lasikuidulla ja hartsilla, voidaan jo ruvata puhumaan
: lujuusmielessäkin saumattomasta rakenteesta.
Kipsilevyvalmistajat kieltävät muiden kuin kartonkisten saumanauhojen
käytön saumauksessa. Lujemmat nauhat kyllä kestävät, mutta sauma repeää
levyn ja nauhan reunasta tai pahimmassa tapauksessa kartonki irtoaa levyn
pinnasta. Kartonkinen saumanauha oikein kiinnitettynä pysyy kiinni levyssä
ja joustaa sopivasti, kuten levykin.
: levyjä toisiinsa. Joten minä kyllä laittasin saumojen taakse jotain
: koolinkia tai jäykisteitä, tai sitten vaan laminointivehkeet esille ja
: tekemään kunnon saumoja. Toisaalta uskoisin että niiden "koolinkien"
: ei tarvitse välttämättä olla kauheesti kantavia tai kiinni talon
: runkorakenteissa, kunhan ne sen ruuvituksen avulla vaan sitovat levyt
: toisiinsa.
: Terv. Jyrki
Levyjen saumauksessa ei ole tarkoitus tehdä luujuuden puolesta yhtenäistä
rakennetta, vaan esteettisesti saumatonta. Esim. lastulevyseinä urineen
voi olla jäykkä rakenne, jos levyt on riittävästi kiinnitetty
runkorakenteisiin.
Jos levyjä ei kiinnitetä kunnolla runkorakenteisiin, saattaa seinästä
tulla "rumpu", joka kumisee pienimmästäkin äänestä.
--
============================================================================
Hannu Pihlajaviita
Tel: +358 8 3690 2004
Email: hannu.pih...@oulu.fi
============================================================================
Pihlajaviita HJ
: Nyt on keskusteltuna lähinnä Kastellin tavasta hoitaa homma:
: 1) Viimeisimmässä Kastellin asennusohjeessa, jonka minä
: olen lukenut (se ei tietääkseni ole viimeisin Kastellin
: julkaisema), ei puhuta sanallakaan pystykalikoista
: levysauman takana.
: 2) Kastelli ei ole kerännyt julkisuutta haljenneitten
: seinien toimittajan - ainakaan varsin laajasti.
: Tässä kaikki, mitä minä osaan Kastellin seinälevytyksen tekemisestä
: sanoa.
Kysyin asiaa Kastellilla olleelta rakennesuunnittelijalta:
(Kankaan Raunokin kirjoitteli samoja asioita)
Kastellin seinät jäykistetään tuulesuojalevyillä, joten sisäseinän ei
tarvitse olla jäykkä.
Seinään tehdään koolaus, jotta rakennusmuovi pysyisi ehjänä.
Vaakakoolausta käytetään lähinnä sen asentamisen helppouden vuoksi.
Hänen tietoonsa ei myöskään ollut tullut yhtään seinien halkeilutapausta.
Suurimmat halkeamat esiintyvät yleensä nurkissa sekä seinien ja katon
kulmissa.
Ehkä käytöntä on tässäkin taas muuta kuin teoria haluaisi?!
J. Skogstrand
Rauno Kangas <rauno....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:374CD9...@kolumbus.fi...
> J. Skogstrand wrote:
> Tee-se-itse-mies-syytöksen ohiitan toteamalla
> elättäneeni perheeni yli kymmenen vuotta pien-
> talojen rakentamisesta.
Enhän minä sinua mistään syyttänyt. Sanomani kärki vain kohdistui siihen,
että nämä uutisryhmät tarjoavat enemmän mutua kuin tietoa. Rakentamisessa
paras tieto löytyy piirustuksista ja työselostuksista. Nyyseissä taas kuka
hyvänsä voi esiintyä asiantuntijana.