Onko ulkovuoren tuuletus pakollinen?
Juha K
ihmetyttää, kun näissä hyviksi todetuissa rintamamiestaloissa
moista koolausta ei ole harrastettu. Siis voisko rakentaa uuden mökin
jossa ko. koolaus puuttuu? Ainakaan laki ei yksiselitteisesti kiellä
ko.toimintaa, tuolla rakennusmääräyskokoelmassa lukeepi seuraavaa:
ULKOILMAN VASTAISET SEINÄRAKENTEET
4.1 Ulkoseinän rakenteet
4.1.1
Ulkoseinän ja sen eri kerrosten sekä ulkoseinään liittyvien
rakenteiden ja ulkoseinän liitosten vesihöyrynvastuksen ja
ilmatiiviyden on oltava sellainen, ettei seinän kosteuspitoisuus
sisäilman vesihöyryn diffuusion tai konvektion vuoksi muodostu
haitalliseksi. Sekä rakennuskosteuden että seinään ulko- tai
sisäpuolelta satunnaisesti tunkeutuvan veden on voitava poistua
vahinkoa ja terveysriskiä aiheuttamatta.
Siis voisiko seinään mahdollisesti tunkeutuva vesi poistua
haihtumalla puu ulkoverhouksen läpi samoin kun hirsirakenteessa?
T. Juha K
Kai
> Nykyään yleinen ulkovuoren alustan moneen kertaan ristiinkoolaus
> ihmetyttää, kun näissä hyviksi todetuissa rintamamiestaloissa
> moista koolausta ei ole harrastettu. Siis voisko rakentaa uuden mökin
> jossa ko. koolaus puuttuu? Ainakaan laki ei yksiselitteisesti kiellä
> ko.toimintaa, tuolla rakennusmääräyskokoelmassa lukeepi seuraavaa:
> haihtumalla puu ulkoverhouksen läpi samoin kun hirsirakenteessa?
Ai nykyisen mallisessa talossa vai? Sillon olis ainakin vaara että
villat kastuis seinälle joutuvista sadevesistä, rännästä, nojaavasta
lumesta tms ja se ei kyllä ole terveellistä. Vanhoissa tönöissä on hirsi
tai sitten sitä puupurua, ne kestää jonkunverran paremmin.
Lisäksi kun laittaa tuuletusraon voi maalata seinän huoletta lateksilla.
Ilman tuuletusrakoa olis parempi olla jotain punamullan kaltaista kalvoa
muodostamatonta maalia ja ne on ikäviä maalata. Huoltoväli on
luultavasti lateksilla pisin kun kriteerinä on värinpysyvyys ja sitten
kun se alkaa hilseilemään niin eikun vanhat päreet veke ja uutta
tilalle. Nykylaudat ehkä nippanappa kestää kunnon tuuletusraon ja
lateksin varassa 20 vuotta. Vanhanmalliseen seinään olis vastaavasti
hyvä olla paksua lautaa ettei ala heti kieroilemaan ja tiheää puuta jos
vaan jostain semmosta enää löytää.
Mitä hyötyä ajattelit tuuletusraon poisjättämisestä koituvan?
Kai
--
Juha K
> Ai nykyisen mallisessa talossa vai? Sillon olis ainakin vaara että
> villat kastuis seinälle joutuvista sadevesistä, rännästä, nojaavasta
> lumesta tms ja se ei kyllä ole terveellistä. Vanhoissa tönöissä on hirsi
> tai sitten sitä puupurua, ne kestää jonkunverran paremmin.
Niin, no on niissä rintamamiestaloissakin (tai ainakin siinä mihin
itse olen tututstunut) verhouksen alla tuulensuojakerros, ilmeisesti
yleensä reijitetty tervapahvi joka torjuu ainakin sitä ulkopuolelta
tulevaa kosteutta. Ei se mitenkään paksua lautaa ollut tossa mistä
kesällä vaihtelimme muutaman laudan ikkunoiden alta kun oli vähän
kastunut huonojen vesipeltien takia, jotain 21-22 millistä. Purut ja
paperit oli kirkkaat, eli hyvin toiminut jo liki 60 vuotta.
> Lisäksi kun laittaa tuuletusraon voi maalata seinän huoletta lateksilla.
> Ilman tuuletusrakoa olis parempi olla jotain punamullan kaltaista kalvoa
> muodostamatonta maalia ja ne on ikäviä maalata. Huoltoväli on
> luultavasti lateksilla pisin kun kriteerinä on värinpysyvyys ja sitten
> kun se alkaa hilseilemään niin eikun vanhat päreet veke ja uutta
> tilalle. Nykylaudat ehkä nippanappa kestää kunnon tuuletusraon ja
> lateksin varassa 20 vuotta. Vanhanmalliseen seinään olis vastaavasti
> hyvä olla paksua lautaa ettei ala heti kieroilemaan ja tiheää puuta jos
> vaan jostain semmosta enää löytää.
Lateksilla kait vissiin näitäkin on pilattu iso nippu, siis
hengittävyys on kadonnut kun on se muovikalvo vetästy pintaan.
> Mitä hyötyä ajattelit tuuletusraon poisjättämisestä koituvan?
Lähinnä sitä et kun olen varmuudella havainnut rakenteen toimineen
jo liki 60 vuotta,niin olis mielestäni aika jatkaa perinteitä ja
rakentaa yhtä kauan ja pidempäänkin kestäviä taloja.
T. Juha K
Jyri
Sohaisematta sen enempää ampiaispesää, niin itse ihmettelen vähän tuota
käsitettä "yleisesti hyväksi todettua rintamamiestaloa". Olen joissakin
saneerauksissa ollut mukana ja en ole niissä kyllä mitään erityisen
hyvää todennut.. Hometta, kosteusongelmaa, salaojat jätetty pois, Seinät
tehty yhtä kieroon kun nykyäänkin, perustukset painunut, vettä
kellarisa jne.. Ainakaan noissa kohteissa ei ole mitään erityisen hyvää
ollut. Kaikessa säästetty, paitsi purueristeen käytössä. Tosin ei sitä
voi tokikaan koko tyylisuuntaa muutaman tapauksen perusteella tyrmätä.
Jyri
--
Pientalon vastaavan työnjohtajan palvelut (Etelä-Suomi)
Insinööritoimisto JYKO
040 - 500 9603
instst...@gmail.com
www.saunalahti.fi/jyko
Rauno Kangas
>Siis voisko rakentaa uuden mökin
>jossa ko. koolaus puuttuu?
Muoviton ja ulkoverhouksen tuuletuskoolaukseton rakenne, kuten esimerkiksi
Rantasalmen Ekorex: http://www.rantasalmi.com/suomi/ekorex5.asp pystytään
tekemään ilman "merkittäviä" kosteusongelmia.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Juha K
Rauno Kangas kirjoitti:
> Muoviton ja ulkoverhouksen tuuletuskoolaukseton rakenne, kuten esimerkiksi
> Rantasalmen Ekorex: http://www.rantasalmi.com/suomi/ekorex5.asp pystytään
> tekemään ilman "merkittäviä" kosteusongelmia.
En minä muovia vihaa, voi kai sen muovillakin tehdä? Mutta olis siis
teoriassa mahdollista lakia rikkomatta?
T. Juha K
Vesa
> Nykyään yleinen ulkovuoren alustan moneen kertaan ristiinkoolaus
> ihmetyttää, kun näissä hyviksi todetuissa rintamamiestaloissa
> moista koolausta ei ole harrastettu. Siis voisko rakentaa uuden mökin
> jossa ko. koolaus puuttuu? Ainakaan laki ei yksiselitteisesti kiellä
Hyvin tehty ja oikein pintakäsitelty ja oikein asuttu toimii
tuuletusraottomanakin. Jos teet sen tuuletusraon, niin saat lisävakuutuksen
virheitä vastaan. Mitä hyötyä olisi jättää rakoa pois?
Joku saattaa kuitenkin joskus laittaa seinään villaa tai muovia tai
sisäpintaan vinyylitapettia.
-VJ-
Juha K
Jyri kirjoitti:
> Sohaisematta sen enempää ampiaispesää, niin itse ihmettelen vähän tuota
> käsitettä "yleisesti hyväksi todettua rintamamiestaloa". Olen joissakin
> saneerauksissa ollut mukana ja en ole niissä kyllä mitään erityisen
> hyvää todennut.. Hometta, kosteusongelmaa, salaojat jätetty pois, Seinät
> tehty yhtä kieroon kun nykyäänkin, perustukset painunut, vettä
> kellarisa jne.. Ainakaan noissa kohteissa ei ole mitään erityisen hyvää
> ollut. Kaikessa säästetty, paitsi purueristeen käytössä. Tosin ei sitä
> voi tokikaan koko tyylisuuntaa muutaman tapauksen perusteella tyrmätä.
En itsekkään sitä erityisen hyvänä pidä, mutta on kuitenkin
aikansa lapsi joka on kestänyt yllättävän hyvin kuluneet
vuosikymmenet. Varsinkin kun katsotaan mistä materiaaleista tollanen
koostuu, suunnilleen sahalta haetusta jätteestä kyhätty ja on
toiminut yleensä niin kauan kun alkuperäinen rakentaja on talosta
huolehtinut. (aukonu tuuletus luukut, maalannut samalla
alkuper.maalilla etc..) Taitaakin olla tuon talon pahin moka
huoltokirjan puuttuminen johon olisi alunperin kirjattu tarvittavat
huoltotoimenpiteet, niin kuin nykyään tehdään. Tai siis ainakin
pitäsi tehdä.
T. Juha K
Jyri
Juu, kyllähän noita on satapäin pilattu liian tiiviillä maalikerroksilla
julkisivuun, sekä lukuisilla muilla ylläpidon virheillä.
Jyri
Paljolta on aikanaan pelastanut myös talojen puulämmitys. Tuollainen
rakenne on toiminut vielä siinä vaiheessa hyvin, kun kaminassa on ollut
tuli ja sitä myötä veto läpi lämmityskauden ja kesälläkin kerran pari
päiväs kun on puuhellalla ruokaa laitettu.
Puulämmitys on pitänyt talossa pienen alipaineen päällä ja korvausilmaa
on tullut seinätakenteen läpi ulkoa sisällepäin. Tällöin ei kostea
huoneilma ole kulkenut sisältä ulospäin, niin kuin monesti tapahtuu
nykyaikana, jos höyrynsulut eivät ole kunnossa.
Rauno Kangas
>Mutta olis siis
>teoriassa mahdollista lakia rikkomatta?
Puuverhouksen tekeminen ilman taustan tuuletusta on siinä ja siinä.
Rakentamismääräyskokoelman tulkinnasta paljon johtuu, mikä missäkin päin
katsotaan "kosteuden riittäväksi poistumismahdollisuudeksi".
Itse en suosittele sellaisia rakenteita tarpeettomia riskejä sisältävänä,
mutta kyllä sellaisiakin näkee tehtävän.
Matti Kyllonen
"Vesa" <po...@kastema.to> wrote in message
news:CcvDf.3299$qt1....@read3.inet.fi...
> Juha K wrote:
>
> > Nykyään yleinen ulkovuoren alustan moneen kertaan ristiinkoolaus
> > ihmetyttää, kun näissä hyviksi todetuissa rintamamiestaloissa
> > moista koolausta ei ole harrastettu. Siis voisko rakentaa uuden mökin
> > jossa ko. koolaus puuttuu? Ainakaan laki ei yksiselitteisesti kiellä
>
> Hyvin tehty ja oikein pintakäsitelty ja oikein asuttu toimii
> tuuletusraottomanakin. Jos teet sen tuuletusraon, niin saat
lisävakuutuksen
> virheitä vastaan. Mitä hyötyä olisi jättää rakoa pois?
>
Tuuletusraon poisjättämisestä ei ole mitään hyötyä. Merkillistä haihattelua.
> Joku saattaa kuitenkin joskus laittaa seinään villaa tai muovia tai
> sisäpintaan vinyylitapettia.
>
Vinyylitapetti vain vähentää sisäpuolelta tulevaa kosteusrasitusta.
Tuukka L.
> sisäpintaan vinyylitapettia.
Ai mitä se vinyylitapetti sisäpinnassa haittaa?
Tuukka L.
> haihattelua.
Kai siinä säästyy pari euroa puutavaraa ja työtä jonkinverran? Samaa mieltä
kanssasi sinänsä, että sen poisjättäminen on varsinainen touhon työ.
Matti Kyllonen
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:SYEDf.79$xZ2...@read3.inet.fi...
Turhan herkkä rakenne mahdollisille maalausvirheille.
Muovituksella seinän kosteusrasitus olisi pienempi.
Juha K
Itse asiassa siinä on pari näkökohtaa mikä puoltais noin tekemään
1. Myös ulkoverhous tulis mukaan lämmöneristyslaskelmaan, siis
seinärakenne ohenisi. 2. Kaikki ikkunat ja ovet olis paljon helpompi
saada sopimaan siististi aukkoihinsa ts. talo ei olis niinkuin
syöttöporsas. Tuskin siinä huikeeta säästöö sais aikaan kun olis
kuitenkin laitettava vahvempaa ulkovuorilautaa, mutta näin on
kuitenkin joskus tehty ja ilmeisen toimivaksi todettu. Nyky
rakentaminen on vaan kerroksia kerroksien päälle suosivaa, et alkaa
vähän ihmetyttään onko nekään sitten pitkänpäälle toimivia.
Muistelen lukeneeni joskus että joku hihhuli olis asiaa enmmänkin
tutkinut, lähinnä tuollaisen läpi puisen (sellueristeellä) seinän
kosteusteknistä toimivuutta?
T. Juha K
Petri Soini
> Itse asiassa siinä on pari näkökohtaa mikä puoltais noin tekemään
> 1. Myös ulkoverhous tulis mukaan lämmöneristyslaskelmaan, siis
> seinärakenne ohenisi.
Suhteellisuuden taju toki säilyttäen:
vaikka oletettaisiin että puuverhous olisi tuulenpitävä
(jota se ei ole), niin esim 30mm paksu ulkoverhous vastaisi
peräti 10mm eristevillaa! Toki huonosti tuuletettu ilmaväli verhouksen
takana, olettaen, että verhous ei ole suoraan runkotolpissa myös jonkin
millin antaisi lisää "eristevahvuutta".
Summa summarum: vaikutus seinävahvuuteen syntyisi tuosta tuuletusraon
pois jättämisestä. Seinän eristevahvuutta ei sen varjolla
voi vähentää.
Pete
Petri Soini
> Suhteellisuuden taju toki säilyttäen:
Anteeksi Lappeen rantalaisuuteni:
piti olla suhteellisuudentaju :)
Pete
Juha K
> Suhteellisuuden taju toki säilyttäen:
> vaikka oletettaisiin että puuverhous olisi tuulenpitävä
> (jota se ei ole), niin esim 30mm paksu ulkoverhous vastaisi
> peräti 10mm eristevillaa! Toki huonosti tuuletettu ilmaväli verhouksen
> takana, olettaen, että verhous ei ole suoraan runkotolpissa myös jonkin
> millin antaisi lisää "eristevahvuutta".
>
> Summa summarum: vaikutus seinävahvuuteen syntyisi tuosta tuuletusraon
> pois jättämisestä. Seinän eristevahvuutta ei sen varjolla
> voi vähentää.
Otappa laskin käteen ja laske (ota huomioon myös rungon
kylmäsiltavaikutus)
Kipsi 9mm/ villa 195mm/kipsi 12mm U-arvo 0.233 = 0.23 Wm2/K
Kipsi 9mm/ villa 170mm/kipsi 12 mm U-arvo 0.266 = 0.27 Wm2/K, ei
täytä vaatimusta.
Puu 28mm/ villa 170mm/kipsi 12mm U-arvo 0.254 = 0.25 W/m2/K ,
täyttää vaatimuksen
Siis vähentää teoriassa 25 mm tarvittavaa eristevahvuutta+ Normaali
ristikoolaus 44mm+kipsi 9mm siis Yht. 78mm, on mielestäni aika
paljon.
Ja ulkoilmaan avoimia tiloja (tuuletusväli) ei oteta huomioon
lämmöneristyslaskelmissa.
T. Juha K
Petri Soini
> Otappa laskin käteen ja laske (ota huomioon myös rungon
> kylmäsiltavaikutus)
>
> Kipsi 9mm/ villa 195mm/kipsi 12mm U-arvo 0.233 = 0.23 Wm2/K
> Kipsi 9mm/ villa 170mm/kipsi 12 mm U-arvo 0.266 = 0.27 Wm2/K, ei
> täytä vaatimusta.
>
> Puu 28mm/ villa 170mm/kipsi 12mm U-arvo 0.254 = 0.25 W/m2/K ,
> täyttää vaatimuksen
>
> Siis vähentää teoriassa 25 mm tarvittavaa eristevahvuutta+ Normaali
> ristikoolaus 44mm+kipsi 9mm siis Yht. 78mm, on mielestäni aika
> paljon.
>
Kun nyt rupesin vänkäämään niin minusta 0.254 != 0.233,
ts. eipä tuulettamaton ulkoverhous todellakaan vastaa
25 mm eristepaksuutta. Itse asiassa tuo esittämäni
10mm taitaa olla likempänä totuutta.
Pete
nos...@supertel.fi
>on tullut seinätakenteen läpi ulkoa sisällepäin. Tällöin ei kostea
>huoneilma ole kulkenut sisältä ulospäin, niin kuin monesti tapahtuu
>nykyaikana, jos höyrynsulut eivät ole kunnossa.
Kannataa muistaa, ettei sillä alipaineella ole diffuusioon mitään
merkittävää vaikutusta. Seinä kuivuu alipaineen takai vasta sitten,
kun alipaineella saadaan aikaa riittävää tuuletusta, joka tuo sitten
kuivaa ilmaa sisään. Silloin taas yleensä on nurkissa vetoa ja
kylmiä kohtia, jolloin kastepiste saattaa tulla vaikka seinän
sisäpintaan.
Diffuusion kannalta, jos talvella on sisällä vaikka 10 kertaa
enemmän vesihöyryä/kuutio vettä, pitäisi sisäilman painetta
vähentää 90%.. Pienemmästäkin paine-erosta talo hajoaa:-).
Juha K
Petri Soini kirjoitti:
En väittänytkään 28mm laudan vastaavan jotain x määrää villaa.
Mutta sattuu vaan nuo nykyisin käytössäolevat seinärakenteiden
rakennuspalikat tuollaisia dimensioita olemaan. Mutta ihan pikaisesti
laskettuna tuossa säästää jo rakennusalassakin, jos vaikka 40 m
ulkoseinää 2-kerroksessa niin 80mx 0,078m= 6,24 m2 ja kai sekin
jotain maksaa kun kehuvat et 1000 ylöspäin.
T. Juha K