Omatalo vs. Kastelli
Jani Kariniemi
Miten toimitukset pelaavat? Mihin vaiheeseen asti kannattaa ottaa
pystytys? Toimitussisältö/hinta? Kumpi ko. malleista kannattaisi ottaa?
ym
Mitä mieltä olette Omatalojen "Avaimet käteen" -toimituksesta?
Tarkoituksenamme on rakentaa/rakennuttaa 120-150 neliöinen
(yksikerroksinen) talo. Yhden (pitkästä tavarasta rakennetun) talon
kanssa olemme jo käyneet harjoittelemassa ja talkooapua saatanee
tarvittaessa. Pakettitalon rakennus kiinnostaa, koska se on nopeampaa.
Kaikki kokemukset ja kommentit ovat tervetulleita! Mielellään myös
positiiviset! (=
POISTATAMA@hotmail.com Sami
suurelementtinä, etkä tuollaisena palapelinä. Lisäksi sähköputkitukset
ulkoseiniin suoraan tehtaalla ja muutenkin ulkoapäin täysin valmis (eli
verhous, ikkunanpielet, ikkunapellit, yms). Pääsee suoraan sisähommiin, jos
ottaa sateeltasuojaan pystytyksen. BTW, Oma/Puutaloilla ei ole "avaimet
käteen" toimituksia, vaan niistä vastaa yleensä K-Raudan joku
timpuriporukka.
Puutalon P2 asennus=Seinät pystyyn, ja aluskate päälle
Kysy, meille tulee paketti parin kolmen viikon päästä. Meillä ei olisi edes
ollut mahdollisuutta pitkään tavaraan kun on näin syksy (ja hintakin oli
Puutalolla huomattavasti halvempi vs. Kastelli)
Jani Kariniemi <jani.ka...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:ng6q7.594$mK6....@news1.nokia.com...
Keijo Haapanen
"Jani Kariniemi" <jani.ka...@nokia.com> wrote in message
news:ng6q7.594$mK6....@news1.nokia.com...
> Onko kenelläkään kokemusta Omatalon tai Kastellin rakentamisprojektista?
> Miten toimitukset pelaavat? Mihin vaiheeseen asti kannattaa ottaa
> pystytys? Toimitussisältö/hinta? Kumpi ko. malleista kannattaisi ottaa?
> ym
tuulensuojalevyt, ulompi lämmöneristys,
aluskate, pellit katolle). Naapurille Omatalo.
Siinä Kastellissa on aika paljon semmoista näpertelyä ennen kuin olet
samalla viivalla kuin tuollaisen
elementtipaketin kanssa. Omatalossa kun näytti olevan ulkoverhous ja seinien
sisäpuolella jo levyt asennettuina.
Naapurin isäntä pääsi suoraan sisätöihin. Meillä tuhraantui aikaa 3 - 4
viikkoa (ulkoverhous, seinien kosteuseristys,
koolaus, lisälämpöeristys & levytys). Mutta tietysti sitten tietää mitä on
seinissä ja miten!
Ainakin jos haluaa nopeuttaa projektia kannattaa harkita vakavasti
elementtirakenteista. Ulkonäkökohdat ovat sitten
asia erikseen. Omatalossa on näyttää olevan tuollainen suora pystylaudoitus.
On ehkä vähän yksitotisen näköinen?!?
Meillä oli Kastellin kanssa pikkuisia ongelmia. Yläkerran ja alakerran mitat
eivät pitäneet yhtä... aiheutti muutamia
muutoksia & lisätöitä. Väittävät Suomen ostetuimmaksi. Ei se kyllä näytä
takaavan laatua. En tiedä sitten tuosta Omatalosta...
Jos rakentaisin uudelleen, en todennäköisesti valitsisi Kastellia. Miksikö?
Nuo elementtirakenteiset ovat niin paljon nopeampia
rakentaa... ja todennäköisesti ihan tarpeeksi hyviä asua.... Täytyy odotella
että naapurin isäntä saa talonsa valmiiksi ja kysellä
kokemuksia....
Keijo Haapanen
POISTATAMA@hotmail.com Sami
> tuulensuojalevyt, ulompi lämmöneristys,
> aluskate, pellit katolle). Naapurille Omatalo.
> Siinä Kastellissa on aika paljon semmoista näpertelyä ennen kuin olet
> samalla viivalla kuin tuollaisen
> elementtipaketin kanssa. Omatalossa kun näytti olevan ulkoverhous ja
seinien
> sisäpuolella jo levyt asennettuina.
> Naapurin isäntä pääsi suoraan sisätöihin. Meillä tuhraantui aikaa 3 - 4
> viikkoa (ulkoverhous, seinien kosteuseristys,
> koolaus, lisälämpöeristys & levytys). Mutta tietysti sitten tietää mitä on
> seinissä ja miten!
> Ainakin jos haluaa nopeuttaa projektia kannattaa harkita vakavasti
> elementtirakenteista. Ulkonäkökohdat ovat sitten
> asia erikseen. Omatalossa on näyttää olevan tuollainen suora
pystylaudoitus.
> On ehkä vähän yksitotisen näköinen?!?
Oma/Puutaloihin saa ihan minkälaisen verhouksen/katon/ikkunat,yms haluaa.
Ylipäätänsä harva ottaa suoraan "talokirjasta", hintaan ei vaikuta onko oma
suunnitelma vai "valmis" pohja. Ylipäätänsä talon venytteleminen on todella
edullista, esim 1.4m pituutta lisää n.2000-3000mk. Eri asia on sitten mitä
se vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin...Ja jos tykkää vinkkeleistä, yms,
niitäkin voidaan lisätä. ELI et voi sanoa ulkonäöstä onko talo
"pätkä"Kastelli vai Elementtitalo. Vielä kun otat suurelementtinä, ei ole
niin paljon liittämistä (6 elementtiä yhteensä, kun taas omatalo on maks.
1.4m elementinpaloja).
Nopeudesta vielä sen verran. Menee 2pv kun on seinät ja aluskate päällä.
Seinät verhouksesta sisägyprockiin, kaikki valmiina.
>
> Meillä oli Kastellin kanssa pikkuisia ongelmia. Yläkerran ja alakerran
mitat
> eivät pitäneet yhtä... aiheutti muutamia
> muutoksia & lisätöitä. Väittävät Suomen ostetuimmaksi. Ei se kyllä näytä
> takaavan laatua. En tiedä sitten tuosta Omatalosta...
Kävimme katsomassa paikan päällä miten niitä taloja tehdään, ja en voi sanoa
miten ne paremmin voisi tehdä paikanpäällä sään armoilla...
> Jos rakentaisin uudelleen, en todennäköisesti valitsisi Kastellia.
Miksikö?
> Nuo elementtirakenteiset ovat niin paljon nopeampia
> rakentaa... ja todennäköisesti ihan tarpeeksi hyviä asua.... Täytyy
odotella
> että naapurin isäntä saa talonsa valmiiksi ja kysellä
> kokemuksia....
>
> Keijo Haapanen
>
En jaksa uskoa että suurilla talovalmistajilla on kovinkaan paljon eroa.
Rakennusmääräykset/RT sanelevat rakentamistavat, joten ei tehtaille jää
paljoakaan sovellettavaa.
ps. Kastellin ja Puutalon hintaero SAMALLA pohjalla ja toimitussisällöllä
n.20%, joka on minusta PALJON...
Tero Soukko
> ps. Kastellin ja Puutalon hintaero SAMALLA pohjalla ja toimitussisällöllä
> n.20%, joka on minusta PALJON...
Meillä taas Kastellin tarjous (saman oman luonnoksen pohjalta, toimitus tämän
vuoden puolella) oli yli 20% halvempi. Tosin toimitussisällöissä oli jonkin
verran eroa. Kastelli jäi kuitenkin voiton puolelle noiden erojen poislaskemisen
jälkeenkin ja enemmän jos omalle työlle ei laske hintaa.
t.Tero
POISTATAMA@hotmail.com Sami
Tero Soukko <tero....@ioboxgroup.com> kirjoitti
viestissä:3BA9A19B...@ioboxgroup.com...
myös vaikuttaa kokonaishintaan. Ja tietenkin myyntimienhen ahneus vaikuttaa
myös.
Me kysyimme 111m2 kokoista täsmälleen samalla kokoonpanolla ja
aluskatepystytyksellä, ja silloin hintaeroa tuli tuo 20% Puutalon hyväksi.
Tämä asia vain tuo esille sen asian, että kannattaa pikkasen kilpailuttaa,
tosin pienissä kohteissa alennukset ovat lähinnä nimellisiä.
Omalle työlle pitää voida laskea jotain hintaa, varsinkin jos otat vaikka
lomaa töistä talon tekemiseen, yms. Sitä minä jäin juuri ihmettelemään
Kastellin tarjouksessa, että kovaksi ovat puun sahaamisen hinnoitelleet, kun
halvemmalla sai valmiin rakenteen...
Tosiasia on, että jos on omaa puuta, halvimmaksi tulee tehdä talo siitä:)
Mutta toisaalta itse rungon osuus on pieni kokonaiskustannuksista...
/S
Merja Sippola
Kastellin villat oli sekundakamaa, paksuus vaihteli senttikaupalla.
Ikkunoiden väliset pystyrimat ne oli naulannu jokikisen halki.
Merja
Tero Soukko
Sami wrote:
> Tero Soukko <tero....@ioboxgroup.com> kirjoitti
> viestissä:3BA9A19B...@ioboxgroup.com...
> > Moi,
> >
> > > ps. Kastellin ja Puutalon hintaero SAMALLA pohjalla ja
> toimitussisällöllä
> > > n.20%, joka on minusta PALJON...
> >
> > Meillä taas Kastellin tarjous (saman oman luonnoksen pohjalta, toimitus
> tämän
> > vuoden puolella) oli yli 20% halvempi. Tosin toimitussisällöissä oli
> jonkin
> > verran eroa. Kastelli jäi kuitenkin voiton puolelle noiden erojen
> poislaskemisen
> > jälkeenkin ja enemmän jos omalle työlle ei laske hintaa.
> >
> > t.Tero
> Oliko kyseessä minkä kokoinen talo ja miten pitkälle pystytetty? Se saattaa
142 asuinpinta-ala, 178 kerrosala + n 70 neliötä katosta pystytetty
lämmitysvalmiiksi ilman ulkovuorausta. (tuulensuojalevy seinissä, tiilikatto
päällä). Kastellilta tuli 10 cm levyvilla kattoon asennettuna + puhallusvilla
myöhemmin. Puutalon toimituksessa olisi itse pitänyt hankkia ja asentaa tuo
levyvilla (yhteensä 40 cm eristys kattoon). Puutalo taisi itse asiassa olla
kallein vertailluista (Kastelli, Puutalo, Sotka/Vaaja, Plania ja Jukka). Jukka
olisi kai tullut halvimmaksi, mutta Kastelli voitti (myynti)palvelun laadulla ja
muutenkin paremman tuntuisella tuotteella. Täysin vertailukelpoisia nuo kaikki
eivät tosin olleet, emmekä kaikkia vertailleet ihan loppuun asti. Päätös tehtiin
sitten sen perusteella että tässä on kaikki mitä tarvitsemme, hinta näyttää
olevan kohdallaan ja vaikuttaa kaikin puolin hyvältä.
> Me kysyimme 111m2 kokoista täsmälleen samalla kokoonpanolla ja
> aluskatepystytyksellä, ja silloin hintaeroa tuli tuo 20% Puutalon hyväksi.
> Tämä asia vain tuo esille sen asian, että kannattaa pikkasen kilpailuttaa,
> tosin pienissä kohteissa alennukset ovat lähinnä nimellisiä.
t.Tero
Tero Soukko
> Kastellin villat oli sekundakamaa, paksuus vaihteli senttikaupalla.
Elementtitalon villoista et pääse tuota kovin helposti toteamaan.
Toisaalta et voi myöskään varmistaa että olisivat kunnollisia.
> Ikkunoiden väliset pystyrimat ne oli naulannu jokikisen halki.
Huonosti tehdyn työn voinee vaatia uudelleen tehtäväksi. Vaikuttaa
tietysti aikatauluun.
t.Tero
Ossi Haapakoski
POIST...@hotmail.com> wrote:
>> Ulkonäkökohdat ovat sitten
>> asia erikseen. Omatalossa on näyttää olevan tuollainen suora
>pystylaudoitus.
>> On ehkä vähän yksitotisen näköinen?!?
No jokainen laittaa ulkovuoren mieltymystensä mukaan.
>Oma/Puutaloihin saa ihan minkälaisen verhouksen/katon/ikkunat,yms haluaa.
>Ylipäätänsä harva ottaa suoraan "talokirjasta", hintaan ei vaikuta onko oma
>suunnitelma vai "valmis" pohja. Ylipäätänsä talon venytteleminen on todella
>edullista, esim 1.4m pituutta lisää n.2000-3000mk. Eri asia on sitten mitä
>se vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin...Ja jos tykkää vinkkeleistä, yms,
>niitäkin voidaan lisätä. ELI et voi sanoa ulkonäöstä onko talo
>"pätkä"Kastelli vai Elementtitalo. Vielä kun otat suurelementtinä, ei ole
>niin paljon liittämistä (6 elementtiä yhteensä, kun taas omatalo on maks.
>1.4m elementinpaloja).
Näin on muuten, mutta ainakin omatalolla pienelementit ovat aina 0.3m
kerrannaisia ja 1.8m on suurin leveys.
>> Meillä oli Kastellin kanssa pikkuisia ongelmia. Yläkerran ja alakerran
>mitat
>> eivät pitäneet yhtä... aiheutti muutamia
>> muutoksia & lisätöitä. Väittävät Suomen ostetuimmaksi. Ei se kyllä näytä
>> takaavan laatua. En tiedä sitten tuosta Omatalosta...
Onhan se Kastelli yhtenä merkkinä ostetuin, mutta Omatalo, Puutalo ja
Vaajatalo ovat saman omistajan tehtaista, eli yhteensä reilusti
suurempi.
Petri Kärhä
Keijo Haapanen wrote:
>>Onko kenelläkään kokemusta Omatalon tai Kastellin rakentamisprojektista?
Itsellä on kokemusta yhden Omatalon verran. Kastelleista olen seuraillut
kavereiden projekteja.
> Meille tuli Kastellin paketti säältä suojaan pystytyksenä (runko,
> tuulensuojalevyt, ulompi lämmöneristys,
> aluskate, pellit katolle). Naapurille Omatalo.
> Siinä Kastellissa on aika paljon semmoista näpertelyä ennen kuin olet
> samalla viivalla kuin tuollaisen
> elementtipaketin kanssa.
Riippuu vähän talomallista. Yksikerroksinen omatalo tulee nopeammin kuin
samanlainen kastelli. Kaksikerroksisessa ei ole juurikaan eroa, koska
omatalon yläkerta käsittää pelkät kehäkattotuolit.
> Omatalossa kun näytti olevan ulkoverhous ja seinien
> sisäpuolella jo levyt asennettuina.
> Naapurin isäntä pääsi suoraan sisätöihin. Meillä tuhraantui aikaa 3 - 4
> viikkoa (ulkoverhous, seinien kosteuseristys,
> koolaus, lisälämpöeristys & levytys). Mutta tietysti sitten tietää mitä on
> seinissä ja miten!
Niinpä. Omatalon seinään tulee hirmumäärät pystysaumoja, joista voi vain
toivoa, että höyrysulut on limitetty niinkuin kuuluu. Omatalolla on myös
hieno patentoitu lämpönurkka, jossa on pelkkää villaa! (rutattuna nurkan
sisään miten sattuu, niin että kylmäsilta on varma).
> elementtirakenteista. Ulkonäkökohdat ovat sitten
> asia erikseen. Omatalossa on näyttää olevan tuollainen suora pystylaudoitus.
> On ehkä vähän yksitotisen näköinen?!?
Se on puusepän perinteisellä ammattitaidolla sydänpuu ulospäin olevasta
paksusta laudasta tehty pystylomalaudoitus. Muuten varmaan hyvä, mutta
vähän kolhon näköinen. Sen saa vaihdettua myös minkälaiseen panelointiin
haluaa, mutta paneli tulee tontille lautakasana. Kukaan ei sitten
missään vaiheessa kerro, että tuo paneli ei ole puuseppää eikä
sydänpuuta nähnytkään. Se on liian ohutta, oksaista, kieroa ja sahattu
randomilla sydänpuu ulos ja sisään.
Kastellissa on ulkolaudoituksessa yksi nerokas oivallus, minkä
omatalokin saisi tehdä. Kastellin sokkeli on isompi ja sen ulkoreuna
tulee siis paketin tuulensuojalevyn ulkopuolelle. Näin ollen kastelliin
saa paksummat koolaukset (ulompi taitaa olla 50*50 mm) paneloinnin alle,
ilman että seinät tulevat luonnottoman ulos sokkelista. Omataloon tulee
noin 20 mm paksuinen lauta koolaukseksi, mikä halkeaa naulatessa, ja
panelit on sitten kiinni vähän kuin 6-vuotiaan naperon maitohampaat. (ja
silti panelointi on noin 10 cm sokkelin ulkopinnan ulkopuolella).
> Meillä oli Kastellin kanssa pikkuisia ongelmia. Yläkerran ja alakerran mitat
> eivät pitäneet yhtä... aiheutti muutamia
> muutoksia & lisätöitä.
Omataloistakin löytyy laatuvirheitä ja paljon. Niitä löytyy myös
suunnittelusta. Meidän taloon oli kattotuolien jaon suunnitellut varmaan
kesäharjoittelija, koska yhtä ainoaa villalevyä ei saanut yläpohjaan
paikalleen leikkamatta. Muitakin kukkia löytyy, mm. yläkertaan johtavien
portaiden kaide päättyy keskelle yläkerran ikkunaa, mitä saa vielä
ihmetellä kunhan pääsee jatkamaan yläkerran rakentamista.
> Jos rakentaisin uudelleen, en todennäköisesti valitsisi Kastellia. Miksikö?
Minä taas en rakentaisi omataloa huonon laadun takia. Se aikasäästö ei
ole niin mainittava. Jos nyt rakentaisin uudestaan ottaisin joko kasan
lautaa ja pari hyvää timpuria tai sitten suurelementtiasennuksen, jossa
seinät on valmiiksi paneloitukin. Kastelli menee osapuilleen tuohon
ekaan kategoriaan, mistä syystä sitä voisi harkita. Kaikki noiden
vaihtoehtojen väliin menevät paketit on humbuugia, eikä oikeastaan sovi
kenellekään. Yksikerroksisessa omatalossa nyt saattaisi ehkä olla jotain
järkeä, jos pitää siitä lomalaudoituksesta, mutta kaksikerroksisia ne ei
osaa tehdä, eikä menetelmä sovellu.
> Nuo elementtirakenteiset ovat niin paljon nopeampia
> rakentaa... ja todennäköisesti ihan tarpeeksi hyviä asua.... Täytyy odotella
> että naapurin isäntä saa talonsa valmiiksi ja kysellä
> kokemuksia....
Se neljän viikon säästö aikataulussa on oikeasti merkittävä vain, mikäli
asut talossa alle puoli vuotta. Parin vuoden asumisen jälkeen kukaan ei
enää jaksa muistaa, oliko muutto heinäkuussa vai elokuussa.
Parin vuoden päästä ottaa päähän ihan muut seikat, esim. ovet, jotka ei
mene syksyisin kunnolla kiinni, kun ne oli asennettu valmiiksi
elementteihin, jotka meni asennuksessa kieroiksi. (omatalojen
ulko-ovissa on karmit, mitkä näyttää lähinnä sisäovien karmeilta, eikä
ne kestä vettä juuri ollenkaan).
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
JL
Makuja on monenlaisia ja hyviä ja huonoja kokemuksia varmasti kaikista
toimittajista on. Itse muutimme Kastelli taloon ennen juhannusta eikä suuria
moitteita ole. Rakenteellisesti Kastelli on hyvä vaihtoehto, varsinkin
2-kerroksisessa ratkaisussa. Jos haluaa tehdä yksilöllisen talon, ottavat
elementtivalmistajat hieman siivua tästä mutta pre cut tavarasta tehdessä tätä
lisähintaa ei tule. Meillä timpuriporukka pystytti talon siihen vaiheeseen että
sitä alettiin lämmittämään ja tekemään sisähommia. Tuo pysytytyshässäkkä kesti 4
viikkoa. Moitteita tuli siitä että asentajat eivät ottaneet huomioon sitä ettei
ilmastoinita oltu vielä alettu tehdä vaan tekivä kaikki hommansa valmiiksi ja
sitten pois. Siinäpähän revin sitten alkaessani tekemään ilmastointia esikaikki
yläkerran harvalaudat irti ja kömmin ees taas vajaa metrin korkuisessa välikatossa
;=). Muuten en valita. Kaikki toimi osaltamme hyvin, muutamia fiboja tuli itse
tehtyä mutta nekin saatiin korjattua ja nyt on menossa autokatoksen teko.
Lisäksi rakensimme talvella, taloa alettiin pystyttämään viikolla 46/2000 eikä
tästä aihetunut mitää harmia. Kun saaatiin lämpö päälle niin ainoa ylimääräinen
kustannus tuli kalliista kosteudenerottajasta jota pidin kuukauden päällä. Vettä
tulikin tuollaiset 3 (20 ltr) säiliöllista päivässä eli tuollaiset 600 litraa!!!
Suurin osa kuitenkin uskoakseni laatasta... Talvirakentaminen on ihan käypää
puuhaa, turhaan sitä aristellaan ja moititaan...
Talolle budjetoitiin aluksi tuollaiset 718 000 mk tonttikuluineen mutta ylitimme
sen hieman johtuen viimehetken ulkopuolisesta työvoimasta. Loppukustannus tulee
menemään autokatoksineen ja pihoineen tuonne 760 000 paikkeille. 141 m2
yksilöllisesti suunniteltu talo tuli siten neliöhinnaltaan alle 5 500 mk. Tämä
budjetti aiheutti tulvan herjoja sähköpostiini sekä täällä palstalla todella
vakuuttavia epäilyjä siitä että tämä on puhdasta haihattelua. Mutta.....
Jos tekisin talon uudestaan niin piirrättäisin talon jossain ja tekisin puhtaasti
pitkästä tavarasta ja palkkaisin osaavan timpurin tekemään talon tiettyyn
pisteeseen asti. Ei siksi että olisi tyytymätön Kastelliin vaan uskon että tällä
tavalla olisi vielä mahdollista säästää joitakin kymmeniä tuhansia...
Keijo Haapanen
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3BA9CA10...@pop.hut.fi...
> Riippuu vähän talomallista. Yksikerroksinen omatalo tulee nopeammin kuin
> samanlainen kastelli. Kaksikerroksisessa ei ole juurikaan eroa, koska
> omatalon yläkerta käsittää pelkät kehäkattotuolit.
Joopa, meillä tulee 1 1/2-kerroksinen, naapurilla 1-kerroksinen... siksipä
meilläkin meni tuon vuorauksen kanssa puuhastellessa aikaa....
> Kastellissa on ulkolaudoituksessa yksi nerokas oivallus, minkä
> omatalokin saisi tehdä. Kastellin sokkeli on isompi ja sen ulkoreuna
> tulee siis paketin tuulensuojalevyn ulkopuolelle. Näin ollen kastelliin
> saa paksummat koolaukset (ulompi taitaa olla 50*50 mm) paneloinnin alle,
> ilman että seinät tulevat luonnottoman ulos sokkelista. Omataloon tulee
> noin 20 mm paksuinen lauta koolaukseksi, mikä halkeaa naulatessa, ja
> panelit on sitten kiinni vähän kuin 6-vuotiaan naperon maitohampaat. (ja
> silti panelointi on noin 10 cm sokkelin ulkopinnan ulkopuolella).
Niin, Kastellissa on itseasiassa ensin ohut rima tuulensuojalevyn päällä ja
noiden
rimojen päälle tuli tuo 47 x 47 koolaus.
> Omataloistakin löytyy laatuvirheitä ja paljon. Niitä löytyy myös
> suunnittelusta. Meidän taloon oli kattotuolien jaon suunnitellut varmaan
> kesäharjoittelija, koska yhtä ainoaa villalevyä ei saanut yläpohjaan
> paikalleen leikkamatta. Muitakin kukkia löytyy, mm. yläkertaan johtavien
> portaiden kaide päättyy keskelle yläkerran ikkunaa, mitä saa vielä
> ihmetellä kunhan pääsee jatkamaan yläkerran rakentamista.
Kaippa niitä virheitä löytyy paketista kuin paketista. Kastellin
suhtautuminen
vain oli suht koht nihkeää, eivät penteleet meinanneet millään uskoa :-)
> Se neljän viikon säästö aikataulussa on oikeasti merkittävä vain, mikäli
> asut talossa alle puoli vuotta. Parin vuoden asumisen jälkeen kukaan ei
> enää jaksa muistaa, oliko muutto heinäkuussa vai elokuussa.
Varmasti noin onkin. Me emme vain vielä asu tässä Kastellitalossa joten
neljä viikkoa eteenpäin projektissa olisi aika kiva juttu...
Keijo Haapanen
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Keijo Haapanen wrote:
>>>Onko kenelläkään kokemusta Omatalon tai Kastellin rakentamisprojektista?
>Se on puusepän perinteisellä ammattitaidolla sydänpuu ulospäin olevasta
>paksusta laudasta tehty pystylomalaudoitus. Muuten varmaan hyvä, mutta
>vähän kolhon näköinen. Sen saa vaihdettua myös minkälaiseen panelointiin
>haluaa, mutta paneli tulee tontille lautakasana. Kukaan ei sitten
>missään vaiheessa kerro, että tuo paneli ei ole puuseppää eikä
>sydänpuuta nähnytkään. Se on liian ohutta, oksaista, kieroa ja sahattu
>randomilla sydänpuu ulos ja sisään.
No meidän kesällä 1999 toimitetussa Omatalossa tuo oli kyllä kehuttu
olevan valikoitua laatua ja tarkastelussa väärinpäin höylättyä tavaraa
oli hyvin satunnaisesti ja pääasiassa nekin olivat niin pitkiä että
olivat toisesta päästään oikeinpäin.
Olisihan se voinut olla 2mm paksumpaa ja puolipontin sijaan
täyspontattua, mutta muuten oli vastaavaa kuin pienten sahojen tavara.
>Kastellissa on ulkolaudoituksessa yksi nerokas oivallus, minkä
>omatalokin saisi tehdä. Kastellin sokkeli on isompi ja sen ulkoreuna
>tulee siis paketin tuulensuojalevyn ulkopuolelle. Näin ollen kastelliin
>saa paksummat koolaukset (ulompi taitaa olla 50*50 mm) paneloinnin alle,
>ilman että seinät tulevat luonnottoman ulos sokkelista. Omataloon tulee
>noin 20 mm paksuinen lauta koolaukseksi, mikä halkeaa naulatessa, ja
>panelit on sitten kiinni vähän kuin 6-vuotiaan naperon maitohampaat. (ja
>silti panelointi on noin 10 cm sokkelin ulkopinnan ulkopuolella).
Kuinkas tuolla koolaustavalla tehtäisiin pysty/vaakapanelointi???
Minulla ei ollut valittamista Omatalon kahteen 20 milliseen, eli
pystypaneelin alla meillä on koolauksena 20mm pystylauta+ 20mm
vaakalauta sekä vaakapaneelissa 2*20mm pystyssä.
>Omataloistakin löytyy laatuvirheitä ja paljon. Niitä löytyy myös
>suunnittelusta. Meidän taloon oli kattotuolien jaon suunnitellut varmaan
>kesäharjoittelija, koska yhtä ainoaa villalevyä ei saanut yläpohjaan
>paikalleen leikkamatta. Muitakin kukkia löytyy, mm. yläkertaan johtavien
>portaiden kaide päättyy keskelle yläkerran ikkunaa, mitä saa vielä
>ihmetellä kunhan pääsee jatkamaan yläkerran rakentamista.
Minä suunnittelin kaikki pääkohdat Omatalostamme itse, kuten seinien
ja ikkunoiden paikat - jos talossa olisi yläkerta portaat olisivat
varmaan olleet myös oman suunnitelman mukaisia. Omatalo piirsi
tietysti kuvat, jotka sai tietysti tarkastaa ennen hyväksyntää.
>Minä taas en rakentaisi omataloa huonon laadun takia. Se aikasäästö ei
>ole niin mainittava. Jos nyt rakentaisin uudestaan ottaisin joko kasan
>lautaa ja pari hyvää timpuria
Näin minäkin taitaisin tehdä, mutta pelkän rahasäästön vuoksi
Ossi
Petri Kärhä
Ossi Haapakoski wrote:
> No meidän kesällä 1999 toimitetussa Omatalossa tuo oli kyllä kehuttu
> olevan valikoitua laatua ja tarkastelussa väärinpäin höylättyä tavaraa
> oli hyvin satunnaisesti ja pääasiassa nekin olivat niin pitkiä että
> olivat toisesta päästään oikeinpäin.
Liekö vuodeksi 2000 sitten tarkistettu toimitussisältöä. Missään
papereissa ei mainittu mitään laadusta ja paneli oli sahattu sikin
sokin. En viitsinyt lähteä urputtamaan, kun olisin hävinnyt.
Myyntiesitteissä kehuttiin ainoastaan sitä lomalaudoitusta. Löimme
sitten väärin päin sahatut pohjoispuolelle.
> Kuinkas tuolla koolaustavalla tehtäisiin pysty/vaakapanelointi???
> Minulla ei ollut valittamista Omatalon kahteen 20 milliseen, eli
> pystypaneelin alla meillä on koolauksena 20mm pystylauta+ 20mm
> vaakalauta sekä vaakapaneelissa 2*20mm pystyssä.
Samalla tavalla se kai tehdään kastellissa, mutta ulompi rima on
paksumpi. Meillä on varmaan kokolailla samanlainen panelointi kuin
teillä, pysty-vaaka-pysty. Vaakapaneleissa ei ole mitään ongelmaa, koska
naulat ottaa kunnolla kiinni siihen pystyssä olevaan tuplarimoitukseen.
Pystypaneloinnit meillä taas on paikoitellen irti. Naula ei tarraa
kunnolla kiinni siihen 20 mm paksuiseen rimaan. Epäilen, että ainakin
yhdessä kohdassa se rima on lisäksi haljennut pitkittäin. Suoraan riviin
tulevat naulat muutaman sentin välein rasittaa sitä rimaa aika tavalla.
Jotenkin se kastellin systeemi, missä ulompi rima on paksumpi, tuntuu
tosi fiksulta. Toinen kastellien paremmin suunniteltu juttu on
mielestäni se ylimääräinen sisäseinien koolaus, jolla saa höyrysulun
pysymään ehjänä, kun kiinnittää sähkörasioita. Meinaan tehdä saman
systeemin omatalon yläkertaan.
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Ossi Haapakoski wrote:
>> Kuinkas tuolla koolaustavalla tehtäisiin pysty/vaakapanelointi???
>> Minulla ei ollut valittamista Omatalon kahteen 20 milliseen, eli
>> pystypaneelin alla meillä on koolauksena 20mm pystylauta+ 20mm
>> vaakalauta sekä vaakapaneelissa 2*20mm pystyssä.
>
>
>Samalla tavalla se kai tehdään kastellissa, mutta ulompi rima on
>paksumpi. Meillä on varmaan kokolailla samanlainen panelointi kuin
>teillä, pysty-vaaka-pysty. Vaakapaneleissa ei ole mitään ongelmaa, koska
>naulat ottaa kunnolla kiinni siihen pystyssä olevaan tuplarimoitukseen.
Eihän kastellissakaan ole silloin pystypaneloinnissa kuin sen
alusriman paksuinen tuuleusrako - onhan se vähintään tuon 20mm paksu?
>Pystypaneloinnit meillä taas on paikoitellen irti. Naula ei tarraa
>kunnolla kiinni siihen 20 mm paksuiseen rimaan. Epäilen, että ainakin
>yhdessä kohdassa se rima on lisäksi haljennut pitkittäin. Suoraan riviin
>tulevat naulat muutaman sentin välein rasittaa sitä rimaa aika tavalla.
No onneksi ei ole tullut oltua naulapyssyn kanssa liian tarkkana, eli
naularivit eivät ole aivan viivasuoria.
Ossi
Eero Aho
> Toinen kastellien paremmin suunniteltu juttu on
> mielestäni se ylimääräinen sisäseinien koolaus, jolla saa höyrysulun
> pysymään ehjänä, kun kiinnittää sähkörasioita. Meinaan tehdä saman
> systeemin omatalon yläkertaan.
Minullakin oli aikoinaan Kastelli mukana tarjouskisassa (en sitten päätynyt siihen), ja jotenkin jäi minua silloin epäilyttämään tuo höyrynsulkumuovi villojen välissä. Mahtaako olla kuitenkaan hyvä ratkaisu pitemmän päälle, vaikka myyntiargumentti kuulostaakin hyvältä? Kosteissa tiloissa ainakin on silloin kaksi kosteussulkupintaa ja villaeriste välissä, mikä sitten neuvoksi jos sinne pääsee kosteutta?
- Eero
POISTATAMA@hotmail.com Sami
Eero Aho <eero...@nospamiki.fi> kirjoitti
viestissä:3BAAF8EA...@nospamiki.fi...
Juuri tätä höyrysulkuasiaa kunnan rakennustarkastajatkin ihmettelivätkin.
Hyvä myyntiargumentti, käytännössä etu hiukan pienempi, sähköt saa
ulkoseiniin ihan helposti rikkomatta muovia, kun vain käyttää järkeä eikä
voimaa. Mutta keskuspölyimurin putkien laittaminen ulkoseiniin ilman tuota
villakikkailua on käytännössä mahdotonta, mutta kuka niitä ulkoseiniin
käskee laittaa?
Petri Kärhä
> Minullakin oli aikoinaan Kastelli mukana tarjouskisassa
> (en sitten päätynyt siihen), ja jotenkin jäi minua silloin epäilyttämään
> tuo höyrynsulkumuovi villojen välissä. Mahtaako olla kuitenkaan hyvä
> ratkaisu pitemmän päälle, vaikka myyntiargumentti kuulostaakin hyvältä?
Tuskin sillä on mitään merkitystä. Höyrysulkujen merkitystä rakennusten
homevaurioissa liioitellaan nykyään kohtuuttomasti ihan suotta. Ainoa
helposti toteutettava tapa saada talo todistettavasti homeeseen
höyrysuluilla on läntätä ylimääräisiä muovikalvoja hölmöihin paikkoihin
vanhoissa purueristeisissä esim. rintamamiestaloissa. Nämä lienevät
ainoat, mistä on kokemusta. Jostain kumman syystä vain kyseisten
huonojen kokemusten perusteella on lietsottu hysteriaa siitä, että muovi
homehduttaa kaiken ympärillään 50 metrin säteellä.
Kastellissa jää 5 cm villaa kahden muovin, höyrysulun ja sisäseinän
lateksin, väliin. Jos se on paketoitaessa kuivaa, eikä sokkelista nouse
kosteutta, niin tuskin se villa miksikään menee.
> Kosteissa tiloissa ainakin on silloin kaksi kosteussulkupintaa ja
> villaeriste välissä, mikä sitten neuvoksi jos sinne pääsee kosteutta?
Nykyisissä konstruktioissa pesutilat tehdään kivirakenteisena talon
sisään, niin että kiven ja ulkoseinäelementin väliin jää tuuletusrako.
Kaksi höyrysulkua ei aiheuta mitään harmia. Tai jaa, näin
normaaliseinärakenteessa. Kastellissa pitäisi vissiin tehdä kolme
höyrysulkua. Siellä tuuletusraossa kulkee huoneilmaa, mistä syystä
kipsilevy pitäisi varmaan maalata, ennen kiviseinien muurausta. (tai
sitten ei).
Vesa Saarinen
Jokainen Kastelli rakentaja tietää, että kosteisiin tiloihin ulkoseinään tulee ainoastaan yksi villakerros+höyrynsulku + tuuletusrako. Kosteiden tilojen rakennusmateriaaliksi suositellaan kivisiä seiniä, joten mitenköhän ne villat pääsee kostumaan?
Itseäni ihmetyttää, että miten elementtitaloissa höyrynsulku saadaan tiiviiksi, sähkörasiat ja yläpohjat ja seinän liittymät ? Selvä ero Kastellin eduksi...
-Vesa
Vesa Saarinen
Jokainen Kastelli rakentaja tietää, että kosteisiin tiloihin ulkoseinään tulee ainoastaan yksi villakerros+höyrynsulku + tuuletusrako. Kosteiden tilojen rakennusmateriaaliksi suositellaan kivisiä seiniä, joten mitenköhän ne villat pääsee kostumaan?
Tero Soukko
> Nykyisissä konstruktioissa pesutilat tehdään kivirakenteisena talon
> sisään, niin että kiven ja ulkoseinäelementin väliin jää tuuletusrako.
> Kaksi höyrysulkua ei aiheuta mitään harmia. Tai jaa, näin
> normaaliseinärakenteessa. Kastellissa pitäisi vissiin tehdä kolme
> höyrysulkua. Siellä tuuletusraossa kulkee huoneilmaa, mistä syystä
> kipsilevy pitäisi varmaan maalata, ennen kiviseinien muurausta. (tai
> sitten ei).
Mun muistaakseni/ymmärtääkseni ulkoseinän kosteussulkumuovi tukee
kosteiden tilojen kohdalla myös sisemmän villan sisäpuolelle ja sitten
sen ja kiviseinän väliin jää tuo tuuletusrako. Ei siihen väliin enää kai
mitään kipsilevyä tule.
t.Tero
Keijo Haapanen
"Eero Aho" <eero...@nospamiki.fi> wrote in message
news:3BAAF8EA...@nospamiki.fi...
>
> Minullakin oli aikoinaan Kastelli mukana tarjouskisassa (en sitten
päätynyt siihen), ja jotenkin jäi minua silloin epäilyttämään tuo
>höyrynsulkumuovi villojen välissä. Mahtaako olla kuitenkaan hyvä ratkaisu
pitemmän päälle, vaikka myyntiargumentti kuulostaakin >hyvältä? Kosteissa
tiloissa ainakin on silloin kaksi kosteussulkupintaa ja villaeriste välissä,
mikä sitten neuvoksi jos sinne pääsee >kosteutta?
>
Jos muistini ei petä, meillä Kastellissa ei ole muovia ulkoseinän ja
kylppärin kiviseinän välissä.
Keijo Haapanen
Marko
Kun ulkoseinsissä nyt kuitenkinon kaksi muovikelmua (höyrynsulku
ja sisämaali (tai muovitapetti)), niin jotenkin kuviteliei rakenteen
toimivan pitempään jos näiden välissä ei olisi villaa keräämässä
kosteutta.
Marko
Markus Vuori
>
>Kun ulkoseinsissä nyt kuitenkinon kaksi muovikelmua (höyrynsulku
>ja sisämaali (tai muovitapetti)), niin jotenkin kuviteliei rakenteen
>toimivan pitempään jos näiden välissä ei olisi villaa keräämässä
>kosteutta.
>
(joka tulee ja kannattaa joka tapauksessa korjata) jos sinne tulee
kosteutta? Eli normaalisti kosteutta ei pitäisi tulla sinne kuin
marginaalisia määriä. Täytyy kyllä sanoa, että tuon villan osalta
rakenne on kaikkea muuta kuin tuulettuva.
Petri Kärhä
> Itseäni ihmetyttää, että miten elementtitaloissa höyrynsulku saadaan tiiviiksi, sähkörasiat ja yläpohjat ja seinän liittymät ? Selvä ero Kastellin eduksi...
Todella hankalasti. Omatalossa rasiat porataan läpi kipsilevystä. Jos
poraa varovasti, niin höyrysulku rasian takana jää ehjäksi. Tällöin
tosin rasia painaa villat lysyyn, mistä muodostuu kylmä(hkö)silta.
Ohjeiden mukaan muovi pitäisi leikata siististi, poistaa vähän villaa,
ja tiivistää massalla höyrysulun liepeet siihen rasian ympärille.
Mahtaakohan kukaan oikeasti tehdä näin?
Välipohja on kenkku tehdä, kun höyrysulku roikkuu asennusporukan
jäljilta alakerran puolella ja välipohjan lattiapalkistot on paikallaan.
Höyrysulun nykertäminen yläkerran puolelle, niin että lattiapalkit
tulevat läpi höyrysulkuun viillettävistä aukoista vaatii nykerrystä,
teippiä, kaljaa, tupakkaa ja ärräpäitä. Onko tämä kastellissa hoidettu
fixummin?
Keksin hommaan sittemmin paremmankin ratkaisun, mutta kohdaltani liian
myöhään. Ne alakerran seinistä tulevat höyrysulut kannattaisi niitata
ihan pokkana välipohjan alapintaan ja tiivistää siihen. Ylimääräinen
höyrysulku välipohjassa ei haitanne mitään, mutta saapahan
seinänvierustoille katon rajaan ehjemmän sulun. Yläkerran höyrysulut voi
sitten seinän vierustoilta teipata tähän alempaan höyrysulkuun.
Sulutuksen heikoin saumakohta tulee silloin yläkerran puolelle lattian
rajaan, missä höyrynpaine on pienempi kuin alakerran katossa.
Vesa Saarinen
> Vesa Saarinen wrote:
>
> > Itseäni ihmetyttää, että miten elementtitaloissa höyrynsulku saadaan tiiviiksi, sähkörasiat ja yläpohjat ja seinän liittymät ? Selvä ero Kastellin eduksi...
>
> Todella hankalasti. Omatalossa rasiat porataan läpi kipsilevystä. Jos
> poraa varovasti, niin höyrysulku rasian takana jää ehjäksi. Tällöin
> tosin rasia painaa villat lysyyn, mistä muodostuu kylmä(hkö)silta.
> Ohjeiden mukaan muovi pitäisi leikata siististi, poistaa vähän villaa,
> ja tiivistää massalla höyrysulun liepeet siihen rasian ympärille.
> Mahtaakohan kukaan oikeasti tehdä näin?
>
> Välipohja on kenkku tehdä, kun höyrysulku roikkuu asennusporukan
> jäljilta alakerran puolella ja välipohjan lattiapalkistot on paikallaan.
> Höyrysulun nykertäminen yläkerran puolelle, niin että lattiapalkit
> tulevat läpi höyrysulkuun viillettävistä aukoista vaatii nykerrystä,
> teippiä, kaljaa, tupakkaa ja ärräpäitä. Onko tämä kastellissa hoidettu
> fixummin?
>
> Keksin hommaan sittemmin paremmankin ratkaisun, mutta kohdaltani liian
> myöhään. Ne alakerran seinistä tulevat höyrysulut kannattaisi niitata
> ihan pokkana välipohjan alapintaan ja tiivistää siihen. Ylimääräinen
> höyrysulku välipohjassa ei haitanne mitään, mutta saapahan
> seinänvierustoille katon rajaan ehjemmän sulun. Yläkerran höyrysulut voi
> sitten seinän vierustoilta teipata tähän alempaan höyrysulkuun.
> Sulutuksen heikoin saumakohta tulee silloin yläkerran puolelle lattian
> rajaan, missä höyrynpaine on pienempi kuin alakerran katossa.
>
> Pete
Kastelissa tehdään alakerta juuri näin, yhtenäisestä muovista lattiasta välipohjan alapohjan alta seuraavan puolen seinälle. Yläkerrasta ei vielä kokomusta,
koska se jää tilavaraukseksi.
Kastellin www sivulla kuva asiasta (alakerta). Myös seinän ja lattian välissä kylmäsillat eivät mahdollisia, koska lattia nousee 5 cm sokkelin alapintaa ylemmäs.
Omaan valintaan nämä vaikuttivat paljon hinnan ohella.
-Vesa
Marko
> Vesa Saarinen wrote:
>
> > Itseäni ihmetyttää, että miten elementtitaloissa höyrynsulku saadaan
tiiviiksi, sähkörasiat ja yläpohjat ja seinän liittymät ? Selvä ero
Kastellin eduksi...
>
>
> Todella hankalasti. Omatalossa rasiat porataan läpi kipsilevystä. Jos
> poraa varovasti, niin höyrysulku rasian takana jää ehjäksi. Tällöin
> tosin rasia painaa villat lysyyn, mistä muodostuu kylmä(hkö)silta.
> Ohjeiden mukaan muovi pitäisi leikata siististi, poistaa vähän villaa,
> ja tiivistää massalla höyrysulun liepeet siihen rasian ympärille.
> Mahtaakohan kukaan oikeasti tehdä näin?
>
> Välipohja on kenkku tehdä, kun höyrysulku roikkuu asennusporukan
> jäljilta alakerran puolella ja välipohjan lattiapalkistot on paikallaan.
> Höyrysulun nykertäminen yläkerran puolelle, niin että lattiapalkit
> tulevat läpi höyrysulkuun viillettävistä aukoista vaatii nykerrystä,
> teippiä, kaljaa, tupakkaa ja ärräpäitä. Onko tämä kastellissa hoidettu
> fixummin?
Toinen virallisesti sallittu tapa on niitata alakerran sulku
välipohjavasojen alle
ja yläkerran sulku sen välipohjavasojen päälle. Nämä siis noin metrin
matkalta.
Seinästä katsoen noin 60cm leveydelle laitetaan villaa noiden sulkujen
väliin.
Idea kuulemma on, että tuo villa jarruttaa riittävästi ilman liikettä ja
toisaalta
kosteus ei sen 60cm matkalla pääse tiivistymään koska se on ns. lämpimällä
puolella. Henk'koht tuo kyllä vähän tuoksuu ...
Marko
Marko
"Markus Vuori" <mar...@mountain.humppa.jyu.fi> wrote in message
news:slrn9qm6bh...@mountain.humppa.jyu.fi...
Kyllähän huoneilmassa on kosteutta ja makuuhuoneissa ylipaine.
Marko
Petri Kärhä
> Kyllähän huoneilmassa on kosteutta ja makuuhuoneissa ylipaine.
En olisi tästä väitteestä pitkien pohdintojen jälkeen enää yhtään samaa
mieltä. Höyrysulun tarvetta ja ehjyyden vaatimusta perustellaan usein
sillä, että lämmin sisäilma voi sisältää enemmän kosteutta kuin kylmä
ulkoilma, mikä aiheuttaa seinän sisään kosteuden tiivistymistä. Niin
varmaan _voi_ fysiikan lakien mukaan, mutta miksi sisältäisi.
Talvella ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee 80% paremmalla puolella
ja sisäilman kosteus 20% alapuolella. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta
tosiasiasta, että sisä- ja ulkoilmassa on sama absoluuttinen vesimäärä.
Sisäilma tuodaan suoraan ulkoilmasta, joten ei siihen mistään pääse
tulemaan ylimääräistä vettä.
Sisäilmaan tulee ylimääräistä kosteutta lähinnä talossa majailevista
ihmisistä. Talon sisäilma vaihdetaan kuitenkin 0,5 kertaa tunnissa,
mistä syystä väittäisin ilman absoluuttisen kosteuden nousun tätä kautta
olevan marginaalista.
Todella hölmöltä kuulostaa tarkemmin ajateltuna väite, että sisäilman
kosteus nousee, koska taloissa on nykyään suihkut, ja vettä läträtään.
Näin tehdään, mutta kun vesitoiminnoille on tehty erilliset
kiviseinäiset, muovipinnoitetut, alipaineistetut kammiot (kylpyhuone)
talon sisään. Suihkuista tuleva kosteus ei näe makuuhuoneiden seiniä
edes märissä unissa.
Ottaen nämä seikat huomioon, voidaan nykyaikaisen talon kosteustekninen
toiminta kiteyttää. Talon sisällä on sama absoluuttinen kosteus kuin
ulkopuolelta. Mikäli seinistä jättää kaikki höyrysulut pois, niin seinän
sisään muodostuu gradientit sekä lämpötilalle, että suhteelliselle
kosteudelle. Gradientit jakaantuvat tasaisesti niin, ettei mihinkään
kohtaan muodostu kastepistettä. Seinä toimii ihan hyvin.
Tämä tietysti vain teoriassa. Käytännössä pätenee ainakin se, että
höyrysulkuihin jäävät pienet raot eivät tee seinille juurikaan mitään
vahinkoa. Kastelleissa asuvat ihmiset voivat myös nukkua yönsä rauhassa,
samaten kuin ne, jotka lätkäisivät seiniinsä rakennuspaperia höyrysuluksi.
Hommaa muuttaa ainoastaan rakennusvirheet, orkideojen viljely tai ilman
tarkoituksellinen kostutus.
Marko Björkroth
>
> Marko wrote:
>
> > Kyllähän huoneilmassa on kosteutta ja makuuhuoneissa ylipaine.
>
> En olisi tästä väitteestä pitkien pohdintojen jälkeen enää yhtään samaa
> mieltä. Höyrysulun tarvetta ja ehjyyden vaatimusta perustellaan usein
> sillä, että lämmin sisäilma voi sisältää enemmän kosteutta kuin kylmä
> ulkoilma, mikä aiheuttaa seinän sisään kosteuden tiivistymistä. Niin
> varmaan _voi_ fysiikan lakien mukaan, mutta miksi sisältäisi.
Rakenteista haihtuva kosteus, maaperästä/ryömintätilasta vuotoilman mukana
tuleva kosteus, huonekasveista, akvaariosta, kuivuvasta pyykistä jne.
haihtuva kosteus. Riittääkö?
> Talvella ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee 80% paremmalla puolella
> ja sisäilman kosteus 20% alapuolella.
Jaa, mitä minä olen kerrostalokämpässäni tilannetta seurannut, niin
minimitaso on siinä 25-30% kovimmillakin pakkasilla, vaikka kämppä olisi
tyhjillään. Työpaikalla on kyllä päästy 12% lukemiin (isot tilat & vähän
ihmisiä).
Tuo 20% tarkoittaa huoneenlämpötilassa 3 g vettä per kilo ilmaa. Jos ilmaa
pääsee vuotamaan rakenteisiin, niin kondensoitumista tapahtuu n. -6 asteen
lämpötilassa. Jos sisäilman kosteus on 30%, kondensoituminen alkaa jo +4
asteessa.
> Todella hölmöltä kuulostaa tarkemmin ajateltuna väite, että sisäilman
> kosteus nousee, koska taloissa on nykyään suihkut, ja vettä läträtään.
> Näin tehdään, mutta kun vesitoiminnoille on tehty erilliset
> kiviseinäiset, muovipinnoitetut, alipaineistetut kammiot (kylpyhuone)
> talon sisään.
Ei se pesuhuoneen ilmavaihto ihmeisiin pysty. Kun yhteen ilmakuutioon saa
sidottua vain pari grammaa vettä, niin kaiken lattialle ja seinille
roiskuneen veden kuljettaminen pois ottaa aikaa - kosteutta kerkiää hyvin
levitä muuallekin. Joku 0,15 m^3/s poisto ei todellakaan pysty estämään
kosteuden leviämistä ovia auottaessa.
> Ottaen nämä seikat huomioon, voidaan nykyaikaisen talon kosteustekninen
> toiminta kiteyttää. Talon sisällä on sama absoluuttinen kosteus kuin
> ulkopuolelta.
On, on, kunhan laskelmista jätetään kaikki häiritsevät tekijät pois. Ei
ilmavuotoja maaperästä, ei veden haihtumista rakenteista, ei huonekasveja...
> Mikäli seinistä jättää kaikki höyrysulut pois, niin seinän
> sisään muodostuu gradientit sekä lämpötilalle, että suhteelliselle
> kosteudelle. Gradientit jakaantuvat tasaisesti niin, ettei mihinkään
> kohtaan muodostu kastepistettä. Seinä toimii ihan hyvin.
Villaeristeistäkö nyt oli puhe? Herätyskello!!!!
Villaeristeiden diffuusiovastus on olematon eli kosteus pääsee eristeen läpi
kuin tyhjää vaan, mutta lämpö ei. Seuraus: vesihöyryn osapaine on suunnilleen
sama eristeen sisä- ja ulkopinnalla. Koska eristeen ulkopinnan lämpötila on
alhainen, kosteus tiivistyy eristeen sisälle pisteeseen, jossa lämpötila =
vesihöyryn kastepistelämpötila.
Höyrysuluton rakenne edellyttää materiaaleja joiden vesihöyryn
diffuusiovastus on tarpeeksi suuri lämmöneristävyyteen verrattuna.
Massiivitiiliseinä kelpaa esimerkiksi tällaisesta.
Marko
Matti
>
>
> > elementtirakenteista. Ulkonäkökohdat ovat sitten
> > asia erikseen. Omatalossa on näyttää olevan tuollainen suora
pystylaudoitus.
> > On ehkä vähän yksitotisen näköinen?!?
>
>
> Se on puusepän perinteisellä ammattitaidolla sydänpuu ulospäin olevasta
> paksusta laudasta tehty pystylomalaudoitus. Muuten varmaan hyvä, mutta
> vähän kolhon näköinen. Sen saa vaihdettua myös minkälaiseen panelointiin
> haluaa, mutta paneli tulee tontille lautakasana. Kukaan ei sitten
> missään vaiheessa kerro, että tuo paneli ei ole puuseppää eikä
> sydänpuuta nähnytkään. Se on liian ohutta, oksaista, kieroa ja sahattu
> randomilla sydänpuu ulos ja sisään.
Itse Omatalon tehtaalla lautaverhouksia kiinnittäneenä voin kertoa että
tekijät tuskin ovat puuseppää
nähneetkään. Tosin itselläni siitä on jo yli 10 vuotta aikaa, mutta luulen
että tilanne ei ole paljoa
muuttunut. Talotehtailla on vieläkin sama ongelma että kesällä on töitä
enemmän kuin osaavia tekijöitä,
ja toisaalta talvella sitten lomautetaan tuotanto. Kesäharjoittelijoita oli
paljon, ja vauhtia antoi työnjohtajan
(myöskin kesäharjoittelija !!) lisäksi urakkapalkka. Jälki oli kyllä
karmeaa. Toivon todella että
tilanne on muuttunut noista ajoista.
>
> Se neljän viikon säästö aikataulussa on oikeasti merkittävä vain, mikäli
> asut talossa alle puoli vuotta. Parin vuoden asumisen jälkeen kukaan ei
> enää jaksa muistaa, oliko muutto heinäkuussa vai elokuussa.
>
Neljän viikon säästöllä voi olla suuri merkitys syksy/talvirakentamisessa.
Näin
syksyllä rakentavana haluan että rakenteet saadaan sateensuojaan niin pian
kuin mahdollista ja valitsin suurelementit.
> Parin vuoden päästä ottaa päähän ihan muut seikat, esim. ovet, jotka ei
> mene syksyisin kunnolla kiinni, kun ne oli asennettu valmiiksi
> elementteihin, jotka meni asennuksessa kieroiksi. (omatalojen
> ulko-ovissa on karmit, mitkä näyttää lähinnä sisäovien karmeilta, eikä
> ne kestä vettä juuri ollenkaan).
>
> Pete
Olkoon tässä jälleen yksi esimerkki siitä että halvalla ei saa hyvää.
Matti
Pasi
laittaa tuulensuojalevyt elementtiseinien yläpuolelle.
Itse pidin sitä suurempana hommana kuin sisäseinien levyttämistä, varsinkin
talvella on kiva laittaa sisälevyjä lämpimässä.
Toiseksi, Kastellin pesuhuoneissa on sisältäpäin lueteltuna ensin laatat,
kosteuseristys, kiviseinä, tuuletusrako, höyrynsulku, villaeristys (50mm
villa ja 150mm villa peräkkäin), Gyproc tuulensuojalevy, tuuletusrako ja
tiiliseinä.
T:Pasi
"Matti" <matti...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:M7qr7.165$T85....@read2.inet.fi...
tiina
"JL" <johnny.l...@sonera.com> kirjoitti viestissä
news:3BA9D2A5...@sonera.com...
> Jos tekisin talon uudestaan niin piirrättäisin talon jossain ja tekisin
puhtaasti
> pitkästä tavarasta ja palkkaisin osaavan timpurin tekemään talon tiettyyn
> pisteeseen asti. Ei siksi että olisi tyytymätön Kastelliin vaan uskon että
tällä
> tavalla olisi vielä mahdollista säästää joitakin kymmeniä tuhansia...
Tähän vastaan, vaikken olekaan projektimme talousvastuullinen :)
Me laskeskelimme ennen aloittamista (-99 kesä), että kannattaako tehdä
pitkästä tavarasta vai ottaa taas Kastelli. Tulos oli se, että Kastelllin
tarjous ikkunoineen sun muineen oli huomattavasti edullisempi, kuin samat
roippeet kaupasta haettuna. Vaikka olisi laskenut rakentaja-alennuksien yms.
mukaan ne hinnat.
Meillä on jo toinen Kastellitalo 'menossa', eka oli 1-tasoinen 120
neliöinen, joka muka jäi pieneksi, kun perhe entisestään kasvoi. Nyt(kin) on
omien piirustusten mukaan tehty 1½kerroksinen "Ainola"-tyyppinen. Neliöitä
jotain 160, jos lattia-alasta lasketaan. Rahat on menneet kaikki ja lisää
pitää tienata, jotta saa puutarhan ym. äiti-ihmisille välttämätöntä... mutta
muutoin olemme meilestäni suunnilleen samoissa rahoissa menossa kuin
edellälainaamani JL.
tiina
Givenname Surname
pakettitalon(kastellit ,keskon paketit ym..)näiden hinnat olivat
muutaman kymppitonnin sisällä .Pitkässä tavarassa joutuu tekemään
jonkinverran enemmän ostohommia mutta siittä jäävä palkka on yllättävän
suuri ainakin minulla jäi paketti ja pitkäntavaran hintaeroksi 100tmk ja
myöskin se hyöty että näin mitä ja miten talo on tehty.
Tv Heikki
Tomi Näränen
news:s2Yr7.365$zZ5....@news.kpnqwest.fi...
>
> "JL" <johnny.l...@sonera.com> kirjoitti viestissä
> news:3BA9D2A5...@sonera.com...
> > Jos tekisin talon uudestaan niin piirrättäisin talon jossain ja tekisin
> puhtaasti
> > pitkästä tavarasta ja palkkaisin osaavan timpurin tekemään talon
tiettyyn
> > pisteeseen asti. Ei siksi että olisi tyytymätön Kastelliin vaan uskon
että
> tällä
> > tavalla olisi vielä mahdollista säästää joitakin kymmeniä tuhansia...
>
> Tähän vastaan, vaikken olekaan projektimme talousvastuullinen :)
>
> Me laskeskelimme ennen aloittamista (-99 kesä), että kannattaako tehdä
> pitkästä tavarasta vai ottaa taas Kastelli. Tulos oli se, että Kastelllin
> tarjous ikkunoineen sun muineen oli huomattavasti edullisempi, kuin samat
> roippeet kaupasta haettuna. Vaikka olisi laskenut rakentaja-alennuksien
yms.
> mukaan ne hinnat.
En tiedä miten olette laskeneet, tai miten minä olen laskenut väärin, mutta
me
pyysimme v. 99 syksyllä Kastellilta tarjouksen talostamme, n. 120 m2
yksikerroksinen
'normaali' talo: lopputulos oli se, että pitkästä tavarasta tehtynä säästöä
tuli noin 30-50 tmk
(paketin hinta vähän alta 200 tmk). En edes laskenut mitään alennuksia tms.
mukaan.
Itse olen myös miettinyt, että mitä siinä kastellipaketissa oikeasti on
pre-cut eli valmiiksi
pilkottuna? Runkotolpat ulko- ja sisäseiniin? Samat tolpat saa esim.
Puukeskuksesta,
valmiiksi pilkottuina. Ala- tai yläjuoksut eivät varmaankaan ole
määrämittaisia, eivät
ruoteet? Vuorilaudat luultavasti ovat?
Jos tekisin toisen talon, en enää edes harkitsisi valmiita paketteja.
TomiN
guincho
> tarjous ikkunoineen sun muineen oli huomattavasti edullisempi, kuin samat
> roippeet kaupasta haettuna. Vaikka olisi laskenut rakentaja-alennuksien yms.
> mukaan ne hinnat.
>
Taidat olla Kastellin agentti.
Tarjousten perusteella 155/189m2 1 1/2 krs mökki.
K-raudan KOTITALO tarviketoimitus 216000,-
Kastelli aluskatteeseen pystytettynä 311000,-
Puutalon suurelementti aluskatteeseen pystytettynä 320000,-
Eli Kastellissa ilmaa jopa 30% eli noin 100000,-
Tosin Kastelli oli madaltanut mökkiä alkuperäisistä arkkitehtikuvista,
sekä pienentänyt kaikki talon ikkunat omaan järjestelmään sopiviksi.
Kastellihan ostaa romut Puukeskuksesta, joka on tunnetusti kallis.
T:gb
ps. suurelementti edullisin ratkaisu!
Petri Kärhä
guincho wrote:
> K-raudan KOTITALO tarviketoimitus 216000,-
> Kastelli aluskatteeseen pystytettynä 311000,-
> Puutalon suurelementti aluskatteeseen pystytettynä 320000,-
> Eli Kastellissa ilmaa jopa 30% eli noin 100000,-
Nyt en ihan ymmärrä. Tuo Kotitalo kuulostaa olevan asentamaton, kun taas
Kastelli ja Puutalo ovat asennettuja? Kotitalon hintaan on siis
laskettava asennuskulut aluskatteeseen asti päälle.
Noin äkkiseltään näyttää, että noista voi vertailla suoraan vain
Kastellia ja Puutaloa, koska ne on asennettu samaan valmiusasteeseen.
Onko Puutaloelementeissä valmiiksi panelointi kiinni? Kuuluuko Kastellin
hintaan panelointi ja onko se kiinnitetty?
Rauno Kangas
>
> ps. suurelementti edullisin ratkaisu!
Enpäs ole tarkemmin seurannut, minkä talovalmistajan agenttina
nimimerkillä gb kirjoitteleva "asiantuntija" itsensä ja/tai perheensä
elättää, mutta nyt ainakin "ammuit ohi".
Kustannustehokkain tapa rakentaa pientalo on paikallarakentaminen
joko pitkästä tai precuttina. Tällä kommentilla en tarkoita talomerkkien
vaan järjestelmien välistä kilpaa.
Rauno Kangas
guincho
> Kastellia ja Puutaloa, koska ne on asennettu samaan valmiusasteeseen.
> Onko Puutaloelementeissä valmiiksi panelointi kiinni? Kuuluuko Kastellin
> hintaan panelointi ja onko se kiinnitetty?
>
> Pete
Kotitaloon ei saa pystytystä, mutta tarjoushinta antaa selkeän
viitteen siitä, mihin hintaan pelkät tavarat kaupasta irtoaa.(K-rauta
laskee n.20% katetta(ainakin)) En halunnut kompensoida Kotitalon
hintaa arvioidulla rungonpystytyshinnalla. Jokainen voi itse arvioida
mitä runkotolppien pystytys, palkkien ja ristikoiden asennus sekä
rungon jäykistys että aluskatteen asennus maksaa. Lisää sen Kotitalon
tai vähentää sen Kastellin hinnasta. Puutalon tarjoushinnan otin vain
esimerkiksi koska, se myös kuvastaa hyvin Kastellin kalleutta. Puutalo
on suurelementtirakenteinen; tarjoushintaan kuuluu, julkisivuverhous
asennettuna(osuus 30600,-), ikkunat+ovet asennettuna pellitettyinä,
lämmöneristeet seinissä. Eli hintaero Kastellin ja Puutalon välillä
hyvin pieni, mutta valmiusasteessa ero suuri(laske:aika+raha).
T:gb
guincho
>
> Enpäs ole tarkemmin seurannut, minkä talovalmistajan agenttina
> nimimerkillä gb kirjoitteleva "asiantuntija" itsensä ja/tai perheensä
> elättää, mutta nyt ainakin "ammuit ohi".
>
> Kustannustehokkain tapa rakentaa pientalo on paikallarakentaminen
> joko pitkästä tai precuttina. Tällä kommentilla en tarkoita talomerkkien
> vaan järjestelmien välistä kilpaa.
Vastasin tähän viestiin:
"tiina" <tui...@nic.fi> wrote in message news:<s2Yr7.365
> Tulos oli se, että Kastelllin
> tarjous ikkunoineen sun muineen oli huomattavasti edullisempi, kuin samat
> roippeet kaupasta haettuna. Vaikka olisi laskenut rakentaja-alennuksien yms.
> mukaan ne hinnat.
Olet Rauno oikeassa, mutta Kastelli on ylivoimaisesti kallein vaikka miten laskee.
T:gb
ps. PLATFORM-menetelmä on kustannustehokkain.
Rauno Kangas
> ps. PLATFORM-menetelmä on kustannustehokkain.
En olisi ihan noin varma, mutta koska kaikki riippuu
alennusprosenteista, mitä kukin mistäkin tuotteesta
saa, niin parempi ettei intetä asiasta tämän pidemmälle.
Rauno Kangas
ps. Platformi on ihan kilpailukykyinen, etenkin jos sitä
osaa käyttää ja löytää suunnittelijat, jotka ovat siitä
joskus kuulleet sekä sitten vielä löytää niitä perhanan
palikoita.
Koskinen Janne
Terve,
Siskoni rakentaa Kastelli talopakettia, jossa höyrysulku tulee villojen väliin.
Taloa ei pääse levyttämään ulkoseinien sisäpuolelta, koska talon nurkkiin
muodostuu jatkuvasti kostetutta siten, että villat ovat märät.
Olemme epäilleet syyksi runkotolpista johtuvia kylmäsiltoja. Talon
sisälämpötila on pysynyt tasaisesti 19-25 asteen välillä ja
kosteusprosentti 40-50 %:n välillä.
Mistä epäilette kosteusongelman johtuvan ja onko ideoita, miten pitäisi
menetellä. Talopaketin edustajat hokevat rakennekosteutta syyksi, mikä
meidän mielestämme on epätodennäköistä. He myös väittävät kosteuden
aikanaan haihtuvan levyjen alta villoista.
--
Pitkällä tähtäimellä Markku Laukkasen (YLE) usko digitaalitelevisioon on
erittäin vahva. Digitelevisio rynnii tavallisen television ohi ja korvaa
melko nopeasti pc-tietokoneet kotitalouksissa. - Aamulehti 25.11.2001