Lamminvesivaraajan kesto
Baggie
omakotitalossa, jossa on sähkölämmitys ja yölämpöä yritetään
hyödyntää varaamalla lämpöä lattiabetoniin ja lämminvesivaraajan
kuumaan käyttöveteen.
Pari kuukautta sitten alakerran vesihanoihin ilmestyi hiekkaa,
avasin ne ja poistin hiekan. Kävi mielessä, että mistähän tuo
hiekka voisi olla peräisin, kauhulla ajattelin, että ei kai vaan
lämminvesivaraajasta. Eilen illalla huomasin, että lämminvaras-
tosta, jossa varaaja on, kuului omituista lotinaa. Mikään hana
ei ollut auki, mutta vesimittari pyöri. Totesin että pelkoni oli
käynyt toteen: lämminvesivaraaja vuotaa.
Lämminvesivaraajani on merkkiä Nibe Compact-E, ja siihen on
vaihdettu anodi v 2000, jolloin edellinen oli kyllä melko
loppuun kulunut (ehkä olisi pitänyt vaihtaa vähän aiemmin).
Onko oikein, että lämminvesivaraaja kuluu puhki 8,5 vuodessa?
Voiko olla totta, että Vantaan vesi on niin huonolaatuista
että se syö vesivaraajan puhki pika-ajassa? Millainen vesi-
varaaja pitää hankkia että se kestää täällä Lounais-Vantaalla?
Onko tässä mitään keissiä hakea takuukorvauksia? Pystyykö
lämminvesivaraajaa paikkaamaan? Kaikenkaikkiaan kiinnostaa
tietää, onko toisilla ollut vastaavia kokemuksia, miten niistä
on selvitty ja paljon on kustantanut. Vinkkejä hyvistä putki-
liikkeistä ja kunnollisista vesivaraajista otetaan vastaan.
Matti Kassi p. 0503740105
jp
news:j14n60dei4g56kpq2...@4ax.com:
> Onko oikein, että lämminvesivaraaja kuluu puhki 8,5 vuodessa?
> Voiko olla totta, että Vantaan vesi on niin huonolaatuista
> että se syö vesivaraajan puhki pika-ajassa? Millainen vesi-
> varaaja pitää hankkia että se kestää täällä Lounais-Vantaalla?
Olen lainannut seuraavan tekstin joskus ja jostain:
--------
Lämminvesivaraajien korroosiosuojaus
Suomessa käytetään kolmea päätyyppiä:
1. Ruostumaton teräs (RST)
2. Emali
3. Kupari
Kunnallisissa vesissä voi pääsääntöisesti käyttää kaikkia kolmea tyyppiä.
Vesi-analyysi olisi hyvä tehdä porakaivo-, lähde-, järvi- yms. vesien
kanssa.
Ruostumattomasta teräksestä valmistettua varaaja ei voida käyttää, jos:
1. Suuret kloridipitoisuudet voivat aiheuttaa pistesyöpymää.
2. Vesissä joiden kalkkipitoisuus on suuri ts. vesi on kovaa.
Emalipinnoitettua varaaja ei voida käyttää, jos:
1. Veden korkeat fluoridipitoisuudet voivat liuottaa emalia (nämä ovat
kuitenkin harvinaisia).
2. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että emalipinnoite sietää lähes kaikkia
vesilaatuja.
Kuparivuorattua varaajaa ei voida käyttää, jos:
1. Veden PH on matala ts. vesi on hapan, jolloin kupari liukenee ja tämä
värjää vesikalusteet vihreiksi.
2. Veden kloridipitoisuus on korkea.
--------
Soita vesikonttorille ja kysy veden ominaisuuksista, ja minkälaista
varaajaa suosittelevat asuinalueellesi.
ZeiZei
>Lämminvesivaraajani on merkkiä Nibe Compact-E, ja siihen on
>vaihdettu anodi v 2000, jolloin edellinen oli kyllä melko
>loppuun kulunut (ehkä olisi pitänyt vaihtaa vähän aiemmin).
>
>
Hmh, itselläkin on melko vanha lämminvesivaraaja. Varaajallahan on
tietysti jokin
tekninen ikä, mutta voikos tällaista wanhaa varaajaa tekohengittää joillakin
ennakoivilla huoltotoimenpiteillä?
>Onko oikein, että lämminvesivaraaja kuluu puhki 8,5 vuodessa?
>
>
No meidän varaajamme lienee 17 vuotta vanha. Varoventtiili on vaihdettu.
Muita
huoltotoimenpiteitä tuskin on tehty.
>Onko tässä mitään keissiä hakea takuukorvauksia?
>
Kannattaa myös katsoa, mitä kotivakuutus varaajan kohdalla kertoo.
--
Janne Janhunen
Tapio Viljava
"Baggie" <mka...@pp.inet.fish.invalid> wrote in message
news:j14n60dei4g56kpq2...@4ax.com...
> Pari kuukautta sitten alakerran vesihanoihin ilmestyi hiekkaa,
> avasin ne ja poistin hiekan. Kävi mielessä, että mistähän tuo
> hiekka voisi olla peräisin, kauhulla ajattelin, että ei kai vaan
> lämminvesivaraajasta.
> Lämminvesivaraajani on merkkiä Nibe Compact-E, ja siihen on
> vaihdettu anodi v 2000, jolloin edellinen oli kyllä melko
> loppuun kulunut (ehkä olisi pitänyt vaihtaa vähän aiemmin).
> Onko oikein, että lämminvesivaraaja kuluu puhki 8,5 vuodessa?
Kyllä sen pitäisi kestää kauemmin kuin 8,5 vuotta. Itselläni on
(Kirkkonummella) samanmerkkinen ja suunnilleen saman ikäinen varaaja, joka
ei vielä ole puhki. Olen vaihtanut anodin kahdesti n. kolmen vuoden välein,
molemmilla kerroilla se on ollut finaalissa, pitäisi vaihtaa taas tänä
keväänä. Se hiekka on luultavimmin emalimurua. Minullekin sitä kertyi aluksi
hanojen juoksuputkien suotimiin jonkin verran, mutta ei ole ilmaantunut enää
sen jälkeen. Tulkitsin sen niin, että se oli läpivientien reunoista
koneistuksen yhteydessä joutunut varaajaan.
Emaloitu säiliö on hyvä niin kauan kuin emali on kauttaaltaan ehjä. Mutta
jos siinä on vaurio, näkyviin tullut metalli joutuu ankaralle rasitukselle
varsinkin siinä tapauksessa, että mukana on vuotovirtojen aiheuttamaa
galvaanista korroosiota, joka tällöin kohdistuu koko voimallaan pienelle
alalle. Ainakin uudemmissa malleissa tätä on pyritty estämään laittamalla
säiliön ja vastuselementin väliin muovieriste.
Tapsa
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> > Lämminvesivaraajani on merkkiä Nibe Compact-E, ja siihen on
> > vaihdettu anodi v 2000, jolloin edellinen oli kyllä melko
> > loppuun kulunut (ehkä olisi pitänyt vaihtaa vähän aiemmin).
>
> > Onko oikein, että lämminvesivaraaja kuluu puhki 8,5 vuodessa?
>
> Kyllä sen pitäisi kestää kauemmin kuin 8,5 vuotta. Itselläni on
> (Kirkkonummella) samanmerkkinen ja suunnilleen saman ikäinen varaaja, joka
> ei vielä ole puhki. Olen vaihtanut anodin kahdesti n. kolmen vuoden välein,
> molemmilla kerroilla se on ollut finaalissa, pitäisi vaihtaa taas tänä
> keväänä. Se hiekka on luultavimmin emalimurua. Minullekin sitä kertyi aluksi
Meilläkin on muistaakseni kyseisen merkkinen n. 10 vuotias varaaja,
mutta en ole koskaan vaihtanut siihen anodia (kohta viisi vuotta
asuttu), kun en tiennyt sellaista olevankaan eikä varaajasta ole
ohjekirjaa tai vastaavaa. Mistä pk-seudulla voi kysellä anodia ja
missäpäin varaajaa se sijaitsee?
--
Keijo Länsikunnas
Timo Eronen
>
> Meilläkin on muistaakseni kyseisen merkkinen n. 10 vuotias varaaja,
> mutta en ole koskaan vaihtanut siihen anodia (kohta viisi vuotta
> asuttu), kun en tiennyt sellaista olevankaan eikä varaajasta ole
> ohjekirjaa tai vastaavaa.
Taitaa olla sitten aika tarkistaa kunto.
> Mistä pk-seudulla voi kysellä anodia ja
> missäpäin varaajaa se sijaitsee?
http://www.nibeonline.com/pdf/611387-1.pdf
/tke
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> Taitaa olla sitten aika tarkistaa kunto.
>
> > Mistä pk-seudulla voi kysellä anodia ja
> > missäpäin varaajaa se sijaitsee?
>
> http://www.nibeonline.com/pdf/611387-1.pdf
Kiitokset. Tulipa taas lisää puuhaa, kun pitää tuokin tarkistaa.
--
Keijo Länsikunnas
Matti
> avasin ne ja poistin hiekan. Kävi mielessä, että mistähän tuo
> hiekka voisi olla peräisin, kauhulla ajattelin, että ei kai vaan
> lämminvesivaraajasta. Eilen illalla huomasin, että lämminvaras-
> tosta, jossa varaaja on, kuului omituista lotinaa. Mikään hana
> ei ollut auki, mutta vesimittari pyöri. Totesin että pelkoni oli
> käynyt toteen: lämminvesivaraaja vuotaa.
onnenkantamoinen kun huomasit vuodon noin alkuvaiheessa ,on ollut
mahdollisuus vierestä seurata naapurin vahinkoa,varaaja oli hiukan vuotanut
ties kuinka pitkään , ja asukkaat alkoi ihmettelemään kun lattiassa
muovimatot alkoi kupruilemaan ja kun lähemmin tutkivat niin vettähän siellä
laatan ja maton välissä.Ja joka huoneessa sama juttu,lisäksi
seinärakenteissa levyissä ja runkorakenteissa puu paikoitellen jo mustunut
ja alkavaa lahoamista.Myös keittiön alakaapisto.Siinä kehkeytyi sitten
suunnilleen puolen vuoden operaatio,ensin lattian auki ,kaapistot pois
,seinät auki ja pari kuukautta kuului kuivauspuhaltimien ujellus.Talonväki
tietysti evakkoon remontin ajaksi.Vaikka kotivakuutus kuulemma rahalliset
vahingot korvasikin niin kyllä siinä melkoinen perheen kohdalle tuli .Niin
ja sitten tietysti vuotava varaajakin oli uusittava,taisi olla helpoin ja
halvin vaihe koko prosessista.Tuossa varaajan sijoituspaikka oli sellainen
ettei siellä normaalisti ollut käyntiä,joku eteisen komero.
Että jos vähän lievittää harmiasi.
Matti
Baggie
kirjutas:
>Kiitokset. Tulipa taas lisää puuhaa, kun pitää tuokin tarkistaa.
En haluaisi piruja maalailla, mutta jos ei siihen teitin kattilaan
ole anodia vaihdettu kertaakaan, niin ihme on, jos ei ole puhki
ruostunut. Yleensä nuo emalieristetyt kuluu hoitamatta puhki alle
kymmenessä vuodessa, sillä se anodi tuhoutuu viidessä vuodessa ja
sen jälkeen alkaa kattilan itsensä syöpyminen. Anodeja vaihtamalla
ikä lisääntyy (muka) yli viiteentoista vuoteen. Näin sanoi se
heppu, joka kävi nyt meillä kattilan tarkastamassa.
Nibeä myy Suomessa Haato oy, www.haato.fi , jolta voi kysellä
tarkempia tietoja, esim. mistä sen anodin voi ostaa. Anodikin
on sikakallis n. 100 jöröä, mikä on törkeä hinta reilun metrin
teräsvaijerista, johon on liitetty 20 cm välein jotain metalli-
klönttejä.
Valitin oman kattilani reijästä Haadolle ja sen verran tulivat
vastaan, että antoivat uudesta kattilasta 15% alennuksen.
Homma kustantaa näin ollen minulle 1200 jöröä asennuksineen,
ja vasta tiistaina pääsen ottamaan lämpimän suihkun.
Pitänee maanantaina käydä koettamassa kepillä, jos saisi koti-
vakuutuksesta vielä vähän suolarahoja lompakon haavaan.
Tämä tuleva uusi kattila ei ole emalieristetty vaan "rosteria",
ruostumatonta terästä. Huoltomies väitti, ettei emalikattilaa
kannata nykyään ottaa, paitsi jos ottovesi on kovin suolaista.
Heppu kertoi että 80-luvulla tehdyt emalikattilat ovat olleet
hyviä, mutta 90-luvulla emalin paksuutta on pienennetty ja
sen vuoksi kattilat poksahtelee. Väitti nähneensä kuudessa
vuodessa puhjenneen emalikattilan vastikää.
--
Baggie
"Koskaan ei ole liian myöhäistä olla jälkiviisas." - A.Alanen
Baggie
>Tuossa varaajan sijoituspaikka oli sellainen
>ettei siellä normaalisti ollut käyntiä,joku eteisen komero.
Siinä oli putkiston suunnittelija ollut melko hölmö.
Meillä on varaajan alla lattiakaivo, ja olen ymmärtänyt
että sellainen kuuluu olla jokaisen lämminvesivaraajan
alla juuri tuon vuotovaaran takia.
Timppa Niskanen
> Fri, 2 Apr 2004 17:17:47 +0300, "Matti" kirjutas:
>
>>Tuossa varaajan sijoituspaikka oli sellainen
>>ettei siellä normaalisti ollut käyntiä,joku eteisen komero.
>
> Siinä oli putkiston suunnittelija ollut melko hölmö.
> Meillä on varaajan alla lattiakaivo, ja olen ymmärtänyt
> että sellainen kuuluu olla jokaisen lämminvesivaraajan
> alla juuri tuon vuotovaaran takia.
Juu, meilläkin on tuon varaajan alla (vaatehuoneessa) kaivo. Tosin kun
kaivon ritilän ekan kerran nostin, jokseenkin hämmästyin että alta näkyi
vain betonia. Ei ollut kukaan viittinyt putkea ko. 'kaivoon' vetää.
Matti
> kaivon ritilän ekan kerran nostin, jokseenkin hämmästyin että alta näkyi
> vain betonia. Ei ollut kukaan viittinyt putkea ko. 'kaivoon' vetää.
Lattiakaivoissa on sellaisiakin systeemejä että siitä kannen alla olevasta
kauluksen sivusta lähtee putki vaakasuunnassa lähistöllä olevaan
viemärilliseen lattiakaivoon.
Mika Heikkilä
mallia -91 eikä tietääkseni edelliset asukkaat ole anodia vaihtaneet. OItse
olen asunut tässä talossa v2000 alkaen. Ongelman nimi on lämminvesivaraajan
päällä oleva sähkökattila, joten anodin vaihto ei taida olla pikkuhomma.
Laitoin kaksi kuvaa finet.binaries ryhmään siitä näkee, että
lämminvesivaraajna päällä on keskellä pyöreä tulppa jonka alla se anodi
taitaa olla. Älvsbyhus on katsonut parhaaksi laittaa keskuslämmityskattilan
tuohon. Hyviä neuvoja otetaan vastaan miten sen saisi helpoiten vaihdettua.
t. Mika
"Baggie" <mka...@pp.inet.fish.invalid> kirjoitti viestissä
news:j14n60dei4g56kpq2...@4ax.com...
Baggie
>Laitoin kaksi kuvaa finet.binaries ryhmään siitä näkee, että
>lämminvesivaraajna päällä on keskellä pyöreä tulppa jonka alla se anodi
>taitaa olla. Älvsbyhus on katsonut parhaaksi laittaa keskuslämmityskattilan
>tuohon. Hyviä neuvoja otetaan vastaan miten sen saisi helpoiten vaihdettua.
Siellähän se anodi on turvassa lämpökattilan alla. Voi olla mahdoton
vaihtaa sitä lämpökattilaa purkamatta, tai sitten irrotat
sen lämpövaraajan putkista ja vedät pois lämpökattilan alta ja
vaihdat anodin. Samalla saat harjoitusta siihen, mitä tapahtuu kun
se varaajan säiliö menee puhki, todennäköisesti viimeistään kolmen
vuoden päästä.
Tapio Viljava
"Mika Heikkilä" <mhe...@luukku.com> wrote in message
news:406fb2ac$0$31506$8e79...@news.yhteys.mtv3.fi...
> Ongelman nimi on lämminvesivaraajan
> päällä oleva sähkökattila, joten anodin vaihto ei taida olla pikkuhomma.
> Laitoin kaksi kuvaa finet.binaries ryhmään siitä näkee, että
> lämminvesivaraajna päällä on keskellä pyöreä tulppa jonka alla se anodi
> taitaa olla. Älvsbyhus on katsonut parhaaksi laittaa
keskuslämmityskattilan
> tuohon. Hyviä neuvoja otetaan vastaan miten sen saisi helpoiten
vaihdettua.
Tota noin, niitä anodeja on kahta tyyppiä. Se normaali on suora n. tuuman
paksuinen magnesiumpötkö, jota siis ei pääse kampeamaan paikalleen jos
yläpuolella ei ole tarpeeksi tilaa. Lisäksi myydään ns. ketjuanodia, joka
taipuu ahtaaseenkin paikkaan. Alkuperäinen anodi on luultavsti se suora,
mutta sen poisotto onnistuu kyllä, koska siitä ei todennäköisesti ole
jäljellä kuin keskellä oleva tukilanka, joka siis taipuu vaivattomasti.
Tapsa
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> En haluaisi piruja maalailla, mutta jos ei siihen teitin kattilaan
> ole anodia vaihdettu kertaakaan, niin ihme on, jos ei ole puhki
> ruostunut. Yleensä nuo emalieristetyt kuluu hoitamatta puhki alle
> kymmenessä vuodessa, sillä se anodi tuhoutuu viidessä vuodessa ja
> sen jälkeen alkaa kattilan itsensä syöpyminen. Anodeja vaihtamalla
Ei tarvitse maalailla. Tarkistin viikonloppuna anodin ja oli siitä
vielä vähän jäljellä. Alapäästä oli tukilanka jo näkyvissä minkä
ansiosta anodin edes sai ulos puhdistusta varten. Nurmijärvellä on sen
verran kalkkipitoinen vesi, että katsoin parhaaksi puhdistaa saostumat
ulkopuolelle, etteivät sitten aikoinaan päädy sekoitus- tai
ylipaineventtiliä tukkimaan. Pitää hommata ketjuanodi, koska tuliterä
täysimittainen ei mahdu takaisin, kun katon panelointi ottaa vastaan
eikä varaja liiku nykyiseltä paikaltaan mihinkään ilman putkitöitä ja
piikkausta.
Ei sitä anodia koskaan ennen ollut tarkastettu, koska pultin päällä
oli edelleenkin tehtaalla eristyksen yhteydessä roiskaistu ohut
uretaanikerros. Käyttöönotto on ollut muistaakseni 1993, joten
yllättävän hyvin anodi on kestänyt.
--
Keijo Länsikunnas
Baggie
>Alkuperäinen anodi on luultavsti se suora,
>mutta sen poisotto onnistuu kyllä, koska siitä ei todennäköisesti ole
>jäljellä kuin keskellä oleva tukilanka, joka siis taipuu vaivattomasti
Et tainnut katsoa niitä kuvia f.binariesista. Tilaa näytti
olevan pauttiarallaa kolme senttiä. Voipi olla vaikeeta pujottaa
27mm tulppa-avain varsineen siihen rakoon, ja se ketjumallinen
anodikin vaatii vähintään kymmenen senttiä tilaa.
Tapio Viljava
"Baggie" <mka...@pp.inet.fish.invalid> wrote in message
> Et tainnut katsoa niitä kuvia f.binariesista.
Myönnetään, en katsonut. Nyt katsoin ja voin todeta, että eihän tuossa ole
muita mahdollisuuksia kuin purkaa jotakin. Yksi suht. helposti toteutettava
vaihtoehto on tyhjentää varaaja, irrottaa kuumennuselementti ja tunkea sen
aukosta irtonainen anodi säiliön pohjalle.
Tapsa
ja...@okm.com
Minulla oli entisessä asunnossa Niben varaaja, joka levisi 2,5 vuoden
käytön jälkeen. Takuu oli silloin 2 vuotta, mutta soiteltuani Nibelle
suostuivat vaihtamaan niin, että hoitelen asennuksen itse. Syytä
hajoamiseen en tiedä. Siinä tapauksessa tulivat vastaan (+++). 8,5
vuotta on varmaan hankalampi juttu.
On Thu, 01 Apr 2004 04:12:45 GMT, Baggie <mka...@pp.inet.fish.invalid>
wrote: