Nykyinen öljyn hinta panee kyllä keksimään kaikki konstit
öljylämmityksen kulujen vähentämiseksi.
Ostin vuosi sitten öljylämmitteisen -71 valmistuneen talon. Ent
omistajalta jäi myös 300 l sähkökäyttöinen boileri, jota hän käytti
vanhan öljypannun rinnalla käyttöveden lämmitykseen. Boileri on kytketty
käyttövesiputkistoon "rinnan" eli vesi on mahdolista ottaa kummastakin
erikseen.
Kausisähkösopimuksella viime aikoina on mielestäni tullut halvemmaksi
lämmittää käyttövesi sähköllä (21 p/kwh + verot 5 p/kwh) kesän ajan kuin
öljyllä (nyt jo yli 3 mk/l).
Tuo ei ollut kutenkaan se kymysys vaan:
Nyt kun alkaa lämmityskausi täällä Rauman kyljessä niin mikä voisi olla
järkevä lämmityskattilan vedenlämpö? Pattereissa suntti pitää veden
25-30 asteisena eli voisiko järkevä kattilalämpö olla jotain tämän
yläpuolella ennen kovia pakkasia lämpöhäviön minimoimiseksi? Aik pidin
ohjeen mukaan veden 70-80 asteisena listeriabakteerin vuoksi ottaessani
käyttöveden öljykattilasta. Listeriasta ei liene nyt pelkoa, koska
tosiaan käyttöveden otan boilerista 1.11. asti (halvempi kausisähkö),
jonka jälkeen menee kalliille päivä- ja yösähkölle. Ainakin vielä
"kalliille sähkölle" nykyisillä öljynhinnoilla...
Ari
......
>
> Tuo ei ollut kutenkaan se kymysys vaan:
> Nyt kun alkaa lämmityskausi täällä Rauman kyljessä niin mikä voisi olla
> järkevä lämmityskattilan vedenlämpö? Pattereissa suntti pitää veden
> 25-30 asteisena eli voisiko järkevä kattilalämpö olla jotain tämän
> yläpuolella ennen kovia pakkasia lämpöhäviön minimoimiseksi? Aik pidin
> ohjeen mukaan veden 70-80 asteisena listeriabakteerin vuoksi ottaessani
> käyttöveden öljykattilasta. Listeriasta ei liene nyt pelkoa, koska
> tosiaan käyttöveden otan boilerista 1.11. asti (halvempi kausisähkö),
> jonka jälkeen menee kalliille päivä- ja yösähkölle. Ainakin vielä
> "kalliille sähkölle" nykyisillä öljynhinnoilla...
>
> Ari
Kokeile asettaa kattilalämpötila 40:een asteeseen. Veikkaan että palotila
karstoittuu pahasti, ja hyötysuhde huononee jne.
Sen sijaan ehdotan, että
-tarkistat kattilan valmistajalta tai ohjekirjasta, että sinulla
on juuri oikeanlainen suutin
- suutin on alle vuoden ikäinen
- nuohoat pannun min. 4 kertaa vuodessa
- annat ammattimiehen säätää polttimen ilmamäärän (yleensä
puolen minuutin duuni), meillä kyllä törkättiin joku happianturi tms
piipussa
olevaan lämpömittarin reikään ja säädettiin "tieteellisesti", josta tuli
kommentti: tätä en olekaan ennen tehnyt omakotitalossa... ja pumpun paine
tarkastettiin/ säädettiin
- polttimen olisi syytä olla esilämmityksellä, palaa tasaisemmin eli
karstaa tulee vähemmän
Niin, ja tee varaava takka..............................
Minun ainakin pitäisi.
t. Matti
> Nykyinen öljyn hinta panee kyllä keksimään kaikki konstit
> öljylämmityksen kulujen vähentämiseksi.
Niin se maailma muuttuu Eskoseni. Puolitoista vuotta sitten minä valitsin
typeryyksissäni sähkölämmityksen vaikka se oli järjettömän kallis verrattuna
öljylämmitykseen. Nyt ei enää harmita yhtään :-)
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Eihan se harmittamisesta miksikaan muutu;
oljylla saat kilowattitunnin energiaa hiukan alle 24 pennilla, mutta
sahkosta saat maksaa yli 30 pennia, yksitariffilla jopa yli 40 pennia
kilowattitunnilta.
Kesan suurempien vesivarantojen mentya, alkaa sahkon hinta todennakoisesti
taas
pikkuisen nousta talvea kohden .
Eskoseni !
Timo
>
>Petri Kärhä kirjoitti viestissä <39C60332...@pop.hut.fi>...
>.........................
>>Niin se maailma muuttuu Eskoseni. Puolitoista vuotta sitten minä valitsin
>>typeryyksissäni sähkölämmityksen vaikka se oli järjettömän kallis
>verrattuna
>>öljylämmitykseen. Nyt ei enää harmita yhtään :-)
>
>Eihan se harmittamisesta miksikaan muutu;
>oljylla saat kilowattitunnin energiaa hiukan alle 24 pennilla, mutta
>sahkosta saat maksaa yli 30 pennia, yksitariffilla jopa yli 40 pennia
>kilowattitunnilta.
>Kesan suurempien vesivarantojen mentya, alkaa sahkon hinta todennakoisesti
>taas
>pikkuisen nousta talvea kohden .
>Eskoseni !
Kyllä minulla on ollut samanmoiset mietteet kuin Petellä - parivuotta
takaperin tehty valinta lämmittää mieltäkin mukavasti.
Minä maksan vuodenaikatarifilla lämmityssähköstä 17p/kWh, joka on
mielestäni huomattavasti vähemmän kuin 24p/kWh =;-))
Niin ja se hinta on tietysti vakio ympäri vuoden - talvikuukausien
päiväsähkö on kalliimpaa, mutta sillä ei teitenkään lämmitetä.
Ossi
Sähkön marginaalihinta uudessa sopimuksessa on
n. 36 p/kwh minulle. Jos öljynhinta ei laske, on kohta
sama lämmitänkö öljyllä vai kattilavastuksella.
Ei siinä sähkönhinnassa ihan vielä nousua näy.
Antti
"T.Uusilehto" wrote:
> Petri Kärhä kirjoitti viestissä <39C60332...@pop.hut.fi>...
> .........................
> >Niin se maailma muuttuu Eskoseni. Puolitoista vuotta sitten minä valitsin
> >typeryyksissäni sähkölämmityksen vaikka se oli järjettömän kallis
> verrattuna
> >öljylämmitykseen. Nyt ei enää harmita yhtään :-)
> >
> >Pete
>
> Eihan se harmittamisesta miksikaan muutu;
> oljylla saat kilowattitunnin energiaa hiukan alle 24 pennilla, mutta
> sahkosta saat maksaa yli 30 pennia, yksitariffilla jopa yli 40 pennia
> kilowattitunnilta.
> Kesan suurempien vesivarantojen mentya, alkaa sahkon hinta todennakoisesti
> taas
> pikkuisen nousta talvea kohden .
> Eskoseni !
>
> Timo
Hienolta kuulostaa !
Mahtaako tuossa kuitenkaan olla ihan koko totuus?
Lisaa nyt edes vuoden perusmaksut kaytettyihin
kilowattitunteihin niin saat sen todellisen mk/Kwh - arvon .
Timo
Niinpä.
Ja tämän jälkeen voimme aloittaa käyttösähkön hintavertailun, kun
melko moneen taloon se sähkö tulee lämmitystavasta riippumatta.
Öljylämmitys häviää tämän aika reippaasti kun on perusmaksuja ja
1-tariffi hinta, kun 2-tariffi sähkölämmitystalossa ei ollenkaan
perusmaksua ja iltaisin/viikonloppuisin halvempi tariffi kun sitä
sähköä ollaan kuluttamassa. ;-)
///Ari
On Tue, 19 Sep 2000 19:40:54 +0300, "T.Uusilehto" <ti...@nic.net.fi>
wrote:
>Hienolta kuulostaa !
>Mahtaako tuossa kuitenkaan olla ihan koko totuus?
>Lisaa nyt edes vuoden perusmaksut kaytettyihin
>kilowattitunteihin niin saat sen todellisen mk/Kwh - arvon .
No lasketaan uudestaan, hinta oli näköjään noussut jo viime keväänä,
muttei ole tullut seurattua. Nytpä tiedän itsekkin paremmin.
(Hinnat Vieska Energialta)
Sulkuajallisessa vuodenaikatarifissa talviarkipäivähinta on 49.30p/kWh
ja muu aika 20.72p/kWh, hinnat verollisina!
Perusmaksuissa on eroa tuon sulkuajallisen vuodenaikatarifin ja
yleistarifin välillä 425mk eli jos se otetaan huomioon, jaettuna 15000
kWh:lle 2.8p/kwh lisää eli lämmityksestä maksetaan 23.52p/kwh.
Kun kevyen pöllö-öljyn hinta on jo 3mk -> 30p/kWh lämpöä, on se nyt
huomattavasti kalliimpi lämmitysmuoto.
Äläkä anna tuon kalliin päiväsähköhinnan hämätä, kun käytämme sitä
2500kWh vuodessa ja halvempaa 12500kWh, tulee sähkön keskihinnaksi
tuolla perusmaksuerotuksella korjattuna 28.3p/kWh.
Ossi
Meillä on öljylämmitys, ja olen noin 12 viime vuoden aikana maksanut
öljystäni keskimäärin alle 1,50mk litralta (mukana myös nyt kesällä ostamani
1000 litran erä hintaan 2.37), joten kovin halpaa on ollut (noin 15p/kWh).
Tämän takia en valita jos vaihteeksi sähkölämmittäjätkin saavat hiukan etua,
kyllä se suhde sitten taas korjaantuu pikkuhiljaa joko niin että öljyn hinta
laskee tai sähkön nousee.
Sitäpaitsi ihmiset eivät taida välittää siitä mitä energia maksaa kun on
olemassa niitäkin jotka ensin rakentavat 25000 markkaa maksavan
vuolukivitakan taloonsa säästäkseen ehkä korkeintaan 4-8000 kWh vuodessa
(noin 1000-2000,-) , ja siihenkin ostavat puut Fortumilta hintaan 700,-
kuutio (noin 50 p/kWh).
Ho-ho-hoijaaa.
>
>> (Hinnat Vieska Energialta)
>> Sulkuajallisessa vuodenaikatarifissa talviarkipäivähinta on 49.30p/kWh
>> ja muu aika 20.72p/kWh, hinnat verollisina!
>> Perusmaksuissa on eroa tuon sulkuajallisen vuodenaikatarifin ja
>> yleistarifin välillä 425mk eli jos se otetaan huomioon, jaettuna 15000
>> kWh:lle 2.8p/kwh lisää eli lämmityksestä maksetaan 23.52p/kwh.
>> Kun kevyen pöllö-öljyn hinta on jo 3mk -> 30p/kWh lämpöä, on se nyt
>> huomattavasti kalliimpi lämmitysmuoto.
>
>Meillä on öljylämmitys, ja olen noin 12 viime vuoden aikana maksanut
>öljystäni keskimäärin alle 1,50mk litralta (mukana myös nyt kesällä ostamani
>1000 litran erä hintaan 2.37), joten kovin halpaa on ollut (noin 15p/kWh).
>Tämän takia en valita jos vaihteeksi sähkölämmittäjätkin saavat hiukan etua,
>kyllä se suhde sitten taas korjaantuu pikkuhiljaa joko niin että öljyn hinta
>laskee tai sähkön nousee.
Tottahan tuo on pitkässä juoksussa (jos ei oteta huomioon perustamis
ja huoltokustannuksia). Väänsinkin tuossa rautalankamallia
T.Uusilehdolle, joka ei näyttänyt uskovan öljylämmityksen kalleuteen
nykyhinnoilla - Öljylämmittäjät tahtovat usein unohtaa senkin, ettei
se lämmitys toimi ilman sähköä =:-))
>Sitäpaitsi ihmiset eivät taida välittää siitä mitä energia maksaa kun on
>olemassa niitäkin jotka ensin rakentavat 25000 markkaa maksavan
>vuolukivitakan taloonsa säästäkseen ehkä korkeintaan 4-8000 kWh vuodessa
>(noin 1000-2000,-) , ja siihenkin ostavat puut Fortumilta hintaan 700,-
>kuutio (noin 50 p/kWh).
Joo, tuolla hinnalla saa kaksi paremmannäköistä tiilitulisijaa, jotka
lämmittävät kertalämmityksellä pidempään. Onneksi puuta saa metsästä
ilman ja samalla saa jo ensimmäiset lämmötkin itselleen.
Ossi
yo sahko 16.4p ja paivalla 32.4p. siihen pääle vero 4.151p ja kulutus oli
jakautunut suhteessa 70% ja 30 %.
-tomppa
T.Uusilehto wrote in message <7isx5.855$jn4....@uutiset.nic.fi>...
> Tämän takia en valita jos vaihteeksi sähkölämmittäjätkin saavat hiukan etua,
> kyllä se suhde sitten taas korjaantuu pikkuhiljaa joko niin että öljyn hinta
> laskee tai sähkön nousee.
Näiden vertailujen tulokset ovat tämän hetken tilanne. Mikäs
sen varmempaa armaassa maassamme, kuin että valtiovarainministeriö
rokottaa aina sitä lämmitystapaa, joka osoittautuu pidemmällä
aikajaksolla edullisemmaksi. Jos siis öljyn hinta jää korkeaksi
ja sähkölämmitys alkaa olemaan suurimmassa osassa pirttejä, niin
sähkölle laitetaan jokin lisävero tai ympäristömaksu, jota hyvi-
tetään jotenkin teollisuudelle. Tässä maassa ei saa tehdä mitään
halvemmalla kuin muut. VVM:n harmiksi kotitalouden käyttämän
polttopuun verottaminen lienee toivottoman hankalaa, ellei sitten
säädetä savupiippuveroa. Myyntituloperustaisessa metsäverotuksessa
omaan käyttöön otetusta (poltto)puusta pitäisi tehdä ilmoitus,
jotta etuutta päästäisiin verottamaan, mutta kuka ilmoittaa, kuka
ei...
> Sitäpaitsi ihmiset eivät taida välittää siitä mitä energia maksaa kun on
> olemassa niitäkin jotka ensin rakentavat 25000 markkaa maksavan
> vuolukivitakan taloonsa säästäkseen ehkä korkeintaan 4-8000 kWh vuodessa
> (noin 1000-2000,-) , ja siihenkin ostavat puut Fortumilta hintaan 700,-
> kuutio (noin 50 p/kWh).
Itse maksoin "parikymppiä" takasta, mutta en hakenut sillä pelkkää
säästöä, koska takaisinmaksuaika oli jo ennen hankintaakin lasketta-
vissa ihan toivottoman pitkäksi. Kyllä sen pääasiallinen funktio on
olla varajärjestelmänä, vaikka sillä koko ajan poltetaankin omaa
hukkapuuta.
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, ota sikanauta-sotkut pois osoitteesta
Toki tuon "kalleuden" olen sisaistanyt, hyvinkin oikein,(tanaan tilasin
kesalaatua hintaan 3,18 mk/L)
mutta molemmathan nuo nyt kalliita ovat. Kyse oli oikeastaan vain
desimaalien vaannosta .
Vaikka(kun) nuo hinnat ovat viela tulevaisuudessa tuplana, niin silloinkin
viela lammitetaan asuntoja. Sehan on yksi tyossakaymisen tarkeimpia
vastineita vaatteiden ja ravinnon lisaksi .
On Wed, 20 Sep 2000 09:04:24 +0300, "Kurt Lundqvist"
<kurt.lu...@abo.fi> wrote:
>>Sitäpaitsi ihmiset eivät taida välittää siitä mitä energia maksaa kun on
>>olemassa niitäkin jotka ensin rakentavat 25000 markkaa maksavan
>>vuolukivitakan taloonsa säästäkseen ehkä korkeintaan 4-8000 kWh vuodessa
>>(noin 1000-2000,-) , ja siihenkin ostavat puut Fortumilta hintaan 700,-
>>kuutio (noin 50 p/kWh).
>
K.Lundqvist iskee naulan kantaan !
Juuri noin lyhytnakoista on monen touhut. Tehdaan itselle taloa, ehka
kymmeniksi vuosiksi eteenpain, kuitenkaan ei valiteta tuon taivaallista
naista asioista. Sahkolammitys valitaan monasti pelkastaan sen halvan
perustamishinnan takia , muuta ei edes mietita .
Lisaksi jos sanotaan edes pieni sana ympariston kannalta, on noinkin
korkealaatuisen lopputuotteen kuin sahkon kayttaminen lammitykseen todella
kauheaa suttaamista sen kehnon hyotysuhteen takia .
Hinnoillahan yleisesti ohjataan parhaiten suurien massojen kayttaytymista,
joten
senkin takia on odotettavissa aikalailla varmasti sahkon hinnan nousua
.Tosin
tama kylla koskee viela oljytuotteitakin, jos ei hetimiten, niin ainakin
alle 50 vuoden .
>Joo, tuolla hinnalla saa kaksi paremmannäköistä tiilitulisijaa, jotka
>lämmittävät kertalämmityksellä pidempään. Onneksi puuta saa metsästä
>ilman ja samalla saa jo ensimmäiset lämmötkin itselleen.
>
>Ossi
Niinpa ! Tuohon melkein kannattaa alkaa panostamaan, edes ajatustasolla.
Nykyisilla hinta-eroilla alkaa saamaan jo laitteistoon satsatut markatkin
melko
nopeasti takaisin. Puhumattakaan hyotyliikunnan tuomasta edusta, mita ei
edes
voi rahalla mitata, jos nyt ei normaalisti satu harrasta
maan jotain maksullisia muotiliikuntahommia mita nykyaan kylla monasti
tehdaan .
Hienoin on tietysti oikea kiinteanpoltto-aineenkattilalaitos jonka kanssa ei
sutata asuintiloissa, vaan pelkka
lampo tuodaan sinne putkia myoten .Valilla tuntuu vahan hassulta, kun
lammitetaan taloa suoralla sahkolla, seka
sitten kovalla vimmalla koitetaan saada sahkolaskua alas polttamalla pari
mottia
talvessa kevaalla tehtyja markia puita , heh, varsinaista "mukavaa asumista"
.
eipa muuta, kylman talven odottelua kaikille "kohtalon tovereille" !
Timo
(klipetiklips...]
| Lisaksi jos sanotaan edes pieni sana ympariston kannalta, on noinkin
| korkealaatuisen lopputuotteen kuin sahkon kayttaminen lammitykseen todella
| kauheaa suttaamista sen kehnon hyotysuhteen takia .
(klipetiklips...]
Eikös esim. turvevoimaloissa ole pirun hyvä hyötysuhde silloin kun päästään
painamaan sähköä ja kaukolämpöä samaan aikaa?
Toisaalta: miten lasketaan vesivoimalan hyötysuhde?
markku ;?
>
Nuo ovat juuri niita mista ollaan heti kyselemassa !
Tallakin hetkella nama kaksi mainitsemaasi edustaa vaivaista 35 prosenttia
koko suomen tehosta, loppu on kaikkea muuta .
Ydinsahkoa eli meren lammitysta ja venajan tuontia eli
"ymparistoystavallista" hiililauhdevoimaa .
Onhan selvaa sekin etta koko suomen talot eivat voi kaikki ostaa yhtaaikaa
tuulivoimaa suomesta !
Tai ostaahan nyt voi, mutta on eri juttu mista se oikeasti tulee ?
Timo
>On Wed, 20 Sep 2000 09:04:24 +0300, "Kurt Lundqvist"
><kurt.lu...@abo.fi> wrote:
>>>Sitäpaitsi ihmiset eivät taida välittää siitä mitä energia maksaa kun on
>>>olemassa niitäkin jotka ensin rakentavat 25000 markkaa maksavan
>>>vuolukivitakan taloonsa säästäkseen ehkä korkeintaan 4-8000 kWh vuodessa
>>>(noin 1000-2000,-) , ja siihenkin ostavat puut Fortumilta hintaan 700,-
>>>kuutio (noin 50 p/kWh).
>>
>
>K.Lundqvist iskee naulan kantaan !
>Juuri noin lyhytnakoista on monen touhut. Tehdaan itselle taloa, ehka
>kymmeniksi vuosiksi eteenpain, kuitenkaan ei valiteta tuon taivaallista
>naista asioista. Sahkolammitys valitaan monasti pelkastaan sen halvan
>perustamishinnan takia , muuta ei edes mietita .
>
>Lisaksi jos sanotaan edes pieni sana ympariston kannalta, on noinkin
>korkealaatuisen lopputuotteen kuin sahkon kayttaminen lammitykseen todella
>kauheaa suttaamista sen kehnon hyotysuhteen takia .
Tarkoitatko sitä, että ydinvoimalan hyötysuhde on huonompi kuin
öljykattilan ja sähkölämmitys saastuttaa siksi enempi ympäristöä kuin
öljylämmitys?
Minä kyllä mietin pitkään vaihtoehtoina vesikiertoinen lattialämmitys
öljyllä ja varaava lattialämmitys sähköllä, sähkö pärjäsi koska on 40
vuoden laskenta-ajalla halvempi kun huomioidaan kaikki kustannukset.
Vertaulututkimuksen tulos löytyy osoitteesta:
http://www.tut.fi/units/me/ener/public/kalema/metalo/metalo.htm
Ossi
> öljyllä ja varaava lattialämmitys sähköllä, sähkö pärjäsi koska on 40
> vuoden laskenta-ajalla halvempi kun huomioidaan kaikki kustannukset.
Meinaat asua/elää noin pitkään siinä talossa? Lämmitystapojen kustannukset
pysyvät samassa suhteessa koko 40 vuoden ajan?
No...joo.
t. Timo
> Nuo ovat juuri niita mista ollaan heti kyselemassa !
> Tallakin hetkella nama kaksi mainitsemaasi edustaa vaivaista 35
prosenttia
> koko suomen tehosta, loppu on kaikkea muuta .
> Ydinsahkoa eli meren lammitysta ja venajan tuontia eli
> "ymparistoystavallista" hiililauhdevoimaa .
>
> Onhan selvaa sekin etta koko suomen talot eivat voi kaikki ostaa
yhtaaikaa
> tuulivoimaa suomesta !
> Tai ostaahan nyt voi, mutta on eri juttu mista se oikeasti tulee ?
>
No miksiköhän juuri noista "ollaan heti kyselemässä". Eikös se runsas
kolmasosa ole aika paljon? Lisäksi alueittain asiassa taitaa olla
huomattavia eroja - "meillä" Oulun Energialla on sekä oma turvevoimala
että oma vesivoimala. Logiikkasi mukaan kun kaikki Suomen talot eivat
voi ostaa yhtä aikaa tuulivoimaa Suomesta -> tuulivoimaloita ei kannata
rakentaa.
markku
Hyotysuhde ydinvoimala : n.40 %
- " - pienoljykattila : yli 95 %
Tuosta saat itse arvioida ?
Timo
Minun keskuslämmityskattilaani eivät puut ole vielä koskaan
metsästä ilmaiseksi löytäneet tietään.
Mitenkä tuon tien oikein viitoittaisin, olisi niin mukavaa
saada ihan ILMAISTA lämpöä, tekemättä mitään itse.
Missä sellainen ilmainen metsä kasvaa,
ja millä ne puut sieltä ilmaiseksi kotiin ja kattilaan tulevat?
Onko ehkä noita "yhteisiä" Metsähallituksen maita?
Xpert
>
> Hyotysuhde ydinvoimala : n.40 %
> - " - pienoljykattila : yli 95 %
>
> Tuosta saat itse arvioida ?
Miten nuo luvut ovat syntyneet? Meneekö uraanin halkeamisesta syntyvästä
lämmöstä 60% harakoille ja miten?
Jääkö öljyn polttamisesta syntyneestä lämmöstä talteen todellakin 95% ja
hukkalämpöä (savukaasut yms) vain 5%?
Jos viitsisit hieman selventää, ette jäisi vain heitoksi, jolla ei ole
pohjaa.
--
Hantte
So many fantastic colors; I feel in a wonderland.
Many fantastic colors makes me feel so good.
Muistelen joskus kuulleeni tarinaa, että ydinvoimalan
tuottamasta sähköenergiasta jättiläisen osa menee voimalan
omaan käyttöön lauhdevesipumppujen pyörittämiseen. Lisäksi
lauhdevesi on luonnollisesti lämmintä, koska lämmön
talteenotto ei olisi taloudellisesti kannattavaa tms. Tämä
nostaa paikallisesti meriveden lämpötilaa muutamalla
asteella. Harmi vain että kalastus tällä alueella on
kielletty : (
Yhteensä "hävikki" oli kyllä muistaakseni suurempi kuin tuo
60 %.
Jonni
juu ja jatkot voi varmaan juhlia jossain muussa ryhmässä...
>Ossi Haapakoski
>>Onneksi puuta saa metsästä
>>ilman ja samalla saa jo ensimmäiset lämmötkin itselleen.
>
>Minun keskuslämmityskattilaani eivät puut ole vielä koskaan
>metsästä ilmaiseksi löytäneet tietään.
Minullahan on varaava sähkölämmitys, joka kuluttaa huomattavasti
vähemmän puuta kuin puukeskuslämmitys (max 10m^3/vuosi).
Metsästä ominvoimin tehty puu on "ilmaista", kun sitä verrataan
mainittuun Fortumin puunhintaan 700mk/m^3
>Mitenkä tuon tien oikein viitoittaisin, olisi niin mukavaa
>saada ihan ILMAISTA lämpöä, tekemättä mitään itse.
Kuka on puhunut itse tekemättömyydestä, huomaa yllä "samalla saa jo
ensimmäiset lämmötkin itselleen"
>Missä sellainen ilmainen metsä kasvaa,
>ja millä ne puut sieltä ilmaiseksi kotiin ja kattilaan tulevat?
Viimekeväänä ja kesänä oli noin kilometri Mikkonniemestä Sorvarin
suuntaan, edellisvuonna Linnanmaassa.
Kuka on sanonut puun kulkevan ilmaiseksi kotiin? "puuta saa metsästä
ilman"
>Onko ehkä noita "yhteisiä" Metsähallituksen maita?
Ei ku serkkupojan, joka hyötyy tekemästäni metsänhoitotyöstä.
Ossi
Termodynamiikkaa... Kyseessä on lämpövoimakoneen terminen hyötysuhde, josta
saadaan ko. prosessin teoreettinen maksimihyötysuhde.
Mitä korkeampi on lähtölämpötila (ydinvoimala keittää vettä ja tuottaa
vesihöyryä, öljykattila polttaa öljyä ja tuottaa kuumaa savukaasua) ja mitä
kylmempi on loppulämpötila (ydinvoimalassa jäädytetään meriveteen,
öljykattilassa noin 60-asteiseen kattilaveteen), sitä parempi on
teoreettinen maksimihyötysuhde.
Öljykattilalla todellakin päästään polttoprosessissa jopa 96%
hyötysuhteeseen, koska savukaasujen lähtölämpötila on hyvin korkea ja ne
jäähtyvät jopa alle 100-asteisiksi (kattilavesi esim. 60 astetta).
Ydinvoimalassa taas höyry ei ole kovin kuumaa verrattuna öljykattilan
savukaasuihin, joten hyötysuhdekin (sähköntuotannossa) jää matalaksi. Loppu
menee väkisin hukkalämmöksi, siitä ei enää saa sähköä jauhettua millään,
ellei sitten pysty lauhduttamaan johonkin vielä merivettäkin kylmempään.
Ydinvoimalan hukkalämpöä voi tietysti käyttää hyväksi lämpönä, mutta
ongelmana on se, että voimalat ovat aivan liian kaukana suurista
kaupungeista, jotta sitä voisi hyödyntää esim. kaukolämpönä. Lisäksi
sähköntuotannon hyötysuhde putoaisi vieläkin pienemmäksi.
--
Toni
Jep, ilmaiseksi saapi nykyään. Tämä sen takia että metsämaata ei
veroteta enään nykyään pinta-alan mukaan vaan vero kannetaan myydystä
puutavarasta. Metsä on käytännöllisesti katsoen ilmaista koska jos
ostat pläntin nyt ja hakkaat sieltä omiin polttopuu tarpeisiisi
tarvittavan määrän vuosien varrella niin se metsäpohja on edelleen
arvossaan kun joskus tulevaisuudessa se kaupataan eteenpäin.
Eri asia on sitten jos on työtä vieroksuva ja haluaa laskea omalle
työlle palkkaa niin tuskin tuo sitten kannattaa... Tämän ideologian
mukaan tosin ei kannata oikeastaan mikään mitä tekee sillä aina on
joku ammattilainen joka tekee samat asiat tehokkaammin kuin
tee-se-itse -mies. Eli tämä onkin sitten ympyrä josta ei kannata
kinata. Tällaisten ihmisten ainoa oikea asumis muoto on
vuokra-asuminen jossain isossa kunnallistekniikaltaan täydellisessä
(= lämpö,vesi ja sähkö kuuluvat vuokraan) asunossa, joka miellellään
sijaitsee vielä ansiotyöpaikan naapurissa.
>>Onko ehkä noita "yhteisiä" Metsähallituksen maita?
>
>Ei ku serkkupojan, joka hyötyy tekemästäni metsänhoitotyöstä.
Ei "yhteisiä" ei, mutta metsää on kyllä myynnissä suuressa Suomen
maassamme kaikille halukkaille. Jos omistat metsäpläntin itse, niin
toki teet sen metsän hoitotyön silloin itsellesi. Voin taata että ei
tarvitse sille kuulle ostaa kuntoklubin kuukausikorttia eikä harrastaa
muutakaan maksullista liikuntaa...
Petri JJ
> Lisaksi jos sanotaan edes pieni sana ympariston kannalta, on noinkin
> korkealaatuisen lopputuotteen kuin sahkon kayttaminen lammitykseen
todella
> kauheaa suttaamista sen kehnon hyotysuhteen takia .
[klipetiklips....]
Kun vertaillaan ydinvoimalan , vesivoimalan, turvevoimalan ja
öljypolttimen hyötysuhteita puhutaan kyllä lähinnä tuotantoteknisestä
hyötysuhteesta. Ympäristörasite riippuu niin monesta muusta asiasta,
että ketjun viimeisen linkin pyörimisestä ja sen hyötysuhteesta ei
paljon kannata välittää. Ympäristön kannalta tulisi ottaa huomioon esim.
öljynporauksen ja utraanin louhinnan vaikutukset, siirto ja jalostus,
käytetyn uraanin vesivoiman rakentaminen ja sen ympäristövaikutukset,
ilmastovaikutukset.... Energian tuotannossa hyötysuhde ei kuvaa
ympäristövaikutuksia.
markku
PS. Olisin pistänyt follarit jonnekin muualle, mutta kun en piru vie
tiedä miten se tällä OE 5.0:lla tehdään...
> Tarkoitatko sitä, että ydinvoimalan hyötysuhde on huonompi kuin
> öljykattilan ja sähkölämmitys saastuttaa siksi enempi ympäristöä kuin
> öljylämmitys?
>
Suomessa, kuten useimmissa muissakin maissa, on se tilanne että n.s.
"puhdas" sähkövoima (vesi-, tuuli-, ydin-, y.m.) ei riitä kattamaan edes sen
osan teollisuuden y.m. energiantarpeesta jota ei yksinkertaisin keinoin
pystytä tuottamaan muulla kuin sähköllä.
Tämä taas tarkoittaa, että aina kun esim. rakennetaan yksi
sähkölämmitteinen talo lisää, joudutaan talvella kun kuormitus on muutenkin
suurimmillaan joko tuottamaan sähköä "likaisin" (m.m. lauhdehiilivoima)
keinoin tai lisäämään tuontia lähinnä venäjältä.
Käytännössä sähkölämmitteinen talo on siis selvästi suurempi "saastuttaja"
kuin öljylämmitteinen. Vaikka öljylämmitys tietenkin paikallisesti talon
ympäri saastuttaa selvästi enemmän.
Ainoa tunnettu keino lisätä "puhdasta" energiaa olisi rakentamalla lisää
ydinvoimaa. Vesivoimaa sen paremmin kuin tuuli- tai aurinkovoimakaan ei
pystytä rakentamaan lisää niin että se kattaisi lisätarpeen. En ota kantaa
siihen pitäisikö ydinvoimaa lisätä vai ei, mutta periaatteessa valitsemalla
sähkö lämmitysmuodoksi talon omistaja kylläkin tukee ydinvoimaa. Varsinkin
jos samalla on huolissaan ympäristön likaantumisesta ja kaiken maailman
kasvihuoneilmiöistä.
Omasta mielestäni selvästi paras lämmitysmuoto on kaukolämpö missä voi
käyttää hyväksi esim. sähköntuotannossa syntyvää hukkalämpöä. Valitettavasti
tämä ei kuitenkaan ole joka paikalla mahdollista, sen takia esim. itselläni
on vielä öljylämmitys omassa kodissani.
Qrt
>> Tarkoitatko sitä, että ydinvoimalan hyötysuhde on huonompi kuin
>> öljykattilan ja sähkölämmitys saastuttaa siksi enempi ympäristöä kuin
>> öljylämmitys?
>>
>
>Suomessa, kuten useimmissa muissakin maissa, on se tilanne että n.s.
>"puhdas" sähkövoima (vesi-, tuuli-, ydin-, y.m.) ei riitä kattamaan edes sen
>osan teollisuuden y.m. energiantarpeesta jota ei yksinkertaisin keinoin
>pystytä tuottamaan muulla kuin sähköllä.
>
>Tämä taas tarkoittaa, että aina kun esim. rakennetaan yksi
>sähkölämmitteinen talo lisää, joudutaan talvella kun kuormitus on muutenkin
>suurimmillaan joko tuottamaan sähköä "likaisin" (m.m. lauhdehiilivoima)
>keinoin tai lisäämään tuontia lähinnä venäjältä.
>
>Käytännössä sähkölämmitteinen talo on siis selvästi suurempi "saastuttaja"
>kuin öljylämmitteinen. Vaikka öljylämmitys tietenkin paikallisesti talon
>ympäri saastuttaa selvästi enemmän.
1. Minä käytän sulkuajallista vuodenaikatarifia eli teollisuuden
tarvitseman kulutushuipun kohdalla meidän taloa ei kertakaikkiaan
lämmitetä.
2. En siis käytä muuta kuin puhtaita energiamuotoja.
3. Talmme aiheuttama ympäristön saastekuormitus on lähes nolla.
>Ainoa tunnettu keino lisätä "puhdasta" energiaa olisi rakentamalla lisää
>ydinvoimaa. Vesivoimaa sen paremmin kuin tuuli- tai aurinkovoimakaan ei
>pystytä rakentamaan lisää niin että se kattaisi lisätarpeen. En ota kantaa
>siihen pitäisikö ydinvoimaa lisätä vai ei, mutta periaatteessa valitsemalla
>sähkö lämmitysmuodoksi talon omistaja kylläkin tukee ydinvoimaa. Varsinkin
>jos samalla on huolissaan ympäristön likaantumisesta ja kaiken maailman
>kasvihuoneilmiöistä.
Näin on, nopeasti se uusi voimala rakenteille niin maailma pelastuu.
>Omasta mielestäni selvästi paras lämmitysmuoto on kaukolämpö missä voi
>käyttää hyväksi esim. sähköntuotannossa syntyvää hukkalämpöä. Valitettavasti
>tämä ei kuitenkaan ole joka paikalla mahdollista, sen takia esim. itselläni
>on vielä öljylämmitys omassa kodissani.
Väärin, mm. Vieska Energia polttaa turvetta yms. saadakseen
kaukolämpöverkkoon lämpöä. Ylimääräisellä hukkalämmöllä tuotetaan
lisäksi pieni määrä sähköä.
Ossi
> Ainoa tunnettu keino lisätä "puhdasta" energiaa olisi rakentamalla lisää
> ydinvoimaa. Vesivoimaa sen paremmin kuin tuuli- tai aurinkovoimakaan ei
> pystytä rakentamaan lisää niin että se kattaisi lisätarpeen. En ota kantaa
> siihen pitäisikö ydinvoimaa lisätä vai ei, mutta periaatteessa valitsemalla
> sähkö lämmitysmuodoksi talon omistaja kylläkin tukee ydinvoimaa. Varsinkin
> jos samalla on huolissaan ympäristön likaantumisesta ja kaiken maailman
> kasvihuoneilmiöistä.
>
(Tämä nyt alkaa mennä jo hiukan off-topic tässä ryhmässä. )
Ydinvoima ja sähkölämmitys sopivat aika heikosti yhteen. Ydivoimala
ajaa koko ajan 100% teholla ellei se ole huollossa (normaalisti kesällä).
Talvella kun pakkaset kiristyvät ja lämmityssähköä tarvitaan kovasti lisää, ei
sitä
pystytä tuottamaan ydinvoimalla.
Antti
Nyt menevät jyvät ja akanat sekaisin.
Suomen ydinvoimalaitokset ovat puhtaita lauhdelaitoksia, jotka tuottavat
ainostaan
sähköä. Pienlämmityskattila taasen tuottaa kuumaa vettä eli lämpöä.
Jos öljyllä tuotetaan sähköä samalla periaatteella kuin Suomen
ydinvoimalaitoksilla
eli puhtaana lauhdelaitoksena, ei sähköntuotannon hyötysuhde ole
ydinlaitosta
kummempi.
Mitä tarkoitin: ei voida vertailla keskenään sähköntuotannon hyötysuhdetta
ja lämmöntuotannon höytysuhdetta.
Sita se ei tee. Tama, jos joku kuuluu rakentamisen osa-alueeseen .
Ossi ei selvastikaan tieda sahkontekemisen perusperiaatetta, ja itse luen
ydinvoiman aivan selvaan lauhdevoiman kastiin, vaikka se eri tilastoissa
vedetaankin
aina omaan yksinaisyyteensa .
>
>Miten nuo luvut ovat syntyneet? Meneekö uraanin halkeamisesta syntyvästä
lämmöstä 60% harakoille ja miten?
Jääkö öljyn polttamisesta syntyneestä lämmöstä talteen todellakin 95% ja
hukkalämpöä (savukaasut yms) vain 5%?
>Jos viitsisit hieman selventää, ette jäisi vain heitoksi, jolla ei ole
>pohjaa.
>Hantte
>
>
Ydinreaktion lammosta todellakin menee suurin osa mereen, Hantte, ja
keskusoljykattilalla tuotetusta lammosta jaa todellakin talteen lahes kaikki
.
>Suomen ydinvoimalaitokset ovat puhtaita lauhdelaitoksia, jotka tuottavat
>ainostaan
>sähköä. Pienlämmityskattila taasen tuottaa kuumaa vettä eli lämpöä.
Sama myos "Visa" , ydinvoimalaitos tosiaan tuottaa reippaasti enemman
lampoenergiaa
kuin sahkoenergiaa .
K.Lundqvist tuntuu olevan asiasta pitkalti perilla .
Jos on kaksi samanlaista taloa jotka kuluttavat saman tehon vuodessa, toinen
oljylla, toinen sahkolla, kuluttaa tama "sahkotalo" tosiaan 60 prosenttia
enemman
energiaa kuin suoraan oljylla suoraan lammitetty. Taman takia sahkon hinta
on tallahetkella
pahasti pielessa , verrattuna muihin , mutta korjaantunee siita?
Sahkolla voidaan tehda kaikenlaista hyodyllista ja katevaa juttua, mutta
silla suoraan
lammitys on kylla vahan kyseenalaista touhua mielestani . Hinta houkuttaa
ihmisia, ja sen
takia pitaisikin pian saada hinnat "oikeinpain" .
Timo
Yritin olla vastaamatta, mutta pakko kuitenkin...
Olet periaatteessa oikeassa, mutta edellinen kirjoittaja ei ollut. Kyse on
siitä, mita otetaan hyödyksi ja mitä ei. Lauhdelaitoksen, tässä tapauksessa
ydinvoimalaitoksen, tehtävänä on tuottaa loppukäyttäjälle sähköä, ei lämpöä.
Sen SÄHKÖNtuotannon hyötysuhdetta ei voi verrata lämpölaitoksen (tässä
tapauksessa pienlämpökattila) LÄMMÖNtuotannon hyötysuhteeseen, koska
lämpölaitoksen pääasiallinen tehtävä on tuottaa lämpöä. Tätä vertailua
halusin kritisoida.
Yritin tuoda esille sen, että periaatteessa kattilan polttoaineella ei ole
merkitystä, vaan itse tuotteilla - tuotetaanko voimalaitoksen ulkopuolelle
sähköä, prosessihöyryä, kaukolämpöä ja mihin tuotantoon voimalaitos on
optimoitu. Ja siksi lauhdelaitoksen (lue: suomalaista ydinvoimalaitos)
SÄHKÖNTUOTANNON hyötysuhdetta ei voi verrata pelkästään lämpöä tuottavan
kattilan LÄMMÖNTUOTANNON höytysuhteeseen (lue: öljykäyttöinen pienkattila).
Kärjistettynä: jos ydinvoimalla tuotettaisiin omakotitaloon lämpöä, voisi
sen lämmöntuotannon hyötysuhde olla yhtä hyvä kuin öljykäyttöisen kattilan.
Suurissa höyry- ja lämpökattiloissa on parempi hyötysuhde kuin
pienkattiloissa ja samoin
päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat alhaisempia.
Pienkattilan PALAMIShyötysuhde voi olla 96%, mutta tuotannon
kokonaishyötysuhde
jää reilusti tämän alle. Keskitetty lämmöntuotanto (isot yksiköt) on aina
tehokkaampaa ja
ympäristöystävällisempää tuotettua energiayksikköä kohti. Pienkattilan
kokonaishyöty-
suhde on reilusti alle 90%, ehkä paremminkin alle 80%. (Se öljykattila kun
kuluttaa sähköä).
> Jos on kaksi samanlaista taloa jotka kuluttavat saman tehon vuodessa,
toinen
> oljylla, toinen sahkolla, kuluttaa tama "sahkotalo" tosiaan 60 prosenttia
> enemman energiaa kuin suoraan oljylla suoraan lammitetty.
Aivan oikein, ellei sähkö ole peräisin yhteistuotantovoimalaitoksesta
(sähkö+lämpö),
jonka kokonaishyötysuhde voi olla yli 90% (brändinä ns. "hyötysähkö").
Tällöin
suora sähköenergian käyttö on pientalossa ympäristöystävällisempää sekä
päästöjen että tuotannon paremman hyötysuhteen vuoksi. :-)
Joko jätetään tämä asia hautumaan? Puuh.
No jos sitä haluaisit ajatella toisella tavalla, niin minun talooni tulee
lämmitysenergiaa öljyn muodossa. Poltan sitten sitä ja saan talteen 96%
öljyn sisältämästä energiasta kattilassa ja käytän sitä taloni
lämmittämiseen.
Naapurilla on 3000 litran varaaja, jota kuumennetaan yösähköllä. Hänellä
hyötysuhde on 100%, koska kaikki käytetty sähkö muuttuu lämmöksi.
96% vs. 100% sähkölämmittäjän hyväksi, eikö niin ?
Öljyntuotannon hyötysuhde ei myöskään ole 100%, osa öljystä menee jo
pelkästään kuljetuksiin.
Jos sähkölämmittäjän sähkö tuotetaan öljyllä, voidaan sitä tuottaa esim.
laitoksessa joka puskee sekä sähköä että lämpöä öljystä, turpeesta tai
kivihiilestä (tällöin hukkalämpökin jää hyödyksi), vesivoimalla hyvällä
hyötysuhteella, tuulivoimasta, tai vaikka ydinvoimalla, jolloin noin 30%
tuotetusta lämpöenergista saadaan muutettua sähköksi, loput pusketaan mereen
ja kalankasvattomoihin.
>Suomen ydinvoimalaitokset ovat puhtaita lauhdelaitoksia, jotka tuottavat
>ainostaan
>sähköä. Pienlämmityskattila taasen tuottaa kuumaa vettä eli lämpöä.
>
>Jos öljyllä tuotetaan sähköä samalla periaatteella kuin Suomen
>ydinvoimalaitoksilla
>eli puhtaana lauhdelaitoksena, ei sähköntuotannon hyötysuhde ole
>ydinlaitosta
>kummempi.
>
>Mitä tarkoitin: ei voida vertailla keskenään sähköntuotannon hyötysuhdetta
>ja lämmöntuotannon höytysuhdetta.
Ei, mutta jos mietitään tuotantoketjun kokonaishyötysuhdetta, niin asia on
taas validi. Minusta ei juuri kannata ensin tehdä sähköä lämmöstä huonolla
hyötysuhteella jotta se taas voitaisiin muuttaa lämmöksi.
--
Toni
Ja siksi ne ovat olemassa
> Pienlämmityskattila taasen tuottaa kuumaa vettä eli lämpöä.
Niin tekee, mutta mistä sähkö?
Miksi polttaa öljyä, kun maalämpö on paljon ympäristöystävällisempi
vaihtoehto?
Maalämmön hinta ei nouse (eikä laskekaan) niin radikaalisti kuin muut
energiamuodot, koska sähkön osuus siinä ei ole suurin energianmenoreikä.
Maalämmön kannattavuudesta investointina voi jauhaa ja nyt se ei tämän
päivän hinnolla taida olla järkevää, mutta ei öljyn, sähkön tai puunkaan
hinta taida pitkässä juoksussa laskea.
Itse olen pikkuhiljaa alkanut kallistua maalämmön kannalle, kun olen
taloa "suunnitellut". Perusteena on voimakkaasti muiden lämmitysmuotojen
energian jatkuva kallistuminen (öljyn jopa hirmuinen). En usko, että se
kerran korkealle noussut energian hinta koskaan laskee takaisin
ennalleen, vaan aina mennään ylöspäin.
> Sama myos "Visa" , ydinvoimalaitos tosiaan tuottaa reippaasti enemman
> lampoenergiaa kuin sahkoenergiaa .
Johon se on suunniteltu.
>
> K.Lundqvist tuntuu olevan asiasta pitkalti perilla .
Jep, jaksoi kirjoittaa perusasiat esille, jotta asiaa tuntemattomatkin
sen tajuavat.
> Jos on kaksi samanlaista taloa jotka kuluttavat saman tehon vuodessa, toinen
> oljylla, toinen sahkolla, kuluttaa tama "sahkotalo" tosiaan 60 prosenttia
> enemman
> energiaa kuin suoraan oljylla suoraan lammitetty. Taman takia sahkon hinta
> on tallahetkella
> pahasti pielessa , verrattuna muihin , mutta korjaantunee siita?
En nyt muista ydinsähkön hintaa tarkalleen, mutta taitaa olla paljon,
paljon halvempaa kuin se, mitä kotitalouksiin myydään. Ei sähkön hintaa
niin hirveästi kai verovaroin subventoida teollisuuden hyväksi.
Sorry, että taas sählään tähän väliin, mutta kun...
Asioita näytetään kyllä opiskellun, mutta niitä ei ole vielä täysin
ymmärretty.
Taitaa olla vain sivuaine, johon ei ole ollut aikaa oikein paneutua , vai?
POLTTOprosessi EI ole lämpövoimaKONE, eikä palamisessa syntyneiden
savukaasujen maksimilämpötilalla ole käytännössä MITÄÄN tekemistä
kattilan hyötysuhteen kanssa. Ollaan nyt sotkettu kaksi ( ja jopa useampia )
erilaisia hyötysuhdekäsitteitä ja niiden laskemistapoa keskenään.
Öljykattilan hyötysuhde lasketaan öljyn lämpösisällöstä - mitä siinä välillä
sitten tapahtuukaan, on ihan herttaisen yhdentekevää.
Lisäksi näytetään jatkossa onnellisesti sotkettavan vielä energian siirron
hyötysuhde samaan käsitteiden sekamelskaan, joten eipä tässä juuri
kannata edes yrittää lähteä näitä asioita tällä foorumilla enempää
vatvomaan tai selvittelemään.
>Ydinvoimalassa taas höyry ei ole kovin kuumaa verrattuna öljykattilan
>savukaasuihin, joten hyötysuhdekin (sähköntuotannossa) jää matalaksi. Loppu
>menee väkisin hukkalämmöksi, siitä ei enää saa sähköä jauhettua millään,
>ellei sitten pysty lauhduttamaan johonkin vielä merivettäkin kylmempään.
>Ydinvoimalan hukkalämpöä voi tietysti käyttää hyväksi lämpönä, mutta
>ongelmana on se, että voimalat ovat aivan liian kaukana suurista
>kaupungeista, jotta sitä voisi hyödyntää esim. kaukolämpönä. Lisäksi
>sähköntuotannon hyötysuhde putoaisi vieläkin pienemmäksi.
Myllytetään nyt näitä hyötysuhde-asiota vielä vähän enemmän:
Jos ydinvoiman hyötysuhde laskettaisiin samojen periaatteiden mukaan
kuin tavallisten polttoon perustuvien voimalaistosten, niin uraanin
energiasisällöstä saataisiin HÄTÄISESTI talteen vain noin yksi (1)
prosentti.
Joten : samoilla periaatteilla laskettuna tuo 40% on ihan TÄYTTÄ utopiaa,
vaikka se olisikin sen, jonkun aikanaan mainitseman, "1:s kierron"
hyötysuhde.
Siitäkin huolimatta ... ydinvoiman puolesta ... Xpert
Eläköön maamme tulevat, viides (5:s) ... ja kuuden (6:s)
ydin-VOIMA-reaktorit ... ja nämä mieluiten sijoitettuna uuteen,
kolmanteen (3:een) YDINVOIMALAAN !
(...joten jätetään se Otaniemen, nykyisin "kobolttikanuuna"na
toimiva yksikkö tällä kertaa vain omaan arvoonsa, koska sillä ei
pyöritetä generaattoria, joka syöttäisi sähköä valtakunnan verkkoon)
>öljykattilassa noin 60-asteiseen kattilaveteen), sitä parempi on
>jäähtyvät jopa alle 100-asteisiksi (kattilavesi esim. 60 astetta).
Ainakin meillä tuo kattilatermostaatti on jossain 85 asteessa. Max. 60
asteinen lämmin käyttövesi tuotetaan kattilavedestä sekoittamalla
siihen kylmää vettä. (Paitsi meillä kun venttiili jumittui jo vuosia
sitten...)
Kiitos eXpert, edes joku ymmärtää asian, jota yritin selittää.
Mutta palataanpas vielä T. Uusilehdon kommenttiin sähkön hinnasta:
>energiaa kuin suoraan oljylla suoraan lammitetty. Taman takia sahkon hinta
>on tallahetkella pahasti pielessa , verrattuna muihin , mutta korjaantunee
siita?
Miten sähkön hinta on pielessä ja mihin verrattuna? Liian halpaa, vai?
- Visa
> Sitäpaitsi ihmiset eivät taida välittää siitä mitä energia maksaa kun on
> olemassa niitäkin jotka ensin rakentavat 25000 markkaa maksavan
> vuolukivitakan taloonsa säästäkseen ehkä korkeintaan 4-8000 kWh vuodessa
Samalla logiikalla varmaan väität, että kaikki ihmiset, jotka asentavat taloonsa
50 tonnin ikkunat, ovat vähän hölmöjä? Kaikkein halvimmaksihan tulisi jättää
kaikki ikkunat pois ja hoitaa valaistus sähkölampuilla.
Ei rakentamisessa voi/pidä ajatella kaikkea vain kustannusten kannalta. Takka on
tosi kiva peli, hyvän näköinen, rätisee kivasti, ja siinä voi paistaa makkaraa.
Ja jos se on siististi tehty, niin naapurit on vielä vihreinä kateudesta. Näiden
todellisten hyötyjen lisäksi se vieläpä tuottaa hieman lämpöä.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Oljyyn,puuhun,turpeeseen,kaukolampoon verratttuna liian halpaa tottatosiaan
!
Eroa pikkuisen pitaisi saada; muiden hintaa alas, tai lammityssahkon ylos .
Aina ennenkin on talot lammitetty , eika sita varten ole tarvinnut laittaa
johdon paita "oikkariin" .
Tama nykyinen hulvaton tapa on tuonut, ja tuomassa ison joukon ongelmia .
Tottahan
nyt sahkohellat ja pesukoneet ym. kasittaa, mutta etta koko talo ??
Timo
> Visa kirjoitti viestissä ...
> >Miten sähkön hinta on pielessä ja mihin verrattuna? Liian halpaa, vai?
> Oljyyn,puuhun,turpeeseen,kaukolampoon verratttuna liian halpaa tottatosiaan
> Eroa pikkuisen pitaisi saada; muiden hintaa alas, tai lammityssahkon ylos .
Sähkön hinta ei kovin helpolla tule ylös, kun on tuo vapaa kilpailu. Eri
sähköyhtiöt tuottavat sähköä eri menetelmillä. Jos joku menetelmä on joskus
kalliimpaa, ei hintaa voi kuitenkaan nyhtää suoraan asiakkailta, koska he
vaihtavat heti sähkön toimittajaa sellaiseen, jonka menetelmillä saadaan
tuotettua halvemmalla sähköä. Sähkön hinta pysyy stabiilina.
Öljyn kanssa tilanne on toinen, kun OPEC saa ihan vapaasti sopia hinnat, millä
kaikki toimittajat myvät öljynsä. Kilpailua voisi lähinnä saada aikaan, jos
öljyä saisi ostaa eri maista. Silloin voisi tuottaa öljynsä maista, joissa on
pienempi verotus. No näinhän ei tietysti saa tehdä. Eikä siinä oikein olisi
järkeäkään, kun kuljetukset söisivät kaiken hyödyn. Öljyn hinta pysyy
korkeimman käressä ja sahaa edes takaisin hamaan loppuun asti.
Lämmityssähkön hintaa voisi tietysti nostaa verotuksella. Tätähän kukaan ei
tosin tietenkään halua. Öljylämmittäjät voisivat kyllä hetken kiljua riemusta,
kun öljylämmitys olisi taas hinnaltaan kilpailukykyinen sähkölämmityksen
kanssa. Mutta nousisi se valaistussähkönkin hinta, joten loppujen lopuksi
kaikki häviäisivät. Toivottavasti et siis aloita kansanliikettä sähkön hinnan
nostamiseksi. Odottele mieluummin, että öljyn hinta taas laskee.
HÄ!!!
Onko kaikki kotona vai oletko vain kateellinen sähkölämmittäjille, kun
heidän energiansa tuotetaan suurissa tuotantoyksiköissä ja myydään
normaalilla katteella asiakkaalle?
Mitä pitäisi tehdä?
-Satojen prosenttien sähkövero?
-Myyntikatteen nosto moninkertaiseksi, jotta päästäisiin valittamaan
sähköntuottajien megavoitoista?
-Siirtää sähköyhtiöiden/-tuottajien voitto kommunistisin keinoin muiden
energialähteiden hintasubventaatioon?
Taitaa mielestäsi kateus olla kannattava voima? Ja järkevä
energiantuotto taitaa olla vieras ajatus?
Minusta T. Uusilehdon ajatus oli kuitenkin oikea. Sähkön hinta on tällä
hetkellä
kestämättömän alhainen. Lähinnä ajattelen tätä ongelmaa sähkön tuottajien
kannalta.
Tuotantolaitokset nimittäin vanhenevat tällä sähkön hinnalla käsiin, eikä
uusia, suuria
investointeja tehdä eikä ole tehty vuosiin. Tilanne on hankala ja siihen
tullaan
varmaankin puuttumaan jossain vaiheessa 'ylemmältä taholta'. Kohta
valtakunnassa
ei ole riittävästi toimintakuntoista tuotannon varakapasiteettia, koska
kukaan ei
investoi uusiin laitoksiin ja sähkönkulutus vain jatkaa kasvuaan.
Keskusteluryhmämme huomioiden - pientaloasujille alhainen sähkönhinta on
tietenkin
hieno juttu. :-)
- Visa
Eipas Petri se mene noin !
melkoisen osan vuoden tunneista ikkuna myos "tuottaa" , eli
antaa auringon sateilytehoa taloon, joka on kaikki pois peruslammityksesta,
edellyttaen tietysti etta saato toimii talossa oikein.
Tama teho ei myoskaan ole mikaan ihan merkitykseton; noin 1300 wattia per
neliometri,
muistaakseni...(voin tarkistaa jos piukaksi menee) .Tosin ikkuna heijastaa
jonkin
prosentin siita pois, mutta paljon viela jaakin .
>Ei rakentamisessa voi/pidä ajatella kaikkea vain kustannusten kannalta.
Takka on
>tosi kiva peli, hyvän näköinen, rätisee kivasti, ja siinä voi paistaa
makkaraa......
...........................
Tuo on kylla ihan hyva nakokanta , yes !
terv.
Timo
Noh, Hantte nyt heitti vahan ylilyontia. Eihan tassa mnistaan kateudesta ole
kyse.
Tottahan voisin itsekin alkaa vaikka heti lammittamaan sahkolla, ei siina
mitaan .
Itse valmistan tata hienoa tuotetta myyntiin, ja lisaksi olen kuunnellut
kaikenlaisia
valituksia lisaydinvoimaloista, ymparistosta ym .... niin siitakos syntyy
tama selva toteamus
jarjettomasta suhraamisesta sahkon kanssa .
Ja Petri, ala pelkaa mitaan kansanliiketta, ja kylla se sahkon hinta on aina
seurannut oljyn hintaa, joskin pikku viiveella, mika toteutuu nytkin aivan
varmasti .
Timo
> melkoisen osan vuoden tunneista ikkuna myos "tuottaa" , eli
> antaa auringon sateilytehoa taloon, joka on kaikki pois peruslammityksesta,
> edellyttaen tietysti etta saato toimii talossa oikein.
Menee nyt vähän hiusten halkomiseksi, mutta säätö on kyllä tosi vaikea saada
toimimaan oikein. Ongelmana on se, että tuo lämpö tulee juuri silloin, kun sitä
kaikkein vähiten haluaisi, eli kesällä. Tällöinkin lasivillalla tukitut
ikkuna-aukot ovat paremmat, koska sisäilma pysyy mukavan viileänä :-)
Sinänsä on minun mielestäni vähän nuivaa laskea kaikki rakentamisen
investoinnit rahassa. Sopivasti laskemalla ja painottamalla pystyy
perustelemaan ihan minkä ratkaisun tahansa. Ja koska kaikki ratkaisut ovat
perusteltavissa kustannuksilla, ei niitä kannata käyttää perusteluina.
Kunakin rakennusaikana on jonkinlainen yleisesti vallalla oleva käsitys siitä,
millainen talon kuuluu olla. Tällä hetkellä stereotypia on 1 1/2 kerroksinen
puutalo, jonka yläkerta jätetään rakennettavaksi myöhemmin (hahhaa, kuinka moni
jäi kiinni housut kintuissa :-). Lämmityselementit ovat lattiassa tai katossa.
Ilmastoinnissa on koneellinen tulo ja poisto, ja LTO. Taloon laitetaan varaava
takka leivinuunilla ja puukiuas. Lattiat pinnoitetaan klinkkereillä, parketilla
tai laminaatilla. Lämmitys hoituu joko helposti sähköllä, perinteisesti
öljyllä, trendikkäästi maalämmöllä, tai uusromanttisesti puulla.
Helpoimmalla pääsee, kun vaan laittaa kiltisti kaikki ne lelut, mitkä
rakennushetkellä ovat in, miettimättä hirveästi niiden kustannuksia tai järkeä.
Keskimäärin valinnat onnistuvat. Monimutkaisemmat ratkaisut kuten lämmitystapa
kannattaa ratkaista lonkalta, sen mukaan mikä nyt tuntuu hyvältä.
Kokonaiskustannusten laskentaan pitää tehdä julmetusti olettamia, mitkä sitten
joko osuu oikeaan tai ei.
Meille valittiin aikoinaan sähkölämmitys lattia/katto-vastuksilla, koska se oli
halpa investointikustannuksiltaan ja helppo ja mukava käyttää. Mulla on pieni
perstuntuma siitä, että se on myös pitemmällä aikavälillä halvempi kuin muut
vaihtoehdot. Halpojen investointikustannusten säästöt on jo kuitattu pois.
Niitä ei voi enää kukaan viedä, niinkuin esim. nyt öljylämmittäjiltä vietiin
ainoa järjestelmän kiistaton hyöty - lämmitysöljyn halpuus. Saas nähdä kuinka
aikoinaan käy niille jotka valitsevat maalämmön. Yksi yllätys, ja hieno kokeilu
tulikin poskettoman kalliiksi. Parempi pää pivossa kuin kymmenen oksalla, sano.
Tuon "maalammon" luen kylla viela kuuluvaksi sahkolammityksen kategoriaan
hetken aikaa . Sen verran siina on osaa kokonaistuotosta peraisin suoraan
valtakunnansahkoverkosta.
Nimitys on hyvin kaupallinen, ja osana kuluttajien pettamisajatusta, eli
suomeksi businesta .
Timo