50-luvun rintamamiestalon kunnostaminen, radon, jne.
Jani Turpeinen
Kyseessä on puolitoista kerroksinen talo, jonka kellarissa on sauna,
pesuhuone ja autotalli. Kävin esittelyssä ja talo näytti olevan osin lähes
alkuperäisessä kunnossa. Taloon oli tehty hieman remonttia mm. ikkunat oli
vaihdettu 3-kerroksisiin ja katon peltikate uusittu. Talo oli myös liitetty
kunnallistekniikkaan 1-2 vuoden sisällä.
Ne, joilla on kokemusta rintamamiestalojen remontoimisesta ja miksei
muutkin, voisivat kertoa mahdollisista sudenkuopista liittyen kyseiseen
rakennustyyppiin. Kun olen puhunut työkavereiden kanssa aikeistani ostaa ko.
talo ovat kaikki olleet sitä mieltä, että siitä ei seuraa kuin ongelmia
loppuelämäksi. Tosin kukaan heistä ei asu vastaavanlaisessa talossa.
Itseäni alkoi mietityttämään mahdollinen radonongelma. Onko kenelläkään
täällä ollut ongelmia radonin kanssa? Onko radonpitoisuuden pienentämiseen
tehokasta keinoa kellarillisessa talossa? Säteilyturvakeskuksen sivuilta
löytyi tietoa mm. radonimurista. Onko tälläinen imuri oikeasti
hyödyllinen/tehokas? Mitä ne maksavat?
Toinen asia mikä kiinnostaisi tietää on koneellisen ilmanvaihdon
hyödyt/haitat. Minkälaisia laitteita yleensä asennetaan omakotitaloihin ja
paljonko ne maksavat? Voiko asennusta tehdä itse vai onko täysin
ammattimiehen hommia? Talon mitat ovat noin 7m x 8m.
Talon ulkolaudoitus pitäisi vaihtaa ja eristystä lisätä. Onko kukaan tehnyt
vastaavaa, ja paljonko tuli maksamaaa? Itselläni ei ole mitään käsitystä
materiaalikuluista. Työ olisi kuitenkin tarkoitus tehdä omalla porukalla.
-Jani-
Kuikka K
kuulu rintamamiestaloihin. Eristyksen lisäys ulkopuolelle tekee talosta
sellaisen kuten Panu Kaila kuvaa: talo kuin posket pullollaan. Jos
johonkin tarvitaan yleensä lisäeristystä niin ylös, sinne katon rajaan
tai yläpohjaan.
Luepa ensin Kailan kirjoja ennen kuin ryhdyt projektiin.
Nimim. Rintamamiestalossa 10 vuotta asunut ja edelleen asuva.
MarkoI
> Ne, joilla on kokemusta rintamamiestalojen remontoimisesta ja miksei
> muutkin, voisivat kertoa mahdollisista sudenkuopista liittyen kyseiseen
Salaojat? Vanhat ruukkuputkesta tehdyt tuskin ovat enään hengissä. Pysyy
kellari hiukan kuivempana eikä routa liikuta perustusta. Yleensähän nuo
kellarilliset ovat perustettu niin syvään, ettei routa sinne yllä, mutta
kun mainitsit kellarin autotallin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että
siinä ei kestä mikään perustus ehjänä talven yli. Vettä keräävä ajoluiska
ja olematon salaojitus on kiva yhdistelmä. Riippuu tietenkin myös
rakennuspohjasta. Oma talo lepää siltin päällä jonka veden läpäisevyys on
vähän niin ja näin...
> Toinen asia mikä kiinnostaisi tietää on koneellisen ilmanvaihdon
> hyödyt/haitat. Minkälaisia laitteita yleensä asennetaan omakotitaloihin ja
Koneellinen ilmanvaihto on tietenkin ihan ok, mutta jokanurkasta vetävään
rintamamiestaloon suht turha ilman koko vaipan tiivistystä. Korvaajaksi
sopisi vaikka villasukat talvella ja kesällä pari laitetuuletinta kellarin
tuuletushormiin.
Kyytipojaksi tuhti nippu kannustusta talonhankintaan. Vielä pystyssä olevat
rintamamiestalot ovat pääsääntöisesti hyvin tehtyjä aikoinaan ja pysyvät
myös pystyssä, mikäli ei remontoi sitä purkukuntoon. Pysyy taulutkin
seinillä ilman outoja kipsilevyspesiaaliklipsuvipstaakeja :)
--
M
KWr
vm -57. Ei näihinkään oikein voi suoraan kertoa ohjeita että
mitä kannattaa tehdä ja mitä ei kun näitäkin on rakennettu
kuitenkin niin eri "asenteilla." Meillä on ainakin käytetty
puutavara niin huonoa kuin nyt ylipäätään on mahdollista,
täyssärmäistä ei ole vielä tähän mennessä löytynyt. Tuosta(kin)
johtuen ei kannata odottaa tällaista remnontoidessa että siitä
tulee nyt sitten "oikein vimpan päälle." Muuraustyöt puolestaan
meillä on tehty todella hyvin. Näiden talojen korjaamisessa
kannattaa aina yrittää löytää se kultainen keskitie.
Itse en kajoaisi noihin "kellarimalleihin." Meillä on
tuuletettu alapohja reilulla ryömintätilalla ja olen siihen
tyytyväinen, helppoa korjata ja toimii vuosikymmeniä/satoja jos
tuuletuksesta huolehditaan.
Kaikenkaikkiaan uskallan suositella näitä aina vaan kaikille
ketkä arvostavat käden taitoja ja joilla on vähän sitä
"rintamamieshenkeä" - sitä tarvitaan; varsinkin
pakkaskaudella... :)
Karri
Markku
Moro,
Tuollaisen talon voi todellakin monella eri korjaustavalla pilata.
Seinien "tukkiminen" ottamatta huomioon nykyisestä poikkeavaa
rakennetta on yksi parhaita. Samoin kellarin käyttö lämpimänä tilana
saattaa lisätä kellarin ja seinien kosteutta, joka sitten kulkeutuu
muuallekin taloon. Mutta koneellisesta ilmanvaihdosta olen taas
eri mieltä. Me laitoimme taloon molempiin suuntiin koneellisesti
puhaltavan ilmanvaihdon. Lopun talon osalta tuo onkin aika turha,
mutta kellarin mahdollisen kosteusrasituksen vähentämiseen yksi lisä.
Toinen on tosiaan jo mainittu salaojitus ja siihen liittyvä eristys.
Kun puhutaan siitä, kuinka painovoimainen ilmanvaihto kuuluu
rintamamiestaloon, niin siitä ei voi jättää pois mainintaa
hella/muuri/yms. lämmityksen keskeisestä osasta ilmanvaihdossa.
Puu- tms. polttamalla-lämmitys kuuluu myös rintamamiestaloon, ja
tuosta pois vaihtaminen vähentää selkeästi ilmanvaihdon tehoa.
Eristyksen lisääminen voi olla ihan mahdollinen kuvio ainakin
tuulensuojalevyn osalta, jos ulkolaudoitus pitää vaihtaa.
Mutta, se tosiaan muuttaa talon ulkonäköä aikalailla. Itse en
kuitenkaan pitäisi tuota ylipääsemättömänä ongelmana. Rakenne
pitää vain ottaa kunnolla huomioon, ja muistaa ilmarako, joka
alkuperäisestä seinästä tod. näk. puuttuu. Minullekin on jo
toitotettu tarpeeksi monta kertaa, että ilman laudoituksen
uusimistarvetta, ei lisäeristyksellä pääse säästöihin. Tosiaan
tuo kattopuoli on paljon parempi kohde, jos tarvetta on.
Itse en ostaisi ainakaan rintamamiestaloista uudempaa taloa, mutta YMMV.
Loppuiäksi projektia - pitää varmasti paikkansa, mutta se hieno puoli
noissa on, että kaikkea voi korjata. Talon rakenne on yleensä selkeä
ja yksinkertainen, ja suurin osa asioista on mahdollista ottaa auki
ja korjata. En missään nimessä vaihtaisi omaa pois, mutta jos asumisen
helppous on elämäntehtävä, ei välttämättä kannata valita
rintamamiestaloa, tai vanhempaa.
Asioita joita itse tarkastaisin:
- Alakerran pesutilat - kuinka hyvin/oikein tehty ja kunto?
- Sokkelin eheys
- Runkorakenteiden kunto
- Onko muissa kerroksissa kosteita tiloja - kunto?
- Kattorakenteiden tuuletus - hometta / sieniä?
- Kattorakenteiden kunto
Aloitetaan nyt vaikka näistä ;-)
T.
Markku
Ismo Lehikoinen
sijaitsee missä
tahansa harjun alueella, voi olla ongelmia radonin kanssa. Kaupungin neuvonta
kyllä auttaa tuossa
kiitettävästi, missä pahimmat alueet ovat.
Koneellinen tuuletus, itsellä on 57 rakennettu rapattu puurunkoinen
2-kerroksinen jossa myös sauna
ja askartelutilat on kellarissa.
Kellariin ei ole onneksi tehty mitään ylimääräisiä eksoottisia lämmöneristyksiä,
itse porautin muutaman
reiän lisää jotta ilma vaihtuu paremmin saunan pukuhuoneesta sekä varastosta
että askartelutilasta.
Yläkerta lämpeää mukavasti menneillä kuumilla keleillä, mutta ikkunoita auki
pitämällä (sivu-ullakoista
toinen on purettu huoneen tasalle ja niissä on ikkunat (kesän auki).
Itse suosittelen vesiputkiston uusintaa jos ei ole jo tehty, aika tekee sille
tehtävänsä.
Ulkopuolelta ei ole ollut tarvetta korjata salaojia etc. Jos alakerta olisi ja
haluaisi siitä "lämpimän"
tai asuttavan tilan niin sitten olisi syytä käydä ulkopuoliset vesieristykset
läpi ja salaojat.
Mites sähköt siinä ? Varmaan alkuperäinen liitos, jolloin pääsulake on tolpassa
?
Suosittelen paneutumista ja puuhaa tulee riittämään, mutta jos ei hanki niin
mihin sen ajan sitten
käyttäisi.
Onko tuo ulkolaudoitus niin huonossa kunnossa ettei osin vaihto riitä ?
--ismo-
Sami Seppälä
todennäköisesti täynnä mustaa lietettä ja lähes tukossa. Jos ovat vanhaa
betoniviemäriä niin ainakin sokkelin alittava kohta on hajalla ja vesi menee
mihin pääsee, sillä todennäköisesti talo on sen verran painunut, että
viemärit ovat hajonneet.
Itsellä näin oli ja huomattiin vasta vanhaa laattaa pois piikatessa.
En näkisi kellarillisessa perustuksessa sen enempää murhetta kuin matalassa
perustassa.
Itse ostimme vuosi sitten rintamamiesmurjun jossa on kellari sekä -60
luvulla rakennettu lisäsiipi minkä alla on autotalli.
Siiven betonivalu sokkelin oli routa halkaissut ja seinät oli tullut n.10cm
sisään halkeaman kohdalta.
Tuettiin koko lisäsiipi holvituilla, purettiin lekalla vanha sokkeli pois ja
muurattiin uusi 240mm lecaharkoista jonka alle kunnollinen antura.
Salaojitus tuli luonnollisesti laitettua siinä samalla kun seinänvierukset
olivat auki.
Koko homma kesti n. kuukauden kun itse autoin minkä pystyin ja kaksi tuttua
raksa-ukkoa hoiti muuraukset sun muut vaativammat hommat.
Nyt ollaan juuri aloittamassa alkuperäisen rakennuksen sokkelin korjausta
kun on routa siihenkin halkeamia tehnyt.
Tarkoitus on muurata 150mm lecaharkoista vanhan betonisokkelin viereen
sisäpuolelle vahvistava seinä ja laittaa uuden ja vanhan väliin 50mm
uretaanilevy eristeeksi ja ulkopuolelle salaojat, patolevy sekä 50mm
styroksi.
Kustannusarvio itse tehtynä salaojineen on n.2000euroa.
Sami
MS
Pari juttua tuli mieleen kun mainitsit:.
> alkuperäisessä kunnossa. Taloon oli tehty hieman remonttia mm. ikkunat oli
> vaihdettu 3-kerroksisiin ja katon peltikate uusittu. Talo oli myös
liitetty
> kunnallistekniikkaan 1-2 vuoden sisällä.
Itselläni oli ihan A ja O ettei taloa olla korjattu aiemmin liikaa. Jos se
kerran on pysynyt kunnossa suuremmin korjaamatta on se silloin
oletettavasti suht kunnossa nytkin. Lisäksi vanhojen "korjausten
korjaaminen" on hämmästyttävän hankalaa hommaa... Käytiin katsomassa
useitakin kohdetta joissa oli mm. sähkötöitä kolmelta vuosikymmeneltä Arvata
saattaa oliko niistä minkäänlaisia kuvia (:
Ikkunat ja katto kun on kunnossa ja suoria voi suhteellisin rauhallisin
mielin käydä käsiksi sisärakenteisiin ja tekniikkaan jos vaan on muuten ehjä
talo eli ei ole (pahoja) lahovaurioita ja jos sokkeli_on_ehjä eikä haise
pahemmin "mummolalta". Sieni kuolee jos sen aiheuttaja korjataan ja pidetään
rakenne jatkossa kuivana.
> talo ovat kaikki olleet sitä mieltä, että siitä ei seuraa kuin ongelmia
> loppuelämäksi. Tosin kukaan heistä ei asu vastaavanlaisessa talossa.
Minulle sanoivat noin ihan vastaavanlaisessa talossa asuvat. Ja varmaan osa
totta onkin. Kukaan ei jostain syystä varsinaisesti hauku taloaan eivätkä
ole siitä luopumassa. Mistä lie johtuu..?
> Toinen asia mikä kiinnostaisi tietää on koneellisen ilmanvaihdon
> hyödyt/haitat. Minkälaisia laitteita yleensä asennetaan omakotitaloihin ja
> paljonko ne maksavat? Voiko asennusta tehdä itse vai onko täysin
> ammattimiehen hommia? Talon mitat ovat noin 7m x 8m.
Meillä on suunnilleen samankokoinen (8x8) talo ja meille on kovasti
ehdotettu ihan simppeliä huippuimuriin perustuvaa järjestelmää. LVI
suunnittelijamme (+rak.ins. ja putkimies jne...) ovat kuopanneet ajatukset
monimutkaisista ja kalliista ilmastointilaitteista ja lämpöpumpuista.
Talossa ei riitä tiiviys eikä neliöt moisen investoinnin kattamiseen
järkevässä ajassa vaikka tiivistäisikin. (Huippari + korvausilmaventtiilit
ikkunoiden saumoihin tms.) Palkatkaa kunnon suunnittelijat (lvi, sähkö..).
> Talon ulkolaudoitus pitäisi vaihtaa ja eristystä lisätä. Onko kukaan
tehnyt
Miten huonossa kunnossa lienee tuo? Jos kerran on tarvetta ulkokuoren
uusimiseen on lisäeristämiseen jonkinlaiset edellytykset. Siinä on omat
"ongelmansa" mutta en jaksa uskoa että mitään ylitsepääsemätöntä... Totta
vaan on että vaikka tuossa yhteydessä lisäeristäminen tulee vähän
kannattavammaksi ei siitä silti saa ihan vastaavan näköistä enää ja se on
aina vähän niin ja näin kannattaako ja missä ajassa. Jos sisäpuolta pitää
rempata niin sinnehän voisi lyödä puukuitulevyt ulkoseiniin (sisäpuolelle).
Se varmasti auttaa eikä tule kalliiksi eikä varmaankaan sotke pahemmin
hengittävän rakenteen toimintaa... Voi tehdä itsekin. Jos on purut seinissä
niin lisää vajonneet ja pidä huoli ilmatiiviydestä niin pitäisi pärjätä
(vanha kosti, paperia kulmiin jne..).
Rintamamiestalosta_ei_saa_tekemälläkään_matalenergiataloa... (;
Kaikenkaikkiaan voin suositella rintamamiestaloa jos intoa riittää eikä
"odota liikoja" ja jos vasara pysyy kädessä. Jos haluaa nykyaikaisen talon,
on sellainen rakennettava ennemmin kuin korjaa kuoliaaksi vanhan talon.
Pääasia on olla ottamatta liikaa stressiä aiheesta. Osta/lainaa Panu Kailan
"Talotohtori". Se kannattaa lukea. Siinä käsitellään maalaisjärjellä
kattavasti myös muita rakenteita mm. betoni, kivi ja hirsimateriaali +
maalit ja muut...
Mika
Vesa
> Olen kiinnostunut yhdestä rintamamiestalosta täällä Tampereen
> seudulla. Kyseessä on puolitoista kerroksinen talo, jonka kellarissa
> on sauna, pesuhuone ja autotalli. Kävin esittelyssä ja talo näytti
> olevan osin lähes alkuperäisessä kunnossa. Taloon oli tehty hieman
> remonttia mm. ikkunat oli vaihdettu 3-kerroksisiin ja katon peltikate
> uusittu. Talo oli myös liitetty kunnallistekniikkaan 1-2 vuoden
> sisällä.
Yksi lähtökohta on se, että vaaditteko talon olevan 'viimeisen päälle' vai
vain asumiskelpoinen. Vanhassa talosssa asuvalta vaaditaan joustavampaa
luonteenlaatua. Olen asustanut vuoden -51 talossa kahdeksan vuotta. Taloa
hankkiessa oli yhtenä valintaperusteena 70-luvulla tekemättä jääneet
perusparannukset. Talon muoviesiintymät ovat keittiön lattiassa ja
lastulevyt tiskipöydän päälle laitetussa kaapissa, joka jo tursottaaakin
aidon lastulevyn tyyliin.
Talo on kellarillinen puolitoistakerroksinen. Asuinkerros on ollut täysin
ongelmaton, tehdyt remontit ovat tapetointia ja lattiasta linoleumimaton
poisrepimistä ja alta löytyneen lautalattian maalausta, kuten myös
ikkunanpokien ja karmien maalausta.Olohuoneeseen laitoimme uunin aikoinaan
sähköpattereiden alta poispuretun paikalle. Uuni myös vaihtaa ilmaa hyvin.
Kellarin puolelle rakensimme saunan täysin uusiksi. Tyhjennysvaiheen jälkeen
alkuperäinen sauna, pukuhuone, pesuhuone ja wc olivat yksi yhtenäinen tila
jossa olivat seinät ja katto betonia ja lattia savea. Uudet väliseinät ja
ulkoseinien pinnoitus muuraamalla, lattiaan betoni jossa
sähkölämmityskaapelit ja varalta vesiputkisto odottamaan keskuslämmitystä.
jne... Hyvä saunatila sopi 16 m2 alaan. Muu kellarikerros on
yksinkertaisella betoniseinällä jossa ei ole sisäpuolella mitään pinnoitusta
jotta kosteus pääsee haihtumaan huonetilaan. Ilmanvaihtoräppänät
varastohuoneiden seinällä ja poistoaukot hormiin jokaisesta huoneesta.
Kosteus pysyy kurissa eikä haise ummehtuneelta. Perävaraston lämmitystapa on
puuliesi joka myös vaihtaa hyvin ilmaa. Jos alkaisin laittamaan kellaria
lämpimäksi tilaksi niin ensimmäinen homma olisi salaojituksen uusinta ja
sokkelin ulkopintaan levy ja lämpöeriste, vaikkei vettä nytkään tule mistään
sisälle. Tietysti vesijohtosysteemit oli uusittava kun vaimo oli kuullut
että muualla saa lämmintä vettä suoraan hanasta laittamatta tulta muuripadan
alle. Tosin vanhassa löylyhuoneessa ollut kylmävesisuihku oli kohtalaisen
karaiseva kokemus.
Puheet vanhan talon hataruudesta eivät aina pidä paikkaansa. Kun yläkerran
makuuhuoneen pönttöuuniin laittaa kunnon tulet ikkunaa raottamatta niin savu
peruuttaa katolta ja tulee keittiön ja kellarin tuuletushormeista takaisin
sisälle. Seinien maalattu tai muutamaan kertaan tapetoitu pinkopahvi on
ilmanpitävä pinnoite.
Yläkerta ei ole lämmönpitävä. Kun yläkerran makuuhuoneen (pönttöuuni ainut
lämmönlähde) ovi on talvella kiinni niin huoneen lämpötila laskee pakkasen
puolelle vaikka alla on lämmin keittiö. Välipohja (40 cm purua) pitää lämmön
paremmin kuin yläpohja (10 cm purua). Luulen, että eristämällä kunnolla
katon alapuolisen osan ja yläkerran seinät voisin sähkönkulutuksesta
tipauttaa muutaman tuhatta kilowattituntia vuodessa.
Tulevaisuuden projekteja kyllä löytyy, mutta talo on ollut kokoajan aivan
asuttava ja miellyttävä. Ehkä ulkopinnan asbestikuorrutukselle pitäisi
joskus jotain tehdä, kattolevyt ovat menettäneet värinsä mutta seinien 8 mm
paksuinen levy kestää täältä ikuisuuteen. Niiden alta löytyy se levyjen alle
jääneen ulkolaudoituksen alta puuttuva tuuletusrakokin.
Ne sudenkuopat? Ei ole tullut vastaan, mutta varmistin että 1) sokkeli on
suora ja halkeilematon, 2) ei pesutiloja asuinkerroksessa eikä ainakaan
yläkerrassa, 3) taloa ei ole paketoitu vanhan seinän sisä- tai ulkopintaan
lisätyllä lasivillalla ja muovilla, 4) kellarista ei ole tehty lämmintä
tilaa laittamalla muovia, villaa ja puuta vanhojen seinien ja lattioiden
pintaan, 5) tuuletusraotonta ulkoseinälaudoitusta ei ole maalattu lateksi-
tms. maalilla. Savimaalla ei ole radonongelmaa, jos olisi niin varmistaisin
kellarikerroksen ilmanvaihdon esim. ilmanvaihtohormiin laitettavalla
sähkötuulettimella. Jos aiot kellarista tehdä lämmintä tilaa ja muissakin
korjauksissa suosittelen tutustumaan Panu Kailan ajatuksiin kirjassa
Talotohtori.
-VJ-
Jari Kaponen
> sisäpuolelle vahvistava seinä ja laittaa uuden ja vanhan väliin 50mm
> uretaanilevy eristeeksi ja ulkopuolelle salaojat, patolevy sekä 50mm
> styroksi.
Hmmm. Tuosta ei ihan tarkalleen käy ilmi, mihin järjestykseen ajattelit
salaojat, styroksit ja patolevyt pistää.
Rakennehan kuivuu ulospäin, eli kosteus kulkee lämpimästä kylmään. Patolevy
toimii siten, että perusmuurin läpi kulkeva kosteus tiivistyy patolevyn
sisäpintaan ja valuu sitä pitkin alas salaojiin. Siksi anturan päälle on
ohjeissa piirretty bitumikermillä päällystetty kiilamainen luiska.
Jos patolevyn ulkopuolelle pistät styroxin, se pienentää patolevyn isäpinnan
ja perusmuurin sisäpuolen lämpötilaeroa, jolloin kosteuden kulkeutuminen
patolevyyn ja tiivistyminen siihen heikkenevät.
Jos taas pistät styroxin patolevyn ja perusmurin väliin, jää se hautumaan
kosteaan tilaan menettäen vähitellen eristyskykyään.
Minusta styrox ei ole kovin tarpeellinen tässä ratkaisussa ollenkaan. Onhan
maa itsessänkin eriste, ja yleensä sitä siittää leveyssuunnassa paljon.
Ennemminkin eriste (umpisoluinen!) voisi olla maan pinnan suuntaisena juuri
lämmön eristyksen vuoksi, vaikka syväperustuksesi ei routasuojauksen vuoksi
sitä kaipaisikaan.
Uretaanista harkkosokkelin ja betonin välissä en tältä istumalta osaa paljon
päätellä, mutta äkkiseltään suhtautuisin pienellä varauksella ainakin
siihen, että rakenteeseen tulisi harkko-eriste-betoni-eriste -järjestys.
Ismo Lehikoinen
keskustelu näyttää sen.
ne ketkä ovat vanhan rintamamiestalon valinneet, eivät siitä hevin luovu :).
remonttia ja säätöä riittäisi aina jos haluaisi, mutta suuremmat viat korjataan
sitä mukaa kuin tulee.
talo on perheen mukainen ja kaikki viihtyy, pihaa en vaihtaisi mistään hinnasta
pienempään,
tontti on 1100m2.
tämä linkki ei ole oma, mutta löysin webistä joskus aikanaan, samoja asioita
pohtiessa, että
mitä tuli ostettua !! http://www.cs.tut.fi/~ace/talo/
-ismo
maija
> kuulu rintamamiestaloihin. Eristyksen lisäys ulkopuolelle tekee talosta
> sellaisen kuten Panu Kaila kuvaa: talo kuin posket pullollaan. Jos
> johonkin tarvitaan yleensä lisäeristystä niin ylös, sinne katon rajaan
> tai yläpohjaan.
>
Täysin samaa mieltä!
Nimim. "vain" 3 vuotta rintamamiestalossa asunut ;)
Jari Kaponen
:).
> remonttia ja säätöä riittäisi aina jos haluaisi, mutta suuremmat viat
korjataan
> sitä mukaa kuin tulee.
Mitenkäs tämä poikkeaa uudisrakentajan tilanteesta? Meillä on jo asuttu
viisi vuotta ja remonttia ja säätöä löytyisi, hyvä kun suuremmat korjaa.
Rakentajat taitavat luopua herkemmin omistaan, mutta vain rakentaakseen
toisen, kolmannen, ..., aina avioeroon asti.
Vai olisiko se niin, että rintamamiestalon asukas ei ryhdy niin herkästi
rakentajaksi kuin vähän uudemman talon ostanut.
Sami Seppälä
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:bel6ql$fvu$1...@news1.songnet.fi...
Siis tietenkin laitamme patolevyn betoniseinää vasten ja sen päälle
styroxi.
Tämän jälkeen salaojat ja vaakaan pinnan alle styroxi routaeristeeksi.
Näin teimme myös autotallin seinien kanssa ja siltä osin aivan tuttua
huttua, mutta nyt onkin alkuperäisen rakennuksen kellarin kanssa hieman
arvailua, mitenkä se pitäisi eristää ettei tule jatkossakaan ongelmia
kosteuden kanssa.
Itseäkin hieman alkoi mietityttämään tuo
harkko-uretaanilevy-betoni-patolevy-styroxi yhdistelmä.
Mahtaako betonin ja harkon välissä oleva tila homehtua aikaa myöden.
Voisihan siihen tietysti tehdä pari tuuletus reikää ylös ja alas, ulko-ja
sisäpuolelle, mutta onko silloin enää hyötyä eristyksestä?
Tähän voisi joku kommentoida ja antaa hyvää vinkkiä.
P.S Anturoita ei alkuperäisessä valussa vielä ole vastaan tullut.
T: Sami
junnu
> Nyt ollaan juuri aloittamassa alkuperäisen rakennuksen sokkelin korjausta
> kun on routa siihenkin halkeamia tehnyt.
> Tarkoitus on muurata 150mm lecaharkoista vanhan betonisokkelin viereen
> sisäpuolelle vahvistava seinä ja laittaa uuden ja vanhan väliin 50mm
> uretaanilevy eristeeksi ja ulkopuolelle salaojat, patolevy sekä 50mm
> styroksi.
> Kustannusarvio itse tehtynä salaojineen on n.2000euroa.
>
> Sami
Miksi noin helvetinmoinen eristys ? ? Eikö Leca , vanha sokkeli ja
patolevy riitä ?? , kosteuskin pysyy paremmin aisoissa . 150 mm Lecaa
vastaa 5 " hirttä .
junnu
Sami Seppälä
"junnu" <van...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:16bcc36b.03071...@posting.google.com...
Joo nyt asiaa tarkemmin tutkittua luovuttiin uretaanilevyn käytöstä ja
laitetaan vain ulkopuolelle styroxi.
Sami