Lattia ruuveilla vai nauloilla?
Timo Hyvonen
Miksi EN kiinnittäisi 28*95 mäntylautoja ruuveilla?
Onko naulaamisesta jokin selkeä etu?
t. Timo
(Mika, ei sun oo pakko tähän vastata ;)
erkki kukkonen
> Miksi EN kiinnittäisi 28*95 mäntylautoja ruuveilla?
tenniskyynärpää? hiiri-ranne? (kova homma ilman konetta)
ruuvit ovat paksuja? (halkaisevat laudan - ja varsinkin pontin,
ruuvaus vaatii esireiän poraamisen ja senkkaamisen kantaa varten)
akkuporakone syö liikaa pattereita? (ei sinulla kuitenkaan ole
oikeaa 230V ruuvinväännintä)
28mm paksu lauta on aivan liian ohutta lattialaudaksi?
(minä käytän aina 33m paksua lattialautaa - ja 30cm koolausta)
koivulattia on tyylikkäämpi? (unohda mänty, se on aivan liian
pehmeää ja lakattuna tummuu ikävästi uv-säteilyssä - ja NIIN
rahvaanomaista) onko sinulla tupa-mallin mäntykalusteet myös?
etkö ole ajatellut kiinnittää lautoja pontista?
(laudan pintaan näkyviin jäävä ruuvin kanta rikkoo santapaperin
lattiaa hiottaessa)
aiotko ottaa lattialaudat mukaan muuttaessasi?
tiedätkö mikä paineilmalla toimiva naulauskone on?
vieläkö lisää hyviä syitä ?
KWr
tähän asti. Purkaminen on helpompaa :)
Kai se homma naulaamalla kävisi nopeammin?
Karri
Timo Hyvonen <t...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:m3fzq83...@guru.guru-group.fi...
P.Rasimus
Ainoat selkeät edut naulaamisesta on mielestäni sen nopeus ja hieman alemmat
kustannukset.
Ruuvin selkeä haitta laudan päältä kiinnitettäessä on myös
esteettisyyspuoli. Toisarvoisessa (varasto tms...) tilassa toki menee.
Ruuvihan kyllä tunnetusti pitää paremmin.
Niin, ja jos kyseessä on pontattu lattia, niin naulaamalla piilokiinnitys on
huomattavasti helpompi toteuttaa, kun ei tarvitse porata esireikiä ruuveille
ja senkata ruuvinkanalle paikkaa laudan ponttiin (joka kumminkin halkeaa
ruuvia ponttiin ajettaessa)
Tuon pontatun lattialaudan piilokiinnityksen tekisin kyllä naulaamalla ja
liimalla.
T: P. Rasimus
Mara
"mollattiin" ruuvien käyttämistä enkä oikein ymmärrä niitä. Minulla ei
YKSIKÄÄN pontti/lauta haljennut ja minä olen "amatööri nysvääjä".
Naulaaminen on toki nopeampaa mutta päädyin kuitenkin ruuvien käyttämiseen.
Kustannus ero on sen verran pieni ja etuna on se että ne saa helposti pois
esim. "jos muuutan" :) Näin "amatöörinä" mielestäno oli hyvä tehdä ruuveilla
koska välillä kävi niin että halusin saada laudan pois koska jäi jokin rako
tai oli jotain muuta pientä feelua.
Mulla oli muuten vissiin 40cm koolaus ja sekin pelittää hyvin.
Kaikki tekee niin kuin tahtoo, hyvin voi tehdä niin monella eri tavalla,
kaikkihan me olemme "oikeassa" :)
Linkin takaa näkyy pari kuvaa projektista:
http://www.ballwall.org/villa/pic/keittio/index.htm
Martin
Kirkkonummi
"Timo Hyvonen" <t...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:m3fzq83...@guru.guru-group.fi...
EM
>ja senkata ruuvinkanalle paikkaa laudan ponttiin (joka kumminkin
>halkeaa ruuvia ponttiin ajettaessa)
Koitas ensikerralla itsestään senkkaavilla ruuveilla.
EM
P.Rasimus
> >halkeaa ruuvia ponttiin ajettaessa)
>
> Koitas ensikerralla itsestään senkkaavilla ruuveilla.
Olet täysin oikeassa. Pointti oli lähinnä se, että laudan pontti repeää
heposti ruuvattaessa ilman erityistoimia.
-Senkkaavat ruuvit auttaa asiassa kummasti.
Thanks for the advise! :)
T: P.Rasimus
erkki kukkonen
> Koitas ensikerralla itsestään senkkaavilla ruuveilla.
jos kerrot tyypin ja koon sellaisille ruuveille, jotka mielestäsi ja
omien lattianteko-kokemustesi mukaan EIvät halkaise kuivankaan
lattialauden ponttia, niin käyn heti ostamassa niitä purkillisen
Rautiasta ja testaan mielelläni, mitä etua ruuvien käytöstä voisi
mahdollisesti olla
eräänä perusteena esitetty väite, että :
"on hyvä tehdä ruuveilla, koska välillä kävi niin että halusin saada
laudan pois koska jäi jokin rako tai oli jotain muuta pientä feelua"
on mielestäni asiantuntematon ja kestämätön, sillä lautojen
asennusvaiheessa ei koskaan jää mitään rakoja, kun/jos vain
huolehtii lautojen asiallisesta kiristämisestä
raot sen sijaan ilmaantuvat lattialautojen väliin vasta joskus
myöhemmin, sitten kun ennen asennusta kosteutta yleensä
jo hieman imeneet laudat kuivuvat normaaliin käyttökosteuteensa,
eikä lautojen kiinnittäminen ruuveillakaan enää siinä vaiheessa
auta yhtään virheen korjauksessa, joka on käytännössä täysin
mahdotonta tehdä pontattuun lattiaan riippumatta lautojen
kiinnitystavasta (vaikka ruuvit olisi vedetty laudan päältä läpi)
kokeilematta uskon nimittäin yhä, että laudan kiinni pitävä ruuvi
(- ruuvin paksuus ja kannan koko tietysti ratkaisevat laudan halkaisun
ja ruuvin pituus ja kierre laudan pysymisen lattianiskassa kiinni -)
halkaisee kovin helposti normaalisti käytetyn, uunikuivatun
( w = < 8 %) laudan pontin;
on sitten eri asia, jos ruuvailee lattiaansa sellaisia lautoja, jotka ovat
asennettaessa vain ilmakuivia ( w = n. 25 %) eli lattiasta puhuttaessa
"tuoreita" jolloin voikin jäädä odottelemaan ilmaantuvaksi
noin puolen sentin levyisiä rakoja lattialautojen jokaiseen väliin
kiinnittimien riittävän pituuden tehtävänä on paitsi estää lautaa
nousemasta ylös myös varmistaa se, ettei lauta pääse liikkumaan
sivusuunnassa jolloin niitä rakoja voi ilmaantua
jos ruuvaus ei lautaa asennettaessa kerralla onnistu, vaan onnistuu
tumpeloidessaan jättämään ison raon, niin ruuvin irroituksen jälkeen
ei ruuville enää löydykään kapeasta niskasta sellaista uutta ja ehjää
paikkaa johon ruuvin saisi enää kunnolla kiinni
ja niinpä ruuvi hakeutuu takaisin entiseen reikäänsä, joten
irroittamalla jo kertaallen kiinnitetyt ruuvit ja yrittämällä kiinnittää
ne uudelleen ei kovinkaan helpolla korjaa asennukseen jäänyttä
rako-virhettä, ja vielä:
jos uudellen-ruuvatessa joutuu ruuvin paikkaa pontissa siirtämään,
niin silloin se (kuiva) pontti ainaskin halkeaa
hyöty ruuvien irroitusmahdollisuudesta on siten täysin teoreettinen
ja käytännön lattia-asennukselle vain vieras harha"kuvitelma"
Kare Pietilä
> Koitas ensikerralla itsestään senkkaavilla ruuveilla.
Tahtoo ainakin pontista ruuvatessa aiheuttaa monenlaista häröä, jonka
jälkeen pontin kiinni lyöminen vaikeutuu merkittävästi. Senkkaava terä
reiän porauksessa on voittajan valinta; yhdellä pistolla syntyy reikä,
jossa on juuri oikeanlainen repeilemätön ja halkeilematon senkkaus.
--
Blah blah blah...
Leena Kivivalli
: No minä olen ainakin ruuvannut kaikki tekemäni lautalattiat
: tähän asti. Purkaminen on helpompaa :)
: Kai se homma naulaamalla kävisi nopeammin?
Nimimerkillä "lattialautavalmistajan tytär" totean, että naulaaminen
on yleensä ihan pätevä keino, eikä itselleni tule mieleen syitä,
joiden vuoksi haluaisin ruuvata laudat. (En pidä esimerkiksi
purkamisen helppoutta hyvänä syynä, koska yleensä lattioita ei ole
tarpeen purkaa ennen niiden käyttöiän kulumista loppuun.) Sen sijaan
mieleen tulee paljon ruuvaamiseen liittyviä ongelmia (eikä vähimpänä
toisaalla mainittu kuivan puun halkeilu). Ei minullakaan ole tapana
kieltää ruuvaamista tai sitä edes kovin pahasti mollata :-), mutta
aikas monella kymmenellä lattiatyömaalla huseeraaneena totean vaan,
että pontista naulaaminen on helppo ja toimiva tapa tehdä lautalattia.
Joku mainitsi ruuvaamisen laudan läpi ja siihen liittyvän esteettisen
ongelman. Käytännössä todellinen ongelma on se, että lattian uudelleen
hiominen on päältä naulatuissa tai ruuvatuissa lattioissa jokseenkin
mahdotonta - tai ainakin hankalaa, työlästä ja hidasta. Asun itse
tällä hetkellä vanhassa talossa, jossa osa lattioista on vielä
vaihtamatta, ja vanhassa lattiassa päältä naulattujen naulojen kannat
ovat kuluneet "mukavan" teräviksi jonkin hionnan yhteyessä...
Leena
le...@iki.fi
HN
vaikka en mitään esi reitystä poralla tehnyt. riippuu tietenkin lattian
koosta, mutta akkuporakoneella 2 miehen voimin on aika joutuisaa hommaa.
"Timo Hyvonen" <t...@iki.fi> wrote in message
news:m3fzq83...@guru.guru-group.fi...
Vesa Vuorinen
(28*70, koivu) kiinni ruuveilla. Minkäs kokosia ruuveja muut nysvääjät olette
käyttäneet?
T. Vesa
HN wrote:
--
***************************************************************************
Vesa Vuorinen
Full-time teacher, M.Sc. (Tech.)
Lab. of Electronics Production Technology
Dept. of Electrical and Communications Engineering
Helsinki University of Technology
P.O.Box 3000, Otakaari 5A
02015 TKK, Finland
Tel : +358-50-5922899
+358-9-4515604
Fax: +358-9-4515776
Homepage: www.ept.hut.fi
***************************************************************************
Kare Pietilä
> Joku mainitsi ruuvaamisen laudan läpi ja siihen liittyvän esteettisen
> ongelman. Käytännössä todellinen ongelma on se, että lattian uudelleen
> hiominen on päältä naulatuissa tai ruuvatuissa lattioissa jokseenkin
> mahdotonta - tai ainakin hankalaa, työlästä ja hidasta.
Ei kai kukaan käytä päältänaulausta tai -ruuvaamista lattiassa, jota
ylipäänsä ajatellaan hiottavan? Päältänaulausta on yleensä käytetty
esim. tukevissa kuusilankkulattioissa, joita ei käsitellä lainkaan ja
mäntylattioissa, jotka peitetään matolla tai vähintäänkin maalataan.
Lankkulattioissakin syvälle senkatut ruuvit voi toki peittää myös puu-
tulpalla. Tästä on joissakin erikoistapauksissa se hyöty, että yksit-
täisen ponttaamattoman lankun voi ruuvata täysin ehjänä irti, mikäli
lattian alle pitäisi saada lisättyä infraa tai siellä jo oleva vaatii
toimenpiteitä.
Kuvatunkaltaisia ongelmia pintaantuu yleensä silloin kun se päältänau-
lattu lautalattia kaivetaan esiin ikivanhan linoleumin alta, hiotaan
ja lakataan. Ongelman perimmäinen syy ei ts. ole tekotavassa vaan
siinä, että lattiarakenne on saneerattu kauas alkuperäisestä. Tuolloin
on usein ainakin syytä harkita koko lattian uusimista.
--
Blah blah blah...
Kimmo Saarinen
> Joku mainitsi ruuvaamisen laudan läpi ja siihen liittyvän esteettisen
> ongelman. Käytännössä todellinen ongelma on se, että lattian uudelleen
> hiominen on päältä naulatuissa tai ruuvatuissa lattioissa jokseenkin
> mahdotonta - tai ainakin hankalaa, työlästä ja hidasta.
Tuota noin, minä ruuvasin lattian ensimmäisen laudan ja pari viimeistä
lautaa käytännön syistä päältä. Tosin porasin ensiksi 8mm terällä
syvennyksen, ruuvasin, ja sitten pistin 8mm pyörörimasta sopivan
tapin reiän peitoksi. Kaikkia tappeja ei nykyään edes huomaa ;-)
Tällainen tapittaminen ei luonnollisesti sovi kovin ohuille
lattialaudoille, koska sen reiän pitää olla riittävän syvä, että
se tappi todella pysyy siellä ja silti pitäisi jäädä sen verran
paksuutta lautaan, että ruuvi todella pitää sen laudan lattiassa.
k@ ()
Leena Kivivalli
: Leena Kivivalli wrote:
:> Joku mainitsi ruuvaamisen laudan läpi ja siihen liittyvän esteettisen
:> ongelman. Käytännössä todellinen ongelma on se, että lattian uudelleen
Viittasin tässä siis tässä samassa säikeessä P.Rasimuksen sanomaan
"Ruuvin selkeä haitta laudan päältä kiinnitettäessä on myös
esteettisyyspuoli. Toisarvoisessa (varasto tms...) tilassa toki
menee."
: Ei kai kukaan käytä päältänaulausta tai -ruuvaamista lattiassa, jota
: ylipäänsä ajatellaan hiottavan? Päältänaulausta on yleensä käytetty
Juu ei, ei minulla olekaan sellaista käsitystä. Tarkoitin vain todeta,
että esteettisyys ei ole ainoa ongelma, jos lattia kiinnitetään päältä
päin.
Leena
le...@iki.fi
Kare Pietilä
> Tässä olis vielä yksi "amatööri nysvääjä", joka on päättänyt laittaa laudat
> (28*70, koivu) kiinni ruuveilla. Minkäs kokosia ruuveja muut nysvääjät olette
> käyttäneet?
Koivu on sen verran vaativa puulaji (kovuus vs. suuret mittamuutokset
kosteuden funktiona), että pyrkisin varmistumaan tavaran kuivuusasteesta
ja ampuisin kiireesti kiinni naulaimella. Miettisin myös ankarasti muita
materiaalivaihtoehtoja kun epäilen sen koivun siitä huolimatta kutistuvan
vuosien saatossa.
--
Blah blah blah...
Leena Kivivalli
: Koivu on sen verran vaativa puulaji (kovuus vs. suuret mittamuutokset
: kosteuden funktiona), että pyrkisin varmistumaan tavaran kuivuusasteesta
: ja ampuisin kiireesti kiinni naulaimella. Miettisin myös ankarasti muita
: materiaalivaihtoehtoja kun epäilen sen koivun siitä huolimatta kutistuvan
: vuosien saatossa.
Ei se kuiva koivu kutistu vuosien mittaan yhtään sen kummemmin kuin
mikään muukaan puu. Kuivaa koivua on tosin perinteisesti ollut vaikea
saada (ilman keinokuivausta ja teollista kuivaamoa ei koivu oikein
kuivu) , mutta kyllä sitä nykyään on saatavana.
Leena
le...@iki.fi
Siira Jyrki
"Vesa Vuorinen" <vesa.v...@hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3E630AD8...@hut.fi...
> Tässä olis vielä yksi "amatööri nysvääjä", joka on päättänyt laittaa
laudat
> (28*70, koivu) kiinni ruuveilla. Minkäs kokosia ruuveja muut nysvääjät
olette
> käyttäneet?
>
> T. Vesa
Itse laitoin Hobau 4,2x45 ruuveilla ja taitavastiporattuna ei pontit
halkeile. En porannut reikiä, vaan ruuvit seivasivat itse itsensä.
Lauta oli yläkerrassa kuusta sekä alakerrassa mäntyä.
Kare Pietilä
> Ei se kuiva koivu kutistu vuosien mittaan yhtään sen kummemmin kuin
> mikään muukaan puu. Kuivaa koivua on tosin perinteisesti ollut vaikea
> saada (ilman keinokuivausta ja teollista kuivaamoa ei koivu oikein
> kuivu) , mutta kyllä sitä nykyään on saatavana.
Tässä minua huolestuttaa lähinnä ajan myötä tapahtuva normaali kosteu-
denvaihtelu (asuminen, pyykinpesu, saunominen, vuodenaikojen vaihtelu...).
Koivu kutistuu kuivuessaan, mutta tuntuu ettei se tahdo palautua samoihin
mittoihin kosteuden taas noustessa. Kun säteensuuntaiset mittamuutokset
samalla ovat noin kaksinkertaisia mäntyyn verrattuna, ei koivu tahdo kes-
tää huonekaluissakaan ellei asuinympäristönä ole keskuslämmitetty tila,
jossa ei paljon tuuletella.
Muutenkin koivun käyttö lattialautana kuulostaa veren kaivamiselta
nenästä kun rakoiluun johtavien syiden eliminointi ei tahdo kaikilta
onnistua männyn kaltaisella helpollkaaan materiaalilla.
--
Blah blah blah...
EM
> Itse laitoin Hobau 4,2x45 ruuveilla
Hyvä ruuvi. 28*70 kiinnitykseen sitten vähintään 50mm sille ruuville
pituutta.
> ja taitavastiporattuna ei pontit halkeile.
Ei niin.
EM
erkki kukkonen
> Muutenkin koivun käyttö lattialautana kuulostaa veren kaivamiselta
> nenästä kun rakoiluun johtavien syiden eliminointi ei tahdo kaikilta
Koivulattian eteen kannattaa nähdä vähän vaivaa
KOIVU on paras - ja KAUNEIN rauhallista, hillittyä tyylikkyyttä
valitset kai mieluiten kauniin seksipartnerinkin, mikset sitten kaunista
lattialautaa
koivu on älykäs BLONDI kaikki vierailijat haukkovat henkeään
koivulautalattia-asunnon sisustaminen Artek:in tyylihuonekaluilla ja
laatutekstiileillä on suuri njautinto (hyvän Konjakin ohella tietenkin)
rakastaa aitoa KOIVUlautalattiaa
se hakkaa kaikki (kalliitkin) parketit
sekä typerät (ja halpahintaiset muovi)laminaatit - mennen tullen
Markus M. Vuori
>
> Koivulattian eteen kannattaa nähdä vähän vaivaa
Kerro myös, millä tavoin sitä vaivaa kannattaa nähdä. Eli
mitä asioita ja miten kannattaa/pitää tehdä, että siitä
koivulattiasta tulee hyvä.
Mutta yritä selvitä siitä "nautinnostasi" ensin, jotta
tekstisi pysyy vähän ymmärrettävämpänä.
yst.terv.
--
Markus Vuori
Jyväskylä, Finland /* http://www.mit.jyu.fi/tjlahton/7kieltoa/ */
Kare Pietilä
> koivulautalattia-asunnon sisustaminen Artek:in tyylihuonekaluilla ja
> laatutekstiileillä on suuri njautinto (hyvän Konjakin ohella tietenkin)
Makuja on kovin monenlaisia, itse vierastan koivun ylenpalttista jotenkin
halvan vanerimaista vaaleutta. Eipä silti, voi se lautana kauniskin olla,
mutta mikä siihen sopii pintakäsittelyksi?
> se hakkaa kaikki (kalliitkin) parketit
> sekä typerät (ja halpahintaiset muovi)laminaatit - mennen tullen
Laminaatti nyt on vain modernin pula-ajan synnyttämä lattiankorvike.
--
Blah blah blah...
Vesa Vuorinen
valinnutkin.
Nyt kysyisinkin sinulta mielipidettä, koska ilmeiseti oleta ammattilainen,
omaan proseessiini. Eli koivut kaadettu ja sahattu kolme vuotta sitten.
Ensimmäinen kesä ulkona taapelissa ja sitten kaksi ja puoli vuotta sisällä
kylmässä varastossa. Nyt laudat ovat paikallisella höylällä
uunikuivatuksessa, jonka jäleeen höyläys ja sitten asennus lattiaan. Toki
amatööriltä aennus vienee useita iltoja, joten vrmaankin puut ehtivät vähän
vetää kosteutta ennen kaikkien asennusta. Laudat tulevat yläkerran lattiaan,
johon vesikiertoinen lattialämmitys niiden alumiinilamellien avulla.
Vaikka minua ei pienen rakoset haittaakaan, koska mielestäni puulattia saa
näyttää puulattialta, niin selvittäkääpäs nyt viisaammat vielä tuo syy
rakoiluun.
Puu tulevat uunista ja kosteusprosentti on alle 10 => oletetaan, että ennen
asennusta kosteuspitoisuus nousee vaikkapa 15-20 prossaan. Taas oletan;
kosteusprosentti omakotitalossa, jossa asutaan ei talvellakaan laske alle
20:nen. Miten lauta voi käytön aikana kutistua asennusmitöistaan? Toki
ymmärään, että kun kosteuspitoisuus nousee vaikkapa kesällä, niin laudat
pyrkivät laajenemaan, mutta jos (kun) ne on kunnolla kiinnitetty, niin
puristusjännitys ei mielestäni pysty aiheuttamaan sitä, että kun seuraavana
talvena taas kuivuu, niin rakoja ilmenisi.
T. Vesa
erkki kukkonen wrote:
-
erkki kukkonen
> Puu tulevat uunista ja kosteusprosentti on alle 10 => oletetaan, että
ennen
> asennusta kosteuspitoisuus nousee vaikkapa 15-20 prossaan. Taas oletan;
> kosteusprosentti omakotitalossa, jossa asutaan ei talvellakaan laske alle
> 20:nen. Miten lauta voi käytön aikana kutistua asennusmitöistaan?
huoneilman suhteellinen kosteus on talvella yleensä = 20 - 30 %
mutta uudella ok-rakennustyömaalla se saattaa nousta lähelle 100%:a
kuivan lattialaudan vesipitoisuus (kokonais- eli märkäpainosta) käytön
aikana (= jo pitkään lattiassa ollut) on noin = 8 % (uunikuivatuksella
eikä millään kosteusmittarilla mitattu arvo) - siis TARKKA !
eli jos lauta on päässyt jo 15 % kosteaksi (kuten yleensä on)
ennen asennusta, niin kyllä niitä pieniä rakoja syntyy uuteen lattiaan
myöhemmin helposti - ja ihan vääjäämättä
laudan kuivuttua lopulliseen käyttökosteuteensa on suhteellisen
kosteuden (=vesipitoisuuden) muutos siis käytännössä (todellisuudessa)
= 15% - 8%
ainoa keino olisi antaa tiukasti (=vääntymistä ehkäisevästi) nipppuun
sidottujen lautojen kuivua ja kosteuden tasaantua riittävän kauan
lämmitetyssä (ja kuivassa) tilassa, mutta
tämä on useinkin käytännössä mahdotonta, koska juuri valmistuneen
rakennuksen hiljalleen poistuva rakennekosteus pitää huoneilman
suhteellisen kosteuden jopa viikkokausia hyvinkin korkealla, jolloin
(uunikuivien w = teoriassa < 10%, mutta kuljetuksen, käsittelyn ja
työmaavarastoinnin aikana uudelleen kostuneiden) lattialautojen
lisäkuivumista ei pääse enää uudisrakennustyömaalla (sisällä, "kuivassa"
ja lämpimässä) varastoitaessakaan kovinkaan helposti tapahtumaan
irrallaan säilytettävät (w = 15-20 %) laudat vääntyilevät kuitenkin heti
helposti propelleiksi, vaikka kuivuisivat vain vähän - ja muutoinkin
Kare Pietilä
> Vaikka minua ei pienen rakoset haittaakaan, koska mielestäni puulattia saa
> näyttää puulattialta, niin selvittäkääpäs nyt viisaammat vielä tuo syy
> rakoiluun.
> Puu tulevat uunista ja kosteusprosentti on alle 10 => oletetaan, että ennen
> asennusta kosteuspitoisuus nousee vaikkapa 15-20 prossaan. Taas oletan;
> kosteusprosentti omakotitalossa, jossa asutaan ei talvellakaan laske alle
> 20:nen. Miten lauta voi käytön aikana kutistua asennusmitöistaan? Toki
> ymmärään, että kun kosteuspitoisuus nousee vaikkapa kesällä, niin laudat
> pyrkivät laajenemaan, mutta jos (kun) ne on kunnolla kiinnitetty, niin
> puristusjännitys ei mielestäni pysty aiheuttamaan sitä, että kun seuraavana
> talvena taas kuivuu, niin rakoja ilmenisi.
Puu on komposiittinen ja epähomogeeninen materiaali, jossa lämmön- ja kosteu-
denvaihtelun aiheuttamat mittamuutokset eivät ole täysin palautuvia.
Juuri tästä syystä veneenrakentaminen uunikuivatusta puusta ei tahdo onnistua;
puu voi rakentamishetkellä olla kuivaa, mutta kun kosteusprosentti (ja lämpö-
tila) ulkosäilytyksessä vaihtelee jatkuvasti ja vene kutistuu ja turpoaa,
syntyy rakenteeseen palautumattomuuden seurauksena rakoja. Perinteinen veneen-
rakentajan vastamyrkky on ollut tapuloida paattipuut vuosiksi ennen rakentamisen
aloittamista, jolloin työn alle otettava puu on suurin piirtein niissä mitoissa,
joita kohti se on menossa.
Asutussa talossa ei kuitenkaan esiinny sellaisia kosteuden- ja lämmönVAIHTE-
LUITA, jotka yksin selittäisivät rakoontumisen.
Lattioissa rakoontumista esiintyy myös siitä syystä, että kun lattia kerran
pääsee turpoamaan äärimmilleen, myötää koko rakenne enemmän tai vähemmän aina-
kin jostakin kohdasta. Prosessi on yksisuuntainen; laudat tekevät turvotessaan
tilaa itselleen, mutta kiinnityksen annettua paikallisesti tai kokonaan periksi
siirtymät eivät täysin palaudu.
Tyypillisesti rakoontunut lattia on alunperin tehty liian kosteasta tavarasta,
kiinnitetty huonosti ja/tai sitten kiinnitys on antanut periksi jonakin poik-
keuksellisen kosteana syksynä; sellaisena jona piirongin laatikot ja vanhat
peiliovet turpoavat jumiin. Muuttuneet olosuhteet (keskuslämmitys, korkeampi
sisälämpötila, vähentynyt tuulettaminen jne.) ovat vanhan lattian tapauksessa
saattaneet myös vaikuttaa vallitsevaan kosteuteen; isoisän aikoja kuivempi
sisäilma näkyy lopulta myös lattiassa.
Oma rakoontumistyyppinsä on vielä kuorenpuolelta höylätyllä tavaralla:
kosteudenvaihtelu saa puussa aikaan vähäistä kaarelle nousemista. Sydämen
puolelta höylätty tavara painaa ajan kuluessa reunojaan alas ja pyrkii
nostamaan keskikohtaansa "harjalle" kun taas kuoren puolelta höylätty tavara
painaa keskikohtaansa alas ja pyrkii nostamaan reunojaan. Puoli ongelmaa on
ratkaistu laudan alapinnalle tehdyllä kevennyksellä; alaspäin painuva keski-
kohta ei enäää rakenna ponttia rikkovaa vipua, mutta pontti irvistää lähes
entiseen malliin. Hyvin suurella osalla sahoista tavara on höylätty suurin
piirtein miten sattuu ja kun kaikki tavara menee kaupaksi, niin näitähän
sitten näkee. Muotovirhe on sinänsä pieni, mutta saattaa lakatussa lattiassa
näyttää todella rauhattomalta, etenkin jos valo tulee alhaalta.
--
Blah blah blah...
Leena Kivivalli
allekirjoitan Erkin pohdiskelut lähes kauttaaltaan. Oleellista
tosiaankin on, että tavara on kuivaa asennusvaiheessa, MUTTA aivan
yhtä oleellista on se, että myös asennuspaikka on kuiva.
Minua lähellä olevassa yrityksessä on myös tutkittu sitä, miten
kuivana lattia säilyy kuljetuksen ym. aikana, ja kyllä se kuivana
säilyy, kunhan sitä ei työmaalla säilytetä (siis luokkaa enemmän kuin
päivä tai kaksi). Suuri osa kostumisongelmista liittyy siihen, että
talonrakentajilla on kova hinku tehdä lattiaa liian aikaisin tai
siihen, että heidän on mielestään pakko saada se tavara työmaalle
"kuivumaan". Lattialaudan lisäkuivaaminen työmaalla on mahdotonta -
sen kostuttaminen siellä taas erittäin helppoa.
Jos lattialauta on höylätty tarpeeksi tiukkaan ponttiin, se myöskin
kostuessaan turpoaa sen verran, ettei siitä enää pysty tekemään
lattiaa. Tämä on hyvä indikaattori - jos lautaa ei saa tavallisen
pulliaisen voimilla ponttiin, se on päässyt kostumaan ja on syytä
palata takaisinpäin muutama askel. Tämä ei sitten päde löysään
ponttiin höylättyyn lattialautaan (ja yksi "hyvä" syy höylätä pontti
löysäksi on tietenkin se, että silloin kostuminen ei vaikeuta
asennusta. Ja ne raot tulevat näkyviin vasta sitten seuraavalla
lämmityskaudella ja hiotun, pintakäsitellyn lattian purkaminen tuntuu
tavallisesti jo vähän turhan työläältä...)
Leena
le...@iki.fi
Tapio Lindström
>
> huoneilman suhteellinen kosteus on talvella yleensä = 20 - 30 %
> mutta uudella ok-rakennustyömaalla se saattaa nousta lähelle 100%:a
>
muutakaan kosteuden mukana elävää materiaalia kun talo vielä ui
vedessä. Eli lämpöä tuuletusta lämpöä tuuletusta jne kunnes kosteus-
taso on edes kesäajan luokkaa.
-- T.
erkki kukkonen
> Ei taida olla silloin vielä aika asentaa puulattiaa, paneeleja tai
> muutakaan kosteuden mukana elävää materiaalia kun talo vielä ui
> vedessä. Eli lämpöä tuuletusta lämpöä tuuletusta jne kunnes kosteus-
> taso on edes kesäajan luokkaa.
tuo on teoreettisena ideana kyllä ihan hyvä, mutta käytännössä
yleensä mahdoton toteuttaa, koska lattialautojen asentamista
joutuisi ehkä lykkäämään jopa vajaa pari vuotta - ei onnistu!
kyllä asumaan on päästävä paljon nopeammin, ei muuttoa voi
sisäilman liian suuren kosteuden vuoksi lykätä - eikä siis myöskään
lattialautojen asennusta
kyllä lattia asennetaan silloin kun sen vuoro tulee
(korot uusista lainoista juoksee - ja entisen asunnon vuokra)
itse asiassa, uunikuivattukin puutavara on vielä AINA
liian kosteaa lattialaudaksi, sillä sahamiehillä on aina tapana puhua
kosteusprosenteista - puun kuivapainosta,
ja "uunikuivaksi" ilmoitettu eli noin 10 % kuivapainosta kostean puu
vastaa siten runsasta 11 % kosteutta puutavaran kokonaispainosta
(puu+vesi)
ja asennettavan lattialaudan kosteuden tulisi kuivattuna olla
mieluiten alle 8 % - kokonaispainosta
jotta niitä kiusallisia rakoja ei lattiaan myöhemmin syntyisi
ja kuten tuli jo todettua, ympäristönsä edellyttämää
tasapainokosteuttaan kuivemmaksi uunikuivattu lauta kostuu
hyvin herkästi ja nopeasti kuljetuksen ja työmaavarastoinnin aikana
ne syntyvät raot jäävät kyllä pieniksi ja huomaamattomiksi
kun ymmärtää käyttää KAPEITA lautoja, mutta
naulaamista (ruuvaamista) on silloin tosin noin tuplaten enemmän
erkki kukkonen
nyt AIVAN puuta-heinää ! sillä
nuo kosteusprosenttiluvut lipsahtivat vahingossa väärinpäin
sorry !
johtuisiko tuo liian vahvasta humalatilasta (kävin juuri saunomassa)
vaiko vain pelkästä väsymyksestä
Leena Kivivalli
: ja "uunikuivaksi" ilmoitettu eli noin 10 % kuivapainosta kostean puu
: vastaa siten runsasta 11 % kosteutta puutavaran kokonaispainosta
: (puu+vesi)
: ja asennettavan lattialaudan kosteuden tulisi kuivattuna olla
: mieluiten alle 8 % - kokonaispainosta
: jotta niitä kiusallisia rakoja ei lattiaan myöhemmin syntyisi
Toki markkinoilla on myös uunikuivattua lattialautaa, jonka
kosteusprosentti on 7-8. Sitä ei sitten tosiaankaan ole tarkoitus
varastoida työmaalla.
Leena
le...@iki.fi
erkki kukkonen
> Toki markkinoilla on myös uunikuivattua lattialautaa, jonka
> kosteusprosentti on 7-8. Sitä ei sitten tosiaankaan ole tarkoitus
> varastoida työmaalla.
ja miksei tuotakaan ole kukaan AIKAISEMMIN kertonut !!!
- pahus !!!
ja kuten aivan yleisesti on tunnettua ja (jo kaikkien) tiedossa,
niin lautojen lyhtykin työmaavarastointi ok-rakennustyömaalla
voi yleensä VAIN lisätä lattialaudan kosteutta, joten kauniita ja
vaaleat (KOIVU!)lattialaudat HETI paikoilleen ja (naulaamalla?)
kiinni, kun ne ovat saapuneet !!!
kuivattujen lattialautojen toimitusajankohta on sovittava
ja sovitettava siten, että ammattitaitoista asennustyövoimaa
on HETI (eikä vasta joskus YLIhuomenna) käytettävissä
Tapio Lindström
>
> "Tapio Lindström" <tapio.l...@nokia.com> kirjoitti
> > Ei taida olla silloin vielä aika asentaa puulattiaa, paneeleja tai
> > muutakaan kosteuden mukana elävää materiaalia kun talo vielä ui
> > vedessä. Eli lämpöä tuuletusta lämpöä tuuletusta jne kunnes kosteus-
> > taso on edes kesäajan luokkaa.
>
> tuo on teoreettisena ideana kyllä ihan hyvä, mutta käytännössä
> yleensä mahdoton toteuttaa, koska lattialautojen asentamista
> joutuisi ehkä lykkäämään jopa vajaa pari vuotta - ei onnistu!
>
> kyllä asumaan on päästävä paljon nopeammin, ei muuttoa voi
> sisäilman liian suuren kosteuden vuoksi lykätä - eikä siis myöskään
> lattialautojen asennusta
>
> kyllä lattia asennetaan silloin kun sen vuoro tulee
> (korot uusista lainoista juoksee - ja entisen asunnon vuokra)
Meinaatkos ettei edes lattiabetonin tarvitse kuivaa kun korot
juoksee..? Olen kyllä sitä mieltä että kun käytetään materiaaleja
joihin sitoutuu paljon valmistus/rakennusaikaista kosteutta
pitää asia huomioida myös aikataulussa. Tässä mielessä
'puhdas' levy/villa-talo voidaan rakentaa kaikkein nopeimmin.
-- T.
Kare Pietilä
> Toki markkinoilla on myös uunikuivattua lattialautaa, jonka
> kosteusprosentti on 7-8. Sitä ei sitten tosiaankaan ole tarkoitus
> varastoida työmaalla.
Näin on. Muuan urakoitsija sanoi pyrkivänsä siihen, että lauta on kiinni
viimeistään 6 tuntia sen jälkeen kun se on lähtenyt uunista tai kuiva-
varastosta (mikä ikinä se sitten lieneekään?) ja kamaa ei koskaan saa
olla työmaalla niin paljoa, että osa jää lojumaan yön yli asennusta
odottaessaan.
--
Blah blah blah...
Markku Nevalainen
>
>
> Näin on. Muuan urakoitsija sanoi pyrkivänsä siihen, että lauta on kiinni
> viimeistään 6 tuntia sen jälkeen kun se on lähtenyt uunista tai kuiva-
> varastosta (mikä ikinä se sitten lieneekään?)
Jep, millainenkohan laitos sellainen "kuivavarasto" sitten lieneekään.
Kenellä puukauppiaalla esim. pääkaupunkiseudulla on olemassa lautojen
"kuivavarasto".
Entä jos tilaakin laudat työmaalle suoraan tehtaan uunista? Silloinkin
parin kolmen tilaajan laudat pitäisi ensin tehtaalla pakata kuorma-au-
toon trukilla. Autokuski ajaa kuivaamolta kaupunkien työmaille, ja
oman aikataulunsa mukaan jakelee laudat ehkä 2..3 rakennuskohteeseen.
Ja rakennusalalla kuitenkin hommia tehdään 8 tunnin päivävuoroissa.
Joten ei millään päästä urakoitsijan mainostamaan max. 6 tunnin kuivalau-
ta-aikatauluun.
> ja kamaa ei koskaan saa olla työmaalla niin paljoa, että osa jää lojumaan
> yön yli asennusta
Kyllä sitä lautaa väkisinkin jää yön tai parin yli työmaille lojumaan.
Eihän ne lattia-asentajat voi aamun avajaisiksi aina odotella 2-4
tuntia nyrkkeihinsä puhallellen, kun odottavat uunilta tulevaa lauta-
kuormaa.
Joten aika varauksellisesti suhtautuisin nuin lennokkaasti lupailevan
urakoitsijan kaikkiin muihinkin lupauksiin ja puheisiin.
MNe
Timo Hyvonen
> Jep, millainenkohan laitos sellainen "kuivavarasto" sitten lieneekään.
> Kenellä puukauppiaalla esim. pääkaupunkiseudulla on olemassa lautojen
> "kuivavarasto".
Ainakin Etelän puutavaralla. Siellä varastossa tuli hiki, varmaan 25-30
astetta lämmintä. Lattialaudat ovat siellä näteissä 4 kpl muoveissa
odottamassa lattiaanpanoa. EP on Malmin reunalla.
> Kyllä sitä lautaa väkisinkin jää yön tai parin yli työmaille lojumaan.
Mikäs siinä jos ovat lämpimissä sisätiloissa :)
t. Timo
Markku Nevalainen
>
> Ainakin Etelän puutavaralla. Siellä varastossa tuli hiki, varmaan 25-30
> astetta lämmintä. Lattialaudat ovat siellä näteissä 4 kpl muoveissa
> odottamassa lattiaanpanoa.
idea kaiken kaikkiaan on. Onko se vesitiivis pakkaus vai ei?
> Mikäs siinä jos ovat lämpimissä sisätiloissa :)
Jos muovipakkaus on vesitiivis, niin silloin lyhyehkön, kylmässä varas-
tossa varastoinnin ei pitäisi vaikuttaa lämpökuivattuun puuhun mitenkään.
Tai ainakaan enempää kuin vaikkapa rekkakuljetuksen aikana.
Laudathan joka tapauksessa kuljetetaan sekä tehtaalta välivarastolle
(lautakauppaan) että välivarastosta loppuasiakkaalle normaaleilla
kylmillä rekoilla.
Edes lämminkuljetus -rekoissakaan ei ole 25..30 asteen lämpöjä rahti-
tilassa.
MNe
Kare Pietilä
> Kyllä sitä lautaa väkisinkin jää yön tai parin yli työmaille lojumaan.
> Eihän ne lattia-asentajat voi aamun avajaisiksi aina odotella 2-4
> tuntia nyrkkeihinsä puhallellen, kun odottavat uunilta tulevaa lauta-
> kuormaa.
>
> Joten aika varauksellisesti suhtautuisin nuin lennokkaasti lupailevan
> urakoitsijan kaikkiin muihinkin lupauksiin ja puheisiin.
Toki organisointi vaatii ripauksen logistista suunnittelua!
Homma toimii niin, että aamun aluksi äijät poimivat kyytiin päivän
materiaalit ja huristavat työmaalle. Mamman viereen lähdetään vasta
sitten kun tavara on muuttunut lattiaksi.
--
Blah blah blah...
Markku Nevalainen
>
> Lattialaudat ovat siellä näteissä 4 kpl muoveissa
> odottamassa lattiaanpanoa. EP on Malmin reunalla.
>
Mikähän tuon muovin tarkoitus on, jos se ei ole vesitiivis ja sikäli
pysty pitämään lämpökuivattua puuta kuivana?
Luulisi tuolla tavalla muoviin pakatun laudan nyt muutaman päivän
kuivassa ja kylmässä selviävän, kun ei paketteja ulkosalle jätä.
Ja tuleehan ne laudat ainakin matkan kuivaamo --> lautatarha nor-
maaleilla kylmillä rekkakuljetuksilla.
MNe
Harri Toivonen
"Kare Pietilä" <kare.p...@welho.com> wrote in message
news:3E648547...@welho.com...
> Puu on komposiittinen ja epähomogeeninen materiaali, jossa lämmön- ja
kosteu-
> denvaihtelun aiheuttamat mittamuutokset eivät ole täysin palautuvia.
>
> Juuri tästä syystä veneenrakentaminen uunikuivatusta puusta ei tahdo
onnistua;
> puu voi rakentamishetkellä olla kuivaa, mutta kun kosteusprosentti (ja
lämpö-
> tila) ulkosäilytyksessä vaihtelee jatkuvasti ja vene kutistuu ja turpoaa,
> syntyy rakenteeseen palautumattomuuden seurauksena rakoja. Perinteinen
veneen-
> rakentajan vastamyrkky on ollut tapuloida paattipuut vuosiksi ennen
rakentamisen
> aloittamista, jolloin työn alle otettava puu on suurin piirtein niissä
mitoissa,
> joita kohti se on menossa.
Noh. Tuohan sitten selittääkin sen miksi lattialaudat kannattaa latoa
paikalleen ainakin vuodeksi - tämähän
se on se vanhan kansan viisaus! Mukavaa, että näiden kosteusprosenttien
jälkeen palattiin taas lähtöruutuun.
> Asutussa talossa ei kuitenkaan esiinny sellaisia kosteuden- ja
lämmönVAIHTE-
> LUITA, jotka yksin selittäisivät rakoontumisen.
>
> Lattioissa rakoontumista esiintyy myös siitä syystä, että kun lattia
kerran
> pääsee turpoamaan äärimmilleen, myötää koko rakenne enemmän tai vähemmän
aina-
> kin jostakin kohdasta. Prosessi on yksisuuntainen; laudat tekevät
turvotessaan
> tilaa itselleen, mutta kiinnityksen annettua paikallisesti tai kokonaan
periksi
> siirtymät eivät täysin palaudu.
>
> Tyypillisesti rakoontunut lattia on alunperin tehty liian kosteasta
tavarasta,
> kiinnitetty huonosti ja/tai sitten kiinnitys on antanut periksi jonakin
poik-
> keuksellisen kosteana syksynä; sellaisena jona piirongin laatikot ja
vanhat
> peiliovet turpoavat jumiin. Muuttuneet olosuhteet (keskuslämmitys,
korkeampi
> sisälämpötila, vähentynyt tuulettaminen jne.) ovat vanhan lattian
tapauksessa
> saattaneet myös vaikuttaa vallitsevaan kosteuteen; isoisän aikoja kuivempi
> sisäilma näkyy lopulta myös lattiassa.
Minulla on kokemusta vasta kahdesta 28x95 mökin lattiasta ja toisessa ne
ladottiin paikalleen vuodeksi ja
toisessa laudat annettiin olla sisällä pinottuna talven yli ja kummassakaan
lattia ei ole juuri rakoillut. Laudat ovat olleet
ihan normaalikuivaa höylättyä tavaraa lautatarhasta, alapinnalta kevennettyä
ja sydänpuoli ylöspäin (aina).
4" nauloja on käytetty joka kannakkeeseen ja laudat on vedätetty nauloilla
tiukkaan eli ensin taltta laudan alle, naula valmiiksi,
ponttiin vasarointi, naula kiinni melkein loppuun asti, taltta pois ja
lopuksi tuurnalla naula pontiin. Tuolla tavalla
lauta menee todella tiukkaan.
Mökkihän voi olla sikäli eri asia, että siellä suhteellinen kosteus on
jatkuvasti (eli talvellakin) aika korkea ainakin verrattuna
asuinrakennukseen!
> Oma rakoontumistyyppinsä on vielä kuorenpuolelta höylätyllä tavaralla:
> kosteudenvaihtelu saa puussa aikaan vähäistä kaarelle nousemista. Sydämen
> puolelta höylätty tavara painaa ajan kuluessa reunojaan alas ja pyrkii
> nostamaan keskikohtaansa "harjalle" kun taas kuoren puolelta höylätty
tavara
> painaa keskikohtaansa alas ja pyrkii nostamaan reunojaan.
Se on kyllä kumma juttu, että Suomessa nk. ammattilaiset edes kehtaavat
kutsua tuollaista tavaraa lattialaudaksi.
Minusta tuo olisi ihan kuluttujaviranomaisen asia! Toinen vastaava juttu on
se terveoksainen, joka on usein lähinnä
hauska vitsi lautatarhoilla.
>Puoli ongelmaa on
> ratkaistu laudan alapinnalle tehdyllä kevennyksellä; alaspäin painuva
keski-
> kohta ei enäää rakenna ponttia rikkovaa vipua, mutta pontti irvistää lähes
> entiseen malliin. Hyvin suurella osalla sahoista tavara on höylätty suurin
> piirtein miten sattuu ja kun kaikki tavara menee kaupaksi, niin näitähän
> sitten näkee. Muotovirhe on sinänsä pieni, mutta saattaa lakatussa
lattiassa
> näyttää todella rauhattomalta, etenkin jos valo tulee alhaalta.
Tuo pieni muotovirhe (tai oikeastaan ominaisuus) kyllä minusta kuuluu
lautalattiaan eli
keskiosa on hiukan ylempänä kuin reunat.
Harri Toivonen
Kare Pietilä
> Tuo pieni muotovirhe (tai oikeastaan ominaisuus) kyllä minusta kuuluu
> lautalattiaan eli keskiosa on hiukan ylempänä kuin reunat.
Olen aivan samaa mieltä - tarkoitinkin rauhattomuudella juuri lattiaa
jossa osa tavarasta on kuorenpuolelta höylättyä ja samalla kun osa
tavarasta nostaa laudan keskikohtaa aavistuksen, osassa se on painunut
kuopalle.
--
Blah blah blah...