Itse ostin ilmalämpöpumpun noin vuosi sitten 70 m2 kellaritilaan. Kellarissa
oli aiemmin kaksi 1200 w
sähköpatteria jotka näyttivät olevan melkein aina päällä tuomatta edes
riittävää lämpöä kellariin. Syynä tietysti
kellarin huono lämmöneristys. Ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen kellari
näyttää lämpiävän todella hyvin
ilman mainittuja pattereita. Todennäköisesti yksi syy on ilmalämpöpumpun
puhaltaessa lämpöä ympäriinsä
kun taas tavallisen patterin lämpö tuntuu häviävän patterin takana olevaan
kylmään seinään.
Joten olen ajatellut samanlaisen laitteen hankkimista myös asuintiloihin.
Kyseinen ilmalämpöpumppu
kuulema kuluttaa 1 kw tuottaessaan 3 kw 0 asteen lämpötilassa. Mielestäni
se toimi vielä yli -15 asteen pakkasellakin viimetalvena.
Jorma Pitkänen
www.trimilli.fi
trim...@trimilli.fi
TRUNK <pekka....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:80mlrj$rj9$1...@news.kolumbus.fi...
> Kyseinen ilmalämpöpumppu kuulema kuluttaa 1 kw tuottaessaan 3 kw 0 asteen
> lämpötilassa.
Onko tämä fysiikan lakien mukaan mahdollista?
-Pertti
Eikös nuo ilmalämpöpumput ole viela hirmu kalliita?
-mikko
> Eikös nuo ilmalämpöpumput ole viela hirmu kalliita?
n. 15 000 mk
Kaj Luukko
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Mainoksissa luvataan säästöä 50 % lämmitysenergiasta eli 120 m2:n
omakotitalossa (5-henkinen perhe) korvattava sähkö voidaan laskea vaikka
seuraavasti (sähkölämmitystalo):
kokonaiskulutus 20.000 kWh
väh. veden lämmitys -5.000 kWh
väh. taloussähkö -6.000 kWh
väh. lattialämmitys -3.000 kWh
Eli patterilämmityksen osuudeksi jää 6.000 kWh, josta lämpöpumppu säästäisi
50 % eli 3.000 kWh, joka on 15 % kokonaisenergiasta eli 50 %:n säästö onkin
eneintään 15 %. Mielestäni energiansäästöllä ei hankintaa oikein voi
perustella pieneen taloon.
Terv Olli
Olli> kesällä, koska se myös jäähdyttää.
...
Olli> %. Mielestäni energiansäästöllä ei hankintaa oikein voi
No, energiansäästöä ei kai hirveästi tule, jos kesällä
pusketaan energiaa rakennuksesta ulos, viehän sekin energiaa.
Mukavuuden lisääntyminen on tietysti asia erikseen. Sinänsä
järkevämmältä kuulostaisi poistolämpöpumput, jotka
siirtäisivät poistettavasta (tai kesällä sisään tulevasta)
ilmasta liian lämmön vesivaraajaan. Tässä ei energiaa menisi
haaskuun.
Värkit on kai samanlaisia kuin ilmastointikoneet (niitäkin voi
käyttää eri päin) ja itse en ainankaan haluaisi kotini
seinustalle samanlaista melupesää kuin töissä, vaikkei se
vanha olekaan.
--
Markus Peuhkuri ! internet: Markus....@hut.fi
SG 207 ! http://www.iki.fi/puhuri/
TKK/Teletekniikan lab. ! puh: (09) 451 2467 fax: (09) 451 2474
PL 3000 02015 TKK ! gsm: 040 5019683
Kesällä jäähdytettäessä energian kulutus on hyvin pieni, koska
sisälämpötilaa alennetaan vain muutamia asteita. Minun käytössäni arvioisin
noin 100 mk/kesä.
Kovin suuria investointeja ei kannata tehdä tämän ulos siirrettävän energian
saamiseksi talteen. Eikä sitä kaikkea voi talteen saadakaan, paitsi
ikiliikkujalla.
Melu ei ole ongelma, jos laite on asennettu oikein. Tietysti tämä on vähän
subjektiivinen juttu. Joka tapauksessa asumismukavuus kesällä on parantunut
huomattavasti.
Yleensäkin tuntuu siltä, että energiansäästöinvestoinnit jälkikäteen
asennettaviin laitteisiin ovat harvoin kannattavia. Toisaalta, eihän
asumisessa itsetarkoitus olekaan energian säästö, vaan asuminen.
Terv Olli
Sanokaapas paljon rakennusalaa koulua kaymalla oppineet, etta
mites tuo teidan pilkuntarkka ohjeistonne sanoo sellaisesta, etta
kun tama uudenuutukainen ilmalampopumppusysteemi kesalla
kaannetaan "jaahdystoiminnolle" niin siina kaantyy myos kylma ja
lammin puoli taysin, eli asennettu kosteussulku jaa siten aivan vaaralle
puolelle rakennetta, vesi alkaakin kondensoitua vaaralle puolelle
Mitahan mielipiteita tasta asiasta loytyy.
Valmiiksi voin silti antaa tassa lopputuloksen joka perustuu ihan
tavalliseen jarjenkayttamiseen, eli asialla ei ole mitaan merkitysta
kaytannossa.
Olisi kuitenkin mukava kuulla ajatuksia muiltakin, vaikka yritankin
heti kattelyssa tyrmata kaikki vastaiset ajatukset :)
terv.
Timo