Pintalaatan paksuus?
Pentti
Taloomme tulee ontelolaattojen päälle lämmöneristys ja tämän päälle
pintalaatta. Lattialämmitys tulee vain kosteisiin tiloihin, muutoin
lämmitysmuotona on kattolämmitys
Pitalaatan paksuudeksi on suunniteltu 80mm. Onko mahdollista valaa muihin
kuin kosteisiin tiloihin ohuempi laatta ja korvata tämä tila
lämmöneristeellä? Mikä tässä tapauksessa olisi laatan minimipaksuus?
kyselee Pentti
Erkki Kiuru
Kyllä tuo 80 on minimimitta, jota tänä päivän käytetään. Aikaisemmin on
ollut jopa 50mm pintalaattoja, mutta silloin on aina ongelmana laatan
nurkkien kohoaminen ja kuivumishalkeamat. Ja jo työtarkkuudenkin vuoksi
tuo 80mm on hyvä lähtökohta. Suuremmilla paikkakunnilla rakennusvalvonta
ei hyväksy ohuempia pinta- tai maanvaraisia laattoja.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Marko
"Erkki Kiuru" <erkki....@suomi24.fi> wrote in message
news:3c7e68...@fourtalk.net...
>
> Kyllä tuo 80 on minimimitta, jota tänä päivän käytetään. Aikaisemmin on
> ollut jopa 50mm pintalaattoja, mutta silloin on aina ongelmana laatan
> nurkkien kohoaminen ja kuivumishalkeamat.
Kyllä tuo nurkkienkohoaminen on ongelmana vaikka laatta olisi >80mm paksu.
T: Marko
KWr
news:a5lh5r$1pv$1...@news1.song.fi...
Hei,
eikö ihmeessä kannattaisi kuitenkin muihinkin kuin pesutiloihin levittää
sähkövastuskaapelit pintavaluun vaikkei haluaisi/pystyisi niitä
käyttääkään ensi alkuun? Laatasta kun valaa vielä 10cm paksun, niin sitä
voisi käyttää tällöin osittain varaavanakin. Voi olla niinkin, että
kaipaat vielä lattialämpöä kattolämmityksen kaveriksi ja sittenhän sen
voisi ottaa käyttöön kun kaapelit olisi jo valmiina; ei ne niin paljoa
maksa.
Karri
Samuli Kuusela
jos otat (teras)kuitubetonia, niin pintalaatta voi
olla vain 5-6 senttinen. Nereus kayttaa nykyaan sellaista
lammitysputkien asennusmattoa, joka samalla toimii myos
lammon- ja aaneneristeena. Tallaisen paalle he suosittelevat
ohutta kuitubetonipintalaattaa (=parempi lammon saadettavyys).
Kuitubetoni on kalliimpaa, mutta menekki pienempi.
- meille on tulossa tuollainen ohut pintalaatta
Samuli
Pentti
Lattialämmityskaapelit kattolämmityksen lisäksi on ollut suunnitelmissamme
pitkään -edelleenkin se on mahdollista. Tällä hetkellä kuitenkin
suunnitelmissa on jättää kaapelit asentamatta. Lattian valu on noin
kuukauden sisällä, joten asian päättäminen alkaa olla ajankohtaista.
Kustannusvaikutusta en ihan tarkkaan osaa vielä sanoa, voisin sen selvittää
ja palata vielä asiaan. Tällä välin ehkä täällä voitaisiin keskustella
siitä, miten kattolämmitys riittäää 'ainoana' lämmitysmuotona. Toki
laattalattiat lattialämmityksellä ja varaava takkaleivinuuni näiden lisäksi.
Pentti
Tommi Salminen
betonilaattan paksuus sitten mitä hyvänsä. Vielä kun valitset laminaatin
lattian pintamateriaaliksi niin kannattaa käydä ostamassa huopatossut koko
perheelle.
Itse jättäisin ne kattokelmut pois ja laittaisin lattialämmityksen.
Tommi
"Pentti" <p...@iki.fi> wrote in message news:a5naol$dff$1...@news1.song.fi...
Ilkka Haapavirta
> ... Nereus kayttaa nykyaan sellaista
> lammitysputkien asennusmattoa, joka samalla toimii myos
> lammon- ja aaneneristeena. Tallaisen paalle he suosittelevat
> ohutta kuitubetonipintalaattaa (=parempi lammon saadettavyys).
> Kuitubetoni on kalliimpaa, mutta menekki pienempi.
> - meille on tulossa tuollainen ohut pintalaatta
Tuo asennusmattokin on kalliimpaa kuin se normaali ratkaisu, eli putkien
kiinnittäminen "normaalipaksuisessa" valussa betoniverkkoon.
Ilkka
ja...@okm.com
kattlämmityselementeistä on jo pimeänä. Kannattaa valita sellainen
kattomateriaali, ettei purkaminen tule liian kalliiksi
Jarmo
Pentti
Tästä on monia mielipiteitä. Itse tunnen muutaman "kattolämmittäjän" joka
ainakin väittää, että jalat eivät palele - edes pöytien alla.
Kattolämmityksestä en luovu, mutta lattialämmitys sen lisäksi, ehkä...
Pentti
"Tommi Salminen" <tommi.s...@iclinvia.com> wrote in message
news:a5nbkd$sg4$1...@isokari.icl.fi...
Roope
> Kustannusvaikutusta en ihan tarkkaan osaa vielä sanoa, voisin sen
selvittää
> ja palata vielä asiaan. Tällä välin ehkä täällä voitaisiin keskustella
> siitä, miten kattolämmitys riittäää 'ainoana' lämmitysmuotona. Toki
> laattalattiat lattialämmityksellä ja varaava takkaleivinuuni näiden
lisäksi.
1500 W kaapeli maksaa n. 160 €. Riippuen tilan kayttötarkoituksesta
kannattaa asentaa n. 80 - 120 W/m2.
T: Roope
Markus Vuori
>
> Kattolämmityksestä en luovu, mutta lattialämmitys sen lisäksi, ehkä...
>
vaan uteliaana kyselen...
yst.terv.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mmv...@yahoo.com | & vcards / \
Erkki Kiuru
Kattolämmityksen etuhan on siinä, ettei tarvi lämmittää ilmaa vaan
pintoja ja siten lämmitystehot voivat olla pienempiä ja vastaavasti
kulutuskin voi olla pienempi. Ainakin näin sitä markkinoidaan....
Uskon että vakio-olosuhteissa kattolämmitys on ok, mutta toiset sanovat
että pöydän alla tuntuu viileältä, samoin kerrossängyn yläpeti voi olla
kuuma ja alapeti kylmä... ja ikkunoiden alareunat saattavat huurtua
herkästi. Kattolämmitys on erinomainen esim. varastoissa, navetoissa tai
tiloissa joita lämmitetään satunnaisesti, esim. kirkko kerran
viikossa.
Noh, en tunne asiaa kovin hyvin, joten lisää mielipiteitä kehiin.
Marko Björkroth
> Uskon että vakio-olosuhteissa kattolämmitys on ok, mutta toiset sanovat
> että pöydän alla tuntuu viileältä, samoin kerrossängyn yläpeti voi olla
> kuuma ja alapeti kylmä...
Ehkä minä kelpaan puoli vuosikymmentä kattolämmitystalossa asuneena
kommentoimaan...
Kattolämmitys toimii OK, jos ikkunat ovat hyvin lämpöeristettyjä eikä
muitakaan vuotopaikkoja ole. Talossa, jossa asuin, on suurimpana
ongelmana takapihan yksinkertainen ovi, jonka edestä lattia jäähtyy
kylmäksi. Kattorakenne on vielä ko. oven yläpuolella sellainen (vino
katto + vaakasuorat palkit), ettei seinän vierellä ole yhtenäistä
lämmityskelmua. Ongelmapaikkoja voivat myös olla ikkunoiden eteen
sijoitetut pöydät(*. Muuten erot lämpötiloissa ovat pienet, koska
kattolämmitys ei tosiaan mikään sähkögrilli ole.
Itseasiassa samantapainen ongelma on myös lattialämmityksen kanssa.
Sekään ei sovi yhteen esim. huonosti eristettyjen ikkunoiden kanssa.
Muutaman asteen lämpimämpi lattia ei pysty ikkunavetoa estämään. Ai
niin, samasta syystä korvausilma olisi syytä ottaa sisään jollain
fiksummalla tavalla kuin ikkunarakojen kautta.
"Yläpetillä paistuu" kuulostaa urbaanilta legendalta. Kelmujahan on
useaa eri tehoa, joten ulkoseinälle voi laittaa tehokkaammat ja
sisemmäksi alempitehoiset. Kuka laittaa kerrossängyn ikkunan eteen?
Kattolämmityksessä on hyvänä puolena nopeus. Sähköä voi hyvin säästää
pudottamalla lämpötilaa yöajaksi ja arkipäivisin. Talon lämpeneminen
kestää kyllä pari tuntia, mutta lämpenevä katto tasoittaa tilannetta
niin, että olosuhteet ovat, ulkolämpötilasta riippuen, noin tunnin
kuluttua OK. Sopii kokeilla samaa lattialämmityksen kanssa.
> ja ikkunoiden alareunat saattavat huurtua
> herkästi.
Silloin on ikkunoissa vikaa tai huono ilmanvaihto.
Marko
(* On kyllä ongelma yleisemminkin. Periaatteessa lämmityssysteemit
mitoitetaan niin, että viihtyisät olesuhteet, lämpötila ja ilman
liikenopeus, saavutetaan 0,6 m etäisyydellä seinistä. Ovat vain
suomalaiset asunnot niin ahtaita, että on pakko tunkea pyödät ja tuolit
ulkoseiniin kiinni...
Kari Tjukanov
palellut pöydän alla enkä hikoillut yläpetillä ;-) Erinomainen
lämmitysmuoto,
MUTTA osa elementeistä "kuolee" hiljalleen ja takuu on 10v.
-KTj-
<ja...@okm.com> wrote in message news:3c7f5877....@news.eunet.fi...