maalämpö vs. puulämmitys
Mikko Viljakainen
rakentamista, mutta lämmitysjärjestelmän valinnassa olemme vielä kahden
vaiheilla. Vesikiertoinen keskuslämmitys (lattialämmitys) tulee - se on jo
päätetty - mutta lämmitetäänkö vesi maalämmöllä vai puulla on vielä
harkinnan alla.
Olemme saaneet maalämpöpumpusta niin hyvän tarjouksen että
perustamiskustannukset kummassakin lämmitysmuodossa ovat suunnilleen samat.
Pistää vaan mietityttämään se että jos valitsemme maalämmön, niin 1/3
energiasta tulee kuitenkin sähköstä (jos olen oikein ymmärtänyt?) jonka
hinta tulee tulevaisuudessa melko varmasti nousemaan ja josta koituu
kuukausittaisia lisäkuluja. Puulla lämmitettäessä sähkönkulutus on
käsittääkseni huomattavasti(?) pienempi ja puut tulevat ilmaiseksi omasta
metsästä. Lisälämpöä tuottamaan tulee varaava takkaleivinuuni.
Olisikohan jollakulla tietoa siitä, kuinka paljon enemmän sähköä
maalämpöpumppu vie puulämmitykseen verrattuna? Paljonko lämmitykseen menevä
sähkönmäärä kyseisen kokoisessa talossa on vuositasolla käytettäessä
maalämpöä tai puuta? Kummanko itse valitsisitte ja miksi?
Sitten vielä pari kysymystä koskien lattialämmitystä. Olemme aikoneet
laittaa olohuoneeseen puu- tai laminaattiparketin vaikka ne eivät ehkä
olekkaan parhaita vaihtoehtoja lattialämmityksen kanssa.
Lattialämmitysputket valetaan betoniin. Mikähän olisi paras ratkaisu tässä
tilanteessa? Liimaparketti lienee huonoin? Mitä betonin ja parketin väliin
kannattaa/pitää laittaa? Laminaatin ja puuparketin hyvät ja huonot puolet?
-Mikko
Markus Vuori
>
> Olemme saaneet maalämpöpumpusta niin hyvän tarjouksen että
> perustamiskustannukset kummassakin lämmitysmuodossa ovat suunnilleen samat.
Jos perustamiskustannukset ovat suurinpiirtein samat, laittaisin
ilman muuta maalämmön. On se puulla lämmittämiseen verrattuna niin
paljon vähätöisempi.
> metsästä. Lisälämpöä tuottamaan tulee varaava takkaleivinuuni.
Polttopuita voi polttaa tässä tulisijassa ja sen avulla sen sähköenergian
osuuden lämmityksestä saa putoamaan alle sen 1/3:n. Olen kuullut niin
monesta intoa uhkuvasta kaverista, jotka sen puulämmityksen laittaa ja
sitten viimeistään kolmen-neljän vuoden sisällä ovat erittäin kypsyneitä
siihen ainaiseen puusavottaan. Luulen, että sinäkin saat polttopuita
tehdä ihan tarpeeksi, vaikka polttaisit sitä puuta vain niinä
40 kylmimpänä talvipäivänä vuosittain :).
yst.terv.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mmv...@yahoo.com | & vcards / \
Matti
> maalämpöpumppu vie puulämmitykseen verrattuna? Paljonko lämmitykseen
menevä
> sähkönmäärä kyseisen kokoisessa talossa on vuositasolla käytettäessä
> maalämpöä tai puuta? Kummanko itse valitsisitte ja miksi?
Puulämmitys ei varsinaisesti vie yhtään sähköä,mä lämmitin pari vuotta
pelkästään puilla ja sinä aikana paloi (talous)sähköä n 5500kwh/
vuosi.Meillä loppui puulämmitys kun kyllästyin jokaviikkoiseen kattilan
puhdistamiseen,se kun oli pidettävä puhtaana koska muuten puun kulutus alkoi
kasvaa ja muutaman viikon käytön jälkeen savukanavien pinnalla oli yli
sentin paksuinen tuhkakerros ja tulipesä myös karstoittui että oli sitten
moninkertainen työ.Puuta meni n 20m3/vuosi,ei kylläkään maksanut
mitään.Silloin kun rakennettiin niin sai jotain "tukiaista" kun laittoi
kiinteän polttoaineen kattilan ettei siitä juuri lisäkustannuksia
tullut,mitenhän lienee nykyisin
Laitettiin maalämpö joka vie n 5000kwh /vuosi eli kokonais sähkön kulutus
pyörii tuossa 10500kwh/vuosi.Toiminut nyt neljättä vuotta ongelmitta ja
täysin automaattisesti.
Talo on 170m2/ yksitaso ja rakennettu 1987 sijainti Lahden tienoilla.
Terv Matti
mika
<mikko.vi...@tekla.com> wrote:
> Pistää vaan mietityttämään se että jos valitsemme maalämmön, niin 1/3
> energiasta tulee kuitenkin sähköstä (jos olen oikein ymmärtänyt?) jonka
> hinta tulee tulevaisuudessa melko varmasti nousemaan ja josta koituu
> kuukausittaisia lisäkuluja.
Maalämpöjärjestelmän lämpökerroin on keskimäärin kolme, eli kolmannes
lämmitysenergiasta on otettava sähköverkosta. Tehokkuuteen vaikuttaa
putkiston sijoitus ja se, millä lämpö huonetilaan siirretään. Parhaiten
järjestelmä toimii, jos keräysputkisto on vedessä - järven pohjassa tai
porakaivossa - eikä vettä tarvitse lämmittää paljon, ts. matalalämpöinen
lattialämmitys toimii parhaiten.
Tietoa löytyy ainakin Motivan sivuilta, http://www.motiva.fi/ ja vähän
sekavanlainen kokonaisuus lämpöpumppuyhdistykseltä, http://www.sulpu.fi
mika
T.Uusilehto
............
>sähkönmäärä kyseisen kokoisessa talossa on vuositasolla käytettäessä
>maalämpöä tai puuta? Kummanko itse valitsisitte ja miksi?
>
.......................
Puu jatkettuna oljylla on omasta mielestani kaiken paras/mukava
ratkaisu.
Sahko jatkettuna puulla - yhdistelmaa nakee paljon, ja niista on moni
aika surkuhupaisaa touhua. Se asia erikseen.
Puu yksistaan on normaalioloissa aikaavievaa hommelia, jos ei kaikkea
mahdollista ole voitu ottaa asuinpaikassa huomioon.
Itsellani on juuri valmistunut "puulaitos" oljyn kylkeen, ja kaikki
nayttaa todella onnistuneelta. Mita enemman laitan puita pesaan, niin
oljy menee automaattisesti pois alta. Jos taas lahden pariksi viikoksi
reissuun, siirtyy oljy automaattisesti 100 prosentilla vastaamaan
kuormasta. Jos taas oljy seka puu loppuvat, niin sahko tekee silloin
viimeisena tuon kaiken .
Kytkenta oli itse keksittava, koska alan liikeilta ei kunnollisia
kytkentaohjeita irronnut .
Pida myos (Mikko) mielessa oma vanheneva kroppasi joka kaipaa
hyotyliikuntaa jotta pysyisit edes valttavassa kunnossa ! Tuossa
puuhommelissa sita tulee mukavasti, ja ilmaiseksi .
terv.
Timo
Pasi Hietikko
Mikko Viljakainen <mikko.vi...@tekla.com> kirjoitti
viestissä:10179039...@kproxy.ku.tekla.fi...
> Olemme aloittelemassa n.190m2:n puolitoistakerroksisen puisen omakotitalon
> rakentamista, mutta lämmitysjärjestelmän valinnassa olemme vielä kahden
> vaiheilla. Vesikiertoinen keskuslämmitys (lattialämmitys) tulee - se on jo
> päätetty - mutta lämmitetäänkö vesi maalämmöllä vai puulla on vielä
> harkinnan alla.
>
suht koht edulliseksi rakentaa. Voit aina kun huvittaa tai ehdit lämmittää
uunia puilla ja siten säästää oman halusi mukaan. Nimittäin aina kun joku on
pakollista ( täysin puulämmityksen varassa ) niin se alkaa maistua ennemmin
tai myöhemmin "puulta"
> Olemme saaneet maalämpöpumpusta niin hyvän tarjouksen että
> perustamiskustannukset kummassakin lämmitysmuodossa ovat suunnilleen
samat.
> Pistää vaan mietityttämään se että jos valitsemme maalämmön, niin 1/3
> energiasta tulee kuitenkin sähköstä (jos olen oikein ymmärtänyt?) jonka
> hinta tulee tulevaisuudessa melko varmasti nousemaan ja josta koituu
> kuukausittaisia lisäkuluja. Puulla lämmitettäessä sähkönkulutus on
> käsittääkseni huomattavasti(?) pienempi ja puut tulevat ilmaiseksi omasta
> metsästä. Lisälämpöä tuottamaan tulee varaava takkaleivinuuni.
>
> Olisikohan jollakulla tietoa siitä, kuinka paljon enemmän sähköä
> maalämpöpumppu vie puulämmitykseen verrattuna? Paljonko lämmitykseen
menevä
> sähkönmäärä kyseisen kokoisessa talossa on vuositasolla käytettäessä
> maalämpöä tai puuta? Kummanko itse valitsisitte ja miksi?
>
Jos valitset ns. täysitehoisen maalämpöpumpun (jossa on tarpeeksi suuri
varaaja ja kompressori, sinun tap.n.4kw ) joka tuottaa kaiken vaatimasi
lämmityksen ja lämpimän käyttöveden maasta niin kustannukset jäävät 1/3 .
Eli käytännössä n.2500mk/v. Meiltä saa käyttökokemuslukuja.
Tampereen Teknillinen korkeakoulu testannut eri laitteita, linkki löytyy
sivuiltamme.
> Sitten vielä pari kysymystä koskien lattialämmitystä. Olemme aikoneet
> laittaa olohuoneeseen puu- tai laminaattiparketin vaikka ne eivät ehkä
> olekkaan parhaita vaihtoehtoja lattialämmityksen kanssa.
> Lattialämmitysputket valetaan betoniin. Mikähän olisi paras ratkaisu tässä
> tilanteessa? Liimaparketti lienee huonoin? Mitä betonin ja parketin väliin
> kannattaa/pitää laittaa? Laminaatin ja puuparketin hyvät ja huonot puolet?
>
Kyllä parketti on hyvä ja kestävä kunhan pintalämpötila ei nouse yli
27astetta( pyökki, joka kaikista herkin). Parketti on kuitenkin laadukas ja
kaunis ja on asennettu lukuisiin lattialämmitystaloihin. Väliin rautakaupan
tms. solumuovi/kumieristettä. eli uiva parkettilattia.
Laminaatti kovaa, mutta kun siihen jotain terävää putoaa lähtee pinta ja
alta paistaa puukuitulevy.eli korjaaminen ei onnistu. Parketin voit vuosien
päästä hioa ja lakata.
terv.
Pasi Hietikko
Lämpöässä maalämpöpumput (slp-tekniikka.fi)
>
>
kalevi hautakangas
Jos 190 neliön talon lämmittämiseen riittää ns. täysteholämpöpumpuksi 4 kW:n
laite, niin
mikä olisi optimimitoitetun lämpöpumpun koko????
Jos 4 kW:n l-pumpulla saadaan kulutukseksi 2500 vanhan markan kulu, käy
pumppu luultavasti koko ajan.
"Pasi Hietikko" <pasi.h...@slp-tekniikka.fi> kirjoitti viestissä
news:a8s11i$jjk$1...@plaza.suomi.net...
Anne-ly
> pahasti pieleen? Jos 190 neliön talon lämmittämiseen riittää ns.
> täysteholämpöpumpuksi 4 kW:n laite, niin mikä olisi
> optimimitoitetun lämpöpumpun koko????
> Jos 4 kW:n l-pumpulla saadaan kulutukseksi 2500 vanhan
> markan kulu, käy pumppu luultavasti koko ajan.
lämpöpumpun tehomitoituksen voi näköjään tulkita monella
eri tavalla
itse olisin valmis uskomaan, että pumpun antama suurin
lämpöteho on 12-15 kW max.,
pumpun ottama suurin sähköteho on 4 kW, ja sen jatkuva
käynti sähkön hinnalla 50 p/kWh maksaisi 17530 mk vuodessa
4 kW lämpöteho ei riitä "täyteen" huipputehon tuoton
mitoitukseen normaalissa 190 m2 rakennuksessa,
puhumattakaan käyttöveden lämmityksestä saunailtoina
vaikka lämpöpumpun ottoteho olisi vain 1kW
maksaisi vuoden jatkuva käyttö 4380 mk
kalevi hautakangas
kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
Itse kritisoin ehkä hiukan liiankin paljon käyntiaikaa. Kyllä
optimimitoitetuksi l-pumpun kooksi
riittää 190 neliön talossa 7 kW:n laite.Tässä vaihtoehdossa säästyy
kolmasosa lämmönkeruuputkistosta
ainakin silloin kun lämpö otetaan porakaivosta samoin kuin myös porakaivon
syvyys on vastaavasti
pienempi kuin ns. täystehomitoitetussa vaihtoehdossa.
Ttkk:n Raket tutkimus on muuten mielenkiintoinen, eikä suoraan tuekaan ns.
täystehomitoitettua
lämpöpumppumitoitus ajatusta.
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:a8st97$cl1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Pete
Meillä
lämpöässän 10T malli + ouman203/l ja 700l varaaja. Neliöitä on 206 + 30.
Meillä
on silti sangen suuri sähkönkulutus ja johtuu pitkälti siitä että tuo pumppu
ei kykene
pitämään käyttöveden lämpötilaa tarpeaksi korkealla (väh. 55C) ilman
sähkövastuksen
apua. Kovasti mainposetaan että pumppu tuottaa kaiken tarvittavan energian
lämmityksen
ja käyttöveden osalta, vaan silti meillä täytyy pyörittää käyttövedellä
sähkövastusta ja
tämä selvisi vasta pumpun käytön aikana. Kokeilin viikon ajan ottaa
kiertovesipumpun
pois päältä jotta varaajan käyttövesi puolen lämpötila ei putoaisi ja
sähkönkulutus laski
sen viikon ajlta huomattavasti, mutta vaimo sai hepulit kun ei tule kuuma
vettä tarpeen
mukaan.
> Jos valitset ns. täysitehoisen maalämpöpumpun (jossa on tarpeeksi suuri
> varaaja ja kompressori, sinun tap.n.4kw ) joka tuottaa kaiken vaatimasi
> lämmityksen ja lämpimän käyttöveden maasta niin kustannukset jäävät 1/3 .
> Eli käytännössä n.2500mk/v. Meiltä saa käyttökokemuslukuja.
> Tampereen Teknillinen korkeakoulu testannut eri laitteita, linkki löytyy
> sivuiltamme.
...meillä ei ainakaan 2500mk/v riitä lähellekkään.
Pete
> itse olisin valmis uskomaan, että pumpun antama suurin
> lämpöteho on 12-15 kW max.,
> pumpun ottama suurin sähköteho on 4 kW, ja sen jatkuva
> käynti sähkön hinnalla 50 p/kWh maksaisi 17530 mk vuodessa
Nyt alkaa sähkönkulutus kuulostaa realistisemmalta, mutta ei vielä riitä,
ainakaan meidän kohdalla.
> 4 kW lämpöteho ei riitä "täyteen" huipputehon tuoton
> mitoitukseen normaalissa 190 m2 rakennuksessa,
> puhumattakaan käyttöveden lämmityksestä saunailtoina
Jos sähkövastuksen ottaa pois päältä, putoaa käyttöveden lämpötila nopeasti
n.45 C
kun sen pitäisi olla vähintään 55 C. Kesällä varsinkin tulee ongelma koska
pumppu käy sen
mukaan mitä talon lämmitys vaati, ei sen mukaan mitä esim käyttöveden
lämpötila/kulutus on
Pete
Ata
> Lämpöässä, kuten muutkin l-pumppuvalmistajat ilmoittavat aina vain
> kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
En tiedä mistä tuon "AINA" lauseen väänsit; mulla on ainakin edessäni
IVT:n esite jossa on sekä ottotehot että lämpötehot, ja vieläpä
kolmella eri lämpötilakombinaatiolla (siis mitä tavoitelämpötilaa
ajetaan). Thermian esite taas kertoo nimellistehon ja EN255:n
mukaisesti lasketun antoteho, sekä lämpökertoimen, joista varmaan joku
nerokkaampi päättelee myös ottotehon.
Ata
Raaka Rate
T. Rate
Marko
> kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
> Itse kritisoin ehkä hiukan liiankin paljon käyntiaikaa. Kyllä
> optimimitoitetuksi l-pumpun kooksi
> riittää 190 neliön talossa 7 kW:n laite.Tässä vaihtoehdossa säästyy
> kolmasosa lämmönkeruuputkistosta
> ainakin silloin kun lämpö otetaan porakaivosta samoin kuin myös porakaivon
> syvyys on vastaavasti
> pienempi kuin ns. täystehomitoitetussa vaihtoehdossa.
Tämä on tyypillinen ja virheellinen olettama. Kaivon mitoitus ei saa perustua
pumpun tehoon vaan tarvitavaan lämpömäärään. Pois pumpattu lämpö jäähdyttää
kaivoa, ei se kuinka suuri on kompressorin teho.
Osa- ja täystehomitoituksella tulee kaivon kooksi käytännössä sama.
Ainoa ero on siinä kuinka paljon lämmitetään vastuksilla.
Marko
Matti
> lämpöässän 10T malli + ouman203/l ja 700l varaaja. Neliöitä on 206 + 30.
> Meillä
> on silti sangen suuri sähkönkulutus ja johtuu pitkälti siitä että tuo
pumppu
> ei kykene
> pitämään käyttöveden lämpötilaa tarpeaksi korkealla (väh. 55C) ilman
> sähkövastuksen
käyttövedelle ja erillinen 150 l käyttövesi varaaja .Kone lämmittää ns
kuumakaasu tulistuksella tuon 150l varaajan 65-75 asteiseksi talviaikaan ja
kuution varaajan n 45 - 50 asteiseksi.Lämmin käyttövesi on kytketty
seuraavasti;kylmä vesi menee kuution varaajan lämmönvaihtokierukoiden läpi
tuolle 150 litran varaajalle joten siinä toimii käyttöveden esilämmittimenä
tuo iso varaaja ja lämminvesi riittää oikein hyvin talvi aikana.Kesä aikana
alkuun oli ongelmia kun koneen käyntijaksot harveni niin pieni varaaja
sitten jäähtyi ja vettä piti laskea kauan ennekuin alkoi tulla lämmintä.Tämä
ratkaistiin siten että kesäaikaan lämmin käyttövesi tulee suoraan ison
varaajan kierukasta ja pieni varaaja ei ole (hyöty)käytössä.Varaajan
lämpötila on + 50 ja ja samaa luokkaa lämmin käyttövesi.Näillä systeemeillä
riittää lämmin vesi ympäri vuoden ilman sähkövastuksia .Kyllä +50 asteinen
vesi on sen verran kuumaa että riittää hyvinkin suihkukäyttöön,eri asia
sitten jos varaajassa on +50 astetta ja suihkusta tulee maksimissaan jotain
+25 asteista,silloin saattaa esim käyttövesiverkon lämpötila rajoittimessa
olla säätö pielessä,ne kun on alkujaan tarkoitettu + 80-100 asteisen
käyttöveden säätämiseen ,siinähän termostaattiventtiili rajoittaa
käyttöveden lämpötilaa lisäämällä kylmää vettä sekaan ettei tule
palovammoja ,voi olla ettei ne aina toimi oikein alemmilla lämpötiloilla.
Se on varsin helppo testata lämpömittarilla suihkuvedestä ja verrata
varaajan lämpötilaan ja jos on isoja eroja niin tutkia mistä johtuu.
Terv.Matti
Anne-ly
> 190 neliön talossa 7 kW:n laite.
enempää provosoimatta ...
tarkoittaako tuo nyt sitä, että myönnät vaisusti, ettei
4 kW lämpöteho riitä "täyteen" huipputehon tuoton
mitoitukseen normaalissa 190 m2 rakennuksessa ... ?
kalevi hautakangas
em. 190 neliön taloon!!
Kaikilla porakaivon syvyys erilainen, kotimaisilla valmistajilla
lämmönkeruuputkiston määrä vähintään
kolmanneksen tai puolet enemmän kuin ruotsalaisten valmistajien
vaihtoehdoissa??!! Samalla myös maalämpönesteen määrä
on saman kolmanneksen tai puolet verran suurempi!! Miksi?? Jos lämpökaivo on
oikein mitoitettu, saadaan kahdella
putkella tarvittava lämpö kaivosta. Miksi käyttää ylimääräistä putkea,
ylimääräistä maalämpönestettä, ylimääräisiä
liittimiä putkiin, ylimääräisiä painoja pitämään putket reiässä?? Niin
miksi.Saadaanko nämä ylimääräiset kulut
takaisin vuodessa vai kymmenessä vuodessa vai saadaanko koskaan?
Kommentteja, kiitos.
"Marko" <marko.s...@nospam.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:zhys8.1426$ws6....@news2.nokia.com...
Timo Pulkkinen
Minulla on rakenteilla juuri 189 m2 talo ja valitsin Ekowell-pumpun
pinta-asennuksella. Putkea tulee n.600m (vaatii 900m2 tilan tontilta, tontin
koko 1420m2) ja soraharjulle pitäisi laittaa. Koska kyseessä ei ole
lähellekään ihanteellinen maa verrattuna saveen tai järveen, niin lupasivat
laittaa omalla kustannuksellaan lisää putkea maahan, jos on alimitoitettu.
Eli luulisi mitoitukset olevat aika tarkkaan mietitty.Noh, tämä on
pinta-asennus ja helpompi korjata kuin porakaivo..
-Timo-
"kalevi hautakangas" <kalevi.ha...@sci.fi> wrote in message
news:a90ibt$mlf$1...@tron.sci.fi...
kalevi hautakangas
"Timo Pulkkinen" <timo.a.p...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:1LQs8.1500$ws6....@news2.nokia.com...
> Morjesta,
.Noh, tämä on
> pinta-asennus ja helpompi korjata kuin porakaivo..
>
> -Timo-
Mielenkiintoinen pointti, voitko perustella, mikä korjaus??? Mikä muuten on
Ekowellin kokonaisteho?
7 kW:n IVT:llä saa 98% lämmöntarpeesta 450 mertin maaputkella ja/tai 140
metrin
porakaivolla (aktiivireiällä).Eli putkea reikään n. 300 metriä.
Samalla voit saada mitä suuremmalla todennäköisyydellä talousvetesi/ ainakin
kesällä kasteluvesi
samasta kaivosta. Ja läämöntuotto reiässä vaan paranee!!
Tuntuu Ekowellillä olevan mitoitus aika "reilua meininkiä"!?
Marko
> Pyydäpä Marko tarjoukset Lämpö-Ässästä, Ekowellistä, IVT:stä ja Thermiasta
> em. 190 neliön taloon!!
Tarkoitatko, että nuo yrityksien suunnittelijat tietävät kaikesta kaiken, eivätkä tee virheitä ?
Kun suunnittelin vämmitysjärjestelmää meidän taloon keskustelin noiden kaikkien
toimittajien kanssa.
> Kaikilla porakaivon syvyys erilainen, kotimaisilla valmistajilla
> lämmönkeruuputkiston määrä vähintään
> kolmanneksen tai puolet enemmän kuin ruotsalaisten valmistajien
> vaihtoehdoissa??!! Samalla myös maalämpönesteen määrä
> on saman kolmanneksen tai puolet verran suurempi!! Miksi?? Jos lämpökaivo on
> oikein mitoitettu, saadaan kahdella
> putkella tarvittava lämpö kaivosta. Miksi käyttää ylimääräistä putkea,
> ylimääräistä maalämpönestettä, ylimääräisiä
> liittimiä putkiin, ylimääräisiä painoja pitämään putket reiässä?? Niin
> miksi.Saadaanko nämä ylimääräiset kulut
> takaisin vuodessa vai kymmenessä vuodessa vai saadaanko koskaan?
> Kommentteja, kiitos.
Lueppa vielä mitä kirjoitin. En mielestäni maininnut mitään keruuputkien
määrästä, enkä myöskään litkun määrästä.
Kaivo on koko jutun ydin. Jos kaivo on alimitoitettu tarvittavaan lämpömärään
nähden, se jäätyy. Ei välttämättä ekana talvena. Tällöin on ihan sama pumpataanko
4kW kompressorilla 25% ajoajalla vai 1kW kompuralla 100% ajoajalla.
Sama lämpömäärää siirtyy.
Lämpömäärä (miinus vastuksilla tehty lämpö) on se mitä kaivosta revitään,
oli kyseessä täysteho tai osatehomitoitus.
Marko
Markus Vuori
>
> samasta kaivosta. Ja läämöntuotto reiässä vaan paranee!!
> Tuntuu Ekowellillä olevan mitoitus aika "reilua meininkiä"!?
Eipä noiden mitoitusasioiden tiimoilta kannata "syyllistää"
ketään. Kyse on ainakin itse pumppujen mitoituksen kohdalla siitä,
että niiden tekniikassa on eroja. Jotkut pumput eivät sovellu
täystehomitoitukselle ja jotkut taas eivät ns. optimimitoitukselle,
tai ainakin niistä monet on suunniteltu enempi jommallekummalle.
Jotkut toimivat paremmin, kun saavat hyrskyttää pitempiä jaksoja
ja olla enimmän osan ajasta käynnissä, kun taas toisten vartalolle
soveltuu paremmin se, että toimivat isommalla teholla lyhyempiä
aikoja. Myyjät mitoittavat pumput ja putkistot tehtaan ohjeiden
mukaisesti.
Tämän kertoi minulle Niben maahantuojan edustaja.
kalevi hautakangas
"Marko" <marko.s...@nospam.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:j_Ts8.1555$ws6....@news2.nokia.com...
>
> > Kaikilla porakaivon syvyys erilainen, kotimaisilla valmistajilla
> > lämmönkeruuputkiston määrä vähintään
> > kolmanneksen tai puolet enemmän kuin ruotsalaisten valmistajien
> > vaihtoehdoissa??!! Samalla myös maalämpönesteen määrä
> > on saman kolmanneksen tai puolet verran suurempi!! Miksi?? Jos
lämpökaivo on
> > oikein mitoitettu, saadaan kahdella
> > putkella tarvittava lämpö kaivosta. Miksi käyttää ylimääräistä putkea,
> > ylimääräistä maalämpönestettä, ylimääräisiä
> > liittimiä putkiin, ylimääräisiä painoja pitämään putket reiässä?? Niin
> > miksi.Saadaanko nämä ylimääräiset kulut
> > takaisin vuodessa vai kymmenessä vuodessa vai saadaanko koskaan?
> > Kommentteja, kiitos.
>
> Lueppa vielä mitä kirjoitin. En mielestäni maininnut mitään keruuputkien
> määrästä, enkä myöskään litkun määrästä.
Mutta minäpä toin tämänkin "tuhlauksen" julki, kaikki eivät sitä tiedä.
> Kaivo on koko jutun ydin. Jos kaivo on alimitoitettu tarvittavaan
lämpömärään
> nähden, se jäätyy. Ei välttämättä ekana talvena. Tällöin on ihan sama
pumpataanko
> 4kW kompressorilla 25% ajoajalla vai 1kW kompuralla 100% ajoajalla.
> Sama lämpömäärää siirtyy.
> Lämpömäärä (miinus vastuksilla tehty lämpö) on se mitä kaivosta revitään,
> oli kyseessä täysteho tai osatehomitoitus.
>
> Marko
Yli 30 vuoden kokemuksella porakaivoalalta uskon titeväni asiasta yhtä ja
toista.
Tämän allaolevan postitin 16.11.2000 kun käytiin keskustelua
lämpöpumppuasioista.
<Myös tälle alalle on uuden noususuhdanteen tultua ilmaantunut
uusia yrittäjiä, jotka eivät tiedä asiasta enenpää kun asiakas
joka on tutustunut esitteisiin.Nämä yrittävät ns. äkkirikastumista.
Tuotteita myydään halvoilla hinnoilla, myydään liian pieniä
laitekokonaisuuksia , jotta hinta saataisiin halvemmaksi kun
kilpailijan OIKEIN MITOITETTU tarjous.Nämä "uudet" yrittäjät
tarjoavat myös asiakkaalle samaan kauppaan lämpökaivojen
porausta. Saadakseen aina suuremman katteen, "uusi" yrittäjä
ostaa poraustyön halvimmalta mahdolliselta porausyritykseltä
halvimpaan hintaan, mutta, LASKUTTAA ASIAKASTA huomattavasti
kovemmalla hinnalla. Eli vetää välistä ja "pettää " asiakasta, joka saa
huonommin tehdyn poraustyön , vaikka maksaa siitä usein täyden
hinnan.
Koska lämpökaivosta EI VOI OTTAA LÄMPÖÄ ENEMPÄÄ
KUN 50 WATTIA / metri , aktiivireiän osalta (aktiivireikä on
se lämpökaivon osuus missä on VETTÄ!!!) on kenen tahansa itse helppo
sormituntumalla laskea lämpökaivosta saatava lämpömäärä ja poissulkea
aivan "mottipäiset" tarjoukset.
JOS LÄMPÖÄ OTETAAN JATKUVASTI YLI 50 W / metri, JÄÄTYY KAIVO,
KUN TULEE KOVA TALVI!!! Jos ei ensimmäisenä vuonna, joskus kuitenkin.
AIVAN VARMASTI !! SIIS OIKEINKIN MITOITETTU LÄMPÖKAIVO:
Tässä muutamia näkökohtia lämpökaivoa ja lämpöpumppua
suunnitteleville. Kyselkää ja vertailkaa saamianne tietoja,
kyllä jyvät karisevat akanoista.>
Marko
>
> Yli 30 vuoden kokemuksella porakaivoalalta uskon titeväni asiasta yhtä ja
> toista.
Varmasti mutta asiaoihin tuppaa löytymään uusia totuuksia ajan mittaan,
> Tämän allaolevan postitin 16.11.2000 kun käytiin keskustelua
> lämpöpumppuasioista.
....
> Koska lämpökaivosta EI VOI OTTAA LÄMPÖÄ ENEMPÄÄ
> KUN 50 WATTIA / metri , aktiivireiän osalta (aktiivireikä on
> se lämpökaivon osuus missä on VETTÄ!!!) on kenen tahansa itse helppo
> sormituntumalla laskea lämpökaivosta saatava lämpömäärä ja poissulkea
> aivan "mottipäiset" tarjoukset.
Sekoitat nyt tehon ja lämpömäärän. Jos asia olisi kuten väität, voisin
ottaa 100m (vettä) kaivosta 5kW tehoa 24h*365,25d vuodessa maailman
loppuun asti. Elikkä tuo aikajakso kertaa 5kW on yhteensä lämpömäärä, tässä
tapauksesssa siis energia.
Vai tarkoitatko, että jollain tässä määrittelemättömällä käyttöaikasuhteella
voidaan ajaa keskimääräinen talvi lämpöä em. teholla kaivosta...
Huomannet, että teho ja lämpömäärä ovat eri asia.
Väitteesi on liki sama jos sanoisit, että voit polttaa auton akulla 60W polttimoa
ennen kuin se tyhjenee.
> JOS LÄMPÖÄ OTETAAN JATKUVASTI YLI 50 W / metri, JÄÄTYY KAIVO,
> KUN TULEE KOVA TALVI!!! Jos ei ensimmäisenä vuonna, joskus kuitenkin.
> AIVAN VARMASTI !! SIIS OIKEINKIN MITOITETTU LÄMPÖKAIVO:
On tosi, että kaivo jäätyy jos lämpöä otetaan kaivosta liikaa. Se mikä on liikaa ei riipu
käytetystä tehosta jos ajoaikaa ei tiedetä.
Kertaa lämpöoppi.
Marko
Anne-ly
... TOTTA ...
> Se mikä on liikaa ei riipu käytetystä tehosta jos ajoaikaa ei tiedetä.
... UTOPIAA ...
kyllä se riippuu siitä ottotehostakin ... ja oikeastaan VAIN siitä,
mutta päinvastoin:
jos lämmönsiirtoteho peruskalliosta porareikään on suurempi kuin
lämpöpumpun ottoteho, niin sen sijaan ajo-ajalla ei ole mitään
merkitystä, joten maalämpöä kyllä riittää tuomiopäivään saakka
vaikka lämpöä otetaan vain porareiästä, ei se tarkoita samaa kuin että
kaikki nyhdettävä lämpö ON jo heti siinä porareiässä - ja VAIN siinä,
vaan lämpöä valuu peruskalliosta koko ajan lisää siihen porareikään
Lämmönsiirto (porareiän vedestä mustaan glykoliputkeen)
heikkenee kyllä huomattavasti jos vesi porareiässä pääsee jäätymään
liian suuren ottotehon takia
Lämpöpumppu toimii tosin silloinkin, mutta pumppaa lämpöä
selvästi pienemmällä teholla
Jos lämmön ottoa pätkitään ...
(... lämmöntarpeen mukaan esim termostaatilla) niin lämpöä voi
ottaa hetkellisesti isommalla teholla (lähes siihen saakka kunnes
porareiässä lillivän veden koko lämpövaranto on purettu), mutta
pitemmän ajan kuluessa otettavan keskitehon on kuitenkin oltava
mitoitukseltaan sopivan suuruinen ...
... luulisin ? ... maalaisjärjellä ...
> Kertaa lämpöoppi.
Lämpöoppi (kuten physiican muutkin osiot) antaa oikean tuloksen
vain, jos valitsee oikean kaavan ja sijoittaa siihen - oikeat alkuarvot
täytyy mennä taas kertaamaan ... ettei tule kirjoittaneeksi läpiä
päähänsä ...
... se nimittäin ... olisi noloa ?
kalevi hautakangas
"Marko" <marko.s...@nospam.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:vh0t8.1910$ZE1....@news1.nokia.com...
>
> Väitteesi on liki sama jos sanoisit, että voit polttaa auton akulla 60W
polttimoa
> ennen kuin se tyhjenee.
Kyllä auton akulla voi polttaa 60W polttimoa, jos se on 12 V, ennenkuin akku
tyhjenee!!??
Sitten kun akku on tyhjä, ei voikaan polttaa.
Vai eikö voi? Mulla on mökillä 12 V akku ja 12 V lamppu!!Hyvin toimii, kun
muistaa välillä ladata akun.
Meni vaan aika kauas maalämpöasiasta.
Marko
Voi polttaa mutta nuo tiedot eivät kerro kuinka kauan lamppu palaa.
Elikkä pelkkä pumppausteho/m (lämmön siirtonopeus) ei myöskään kerro
koko totuutta siitä onko kaivo riittävä vai ei.
Kokonaislämpömäärä vaikuttaa asiaan paljon.
> Meni vaan aika kauas maalämpöasiasta.
Joo mutta teho ja energia asioita molemmissa.
Marko
Harri Ilmari Toivonen
> Lämpöässä, kuten muutkin l-pumppuvalmistajat ilmoittavat aina vain
> kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
Kyllä meillä ainakin lämpöässän esitteessä on sekä ottoteho, että lämpöteho
ilmoitettu aivan selkeästi! V9 mallissa se on 3 kW ottoteho ja lämpöteho oli
hataran mielikuvani mukaan jotain 9-10 kW.
> Itse kritisoin ehkä hiukan liiankin paljon käyntiaikaa. Kyllä
> optimimitoitetuksi l-pumpun kooksi
> riittää 190 neliön talossa 7 kW:n laite.Tässä vaihtoehdossa säästyy
> kolmasosa lämmönkeruuputkistosta
> ainakin silloin kun lämpö otetaan porakaivosta samoin kuin myös porakaivon
> syvyys on vastaavasti
> pienempi kuin ns. täystehomitoitetussa vaihtoehdossa.
> Ttkk:n Raket tutkimus on muuten mielenkiintoinen, eikä suoraan tuekaan ns.
> täystehomitoitettua
> lämpöpumppumitoitus ajatusta.
No meillä on em V9 malli ja neliöitä 239 kappaletta. Teho riitti hyvin viime
talvena täystehoisena maalämpönä! Lisäksi lämmöt laitettiin päälle juuri
ennen paukkupakkasia 21.12, jolloin rakennus oli noin 5 asteen lämpöinen ja
aika kostea. Lämpöä tosin nostettiin hitaasti, mutta aivan muista syistä
kuin lämpötehon riittävyyden takia, joskaan ei olisi kyllä tehotkaan
riittäneet lämmön nopeaan nostoon. Lämpö otetaan kahdesta porakaivosta.
Mittasin muuten paukkupakkasilla pumpun käyntiaikaakin ja kovien pakkasien
aikaan se oli noin 6 min päällä ja noin 4 minuttia pois päältä. Lämmintä
vettä ei juurikaan kulutettu, mutta vastaavasti tehoa kului normaalia
enemmän kosteuden takia (ensilämmitys) ja siksi, että oli tarkoituksella
joitakin tuuletusaukkoja rakennuksessa.
Harri
Harri Ilmari Toivonen
> on saman kolmanneksen tai puolet verran suurempi!! Miksi?? Jos lämpökaivo
on
> oikein mitoitettu, saadaan kahdella
> putkella tarvittava lämpö kaivosta. Miksi käyttää ylimääräistä putkea,
> ylimääräistä maalämpönestettä, ylimääräisiä
> liittimiä putkiin, ylimääräisiä painoja pitämään putket reiässä?? Niin
> miksi.Saadaanko nämä ylimääräiset kulut
> takaisin vuodessa vai kymmenessä vuodessa vai saadaanko koskaan?
> Kommentteja, kiitos.
Meillä on kaksi lämpökaivoakaivoa siksi, että kaivonporaaja piti sitä
järkevänä oikeastaan kolmestakin syystä:
1. Yksi kaivo olisi ulottunut niin syvälle, että vesi olisi ollut
todennäisesti suolaista ja olisi saattanut pilata myös jumavesikaivon.
2. Kaksi kaivoa jakaa lämpökuorman tasaisemmin eli lämpöä riittää varmemmin.
Olen lukenut tällaisiä kokemuksia myös Ruosista. Siellä suositellaan kahta
kaivoa erityisesti, jos vesipinta nousee suht. ylös.
3. Hukkametrejä tuli niin vähän. Kaivonporaaja sanoi, että vain 5
ylimääräistä metriä, joten ilman muuta kannattaa tehdä kaksi kaivoa. Vesi
nousi niin ylös.
Harri
JarmoI
Anne-ly wrote:
Näinhän asia on myös tieteellisellä järjellä. Lämpöenergia valuu ensin
auringosta ja maan "sisästä" maahan ja maasta sinne putkistoon, aina
maailman tappiin asti. Teho on energia (=lämpömäärä) jaettuna ajalla, ja kun
aika lähestyy ääretöntä, myös energia lähestyy sitä, oli teho mikä tahansa
nollaa suurempi. Tosiaan, jos ottoteho pidetään pienempänä kuin sinne
porareikään virtaava teho, lämpöpumppu voi toimia ja ajalla tai
kokonaislämpömäärällä ei ole merkitystä. Maalaisjärki ei ole noloa vaan
järjistä terveintä...
Anne-ly
> ääretöntä, myös energia lähestyy sitä, oli teho mikä tahansa nollaa
> suurempi.
höpsistä ...
oikea teoria ja ... oikea kaava ... mutta ihan väärä tapa soveltaa sitä,
sillä
oikea tapa soveltaa kaavaa kuuluu näin : energia = teho x aika
ja
oikeaan kaavaan sijoitettava mielekäs ottoteho on aina rajoitettu
(mm. porareiän veden jäätymisongelman vuoksi)
joten
pumpattava maalämpöenergia = (rajoitettu, pieni)teho x aika
ja
(rajoitettu, pieni)teho x aika <<<< hyödynnettävissä oleva energia
siispä
hyödynnettävissä oleva energia loppuu peruskalliosta
omakotitalon lämpöpumpulla pumpatessa vasta noin
10^(100 000 000 000 000 000 000 000 000 000) vuoden kuluttua
... ehkä ... ? ... tai sitten ei ...
joten
en ole kovinkaan huolissani tuon energian riittävyyden suhteen
ok-talon pitkänkään elinkaaren aikana ...
puhumattakaan lämpöpumppujärjestelmän omasta elinkaaresta
JarmoI
Anne-ly wrote:
> > Teho on energia (=lämpömäärä) jaettuna ajalla, ja kun aika lähestyy
> > ääretöntä, myös energia lähestyy sitä, oli teho mikä tahansa nollaa
> > suurempi.
>
> höpsistä ...
>
> oikea teoria ja ... oikea kaava ... mutta ihan väärä tapa soveltaa sitä,
> sillä
> oikea tapa soveltaa kaavaa kuuluu näin : energia = teho x aika
> ja
> oikeaan kaavaan sijoitettava mielekäs ottoteho on aina rajoitettu
> (mm. porareiän veden jäätymisongelman vuoksi)
> joten
> pumpattava maalämpöenergia = (rajoitettu, pieni)teho x aika
> ja
> (rajoitettu, pieni)teho x aika <<<< hyödynnettävissä oleva energia
> siispä
> hyödynnettävissä oleva energia loppuu peruskalliosta
> omakotitalon lämpöpumpulla pumpatessa vasta noin
> 10^(100 000 000 000 000 000 000 000 000 000) vuoden kuluttua
> ... ehkä ... ? ... tai sitten ei ...
>
Äläs nyt liioittele, oikeampi aika on vain 3-4x10^9 vuotta, jolloin aurinko
tiedemiesten mukaan on polttanut kaiken vetynsä heliumiksi ja sammuu... kuin
saunalyhty. Tulee kylmä, ainakin maassa. Pitää siirtyä puulämmitykseen...ai
mutta eihän ne kasva ilman aurinkoa...
Pete
käyttövesivaraajan
lämpötila putoaa alle 55 astetta. Tämä on pääasiallinen syy miksi olen siitä
huolissani.
Toinen syy on tietty esim. suihkussa käynti kun ei tule tarpeeksi lämmintä
vettä.
Pete
"Raaka Rate" <raaka...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:3CB2ADEA...@luukku.com...
Raaka Rate
asteeseen. Pumppu käynnistyy, kun varaajan lämpötila laskee 42 asteeseen.
Varaaja on vain 165 litraa. Ei ole vielä lämmin vesi loppunut. Kukaan ei ole
myöskään parin vuoden aikana pumpun käytön aikana sairastunut.
Mielestäni veden lämmittäminen kertomasi mukaan on turhaa enerkian tuhlausta.
Voihan vettä juoda kylmänäkin, vaikkapa mehun kanssa. Ainakin toistaiseksi.
T. Rate
Toni Arte
>
> Ivt:n pumppu on meillä säädetty niin, että käyttövesi lämpiää vain + 47,5
> asteeseen. Pumppu käynnistyy, kun varaajan lämpötila laskee 42 asteeseen.
> Varaaja on vain 165 litraa. Ei ole vielä lämmin vesi loppunut. Kukaan ei ole
> myöskään parin vuoden aikana pumpun käytön aikana sairastunut.
> Mielestäni veden lämmittäminen kertomasi mukaan on turhaa enerkian tuhlausta.
> Voihan vettä juoda kylmänäkin, vaikkapa mehun kanssa. Ainakin toistaiseksi.
Kyllä tämä legionella-bakteeri on ihan todellinen ongelma. Ja ainoa tapa
pitää se varmasti poissa on huolehtia siitä, että lämmin käyttövesi on
riittävän kuumaa.
"Kylmässä talousvedessä legionelloja ei havaittu.
Lämminvesijärjestelmissä legionellan esiintyminen voitiin yhdistää veden
alhaiseen lämpötilaan. Sitä ei löydetty vesistä, joiden lämpötila oli
yli 55 °C.":
http://www.ktl.fi/kansanterveyslehti/arkisto/1998/3/8.html
http://www.enetti.com/artikkelit/terveys/legionella_bakteerit.htm
--
Toni
Juha Ruismäki
> Kukaan ei ole
> myöskään parin vuoden aikana pumpun käytön aikana sairastunut.
Tuo legionella-bakteerin aiheuttama sairaus ei sitten ole
välttämättä pikku flunssa tai vatsatauti, vaan pahimmillaan
jopa hengenlähtö on mahdollinen. Tarkemmin
<http://www.enetti.com/artikkelit/terveys/legionella_bakteerit.htm>
Juha
kalevi hautakangas
kerran
viikossa nostaa käyttöveden lämpötilan niin korkeaksi, että mainittu
bakteeri kuolee.
Onhan IVT / Carrier pohjoismaiden ylivoimaisesti eniten valmistettu
lämpöpumppu.
Kokonaismäärä yli 300 000 kpl. Suomessa l-pumppuja käytössä vain n.17500
kpl.
Tämä on alan asiantuntijan arvio 2001-2002 vaihteesta.
Kyllä ruattalaiset osaa .
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:3CB6843D...@nospam.nokia.com...
Pasi Hietikko
systeemillä niin suorasähköl. talo kuluttaisi siis 12kw * 24 * 365 =
105000kwh
Lämpöpumpun tuotto on siis n.12-15kw.mikkä riittää I-lämpövyöhykkeellä
(eteläsuomi ja länsi aina Parkanoon asti ) n. 240m2 ja lämpimän käyttöveden
tuottoon perhekoon ollessa max. 6hlöä.täysin lämmintä tilaa uutta
vastaavassa talossa.
Pumppu ei suinkaan käy koko ajan vaan aina kun energiaa tarvitaan. eli ed.
talon laitteiston ottoteho olisi n. 4kw ja tuottaisi 12-15kw. Suomessa on
lähes 9000 taloutta ko.laitteilla ja suht. koht tyytyväisiä ollaan.
Pari päivää sitten yksi isäntä toi laskelmat taas yhdestä kohteesta. eli
talo rak. 1972 , 160m2 3-kert. vanhat lasit (ei lämpöl.) luonnollinen
ilmanpoisto, vanhat vesipatterit seinillä.
3 vuoden kulutus oman mittarin mukaan lämmitys ja käyttövesi yht. 14063kwh
eli alle 4700kwh/vuosi. Oli maksanut n. 2110mk/vuosi
kalevi hautakangas <kalevi.ha...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:a8trre$k4b$1...@tron.sci.fi...
> Lämpöässä, kuten muutkin l-pumppuvalmistajat ilmoittavat aina vain
> kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
> Itse kritisoin ehkä hiukan liiankin paljon käyntiaikaa. Kyllä
> optimimitoitetuksi l-pumpun kooksi
> riittää 190 neliön talossa 7 kW:n laite.Tässä vaihtoehdossa säästyy
> kolmasosa lämmönkeruuputkistosta
> ainakin silloin kun lämpö otetaan porakaivosta samoin kuin myös porakaivon
> syvyys on vastaavasti
> pienempi kuin ns. täystehomitoitetussa vaihtoehdossa.
> Ttkk:n Raket tutkimus on muuten mielenkiintoinen, eikä suoraan tuekaan ns.
> täystehomitoitettua
> lämpöpumppumitoitus ajatusta.
>
> "Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
> news:a8st97$cl1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > > Kyllä nyt taisi Lämpöässän "mainosmiehellä" mennä laskelma
> > > pahasti pieleen? Jos 190 neliön talon lämmittämiseen riittää ns.
> > > täysteholämpöpumpuksi 4 kW:n laite, niin mikä olisi
> > > optimimitoitetun lämpöpumpun koko????
> > > Jos 4 kW:n l-pumpulla saadaan kulutukseksi 2500 vanhan
> > > markan kulu, käy pumppu luultavasti koko ajan.
> >
> >
> >
> > lämpöpumpun tehomitoituksen voi näköjään tulkita monella
> > eri tavalla
> >
> > itse olisin valmis uskomaan, että pumpun antama suurin
> > lämpöteho on 12-15 kW max.,
> > pumpun ottama suurin sähköteho on 4 kW, ja sen jatkuva
> > käynti sähkön hinnalla 50 p/kWh maksaisi 17530 mk vuodessa
> >
> > 4 kW lämpöteho ei riitä "täyteen" huipputehon tuoton
> > mitoitukseen normaalissa 190 m2 rakennuksessa,
> > puhumattakaan käyttöveden lämmityksestä saunailtoina
> >
> > vaikka lämpöpumpun ottoteho olisi vain 1kW
> > maksaisi vuoden jatkuva käyttö 4380 mk
> >
> >
> >
>
>
Pasi Hietikko
kalevi hautakangas <kalevi.ha...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:a90ibt$mlf$1...@tron.sci.fi...
> Pyydäpä Marko tarjoukset Lämpö-Ässästä, Ekowellistä, IVT:stä ja Thermiasta
> em. 190 neliön taloon!!
> Kaikilla porakaivon syvyys erilainen, kotimaisilla valmistajilla
> lämmönkeruuputkiston määrä vähintään
> kolmanneksen tai puolet enemmän kuin ruotsalaisten valmistajien
> vaihtoehdoissa??!! Samalla myös maalämpönesteen määrä
> on saman kolmanneksen tai puolet verran suurempi!! Miksi?? Jos lämpökaivo
on
> oikein mitoitettu, saadaan kahdella
> putkella tarvittava lämpö kaivosta. Miksi käyttää ylimääräistä putkea,
> ylimääräistä maalämpönestettä, ylimääräisiä
> liittimiä putkiin, ylimääräisiä painoja pitämään putket reiässä?? Niin
> miksi.Saadaanko nämä ylimääräiset kulut
> takaisin vuodessa vai kymmenessä vuodessa vai saadaanko koskaan?
> Kommentteja, kiitos.
>
putkea maksaa 1000mk. eli ei kannata säästää väärässä paikassa. jos tässä
menee jo pieleen niin ei ole enää mitään merkitystä mitä sen jälkeen
laitetaan kun alku on jo metsässä.
Eri valmistajilla on eri käsitykset laitteistosta ja asennuksista.
Lämpö-ässä on täysteho kone, kun kaivoon laitetaan 3-putkea liuos kulkee
alas 2putkea pitkin hitaammin kuin ylös tultaessa ja ehtii siis paremmin
lämpeämään. -->hyötysuhde nousee.
Tapoja on toki monia ja kaikki varmasti toimivat.
Ruotsissa on sähköl. kielletty eli päästään halvempaan hintaan kun laitetaan
puolet pienemmät kompressorit, vaihtimet, varaajat ym. ja asennetaan
lisävastukset (kierretäänkö lakia?)
Myös suurin osa ruotsalaisista asuu Helsingin eteläpuolella. -->
peruskallion lämpötilassa on ruotsalaisen professorin ja yliopiston
tutkimuksen mukaan eroa useita asteita (100m. syvyydessä.) joten on kysymys
aivan eri olosuhteista.!
Pasi Hietikko
Pasi Hietikko <pasi.h...@slp-tekniikka.fi> kirjoitti viestissä:...
> Kylläpä laskelmat menee pieleen nyt yhdellä sun toisella. jos lasketaan
ed.
> systeemillä niin suorasähköl. talo kuluttaisi siis 12kw * 24 * 365 =
> 105000kwh
>
> Lämpöpumpun tuotto on siis n.12-15kw.mikkä riittää I-lämpövyöhykkeellä
> (eteläsuomi ja länsi aina Parkanoon asti ) n. 240m2 ja lämpimän
käyttöveden
> tuottoon perhekoon ollessa max. 6hlöä.täysin lämmintä tilaa uutta
> vastaavassa talossa.
>
> Pumppu ei suinkaan käy koko ajan vaan aina kun energiaa tarvitaan. eli ed.
> talon laitteiston ottoteho olisi n. 4kw ja tuottaisi 12-15kw. Suomessa on
> lähes 9000 taloutta ko.laitteilla ja suht. koht tyytyväisiä ollaan.
>
> Pari päivää sitten yksi isäntä toi laskelmat taas yhdestä kohteesta. eli
> talo rak. 1972 , 160m2 3-kert. vanhat lasit (ei lämpöl.) luonnollinen
> ilmanpoisto, vanhat vesipatterit seinillä.
>
> 3 vuoden kulutus oman mittarin mukaan lämmitys ja käyttövesi yht. 14063kwh
> eli alle 4700kwh/vuosi. Oli maksanut n. 2110mk/vuosi
>
>
>
> viestissä:a8trre$k4b$1...@tron.sci.fi...
> > Lämpöässä, kuten muutkin l-pumppuvalmistajat ilmoittavat aina vain
> > kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
> > Itse kritisoin ehkä hiukan liiankin paljon käyntiaikaa. Kyllä
> > optimimitoitetuksi l-pumpun kooksi
> > riittää 190 neliön talossa 7 kW:n laite.Tässä vaihtoehdossa säästyy
> > kolmasosa lämmönkeruuputkistosta
> > ainakin silloin kun lämpö otetaan porakaivosta samoin kuin myös
porakaivon
> > syvyys on vastaavasti
> > pienempi kuin ns. täystehomitoitetussa vaihtoehdossa.
Pasi Hietikko
> > > > Lämpöässä, kuten muutkin l-pumppuvalmistajat ilmoittavat aina vain
> > > > kokonaistehon, ei ns. ottotehoa!!
> > > > Itse kritisoin ehkä hiukan liiankin paljon käyntiaikaa. Kyllä
> > > > optimimitoitetuksi l-pumpun kooksi
> > > > riittää 190 neliön talossa 7 kW:n laite.Tässä vaihtoehdossa säästyy
> > > > kolmasosa lämmönkeruuputkistosta
> > > > ainakin silloin kun lämpö otetaan porakaivosta samoin kuin myös
> > porakaivon
> > > > syvyys on vastaavasti
> > > > pienempi kuin ns. täystehomitoitetussa vaihtoehdossa.
> > >
Harri Ilmari Toivonen
"Raaka Rate" <raaka...@luukku.com> wrote in message
news:3CB680F4...@luukku.com...
> Ivt:n pumppu on meillä säädetty niin, että käyttövesi lämpiää vain + 47,5
> asteeseen. Pumppu käynnistyy, kun varaajan lämpötila laskee 42 asteeseen.
> Varaaja on vain 165 litraa. Ei ole vielä lämmin vesi loppunut. Kukaan ei
ole
> myöskään parin vuoden aikana pumpun käytön aikana sairastunut.
> Mielestäni veden lämmittäminen kertomasi mukaan on turhaa enerkian
tuhlausta.
> Voihan vettä juoda kylmänäkin, vaikkapa mehun kanssa. Ainakin
toistaiseksi.
Olisi kiva tietää hiukan tarkemmin, kun näistä varaajan lämpötiloista
puhutaan, että puhutaanko varaajan yläosan, keskiosan vai alaosan
lämpötiloista. Niillä on kyllä selkeä ero ainakin lämpöÄssän V-malleista ja
varmasti kaikissa muissakin varaajissa. Jos tuo 47,5 on alaosan lämpötila,
niin yläosassa on varmasti se 55 astetta, josta myös kuuman veden otto
kuitenkin tapahtuu.
Harri
kalevi hautakangas
>
> >
> Kun putkea mitoitetaan on aina parempi tehdä asia varman päälle ja 100m.
> putkea maksaa 1000mk. eli ei kannata säästää väärässä paikassa. jos tässä
> menee jo pieleen niin ei ole enää mitään merkitystä mitä sen jälkeen
> laitetaan kun alku on jo metsässä.
>
> Eri valmistajilla on eri käsitykset laitteistosta ja asennuksista.
> Lämpö-ässä on täysteho kone, kun kaivoon laitetaan 3-putkea liuos kulkee
> alas 2putkea pitkin hitaammin kuin ylös tultaessa ja ehtii siis paremmin
> lämpeämään. -->hyötysuhde nousee.
Miksi ruotsalaiset eivät käytä kahta putkea enempää??
Onhan mm. IVT valmistanut yli 300 000 l-pumppua??
IVT panostaa varmaan vuodessa enemmän tuotekehitykseen mikä on Lämpö-ässän
vuoden liikevaihto. Ovat varmaan aikanaan tutkineet putkimäärän optimimäärän
hyvinkin tarkkaan.
Perustelehan hiukan hyötysuhteen nousua putkimäärään nähden!
> Tapoja on toki monia ja kaikki varmasti toimivat.
>
> Ruotsissa on sähköl. kielletty eli päästään halvempaan hintaan kun
laitetaan
> puolet pienemmät kompressorit, vaihtimet, varaajat ym. ja asennetaan
> lisävastukset (kierretäänkö lakia?)
Kerropa mikä laki on kyseessä, koska annettu, minkä hallituksen aikana??
Ata
> Raaka Rate wrote:
> >
> > Ivt:n pumppu on meillä säädetty niin, että käyttövesi lämpiää vain + 47,5
> Kyllä tämä legionella-bakteeri on ihan todellinen ongelma. Ja ainoa tapa
> pitää se varmasti poissa on huolehtia siitä, että lämmin käyttövesi on
> riittävän kuumaa.
Lämpimän käyttöveden kierto pienellä varaajalla on sitä luokkaa, että
ei varmaan ole mitään mieltä pitää lämpöä jatkuvasti turhan ylhäällä.
Isolla varaajalla taas tilanne voi olla toinen.
Ainakin IVT:n malleista löytyy asetus aikavälille, jolla
käyttövesivaraajan lämpötila nostetaan 65 asteeseen. Silläkin voi siis
pelata mielihalujensa mukaan.
Ata
Pete
Millä
perusteella, jos alaosassa on 47,5 tulee yläosan lömpötilaksi 55 astetta?
Eivät ainakaan meillä kävele käsi kädessä nuo lämpötilat. Lähinnä niin kuin
aikaisemmin mainitsin ongelma koostuu meillä siitä että lämpimän käyttöveden
lämpätila pääsee laskemaan, lämpöässää käyttäessä, alle vaaditun 55 asteen
ellei käytä sähkövastusta rinnalla. Muuta ongelmaa se ei aiheuta kuin sen
että
sähkönkulutus kasvaa melkoisesti verrattuna siihen jos pumppu olisi kyennyt
itse sen veden lämmittämään, mikä pitäisi varmaan olla tarkoitus. Tämäkin
oli asia joka meille kerrottiin vasta jälkikäteen, eikä siihen kuulema ole
mitään
tehtävissä. Itse ajattelin asentaa käyttövesipumppuun ajastimen joka sammut-
taisi kierron esim. yöksi jolloin kukaan ei tarvitse lämmintä vettä. Onko
muita
hyviä ehdotuksia tämän tiimoilta.
T Pete
Harri Ilmari Toivonen
news:aa081j$i6c$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Käyttövesi sijaitsee vaaraajan yläosassa ja lattialämmitysvesi alaosassa.
> Millä
> perusteella, jos alaosassa on 47,5 tulee yläosan lömpötilaksi 55 astetta?
Koska lämmin vesi nousee ylös. Ainakaan meillä alaosassa olevat lattiapiirit
eivät yläosaa sekoita, joten yläosa on huomattavasti lämpimämpi.
> Eivät ainakaan meillä kävele käsi kädessä nuo lämpötilat. Lähinnä niin
kuin
> aikaisemmin mainitsin ongelma koostuu meillä siitä että lämpimän
käyttöveden
> lämpätila pääsee laskemaan, lämpöässää käyttäessä, alle vaaditun 55 asteen
> ellei käytä sähkövastusta rinnalla. Muuta ongelmaa se ei aiheuta kuin sen
> että
> sähkönkulutus kasvaa melkoisesti verrattuna siihen jos pumppu olisi
kyennyt
> itse sen veden lämmittämään, mikä pitäisi varmaan olla tarkoitus. Tämäkin
> oli asia joka meille kerrottiin vasta jälkikäteen, eikä siihen kuulema ole
> mitään tehtävissä.
En osaa sanoa muuta kuin, että meillä ei ole ollut toistaiseksi mitään
ongelmaa lämmittää yläosan vesi vaikka 60 asteiseksi ihan vain muuttamalla
varaajan lämpötila-asetusta vastaavasti ilman vastusta. Meillä ei vielä
juurikaan käytetä lämmintä vettä, kun ei asuta siellä viellä. Ei ole
myöskään 'kiertovettä', kun ajateltiin, että lämminvesiputket ovat niin
lyhyet, ettei tarvita.
Parin kuukauden päästä tiedän paremmin, kun on tarkoitus muuttaa piakkoin.
> Itse ajattelin asentaa käyttövesipumppuun ajastimen joka sammut-
> taisi kierron esim. yöksi jolloin kukaan ei tarvitse lämmintä vettä. Onko
> muita
> hyviä ehdotuksia tämän tiimoilta.
Kiertovesi varmaan sekoittaa lämpötiloja jonkun verran siellä varaajassa ja
ainakin se jäähdyttää kuumaa vettä ellei putket ole eristetty mitenkään.
Onko mahdollista kokeilla jonkun aikaa ilman kiertovettä kokonaan eli
toimiiko lämminvesi ilman kiertovesipumppuakin? Minulla ei ole mitään
kokemuksia kierrosta, joten kysy joltain ellet tiedä. Siitä selviää ainakin
kierron aiheuttama jäähtyminen.
Tietysti yksi vaihtoehto on laittaa pieni 25-50 l käyttövesivaraaja pumpun
jälkeen, jossa kietovesi toimii! Silloin sähkövastuksella lämmitetään vain
kuumaa vettä eikä isoa varaajaa ollenkaan. Ostin tuollaisen 25 l Jäspin
joskus mökille ainoaksi lämminvesivaraajaksi on toiminut kohtuullisen hyvin
vaikka sisään tulee suoraa kaivovesi eli jos sinulla sisään tuleekin esim.
50 asteista vettä pumpulta, 25 l riittää varmasti isompaankin käyttöön ellei
sitten kiertovesi jäähdytä vettä liikaa.
(Mökillä lämminvesi pääsee isommalla porukalla saunottaessa loppumaan, mutta
se ei ole ongelma, kun tunnin päästä on taas jo uutta vettä saatavilla!?!
Eikä tarvitse pitää jatkuvasti päällä, kun lämpenee niin nopeasti)
Harri
Harri