Miksi ikkunat huurtuivat talvella?
mtme
ikkunoiden huurtuminen. Kosteutta tiivistyi niin paljon, että aina
aamulla töihin lähtiessä piti ensi töiksi pyyhkiä lätäköt
ikkunanpuitteista/ikkunalaudoilta. Pahimpina päivinä saman operaation
joutui toistamaan pitkin päivää. Ilmiö alkoi esiintyä ehkä n. -15
pakkasasteen kylmemmällä puolella. Kosteusmittari näytti tyypillisesti
jotain 50-60, mikä on kaiketi ihan normaalia(?).
Talossa (valmistunut -89) on koneellinen ilmanvaihto.
Ilmanvaihtokojeessa
ei ole tuloilman esilämmitystä vaan sen sijaan tuloilmaa lämmitetään
kiertoilmalla. Kiertoilman ja raikkaan ilman suhteen määrää
kiertojousella
lämpötilan mukaan säätyvä mekaaninen läppä. Aika pienelläkin pakkasella
läppä lävähtää toiseen laitaan, jolloin kiertoilmaa tule mahdollisimman
paljon ja raikasta ilmaa mahdollisimman vähän. Kokeiluluontoisesti
pakotin
läpän kerran muutaman vuorokauden ajaksi siihen toiseen laitaan, mutta
tästä ei ollut näkyvää vaikutusta.
Ikkunoiden alla on sähköpatterit, mutta niitä ei käytetä vaan lämmitys
hoituu talvella varaavalla leivinuunilla+kiertoilmalla (kiertoilma
lähtee uunin päältä). Kokeilin myös yhden ikkunan alle kytkeä patterin
päälle yöksi, mutta tämäkään ei auttanut.
Mitä nyt pitäisi tehdä ensi talven varalle? Voisiko ilmanvaihdossa
olla jotain vikaa vai onko ikkunanpinta vain liian kylmä (=puutteellinen
eristys) vai jotain muuta?
--Markus
rm
syynä on liian tiiviit ikkunat. Omasta talostani korjasin saman vian
poistamalla tiivisteen ulomman ikkunan alareunasta ja sisemmän yläreunasta.
Tällöin ilma pääsee vaihtumaan lasien välissä ja huoneeseen tuleva ilma
lämpenee lasien välissä ylös noustessaan ja tulee sitten sieltä yläreunasta
sisään lämpimämpänä. Tämän ohjeen olen usemman kerran kuullut mutta en tiedä
miten se toimii koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä.
Rami
"mtme" <mt...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:3CEC895E...@luukku.com...
Mikko Ahti
liian syvällä seinään nähden ja alhaalta ylöspäin nouseva lämmin ilma ei
pääse lämmittämään kylmää ikkunapintaa vaan se alkaa huurtumaan
alareunastaan.
Mikko
"mtme" <mt...@luukku.com> wrote in message
news:3CEC895E...@luukku.com...
mtme
juurikin ei-koneelliseen ilmanvaihtoon: ikkunat liian tiiviit -->
ilma ei vaihdu --> sisäilma liian kosteaa.
Kuvittelisin, että oma ongelmani ei johdu niinkään liian kosteasta
huoneilmasta vaan pikemminkin liian kylmästä ikkunapinnasta; lääke
tähän olisi ikkunan _tiivistäminen_. Meneekö aivan metsään?
--Markus
mtme
ja ikkunalasi on alhaalta selvästi kylmempi kuin ylhäältä. Voiko
alareunaan jäädä kuollut "kylmä tasku", jossa ilma ei vaihdu?
--Markus
Toni Arte
>
> Viime talven kylmimpinä päivinä (tai pikemminkin öinä) vaivasi kovasti
> ikkunoiden huurtuminen. Kosteutta tiivistyi niin paljon, että aina
> aamulla töihin lähtiessä piti ensi töiksi pyyhkiä lätäköt
> ikkunanpuitteista/ikkunalaudoilta. Pahimpina päivinä saman operaation
> joutui toistamaan pitkin päivää. Ilmiö alkoi esiintyä ehkä n. -15
> pakkasasteen kylmemmällä puolella. Kosteusmittari näytti tyypillisesti
> jotain 50-60, mikä on kaiketi ihan normaalia(?).
Eiköhän tuossa ole kyse siitä, että sisäilma on liian kosteaa suhteessa
ikkunoiden lämmöneristävyyteen. Eli kostea sisäilma jäähtyy ikkunan
pinnan lähellä niin paljon että kastepiste ylittyy ja vesi tiivistyy
kylmään ikkunaan. Tuo 50-60% suhteellinen kosteus talvella on aika
paljon, ja mainitsit vielä että ikkunoiden alla olevat patterit ovat
pois päältä. Eli:
* kosteusprosenttia alas
* patterit päälle, jotta ilmankierto ikkunan pinnalla tehostuu
--
Toni
Erkki Kiuru
tosiaan huoneilman RH on 50-60%, niin eiköhän se riitä selittämään
kostumisongelman kylminä pakkasöinä. Normaalisti talviaikaan sisäilman
RH on 30-40%, jolloin siinä oleva vesihöyryn määrä on noin puolet
verrattuna huoneistosi ilman vesihöyryn määrään. Toisaalta tuo on
hengityksen kannalta mukava tilanne, mutta saattaa olla joissakin
tapauksissa myös terveysriski.
Ilmiöön voisit hakea korjausta seuravien toimenpiteiden avulla:
-ensinnäkin ulkoilman ja kiertoilman määrää kannattaa harkita.
Hyväksyttävä ratkaisu ei ole se että -15 jälkeen huoneistoon ei tule
enää raitista ulkoilmaa. Voisiko järjestelmää säätää siten että
ulkoilmaa tulisi vähintään puolet puhallettavaan ilmamäärään mukaan.
Tietenkin talon kokonaisilmanvaihdon ratkaisee puhaltimien teho l/s ja
huoneistosi koko.
-toisaalta ikkunoiden ulkopuitetta voisi tiivistää, jotta välitilan
lämpötila nousisi. Tästä saattaa seurata välitilan huurtuminen, mutta
hakemalla varmaan löytyy oikea ratkaisu.
-et kertonut ikkunaratkaisuasi tarkemmin, mutta joissakin tilanteissa on
hyvä ratkaisu lisätä sisäpuitteen sisäpintaan (tai joskus
ulkopintaan)ohuella alumiiniprofiililla lisälasi. Tällöin saat
sisäpinnan lämpötilaa nostettua ja estettyä vesihöyryn tiivistymisen.
-yksi syy huurtumiseen ja runsaaseen sisäilman kosteuspitoisuuteen
saattaa olla märkätilojen ja pyykinkäsittelytilojen tuuletus
asuintiloihin. Kyllähän ne tilat pitäisi kuivattaa iv-järjestelmän
avulla ulkoilmaan.
mestarismies
jolloin lämpöisen ilman parempi kapasiteetti sitoa vesihöyryä "imisi"
kosteuden lasipinnan lämpöiseltä puolelta itseensä ennen vesihöyryn
tiivistymistä vedeksi. Kaiken AO on kuitenkin että ilma pääsee liikkumaan
lasipintaa pitkin, eikä täälläkin mainittua kuollutta alareunaa muodostu,
mikä on mahdollista karmisyvyyden ollessa suuri.
Ikunan tiivistämisellä voidaan nostaa lasipinnan pintalämpötilaa, tämäkin
auttaa. Koneellisessa ilmanvaihdossa ikkunoista ei saisi tapahtua
ilmavuotoja oikein suunnitellussa ratkaisussa.
mestarismies
Marko Björkroth
>
> Viime talven kylmimpinä päivinä (tai pikemminkin öinä) vaivasi kovasti
> ikkunoiden huurtuminen. Kosteutta tiivistyi niin paljon, että aina
> aamulla töihin lähtiessä piti ensi töiksi pyyhkiä lätäköt
> ikkunanpuitteista/ikkunalaudoilta. Pahimpina päivinä saman operaation
> joutui toistamaan pitkin päivää. Ilmiö alkoi esiintyä ehkä n. -15
> pakkasasteen kylmemmällä puolella. Kosteusmittari näytti tyypillisesti
> jotain 50-60, mikä on kaiketi ihan normaalia(?).
50-60 % on ihan OK kesällä, mutta turhan korkea talvipakkasilla. Kun ilma on
noin kosteaa, vettä tiivistyy jo noin 13°C lämpötilassa oleville pinnoille ja
ikkunoiden pintalämpötila laskee pakkasilla huomattavasti alemmaksikin. 30-40
% olisi parempi haarukka pakkasilla.
Sisällä on ylimääräisiä kosteuslähteitä (pyykin kuivaus tms.) ja/tai huono
ilmanvaihto.
> Talossa (valmistunut -89) on koneellinen ilmanvaihto.
> Ilmanvaihtokojeessa
> ei ole tuloilman esilämmitystä vaan sen sijaan tuloilmaa lämmitetään
> kiertoilmalla. Kiertoilman ja raikkaan ilman suhteen määrää
> kiertojousella
> lämpötilan mukaan säätyvä mekaaninen läppä. Aika pienelläkin pakkasella
> läppä lävähtää toiseen laitaan, jolloin kiertoilmaa tule mahdollisimman
> paljon ja raikasta ilmaa mahdollisimman vähän. Kokeiluluontoisesti
> pakotin
> läpän kerran muutaman vuorokauden ajaksi siihen toiseen laitaan, mutta
> tästä ei ollut näkyvää vaikutusta.
Jaahas, taas joku säästöihme. Pidetäänkö tuo käynnissä kellon ympäri ja millä
teholla? Voi tietysti olla aivan alimitoitettukin.
Onko huurtumisongelma vain makuuhuoneissa vai koko talossa?
Marko
Erkki Kiuru
ilma ei vaihdu siellä. Silloin avataan hiukan ulkopokan tiivisteitä, ja
jos se ei auta niin sitten myös sisäpokaan tehdään vastaava järjestely.
Ja ulkopokaan alareunaan ja sisäpokaan yläreunaan, niin ikkunavälien
kautta tuleva ilma sekoittuu huoneilmaan aiheuttamatta vedontunnetta.
Mutta kysymys oli ymmärtääkseni sisäpokan SISÄpintaan tiivistyvästä
kosteudesta.
seppo
tiivistaminen joka oli kokonaan tiivistämättä.Alas ja ylös vain jätettiin
pätkä ilman tiivistettä.
Pinnan lämpötila nousee joten vesi ei tiivisty kylmään pintaan. Nyt voi
pitää verhojakin ikkunassa.
Liittyy käsittääkseni yleisesti taloihin joissa kaytetään lattia tai muuta
patteritonta lämmitystä
t. Seppo
mtme <mt...@luukku.com> kirjoitti viestissä:3CEC895E...@luukku.com...
mtme
ajattelen, että alipaine muodostuu siten, että ilmastointikoje poistaa
enemmän ilmaa kuin tuo sisälle, ja korvausilman vaje täyttyy "luomuna"
ikkunoiden, ovien ym. vuotamisena?
Tästä jatkoajatus: voiko liian suuresta alipaineesta johtuva liiallinen
ikkunoiden vuoto johtaa ikkunapinnan liialliseen jäähtymiseen, ja näin
aiheuttaa koko ongelman?
--Markus
Erkki Kiuru
> Eikös asunnossa kuulu olla pieni alipaine? Olenko aivan väärässä,
kun
> ajattelen, että alipaine muodostuu siten, että ilmastointikoje
poistaa
> enemmän ilmaa kuin tuo sisälle, ja korvausilman vaje täyttyy
"luomuna"
> ikkunoiden, ovien ym. vuotamisena?
Heh, vai luomua tässäkin..... mutta periaate on ihan ok, saattaahan
laite toimia myös niinkin että vain poistoa varten on puhallin ja
korvausilma virtaa vapaasti lämmönvaihtimen kautta jakolaatikkoon ja
siitä eri huoneisiin. Tällöin huoneistossa on pieni alipaine ulkoilmaan
nähden.
> Tästä jatkoajatus: voiko liian suuresta alipaineesta johtuva
liiallinen
> ikkunoiden vuoto johtaa ikkunapinnan liialliseen jäähtymiseen, ja
näin
> aiheuttaa koko ongelman?
Mikä on liian suuri alipaine... jos talo pysyy kasassa niin alipaine on
ok, mutta jotain kauttahan korvausilma taloon tulee jos siinä on vain
pelkkä poistopuhallin ja tuloilmaa ei ole kanavoitu. On täysin
mahdollista, että tuleva ilma jäähdyttää ikkunavälin ja sisäpuitteen
ulkopinta on lähes samassa lämpötilassa kuin ulkoilma. Tällöin varmasti
tapahtuu sisäpuitteen sisäpintaan kostumista, varsinkin jos huoneilman
RH on noinkin korkea.
Mutta jos talossasi on asiallinen koneellinen poisto ja sisäänpuhallus,
niin silloin ilmavirtaa ikkunoiden kautta ei pitäisi tapahtua.
Aikaisemmat viittaukset ikkunan tiivistämisestä, RH tason
tiputtamisesta, mahdollisista lämmittimistä ikkunoiden alle ja ikkunan
sisäpinnan asemasta seinän sisäpintaan selittävät ongelman.
FKo
>
> Eikös asunnossa kuulu olla pieni alipaine? Olenko aivan väärässä, kun
> ajattelen, että alipaine muodostuu siten, että ilmastointikoje poistaa
> enemmän ilmaa kuin tuo sisälle, ja korvausilman vaje täyttyy "luomuna"
> ikkunoiden, ovien ym. vuotamisena?
Eräs mestarismies selitti minulle, että täytyy pitää huoli siitä, että
korvausilman virtaus on riittävä ja ennenkaikkea hallittu (oli sitten
kyseessä koneellinen tai vapaasti virtaava ratkaisu). Jos ilma tulee
hallitsemattomasti rakenteiden rakosista, kosteutta kerääntyy
rakenteisiin - muuallekin kuin ikkunaan.
> --Markus
- FK -
--> Change 'frank' to 'frans' in my E-mail address to mail me <--
Marko Björkroth
> Eräs mestarismies selitti minulle, että täytyy pitää huoli siitä, että
> korvausilman virtaus on riittävä ja ennenkaikkea hallittu (oli sitten
> kyseessä koneellinen tai vapaasti virtaava ratkaisu). Jos ilma tulee
> hallitsemattomasti rakenteiden rakosista, kosteutta kerääntyy
> rakenteisiin - muuallekin kuin ikkunaan.
Talvella? Pakkasilma ei paljon kosteutta sisällä, joten se ei mitenkään
voi huurtumisongelmaa aiheuttaa. Ongelmia tulee vain jos talo vuotaa
kuin seula ja kosteaa sisäilmaa pääsee esimerkiksi tuulen synnyttämien
paine-erojen voimalla tunkeutumaan rakenteisiin. Juuri tämän estämiseksi
talot pyritään pitämään hieman alipaineisina.
Tämä aihepiiri tuntuu innostavan kaikki nojatuolifyysikot esittelemään
mitä villeimpiä teorioita, vaikka tosiasiat ovat:
1) normaalin kolmilasisen ikkunan sisäpinnan lämpötila laskee 10°C
tienoille kovilla pakkasilla, vaikka tiivisteet olisivatkin kunnossa
2) jos huoneilman suhteellinen kosteus on 50-60 %, niin sen kastepiste
on n. 13°C
3) 1+2 = ikkuna huurtuu, koska ikkunan lämpötila on alempi kuin
kastepiste
Korjaus: lasketaan huoneilman kosteutta a) poistamalla ylimääräiset
kosteuslähteet (ei kuivata pyykkiä olohuoneessa tms.) b) parantamalla
ilmanvaihtoa
Ikkunan lämmittäminen ym. auttaa ikkunan huurtumiseen, mutta talosta
löytyy helposti jokin muukin paikka, esim. kaapin takaa ja/tai
ulkonurkasta, minne kosteus pääsee rauhassa, katseilta piilossa
tiivistymään.
Marko
Jani Kuukkanen
jossa se tiivistyy vedeksi kylmän ulkolasin sisäpintaan. Ulkolasi pitää sen
sijaan olla "väljä", että lasien välissä pääsee ulkoilma kiertämään. Ei
kuitenkaan niin väljä, että tuuli viheltää..
- Jani
"mtme" <mt...@luukku.com> kirjoitti viestissä:3CECA4C4...@luukku.com...
> En asioista paljonkaan tiedä, mutta epäilen, että tuo ohje pätee
> juurikin ei-koneelliseen ilmanvaihtoon: ikkunat liian tiiviit -->
> ilma ei vaihdu --> sisäilma liian kosteaa.
>
> Kuvittelisin, että oma ongelmani ei johdu niinkään liian kosteasta
> huoneilmasta vaan pikemminkin liian kylmästä ikkunapinnasta; lääke
> tähän olisi ikkunan _tiivistäminen_. Meneekö aivan metsään?
>
> > Rami
Erkki Kiuru
tulee
> > hallitsemattomasti rakenteiden rakosista, kosteutta kerääntyy
> > rakenteisiin - muuallekin kuin ikkunaan.
>
> Talvella? Pakkasilma ei paljon kosteutta sisällä, joten se ei
mitenkään
> voi huurtumisongelmaa aiheuttaa. Ongelmia tulee vain jos talo vuotaa
> kuin seula ja kosteaa sisäilmaa pääsee esimerkiksi tuulen
synnyttämien
> paine-erojen voimalla tunkeutumaan rakenteisiin. Juuri tämän
estämiseksi
> talot pyritään pitämään hieman alipaineisina.
Kyllähän tuo mestarismies oli oikeassa siinä mielessä, että
alipainetilanteessa kylmä ilma virtaa hallitsemattomasti rakenteiden
kautta huonetilaan päin ja jäähdyttää samalla seinärakennetta. Tällöin
pintalämpötilat laskevat ja vesihöyry tiivistyy kylmään pintaan kun
kastepiste saavutetaan. Tällainen tilanne syntyy helposti esim.
rakennuksen nurkkaan, jossa kylmä ulkoilma jäähdyttää helposti koko
rakenteen ja sisäpinnan lämpötila laskee kastepisteeseen.
---
>
> Tämä aihepiiri tuntuu innostavan kaikki nojatuolifyysikot
esittelemään
> mitä villeimpiä teorioita, vaikka tosiasiat ovat:
>
> 1) normaalin kolmilasisen ikkunan sisäpinnan lämpötila laskee 10°C
> tienoille kovilla pakkasilla, vaikka tiivisteet olisivatkin kunnossa
>
> 2) jos huoneilman suhteellinen kosteus on 50-60 %, niin sen
kastepiste
> on n. 13°C
>
> 3) 1+2 = ikkuna huurtuu, koska ikkunan lämpötila on alempi kuin
> kastepiste
>
> Korjaus: lasketaan huoneilman kosteutta a) poistamalla ylimääräiset
> kosteuslähteet (ei kuivata pyykkiä olohuoneessa tms.) b)
parantamalla
> ilmanvaihtoa
>
> Ikkunan lämmittäminen ym. auttaa ikkunan huurtumiseen, mutta talosta
> löytyy helposti jokin muukin paikka, esim. kaapin takaa ja/tai
> ulkonurkasta, minne kosteus pääsee rauhassa, katseilta piilossa
> tiivistymään.
>
> Marko
Muuten em. on ok