Kesälämmitin katolle
lmfmis
pienessä piha-altaassa...mutta kun vesi on niin kylmää että itseäkin
hirvittää.
Käytössä olisi myös hyvä etelänpuoleinen varaston lape n.2,5x6m johon
voisi laittaa auringolla lämpeävän vesilämmittimen.
Milläs vesi katolle ja kuumaksi?
- vanhat yksilehtiset vesipatterit ? Taitaa tulla vain ruosteita
vettä...
- musta letku katolle kiemurtelemaan?
- musta letku pätkittynä rinnan kykettynä ja miljoona T-kappaletta ja
letkukiristintä?
- oma paras idea: katolla olevat mustat kumipatjat jotka sitten
tyhjänä eivät silmään sattuisi.
Laittakaas (järkevänhintaisia) ehdotuksia?
nospam
>
> - oma paras idea: katolla olevat mustat kumipatjat jotka sitten
> tyhjänä eivät silmään sattuisi.
>
Tuo on lähellä uima-altaan aurinkokeräintä, esim googlella löydetty:
http://www.aurinkotori.com/index.phtml/t/articles1/art/10301/p/13867
Varmaan tuon saisi toimimaan hakemalla pari halpaa kangasvahvisteista
uimapatjaa, ja liimaamalla vaikka sikaflexillä putket kiinni ja pieni
12V toimiva pumppu kierrättämään vettä. Tai käsipumpulla vesi patjaan,
ja puolen tunnin kuluttua valutetaan takaisin samaa kautta..
Elias Aarnio
> On 3 hein�, 12:41, lmfmis <kt1...@kolumbus.fi> wrote:
>> - oma paras idea: katolla olevat mustat kumipatjat jotka sitten
>>
>
> Tuo on l�hell� uima-altaan aurinkoker�int�, esim googlella l�ydetty:
> http://www.aurinkotori.com/index.phtml/t/articles1/art/10301/p/13867
Vuosia sitten rakenneltiin kes�suihkuja k�ytt�m�ll� kuorma-autojen tms.
j��hdyttimi�. Ne maalattiin mattamustiksi spraymaalilla ja pistettiin
pattingista ja lasista tehtyihin kehyksiin katolle. Ja tietysti vesi
kiert�m��n jollain tavalla.
--
EliasA
pc-duunari
> K�yt�ss� olisi my�s hyv� etel�npuoleinen varaston lape n.2,5x6m johon
> voisi laittaa auringolla l�mpe�v�n vesil�mmittimen.
Siis periaatekaaviona t�llainen:
|vesi | <--
|s�il�|----+
| | l
|_____| l
l l
l l
l l
l l
l l Letkua tai muuta ker�inpinta-alaa
l l
l l
+--------+
-->
> Mill�s vesi katolle ja kuumaksi?
>
> - vanhat yksilehtiset vesipatterit ? Taitaa tulla vain ruosteita
> vett�...
>
> - musta letku katolle kiemurtelemaan?
Jos sulla sattuisi olemaan rinnetontti, niin voisi levitell� sen letkun
katon sijasta siihen rinteeseen. Ja m�en p��ll� n�k�tt�� tuo vesis�ili�.
Josta kai sitten �mp�rill� kannetaan vett� sinne uima-altaalle, vai?
Hienointahan olisi jos siell� tynnyriss� olisi kuparikierukka l�mp��
luovuttamassa, niin olisi erillinen kierto tuolla l�mmitysvedell� ja sill�
k�ytt�vedell�. Pattereista tuleva ruosteisuus tms. ei silloin haittaisi
mit��n. Ja �mp�rien sijaan s�hk�pumpulla sek� t�ytet��n sit� tynn�ri�, ett�
pumpataan sielt� l�mmikett� uima-altaalle.
Mutta eih�n kes�m�kill� kannata mit��n liian pysyvi� ja hienoja alkaa
viritell�. Helteit�kin kest�� vain jokusia p�ivi�.
Jos alkajaisiksi kuitenkin saat sen tynn�risi nostettua vaikka katolle
saakka, tai ainakin useita metrej� maanpinnan yl�puolelle, niin kyll� maahan
levitetty vakio 25 m p�tk� puutarhaletkua kykenee kummasti l�mmitt�m��n
tynn�rillist� vett�, p�iv�n aikana.
Suhteellisen pienell� vaivalla voit siis saada suurtakin arvonantoa
vaimov�en ja j�lkikasvun puolelta, kun koppaat per�k�rryyn sen parinsadan
litran tonkan ja puutarheletkukiepin K-marketista.
Tekee sitten ensi vuonna hienompaa ja lis��, kun on kokemustakin jo ehtinyt
karttua l�mp�vesien kanssa v�k�stelyst�.
PC-4You
Fuji
94fa73...@x3g2000yqa.googlegroups.com:
> - musta letku katolle kiemurtelemaan?
Hyv�ss� paisteessa musta letku + pieni pumppu on hy�ty/panostus -
suhteeltaan hyv� kunhan allas on pienehk�
Jyrki Juntumaa
Pihist� jostain vanha muuripata, pystyt� altaan viereen ja vesi
kiert�m��n padan kautta. Toimii my�s pilvisell� s��ll�.
Terv JJ
lmfmis
Nuo on molemmat sitä mitä hain, mutta noissa on vielä se haaste että
eivät kestä varmaan vesijohtoverkon painetta, jolloin vettä pitää
kierrättää pumpulla...El ninossa on silmeiseti tilavuus niin pieni
että toimiakseen tarvitsee sen pumpun pakosta.
Paljonko uimapatjat kestää painetta?
Tai miten olisi auton sisärengas?
Timo Neuvonen
> eiv�t kest� varmaan vesijohtoverkon painetta, jolloin vett� pit��
> kierr�tt�� pumpulla...El ninossa on silmeiseti tilavuus niin pieni
> ett� toimiakseen tarvitsee sen pumpun pakosta.
>
Miksi sen tarttisi kest�� vesijohtoverkon paine, jos avoinaista allasta on
tarkoitus l�mmitt��?
> Paljonko uimapatjat kest�� painetta?
>
> Tai miten olisi auton sis�rengas?
Ei sis�rengas kest� paljoakaan, se on vain tiivis pussi ja paineenkesto
tulee ulkorenkaasta. Uimapatja kest�nee viel� v�hemm�n.
Siin� mieless� tavallinen puutarhaletku tms olisi hyv�, ett� sen sis�ll�
vesi todella vaihtuu, ja systeemin saa siksi edes auttavasti puhdistettua
altaan veden vaihdon yhteydess�. Jokin uimapatja tms vaatisi myrkyt mukaan
sinne veteen, tai muuten ei kest� kauaakaan l�mpim�ll� kes�s��ll� kun niiss�
patjoissa (ja siten my�s altaassa) kasvaa liki kaikki pohjoisella
pallonpuoliskolla tunnetut lev�t ja pasiliskot.
--
TiN
l
Fuji <fu...@moto.com> wrote:
> suhteeltaan hyv� kunhan allas on pienehk�.
Pienimm�t puhallettavat kahluualtaat ovat muutaman sadan litran
vetoisia. 20mm letkuun, joita puutarhaletkut kai ovat, mahtuu noin 3,1
litraa vett� per metri. Joku sata metri� riitt�isi jo varmaan alle
kuution vetoiseen altaaseen. Parillakymmenell� metrill� taas ei hy�tyisi
juuri mit��n. Jos saa sit� mustaa letkua jostain kunnon kiepin niin
siit� vain koko katto peittoon.
Jos ei vesijohdon paine riit� nostamaan katolle asti, tarvitaan sitten
viel� se pumppu joka nostaa jonkin verran kustannuksia.
nospam
>
> Nuo on molemmat sitä mitä hain, mutta noissa on vielä se haaste että
> eivät kestä varmaan vesijohtoverkon painetta, jolloin vettä pitää
> kierrättää pumpulla...El ninossa on silmeiseti tilavuus niin pieni
> että toimiakseen tarvitsee sen pumpun pakosta.
>
> Paljonko uimapatjat kestää painetta?
Ei tarpeeksi vesijohdon paineelle. Toisaalta, jos hana on hyvin
pienellä, ja poiston ajaa "ylämäkeen", ei painetta patjaan synny. Siis
esimerkiksi pieni poistoletku vähän patjan ylänurkan yläpuolelle ja se
isompaan letkuun, josta sitten vesi altaaseen vaapaapudotuksella.
Silloin paine on vain hydrostaattinen paine, ellei paikat mene
tukkoon. Jos patja on maassa, poisto voi olla suoraan altaaseen.
>
> Tai miten olisi auton sisärengas?
Siitä puuttuu kudos, pinta-ala on pieni..
entä seuraava:
Musta trapetsimallinen tai "rannila klassic"-pelti, jota pitkin vesi
valuu pumpattuna alas. Esim letku ylänurkkaan kiinni niin, että kunkin
laakson kohdalle tehdään pieni purkautumisreikä vedelle. Alareunasta
sitten vesi ohjataan tavalla tai toisella altaaseen. varsinkin
tuulisella säällä hyötysuhde paranisi aurinkokatteen lisäämisellä.
Avoin keräin olisi mahdollista pestä kloorilla. Jos vettä kierrättää,
pesumahdollisuus on hyvä olla.
Pumpuksi käy hyvin vaikka joku käsipumppu, pumppausapua läytyy
varmasti, jos vesi tulee lämmittimestä lorisemalla alas:-)
pc-duunari
news:uF64m.20712$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> Parillakymmenell� metrill� taas ei hy�tyisi juuri mit��n.
Tuollaisella parilla 25 m letkurullalla yhdistettyn� saisi l�mp�hy�ty�
arviolta suunnilleen saman verran kuin t�llaisella yhdell� kaupallisella
aurinkoker�inyksik�ll� jolla on hintaa 398 euroa
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=1
5120Ker%C3%A4in
Vesim��r� tuollaisessa kaupallisessa 1 x 2 m kokoisessa alumiiniker��j�ss�
on vain vaivaiset 1,45 litraa vett�.
Joten kaikenlaiset traktorinrenkaat ym. katolle nostettuna ovat melkoista
ylimitoitusta kaiken kaikkiaan. Veden kerrospaksuus ja virtausm��r�kin
vaikuttaa siis olevan todella minimaalinen. Omalla konvektiollaan toimiva
kiertonopeus saattaa olla kokeellisessa omatekoisessa m�kkik�yt�ss� hyvinkin
optimaalinen.
> Jos saa sit� mustaa letkua jostain kunnon kiepin niin siit� vain koko
katto peittoon.
Kyll� letkua "saa" koska kaupat sit� myyv�t. Ite en rupeaisi tuollaista
letkua naulakotkailemaan katolle, bitumeja puhkokaan ja talven lumikuorman
v��nnelt�v�ksi ja pudoteltavaksi.
N�m� t�llaiset omat viritykset ovat kaikki virityksi�. Kaupalliset toimijat
ovat kehitelleet omiaan 30 vuoden verran, ja nykytilaansa ovat ehtineet
kehitty�.
Kes�m�kkil�isen ei siis kannata hirmuisia ty�panoksia ja vesipumppuja heti
alkajaisiksi viritell� minnek��n. Vesi kyll� alkaa kiert��, mutta l�mpisik�
se polskutteluvanna my�s? Saatu l�mp�hy�ty on kuitenkin kohtalaisen
rajallinen.
Mutta kun pienell�/helpohkolla ponnistuksella aloittaa, niin sen perusteella
on helpompi mietti� paljonkos ensi kes�n� petraillaan systeemi� lis��.
PC-4You
nospam
> > Parillakymmenellä metrillä taas ei hyötyisi juuri mitään.
>
> Tuollaisella parilla 25 m letkurullalla yhdistettynä saisi lämpöhyötyä
> arviolta suunnilleen saman verran kuin tällaisella yhdellä kaupallisella
> aurinkokeräinyksiköllä jolla on hintaa 398
Tuskin, 2 neliön keräimellä on pinta-alaa enemmän kuin 50 m letkua.
Keräyshyötysuhde on kattamattomalla ja pinnoittamattomalla letkulla
ehkä alle puolet tasokeräimestä kesäkelillä. Talvikelillä letku
harvemmin lämpenee edes huoneenlämpöön, kun hyvä tasokeräin saa
kevätauringosta lämmintä vettä pakkasellakin. Tyhjiöputkikeräimet taas
pääsee suurempaan lämpötilaeroon, mutta niissä on nettokeräyspinta-
alaa vähemmän ja se on kalliimpaa.
Jos letkun leveys on 2 cm, samaan pinta-alaan tarvitaan 100m letkua,
saman keräyshyödyn saanee hellekelillä ehkä 2-300 m letkulla. No,
onhan se letku silti halvempaa:-) KEräysteho paranee, jos letku on
kiinni jossan tummassa pinnassa.
Vesimäärä ei liity juurikaan keräystehoon. Pieni vesimäärä on etu
tasokeräimessä, koska glykolilitkua tarvitaan vähemmän ja pieni
vesimäärä lämpenee nopeasti, jolloin systeemi saa lyhyenkin
aurikojakson hyötykäyttöön.
pc-duunari
> On 6 hein�, 12:27, "pc-duunari" <pc-ros...@nettilinja.fi> wrote:
> Ker�yshy�tysuhde on kattamattomalla ja pinnoittamattomalla letkulla
> ehk� alle puolet tasoker�imest� kes�kelill�.
Niin siis min� en tosiaan ole rakentanut ainuttakaan aurinkoker��j��. Ei sen
paremmin vanhoista s�hk�pattereista kuin kumiletkuistakaan. Mutta sama juttu
taitaa olla muillakin keskusteluun osallistujilla, kaikki tyyni joudumme
esittelem��n vain omia, k�yt�nn�ss� testaamattomia arveluitamme t�m�n asian
suhteen.
Siksip� tuokin arvioimasi "alle puolet" on siis pelkk�� mutua, kuten
tietysti ovat lukemat itsell�nikin.
>Talvikelill� letku harvemmin l�mpenee edes huoneenl�mp��n,
No jos n�in on, niin siin� tapauksessa polskuttelualtaan l�mmitysletkun
k�ytt� lienee viisainta rajoittaa vain kes�k�ytt��n??
> kun hyv� tasoker�in saa kev�tauringosta l�mmint� vett� pakkasellakin.
Kumpikin tied�mme sen ett� t�m� ero ei liity mustan letkun tai musta
aurinkoker�imen pintamateriaaliin. Pinta kuin pinta l�mpenee suorassa
auringon paisteessa. Mutta avoletkun sijasta aurinkoker�imess� musta pinta
on lasin alla suojassa ja se sallii mustan pinnan my�s pit�� saamansa
l�mm�n, koska lasi est�� pinnan j��htymisen takaisin pakkasilmaan.
> Jos letkun leveys on 2 cm, samaan pinta-alaan tarvitaan 100m letkua,
> saman ker�yshy�dyn saanee hellekelill� ehk� 2-300 m letkulla.
T�ss� vaan nyt ei kuitenkaan tarvitse hakea sit� maksimaalista
l�mmitystehoa. Eik� l�pi vuoden k�ytt��n tarkoitetun kaupallisen ker�ilij�n
teholukemia kannata yritt��k��n tavoitella.
Keskikes�ll� auringosta tuleva l�mp�teho on jopa ylitehoista. Kaikkea ei
edes kannata yritt�� ker�t� talteen koska uima-allasvett� ei ole tarkoitus
keitt��. Kahden neli�metrin kokoiselta alueelta on saatavissa kes�aikaan yli
2 kW l�mp�teho. Jos t�st� saa kumiletkuviritelm�ll� edes nelj�sosan talteen,
niin t�m� jatkuva 7..15 tuntia vaikuttava 500 W l�mp�teho riitt�� jo
nostamaan polskinta-altaan l�mp�tilaa niin ett� l�mm�nnousun my�s huomaa.
PC-4You
nospam
>
> Kumpikin tiedämme sen että tämä ero ei liity mustan letkun tai musta
> aurinkokeräimen pintamateriaaliin. Pinta kuin pinta lämpenee suorassa
> auringon paisteessa.
Paras pinta on infrapunalla peilimäinen ja hyvinheijastava, mutta
näkyvällä valolla mahdollisimman musta. Kaupallisissa keräimissä
käytetään selektiivisiä pinnoitteita.
Mutta avoletkun sijasta aurinkokeräimessä musta pinta
> on lasin alla suojassa ja se sallii mustan pinnan myös pitää saamansa
> lämmön, koska lasi estää pinnan jäähtymisen takaisin pakkasilmaan.
Joissain kumisissa keräimissä on myös muista ilmavirtausta estäviä
systeemejä kuin lasia.
>
> > Jos letkun leveys on 2 cm, samaan pinta-alaan tarvitaan 100m letkua,
> > saman keräyshyödyn saanee hellekelillä ehkä 2-300 m letkulla.
>
> Tässä vaan nyt ei kuitenkaan tarvitse hakea sitä maksimaalista
> lämmitystehoa. Eikä läpi vuoden käyttöön tarkoitetun kaupallisen keräilijän
> teholukemia kannata yrittääkään tavoitella.
Tuo letku muuten lämmittää tarpeeksi kylmää vettä vaikka varjossa. Jos
vesi on 10 asteista ja ulkona on 25 varjossa, lämpenee vesi joka
tapauksessa, vaikka letkun toisi sisälle mökkiin viilentämään mökkiä.
Letku on toisaalta halpa ja helppo, vaikka se ei kovin tehokkaasti
keräisi lämpöä. Helteillä usein riittää, jos vesi lämpenee suunnilleen
ulkoilman lämpötilaan aamupäivän aikana. Tuo altaan lämmitys on sikäli
helppo, että siinä pitää ympäristöä kylmempi vesi lämmittää
suunnilleen ympäristön lämpötilaan. Jos pitäisi saada lämmin kylpy
kolealla ilmalla, homma on jo vaikeampi.
Kaikkein yksinkertaisin keräin on itse allas. MAtala allas
auringonpaisteessa lämpenee aika nopeasti. Kaksi allasta lämpenee
veilä nopeammin, jos veden jakaa puoliksi. Väliin puutarhaletku
lapoksi ja muksut voi kantaa vettä alemmasta ylempään altaaseen,
kunnes vesi on sopivan lämmintä.