Homehtumattomat maalit
Tuukka L.
hometta pintaansa. Näistä kokemuksista voitaisiin sitten
käyttöturvallisuustiedotteiden perusteella tsekata, mitä biosidejä niissä on
käytetty. Epäilisin, että maalien homehtumiseen vaikuttaa raaka-aineiden
ohella myös käytettyjen biosidien cocktail.
Näppifiiilis ilman sen kummempaa tieteellistä tutkimusta asiasta näyttäisi
olevan, että erilaisilla sinkkiyhdisteillä ryyditetyt maalit näyttäisivät
pärjäävän yleensä kohtuullisesti hometesteissä (sinkkioksidi,
sinkkipyritioni, sinkkinaftenaatti jne)
Mielipiteitä?
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:pJIgi.47$Lg7...@read3.inet.fi...
Vinha ei homehdu. Ei homehtunut 2004, sen märempää koe-olosuhdetta tuskin
tulee....
JM
kop).
JM
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:pJIgi.47$Lg7...@read3.inet.fi...
Tuukka L.
"John Smith" <some...@microsoft.com> wrote in message
news:A%Kgi.77$Lg7...@read3.inet.fi...
> Vinha ei homehdu. Ei homehtunut 2004, sen märempää koe-olosuhdetta tuskin
> tulee....
Tosin Vinhaa ei lasketa varsinaiseksi ulkoseinä maaliksi. Eikös muuten viime
syksy ollut paljon märempi ja syksy on kyllä kesää pahempi mädättäjä koska
mikään ei tahdo enää syksyllä edes kuivua.
Sinänsä kosteus ei ole ainoa selittävä tekijä maalien homehtumisessa. Tämä
käy ilmi Folksamin useana vuonna suorittamasta talomaalien
ulkotestaustauksesta eri puolilla Ruotsia. Vaikka Ruotsin länsirannikko on
Ruotsin "vetisin" paikka ja ilmeisesti paljon märempi kuin moni seutu
Suomessa, niin silti maalin homehtumisriski ei ole siellä suurin. Folksamin
testaamista paikoista suurin riskin on Tukholmassa. Testaajien selitys
(arvaus) tuolle ilmiölle on Tukholman vähätuulisuus ja paljolti nollan
ympärillä pyörivät "syyskelit" suurimman osan vuotta.
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
>
> "John Smith" <some...@microsoft.com> wrote in message
> news:A%Kgi.77$Lg7...@read3.inet.fi...
>> Vinha ei homehdu. Ei homehtunut 2004, sen märempää koe-olosuhdetta tuskin
>> tulee....
>
> Tosin Vinhaa ei lasketa varsinaiseksi ulkoseinä maaliksi.
Jaa ei vai? No johan pukkaa tuubaa...
Tuukka L.
"P3 Qla" <etunimi....@kotikone.fi> wrote in message news:kOVgi.184246
>> Tosin Vinhaa ei lasketa varsinaiseksi ulkoseinä maaliksi.
>
> Jaa ei vai? No johan pukkaa tuubaa...
Kun sieltä tuuban pukkaamiseltasi WC:stä ehdit, niin tsekkaa Vinhan
valmistajan tuoteinfo.
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message news:pi0hi.4$As...@read3.inet.fi...
yrittääköhän tuukka kikkailla termillä "peittävä puunsuoja" ?
No tähän me ollaan totuttu.
Tapio V.
> yrittääköhän tuukka kikkailla termillä "peittävä puunsuoja" ?
No ei tuo mitään kikkailua ole. Jos peittävä puunsuoja on maali, niin
laajennetaan sitten valikoimaa vielä litkumpaan suuntaan ja lisätään
joukkoon ei-peittävätkin puunsuojat, Valtti ja Pinotex ja muut.
Maali on semmoinen tuote, jolla saadaan kahdella tai jopa yhdellä
sivelyllä muutaman kymmenen mikronin paksuinen kalvo, joka peittää
allaan olevan pinnan värin. "Puunsuojat" eivät tätä tee.
Tapsa
Tapio V.
Tämä on vaikeahko alue. Kokemusperäinen tieto tuppaa kertymään
yksittäistapauksista ja on näin ollen riippuvainen niin monesta
tekijästä, että hajonta on aikamoista. Esimerkiksi monella on
semmoinen kokemus, että sama maali homehtui tänä vuonna mutta viime
vuonna ei. Tai jopa niin, että maali homehtui saman talon yhdellä
puolella mutta toisella puolella ei.
Biosideistahan siinä on kyse. Nykyään kun sellaisia ei oikeastaan ole
(kunnollisia siis). Turvallisuus ennen kaikkea. Ennen pantiin maaliin
pentakloorifenolia eikä homehtunut. Olen kuullut joskus tehdyn niinkin
tuhteja sekoituksia, että seinän vieressä eivät edes kukat kasvaneet.
Paha sanoa kovin varmalla äänellä, mutta epäilen noiden
sinkkiyhdisteiden tehokkuutta biosideinä. Ne kun eivät yleensäkään ole
mitenkään erityisen myrkyllisiä. Sinkkioksidi on täysin myrkytöntä, ja
sitä ei kai enää juurikaan käytetä pigmenttinä. Sinkkipyritionista en
tiedä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään? Sinkkinaftenaatti on
alkydi- ja öljymaalien kuivikeaine, en ainakaan tiedä sitä käytetyn
biosidisten ominasuuksiensa vuoksi. Kuparinaftenaatti olisi tässä
mielessä parempi, koska kupari on selkeästi biosidinen.
Mutta ei asia niin yksioikoinen ole. Mikrobien metaboliassa eri
metalleilla on monenlaisia vaikutuksia. Vaikka jokin metalli ei olisi
varsinaisesti myrkyllinen, se saattaa esim. hidastaa mikrobin
lisääntymistä tai vaikka inhiboida jotain ko. mikrobin tuottamaa
hydrolyyttistä entsyymiä, jota se tarvitsee pilkkoakseen itselleen
ravintoa.
Tapsa
John Smith
"Tapio V." <tapio....@gmail.com> wrote in message
news:1183103048.1...@n60g2000hse.googlegroups.com...
Tapsa
- jos tuo on määrittely maalille, vinha täyttää sen.
Tapio V.
>> Maali on semmoinen tuote, jolla saadaan kahdella tai jopa yhdellä
>> sivelyllä muutaman kymmenen mikronin paksuinen kalvo, joka peittää
>> allaan olevan pinnan värin. "Puunsuojat" eivät tätä tee.
> - jos tuo on määrittely maalille, vinha täyttää sen.
Ei kun katsomaan tuteselostetta. Mistä sitten lie kysymys, kun
valmistaja itse ilmoittaa: "Vinha on maalin tavoin käytettävä
puunsuoja-aine". Mistä lie sitten kyse. Minä en osaa sanoa, missä
kohtaa ja kuka kikkailee.
Tuoteselostetta katsoessani huomasin muuten, että Vinhassa on
sinkkioksidia, ja käyttöturvatiedotteessa taas sanotaan, että se on
myrkyllistä vesieliöille. Googlaamalla saa selville mm. että
sinkkioksidia on käytetty possujen ripulilääkkeenä. Ihmisten
ihovoiteissa sitä käytetään myös. Ilmeisesti siis Tuukka on todellakin
oikeassa siinä, että sinkkioksidi toimii maalissa biosidinä. Tämä
varmaankin rajoittaa mahdollisten sävyjen valikoimaa jonkin verran.
Tapsa
jakari
>Ei kun katsomaan tuteselostetta. Mistä sitten lie kysymys, kun
>valmistaja itse ilmoittaa: "Vinha on maalin tavoin käytettävä
>puunsuoja-aine". Mistä lie sitten kyse. Minä en osaa sanoa, missä
>kohtaa ja kuka kikkailee.
En kyllä maaleista juuri tiedä, mutta vähän ihmetyttää Vinhan kohdalla tämä
peittävä puunsuoja nimitys. Kun tuota joskus käytin, niin silloin se
vaikutti enemmänkin tavalliselta lateksi/muovi-maalilta. Ehkä se kalvo
sitten on tav.maalia ohuempi?
TJ
Timppa
> En kyllä maaleista juuri tiedä, mutta vähän ihmetyttää Vinhan kohdalla
> tämä peittävä puunsuoja nimitys. Kun tuota joskus käytin, niin silloin
Tuolla on mökki aikanaan vedelty ja nyt tarttis uudestaan, kun hilseillee
jo pahasti auringon puolelta.
Milläs minä sen poistan?
Kuumailmapuhallin tai infrapunalämmitin ja skrapa?
Tuukka L.
>yksittäistapauksista ja on näin ollen riippuvainen niin monesta
>tekijästä, että hajonta on aikamoista. Esimerkiksi monella on
>semmoinen kokemus, että sama maali homehtui tänä vuonna mutta viime
>vuonna ei. Tai jopa niin, että maali homehtui saman talon yhdellä
>puolella mutta toisella puolella ei.
Onhan tämä vaikeaa, mutta kun kerran on tiedossa, että eroja on, niin miksei
vertailla? Tietoa on sen verta, että joku tietää että "xxx homehtuu". Jo se
on sinällään arvokas tietoa. Jos xx on jossakin jonakin syksynä homehtunut,
niin eipä kannata sitä xxx:ää ottaa seinäänsä vaan kokeilla vaikka yyy:tä
tai zzz:tä. Sekin saattaa sinänsä homehtua, mutta ainakin on olemassa
onnistumisen mahdollisuus.
>Biosideistahan siinä on kyse. Nykyään kun sellaisia ei oikeastaan ole
>(kunnollisia siis). Turvallisuus ennen kaikkea. Ennen pantiin maaliin
En tiedä kunnollisuudesta, mutta coctailit vaihtelevat valmistajien kesken
kohtuttoman paljon ja jopa saman valmistajan eri tuotteiden välillä! Jossain
on joku 0,43% vaikuttavaa ainetta ja toinen valmistaja laittaa 0,67% samaa
mömmeröä biosidiksi! Toki maalin raaka-aineet voivat edellyttää erilaisia
soosseja, mutta veikkaanpa jo noista prosenteista päätellen, että touhu on
mitä suurinta MuTua maalikemistien labroissa minkä verta homemyrkkyä
soossiin laitetaan.
>pentakloorifenolia eikä homehtunut. Olen kuullut joskus tehdyn niinkin
>tuhteja sekoituksia, että seinän vieressä eivät edes kukat kasvaneet.
No joo, kukat ja sienet on sen verta eri sarjassa, että tuskin mitään Agent
Orangien paluuta on syytä toivoa maaleihinkaan. Homma on luultavasti
hoidettu jo jossain maaleissa kunhan vain kuluttajana keksii missä
tuotteissa.
>Paha sanoa kovin varmalla äänellä, mutta epäilen noiden
>sinkkiyhdisteiden tehokkuutta biosideinä. Ne kun eivät yleensäkään ole
>mitenkään erityisen myrkyllisiä. Sinkkioksidi on täysin myrkytöntä, ja
Niinhän se ihmiselle on, mutta onko homettajille? Sekoitat kaksi asiaa.
Etanakin voi syödä myrkkysieniä, joihin ihmisellä ei ole mitään asiaa
koskea. Samoin voi olla, että jokin meille vaaraton aine onkin homettajille
mjyrrkkyä. Booriyhdisteet eivät ole (ainakaan kaikki) aivan kammotan kamalia
meille mammaaleille, mutta sädesienet tykkää niistä kyttärää. Näin
esimerkkinä.
>sitä ei kai enää juurikaan käytetä pigmenttinä. Sinkkipyritionista en
>tiedä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään?
Sinkkipyritionia on mm. hilseshampoossa - ja ylläri ylläri - se on eräs
tehokkaimmista leväkasvustojen ehkaisijöistä merivedessä. Monet noista
biosideistä ovat laajaspektrisiä. Eräs jehu testasi Teho-ulkoseinä maali
veneensä maalalmisessa "mjyrrkkymaalina" ja yllättävän hyvin toimi.
Sinkkipyritioni saattaisi siis sopia myös ulkoseinä maaliin (jos
direktiivien + muiden ominaisuuksien puolesta passaa)
> Sinkkinaftenaatti on
>alkydi- ja öljymaalien kuivikeaine, en ainakaan tiedä sitä käytetyn
>biosidisten ominasuuksiensa vuoksi.
Mistä sä noita (vääriä) tietoja kaivat? Katoppa Teknoksen Peruskylläste
Ruskea. Mitä se siinä kuivattelee? Miksi sinkkinaftenaatti on EUvostoliiton
biosidiluettelossa, jos se kerran on joku "kuivike vaan"?
> Kuparinaftenaatti olisi tässä
>mielessä parempi, koska kupari on selkeästi biosidinen.
Kuparinaftenaattia löydät esim. Teknoksen Peruskylläste vihreästä.
Ulkomaaleissa sitä ei voida käyttää (ainakaan kaikissa sävyissä) syystä
jonka arvannet.
Tuukka L.
> yrittääköhän tuukka kikkailla termillä "peittävä puunsuoja" ?
>
> No tähän me ollaan totuttu.
Johan sulla on taas rautakanki perseessä kun pitää yrittää inistä joka
asiasta.