Takka haisee
Pate
todella hyvin eikä mitään hajua tule käytön aikana , mutta noin 12h käytön
jälkeen se alkaa haisemaan hienoisena. Muija ei tota haista , mutta ittellä
ottaa nenään ja oon muutaman "puolueettoman" nenänkin kommentit kuullut.
Kyseessä 2v vanha OK talo ja siis nykyaikainen ilmanvaihto joka pitää
talossa alipainetta.
Piippuna schiedel piippu ja sen mukana polarin pelti.
Mun mielestä haju tulee tosta pellin aukosta , eli ilmeisesti piipun haju
tulee hienoisena ikävästi olohuoneeseen.
Meillä olohuoneen seinä on jotain harkkoa jonka takana piippu sijaitsee.
Onko jotain asiaa tossa mahdollista tiivistää jotenkin , kuitenkin niin että
paloturvallisuus asiat pysyvät ehdottomasti kunnossa.Rautakaupassa oon
kattelut tota peltisysteemiä ja siinähän ei sen ihmeempiä tiivisteitä ole ,
rauta on vain kiinni toisessa "tarpeeksi" lähekkäin , mutta kyllä siinä on
voi olla noin 10mm klappi.
Onkos muilla samanlaista ongelmaa nyt kun taas on koittanut pimenevät illat
ja takan poltto.
Jos ilmanvaihtoa pienentää niin haju katoaa muttei sekään oikea ratkaisu
ole.
Ari H
Yksi mitä voi koittaa on suuluukun tiivistäminen, ja tähän liittyen
myös sen varmistaminen että luukun kehys on joka kohdasta tiiviisti
takan rungossa kiinni (jos ei ole niin on jonkin sortin asennusvirhe
kyllä sitten).
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Rauno Kangas
> Kyseessä 2v vanha OK talo ja siis nykyaikainen ilmanvaihto joka pitää
> talossa alipainetta.
> Piippuna schiedel piippu ja sen mukana polarin pelti.
>
> Mun mielestä haju tulee tosta pellin aukosta , eli ilmeisesti piipun haju
> tulee hienoisena ikävästi olohuoneeseen.
Todennäköisesti juuri noin - talon alipaine riittää kumoamaan hormi-ilmiön
ja pellin epätiiveydestä johtuen ilma virtaa hormista sisään. Tietystikin
ensimmäisenä tulee mieleen, että pellin tiiveys on se ykkösongelma, mutta
koska polarin pelti normaalisti ei ole hajupellin maineessa ja sen
korjaaminen on työlästä, kannattaa tsekata ensimmäisenä:
* onko ilmanvaihdon synnyttämä alipaine liian suuri
* ettei piipunhattu ole asennettu niin vinoon, että se sopivissa
tuulioloissa loisi ylipaineen sinne hormiin
Hantte
Meillä takan hajujen tuleminen sisälle kertoo siitä, että
ilmanvaihtokoneen tulosuodattimet ovat vaihdon tarpeessa.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Pate
kiinni rungossaan ja luukun runko kunnolla ja tiiviisti itte takassa. Kaikki
putsaus tms luukutkin on kiinni , niitäkin oon nenän kanssa tutkiskellu.
Toi pelti tuntuu olevan se hajunlähde ja oliskohan muurarilla tai pellin
valmistusvaiheessa ollu jotain hämminkiä että pelti on runkoonsa jotenkin
väljä.
Ilmanvaihdon suodattimet tutkin/putsaan ja tarvittaessa vaihdan 6kk välein
ja tein sen nyt vielä varmuudeksi, puhtaana ovat.
Muistan että ilmojen kylmetessä ongelma vähenee tai poistuu , eli ilmeisesti
lämpötilaero kääntää taas ilmankulun.
pitää jatkaa tutkimista ja mitata pellin paksuus , sitä mietin jos siihen
pellin aukon reunaan olisi voinut jotain kehittää näistä kuumuutta
kestävistä nauhoista tai muista.
tutkimukset jatkuu
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message
news:7EBnk.47585$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Ari H
> pellin aukon reunaan olisi voinut jotain kehittää näistä kuumuutta
> kestävistä nauhoista tai muista.
Eikös tuosta nyt saisi raon/reiän teipattua umpeen vaikka
maalarinteipillä aina samalla kun suljet savupellin? Jos
haju loppuu niin syy (tai ainakin korjausperiaate) löytyi,
ja voi alkaa miettiä pysyvää korjausta.
Seppo Loisa
>On 2008-08-10, Pate <Pa...@net.net> wrote:
>> pitää jatkaa tutkimista ja mitata pellin paksuus , sitä mietin jos siihen
>> pellin aukon reunaan olisi voinut jotain kehittää näistä kuumuutta
>> kestävistä nauhoista tai muista.
>
>Eikös tuosta nyt saisi raon/reiän teipattua umpeen vaikka
>maalarinteipillä aina samalla kun suljet savupellin? Jos
>haju loppuu niin syy (tai ainakin korjausperiaate) löytyi,
>ja voi alkaa miettiä pysyvää korjausta.
Savupellin luukku voisi auttaa:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=JJ-57-58bmtu
JTM
> Kyseessä 2v vanha OK talo ja siis nykyaikainen ilmanvaihto joka pitää
> talossa alipainetta.
No miksi nykyaikaisen ilmanvaihdon yleensä pitää pitää talossa
alipainetta? Jotta kosteus imeytyisi rakenteisiin...?
(Syy tuohon ongelmaan on tietenkin juuri tuo alipaine.)
Ja mille se takka haisee? Kun en koskaan ole haisevaa takkaa vielä
nähnyt/haistanut...
JTM
> (Syy tuohon ongelmaan on tietenkin juuri tuo alipaine.)
>
> Ja mille se takka haisee? Kun en koskaan ole haisevaa takkaa vielä
> nähnyt/haistanut...
> Jos ilmanvaihtoa pienentää niin haju katoaa muttei sekään oikea ratkaisu
> ole.
Ja lisätään tähän vielä, että säädä/säädätä se ilmanvaihtojärjestelmäsi
niin, että talossa on lievä ylipaine, niin ongelma katoaa...
Hantte
Taitaa mennä ikkunat huuruun talvella, jos on ylipainetta?
Juha Ruismäki
> No miksi nykyaikaisen ilmanvaihdon yleensä pitää pitää talossa
> alipainetta? Jotta kosteus imeytyisi rakenteisiin...?
Heh, niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana. Siis siksi ettei
kosteus imeytyisi rakenteisiin. Jos ja kun höyryn/ilmansulku
ei ole 100% tiivis niin pienellä alipaineella taataan että
mahdollisissa vuotokohdissa ilma kulkee turvallisesti ulkoa
sisään eikä päinvastoin.
Juha
suunnittelija
Eli suomeksi sanottuna, sinulle ei tule tarpeeksi ilmaa suunniteltua
reittiä ja sitä kiskotaan sitten muualta.
Mitään muuta konstia älä tee, kuin tarkasta sisääntulevan ilman reitit
ja surenna niitä, kunne haju loppuu.
Se on oikein hyvä ja selkeä indikaattori liian vähälle korvausilmalle.
Pate
Teippasin sisäpuolelta ilmastointiteipillä raot umpeen ja ainakin nyt on
vaikuttanut että hajua ei olisi ,vaikka takkaa poltettiin eilen kokeeksi
teippauksen jälkeen.
Pelti aukeaa normaalisti joten jos toi auttaa niin olkoon noin , ehkä teipin
vois vaihtaa johonkin alumiiniteippiin ihan varmuuden vuoksi.
Tossa on tuttu ilmastointiasentaja tulossa mittaamaan kämpän ihan varmuuden
vuoksi.
Niinkun totesin niin ongelma vaivaa keväällä ja syksyllä , kun hormi
ilmeisesti ei jaksa vetää sitä pientäkään ilmavirtaa lämpötilaeron
puuttuessa.
Muija pitää ihan vainoharhaisena ja tossa yks tuttukin kävi kun mun mielestä
haisi ja sen mielestä ei , joten hauskaa tän ongelman jahtaamisen takia on
ainakin ollut , kun lähipiirissä on ehdoteltu alumiinifolionkin käyttämistä
päänympärille ettei "haise"
no tulipahan kaikki suodattimet,takan pellit,luukut oikein kunnolla
syynättyä ja putsattua jos ei muuta
"Seppo Loisa" <seppo...@savitaipale.fi> wrote in message
news:7icu941gc8q6epcn8...@4ax.com...
Pate
ainakin toi takka haisee tai haisi tunkkaiselta savulta, työnnä pää takan
sisään niin sellaiselta , siis sillon kun se on seissyt päivän
tossa aikaisemmin selvitystä asiasta
"JTM" <jukka...@surffi.fi> wrote in message
news:489f57f4$0$25381$9b53...@news.fv.fi...
Hantte
> Teippasin sisäpuolelta ilmastointiteipillä raot umpeen ja ainakin nyt on
> vaikuttanut että hajua ei olisi ,vaikka takkaa poltettiin eilen kokeeksi
> teippauksen jälkeen.
>
> Pelti aukeaa normaalisti joten jos toi auttaa niin olkoon noin , ehkä teipin
> vois vaihtaa johonkin alumiiniteippiin ihan varmuuden vuoksi.
> Tossa on tuttu ilmastointiasentaja tulossa mittaamaan kämpän ihan varmuuden
> vuoksi.
Kannattaa vaihtaa, ennen kuin se roudariteippi paistuu kiinni ja muuttuu
ruman ruskeaksi. Toki jotkut ilmastointiteipit (monta piraattivalmistajaa
ei täytä speksejä) kestävät sadan asteen lämpö', mutta peltiosissa se voi
mennä reilusti yli...
sayh
"Pate" <Pa...@net.net> kirjoitti
viestissä:Q9Ank.47550$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Itse leikkasin peltinrakoon palokatkovillasta sopivan kappaleen,
samanlaisessa ongelmassa.
iluas
Timo Koo
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:489FC0...@genera.sci.fi...
Juuri näin asia on. Höyrynsulkua ei saa täysin tiiviiksi koskaan, ja silloin
on parempi että ilma virtaa ulkoa sisälle. Muuten käy niinkuin oluttuopille,
eli kosteus tiivistyy kylmään pintaan.
Käytännössä ympäri vuoden Suomessa ulkoilma on kuivempaa kuin sisäilma.
Puhutaan suhteellisesta kosteudesta (RH, Relative Humidity), eli mitä
lämpimämpää ilma on, sen enemmän se pystyy sisältämään kosteutta grammoina.
Ulkona oleva kosteakin ilma lämmitettynä sisälämpötilaan on selvästi
kuivempaa. Ilma siis kuivuu kun sitä lämmittää, eli se on turvallisempi
suunta kun ilmaa siirtyy seinärakenteen läpi.
nospa...@supertel.fi
> Ulkona oleva kosteakin ilma lämmitettynä sisälämpötilaan on selvästi
> kuivempaa. Ilma siis kuivuu kun sitä lämmittää, eli se on turvallisempi
> suunta kun ilmaa siirtyy seinärakenteen läpi.
Ainoa poikkeus on reipas ilmastointilaitteella jäähdyttäminen
kostealla hellekelillä. Silloin voi saada aikaan kastepisteen seinän
sisään ja märän seinän. Silloin siis seinä kastuu ulkopuolisesta
kosteudesta, koska häyrysulun pinta on kylmä. Aika harvinainen
tilanne, tai sitten jäähdytetään esim +15 asteeseen laitteiston tai
käyttäjän sekoamisen takia..
Toinen juttu vuotavan ilman kanssa on, että se jäähdyttää
ympäristöään. Eli ilmasulun reikä voi aiheuttaa sisäilman
tiivistymistä, jos joku nurkka jäähtyy ilmavuodon takia.
Ari H
Ja eikös kolmas juttu ole, että yksittäiset kaasut menevät
kuitenkin aina pienemmän osapaineen suuntaan diffuusion takia,
eli vaikka ilmavirran suunta ilmavuodossa onkin sisäänpäin, niin
jos ulkoilman absoluuttinen kosteus on tarpeeksi pieni verrattuna
sisäilmaan, niin vesihöyryä voi silti mennä sisältä ulospäin.
Tai näin ainakin teoriassa. Täällä lienee useampikin joka tuntee
käytännön rakennusfysiikkaa sen verran, että voi kertoa tapahtuuko
näin käytännössä Suomessa? Millaisissa sääoloissa jos tapahtuu?
nospa...@supertel.fi
>
> Ja eikös kolmas juttu ole, että yksittäiset kaasut menevät
> kuitenkin aina pienemmän osapaineen suuntaan diffuusion takia,
> eli vaikka ilmavirran suunta ilmavuodossa onkin sisäänpäin, niin
> jos ulkoilman absoluuttinen kosteus on tarpeeksi pieni verrattuna
> sisäilmaan, niin vesihöyryä voi silti mennä sisältä ulospäin.
Itse ilmavuodossa diffuusion aikanasaama pitoisuuksien tasoittuminen
on sen virran hidasta, että diffuusion nopeus jää lähes aina alle
ilmavuodon virtausnopeuden.
Mutta höyryä läpäisevän materiaalin läpi diffuusio menee osapaineiden
mukaiseen suuntaan, ellei materiaalissa ole myös virtausta, eli esim
suodatinkankaan tai vaikka harvan kuitulevyn läpi voi olla riittävä
virtausnopeus kompensoimaan diffuusiota.
Mutta ei-läpivirtaavan diffuusion sallivan materiaalin läpivirtauksen
estäminen talon ali- tai ylipainetta muuttamalla on mahdoton ajatus.
Esim pakkasella tarvittava alipaine 22 asteen lämpötilassa riittää
ensin keittämään ja sitten riittävästi jäähdyttyä pakastekuivaamaan
talon asukkaat. Eli kovalla pakkasella veden osapaine on ulkoilmassa
on aina niin pieni, että sama osapaine 22 asteen lämpöiseen vesilasiin
aiheuttaa ensin kiehumisen, sitten jäätymisen ja sublimoitumisen. Ja
tietty talon rungolle noin 10 tonnin painoa vastaava voima neliömetriä
kohden on haastava. KÄytännössä moinen talo kelpaisi
sulkellusvenekäyttöön.
> Tai näin ainakin teoriassa. Täällä lienee useampikin joka tuntee
> käytännön rakennusfysiikkaa sen verran, että voi kertoa tapahtuuko
> näin käytännössä Suomessa? Millaisissa sääoloissa jos tapahtuu?
>
Tuota tapahtuu ei-höyrysulutetussa seinässä aina kun seinien eri
puolilla on osapaine-eroa. Jos seinän oma kosteudensiirto- ja
sitomiskyky on sopiva, homma toimii OK, eli kosteus siirtyy ja haihtuu
seinän läpi tiivistymättä tai härmistymättä matkan varrella. Esim
hirsi ja EPS toimii ok, kunhan ulkopintaa ei tukita tiiviillä maalilla
tai kalvolla. (Eli diffuusio riittävän hidas suhteessa
lämmöneristävyyteen. Lisäksi esim hirressä diffuusio ei taida olla
mitenkän suoraviivainen, eli lämpötila ja kosteus muuttaa materiaalin
diffuusiovakioa.)
KÄytännössä ohjeena on ollut, että seinä Suomen oloissa pitää rakentaa
ulkospäin harvenevaksi. Jos vielä ulkopinnan lähellä on lämpöeristettä
ainakin saman verran kuin sisäpinnan lähellä, homman pitäisi olla
talvella aina kunnossa. Siitä syystä esim villaa voi käyttää
ulkopinnassa lisäeristeenä, kunhan alkuperäinen seinä on jollain
tavalla diffuusioa hidastava (=hirttä, styroksia, tiiltä, betonia, tai
vaikka tiukka purutäyte on muistaakseni isompi diffuusiovastukseltaan
kuin mineraalivilla, eli villa puruseinän ulkopinnassa toimisi jos
seinässä tosiaan on ne purut ja tervapahvit kunnossa..)
Tarkkaan ottaen diffuusioa ei pysty kokonaan pysäyttämään
muoveillakaan, vesimolekyyli on melkosen pieni ja vilkas menemään
materiaaleista läpi. Raksamielessä milligrammoilla vaan ei ole mitään
merkitystä sen paremin kuivumisessa kuin kastumisessa. Mutta vaikka
jonkun puhtaan prosessin suojaamisen yhteydessä "raksamuovi" on
harvaa ja vettä läpäisevää.
Höyrysulkukinaa ei ole täällä ollutkaan vähään aikaan:-)
Kaikissa toimivissa seinissä on kuitenkin hyörynvastusta. Muuten
talvella olisi pottumaisen kuiva ilma sisällä.
P. Kärhä
<nospa...@supertel.fi> wrote in message
news:e8264814-c9fb-4243...@j22g2000hsf.googlegroups.com...
En ymmärrä? Nykytaloissa on aina pottumaisen kuivaa talvella. Ilmanvaihto
heittää joka tunti puolet talon sisäilmasta ulos ja korvaa sen kuivalla
ulkoilmalla. Pyykin kuivatus ja peseytyminen tehdään rankasti
alipaineistetuissa kylpyhuoneissa, joista ylimääräinen kosteus vetäistään
ilmanvaihdon kautta suoraan pihalle niin, ettei tippaakaan pääse
kostuttamaan oleskelutiloja. Lopputuloksena ilmankosteus talven
sydänpakkasilla huitelee 17 prosentin kiepeillä. Höyrynsuluilla ei ole tässä
mitään tekemistä.
Erilaisten höysulkujen toiminnasta löytyy verkosta erinomainen VTT:n
tutkimusraportti:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf
Kannattaa lukaista jos ei saa yöllä unta :-)
Jos talossa on höyrynsulkuna paperi tai muovi (tai vaikkapa maalattu
kipsilevy) niin diffuusion aiheuttamat vauriot on estetty. Tähän riittää jos
sisäpinnan höyrynvastus on viisinkertainen seinän ulkopinnan
höyrynvastukseen nähden. Se alipaineistus tehdään ilmavuotojen varalle.
Tuosta VTT:n raportista selviää mm. että seinä on tosi vaikea saada
homeeseen, vaikka höyrynsulussa olisi isojakin aukkoja. Ilmaa pitää painaa
seinän sisään puhaltimella, jotta kosteus saadaan nousemaan.
Peté
nospa...@supertel.fi
> <nospam.n...@supertel.fi> wrote in message
>
> news:e8264814-c9fb-4243...@j22g2000hsf.googlegroups.com...
> On 13 elo, 21:24, Ari H <AriH.s...@gmail.com> wrote:
>
> "Höyrysulkukinaa ei ole täällä ollutkaan vähään aikaan:-)
> Kaikissa toimivissa seinissä on kuitenkin hyörynvastusta. Muuten
> talvella olisi pottumaisen kuiva ilma sisällä."
>
> En ymmärrä? Nykytaloissa on aina pottumaisen kuivaa talvella.
Jos höyry menisi seinästä läpi olemattomalla diffuusiovastuksella,
olisi sisällä ja ulkona lähes sama absoluuttinen kosteus ilman
ilmanvaihtoakin. Eli suuri höyrynläpäisevyys kuivaa huoneilmaa
talvella. Totta kylläkin, että se 1/2 kertaa tunnissa ilmanvaihto
riittää joka tapauksessa kuivaamaan sisäilman.
Ilmanvaihto
> heittää joka tunti puolet talon sisäilmasta ulos ja korvaa sen kuivalla
> ulkoilmalla. Pyykin kuivatus ja peseytyminen tehdään rankasti
> alipaineistetuissa kylpyhuoneissa, joista ylimääräinen kosteus vetäistään
> ilmanvaihdon kautta suoraan pihalle niin, ettei tippaakaan pääse
> kostuttamaan oleskelutiloja.
Joo.. toikin on totta. Voihan kylppärin ilmanvaihtoa pienentää ja
pitää ovea auki.
> Erilaisten höysulkujen toiminnasta löytyy verkosta erinomainen VTT:n
> tutkimusraportti:
>
> http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf
>
> Kannattaa lukaista jos ei saa yöllä unta :-)
>
> Jos talossa on höyrynsulkuna paperi tai muovi (tai vaikkapa maalattu
> kipsilevy) niin diffuusion aiheuttamat vauriot on estetty. Tähän riittää jos
> sisäpinnan höyrynvastus on viisinkertainen seinän ulkopinnan
> höyrynvastukseen nähden. Se alipaineistus tehdään ilmavuotojen varalle.
> Tuosta VTT:n raportista selviää mm. että seinä on tosi vaikea saada
> homeeseen, vaikka höyrynsulussa olisi isojakin aukkoja. Ilmaa pitää painaa
> seinän sisään puhaltimella, jotta kosteus saadaan nousemaan.
>
Kunhan ulkopuoli on tuuletettu ulos, ja sisäpinnassa on ilmasulku on
asiat jo aika hyvin.
Meillä oli sikaisoja ilmavuotoja, ei nekään vetäneet homeeseen mitään,
vaikka paikkoja purettiin tarkastusmielessä. Mutta pakkasen jälkeen
tuli välikatosta puhdasta vettä pieni liraus. Seinästä löytyikin
sitten reikä ulos välikaton sisälle. Muovin kylmään sisäpintaan
tiivistyi ilmeisesti härmää, joka sitten pakkasen loputtua suli. En
jaksanut purkaa sisäkattoa, kuultolakatut paneelit on vieläkin
viheettömän näköisiä, eli vesi ei varmaan ole tehnyt toisellekaan
puolelle mitään ihmeempää.
Nyt näitä vm 82 turailuja on fiksattu jo useamman kymmenen
neliösenttimetrin verran, ja talon energiatalous on kohta
tuplaantunut:-). Vielä parit fiksit ennen talvea, sitten voisi
talvella ottaa lämpökuvaajan loppuvikojen paikallistamiseksi.
Aika outoa sinäänsä, että talossa on 25 vuotta reikiä ulkovaipan
ilmasuluissa, eikä kukaan älyä korjata niitä, vaikka oireet kyllä
pitäisi huomata. No, onneksi puutalot on aika helppoja fiksailla.
Meidänkin talo on tehty muuten pienelementeistä, ongelmat onkin sitten
helposti arvattavissa paikoissa. Eli niissä paikoissa, joista on oma
liitosdetaljikuvansa vieläkin mapissa:-). Sinä muistaakseni valvoit
oman rungon tekoa, minä ostin oman taloni kiertopalkintona.
Rauno Kangas
> "Höyrysulkukinaa ei ole täällä ollutkaan vähään aikaan:-)
Ja Petekin on ollut "kesälomalla" ;-)
> Kaikissa toimivissa seinissä on kuitenkin hyörynvastusta. Muuten
> talvella olisi pottumaisen kuiva ilma sisällä."
Eikös se kuitenkin ole ilmanvaihto, kun vastaa 90 %:sti kosteuden
"ulkoistumisesta"
> En ymmärrä? Nykytaloissa on aina pottumaisen kuivaa talvella. Ilmanvaihto
> heittää joka tunti puolet talon sisäilmasta ulos ja korvaa sen kuivalla
> ulkoilmalla. Pyykin kuivatus ja peseytyminen tehdään rankasti
> alipaineistetuissa kylpyhuoneissa, joista ylimääräinen kosteus vetäistään
> ilmanvaihdon kautta suoraan pihalle niin, ettei tippaakaan pääse
> kostuttamaan oleskelutiloja. Lopputuloksena ilmankosteus talven
> sydänpakkasilla huitelee 17 prosentin kiepeillä. Höyrynsuluilla ei ole
> tässä mitään tekemistä.
Paljon on intetty myös pyöriväkennoisen vaikutuksesta, mutta minusta tuntuu
(mutu-muistikuva) ettei viime talvena kovimmillakaan pakkasilla käynyt
paljoa alle 40 %, en tosin älynnyt päivystää mittaria koko talvea (talossa
pyöriväkennoinen).
> Kannattaa lukaista jos ei saa yöllä unta :-)
Onneksi ei ole noita ongelmia - pysyy sivistymättömänä.
> Jos talossa on höyrynsulkuna paperi tai muovi (tai vaikkapa maalattu
> kipsilevy) niin diffuusion aiheuttamat vauriot on estetty. Tähän riittää
> jos sisäpinnan höyrynvastus on viisinkertainen seinän ulkopinnan
> höyrynvastukseen nähden. Se alipaineistus tehdään ilmavuotojen varalle.
Fiksusti sanottu, melkein kuin VTT:n rakennustekniikan laboratorion
muistiosta.
> Tuosta VTT:n raportista selviää mm. että seinä on tosi vaikea saada
> homeeseen, vaikka höyrynsulussa olisi isojakin aukkoja. Ilmaa pitää painaa
> seinän sisään puhaltimella, jotta kosteus saadaan nousemaan.
Valitettavasti tuo ei ole totta - paitsi kenties huonosti eristetyissä
taloissa (rintamamiestalo).
Huonosti eristetyissä taloissa seinän läpi vuotava lämpö huolehtii siitä,
ettei kastepisteitä pahemmin synny ja seinä "tuulettuu" kunnolla ulos asti.
Kun eristystä parannetaan, nousee myös sisäpinnan höyrynvastus arvoon
arvaamattomaan. Jos mä oikein muistelen messuilla kahvipöydässä kuultuja
juttuja, niin Hyvinkäällä oli joku vuosi sitten tapaus, jossa taloon oli
laitettu höyrynsulkumuovi seinän sisään, höyrynsulun ulkopuolinen eristys
oli laitettu hieman varomattomammin kuin sisäpuolinen (lämpövuotojen vuoksi
höyrynsulku oli suunniteltua kylmempi) ja rakennusaikaista kosteuta oli
hieman jäljellä - rumaa jälkeä oli syntynyt (yks tuttu taisi olla vallan
vastaavana siinä casessa). Toi ei käy ihan suoraan aineistoksi tähän
kskusteluun, mutta kertoo kyllä siitä, että ongelman ainekset (kosteusvirta)
on totta. Ja sempä vuoksi itse ainakin suhtaudun varauksellisesti esim.
seinän yläpalkin sijoittamiseen "kylmälle puolelle".
P. Kärhä
<nospa...@supertel.fi> wrote in message
news:efe16d94-698c-48e8...@34g2000hsh.googlegroups.com...
"talvella. Totta kylläkin, että se 1/2 kertaa tunnissa ilmanvaihto
riittää joka tapauksessa kuivaamaan sisäilman."
Joo, aamulla kun töihin ja kouluun lähdetään, niin meillä talon
kostutuksesta jää vastaamaan kaksi kissaa. Iltapäivällä töistä palatessa
talon sisäilmat on likimain täysin korvattu sillä ulkoilmalla, joten
sisäilman ja ulkoilman absoluuttiset kosteudet on samat.
"Joo.. toikin on totta. Voihan kylppärin ilmanvaihtoa pienentää ja
pitää ovea auki."
Kovilla pakkasilla voi olla hyvä myös kuivatella pyykkejä olohuoneessa,
aulassa tai vastaavassa, sellaisessa häksätintelineessä. Auttaa hiukkasen
kuiville limakalvoille.
"liitosdetaljikuvansa vieläkin mapissa:-). Sinä muistaakseni valvoit
oman rungon tekoa, minä ostin oman taloni kiertopalkintona."
Jää siihen höyrysulkuuun väkisinkin reikiä vaikka miten itse tekisi tai
valvoisi. Seinien sisällä tällä ei ole väliä, kun kipsilevyt tekee
rakenteeseen ylimääräisen ilmasulun. Pahimmat kohdat munkin mielestä oli
juuri ne, joihin oli omat detaljikuvat. Kaksikerroksisessa talossa
höyrysulun joutuu nykertämään läpi välipohjan palkistosta. Tuohon kohtaan
jää väkisinkin reikiä, eikä niiden päälle tule uutta ilmasulkua, kun on
paneelikatto. Tässä kohtaa luotan mielelläni tuohon VTT:n raporttiin, jossa
todetaan että sellaiset partaterällä tehdyt milli kertaa jotain viillot ei
saa rakenteissa aikaan vaurioita ilman kunnon puhallusta. Piipun läpivienti
vuotaa talossa kuin talossa. Sitä en tiedä, että miksi sillä ei ole mitään
väliä, mutta kun ei useinpien havaintojen mukaan kai ole.
Yläpohjan höyrysulun tein kaikkein tarkimmin. Limitin kaikki muovit
pääsääntöisesti kahden koolingin alle. Tämä ihan siksi, kun yläkerran katon
yli tulee suurin paine-ero ulos, eikä paneelikatto pidä ilmaa saumojen
takia. Teippiä en laittanut, kun ei se siellä kovin montaa vuotta pysy.
Limitys pysyy talon elinkaaren loppuun asti.
Peté
P. Kärhä
> Ja Petekin on ollut "kesälomalla" ;-)
On täsasä töissä oltu jo monta viikkoa, mutta kun ei täällä ole ollut oikein
keskusteluja.
> Paljon on intetty myös pyöriväkennoisen vaikutuksesta, mutta minusta
> tuntuu (mutu-muistikuva) ettei viime talvena kovimmillakaan pakkasilla
> käynyt paljoa alle 40 %, en tosin älynnyt päivystää mittaria koko talvea
> (talossa pyöriväkennoinen).
Tiedä sitten mistä johtuu, mutta kyllä meillä käy kosteus talvipakkasilla
alle 20 prosentissa. Hiukka mietityttää, että voisiko ilmanvaihto olla liian
kovalla talon tilavuuteen, ihmismäärään ja muuhun kosteusrasitukseen
suhteutettuna. Se on nyt säädetty korvakuulolta, tarkkailemalla
aistinvaraisesti sisäilman laatua ja sähkölaskun suuruutta. Nämä kyllä
indikoi ettei kovin kaukana optimista olla.
Kone on pyöriväkennoinen, joskaan en usko että tällä voisi isoa merkitystä
kosteuteen olla.
> juttuja, niin Hyvinkäällä oli joku vuosi sitten tapaus, jossa taloon oli
> laitettu höyrynsulkumuovi seinän sisään, höyrynsulun ulkopuolinen eristys
> oli laitettu hieman varomattomammin kuin sisäpuolinen (lämpövuotojen
> vuoksi höyrynsulku oli suunniteltua kylmempi) ja rakennusaikaista kosteuta
> oli hieman jäljellä - rumaa jälkeä oli syntynyt (yks tuttu taisi olla
> vallan
Mitähän tuo "ruma jälki" oli että osaa noin niinkuin suhteuttaa. Oliko
seinätolpat mädät, villat homeessa, vai oliko jossain nyt vaan vähän jotain
väriä, mistä piti nostaa hirveä haloo?
Ei silti, nuo huonosti asennetut villat on ihan todellinen ongelma, johon
kannattaa kiinnittää huomiota. Levyjä ei saa survoa koolinkien väliin.
Palaset on leikattava juuri sopivan kokoisiksi, että ne toisaalta puristuu
jämäkästi tolppia vasten, mutta toisaalta ei mene ruttuun. Mulla meinasi
jäädä yläkerran kattolyhtypukkiin juurikin tuollainen kupru. Villat oli ihan
hyvin asennettu, mutta ulkopuoliset tuulensuojat ei. Parveke on etelään,
joten tuuli pääsi puhaltamaan tuonne rakenteeseen, mistä syystä
höyrynsulkumuoviin muodostui talvella jääklimppi. Huomasin onneksi ennen
levytystä ja korvasin villat uretaanilla. Jotain hyötä hitaasta
rakentamisestakin. Ehtii tutkailla seinien sisäpuolista toimivuutta.
Peté
Rauno Kangas
> Mitähän tuo "ruma jälki" oli että osaa noin niinkuin suhteuttaa. Oliko
> seinätolpat mädät, villat homeessa, vai oliko jossain nyt vaan vähän
> jotain väriä, mistä piti nostaa hirveä haloo?
Vähän jotain väriä, josta nostettiin hirveä haloo - tai sitten niin pahasti
märkinä muovin sisäpuoliset villat, että purettiin levyt ja muovin
sisäpuolisia villoja pois kuivatteluun - homeeseen eivät tainneet ehtiä,
mutta olosuhteet olivat otolliset.
Ari H
> Kovilla pakkasilla voi olla hyvä myös kuivatella pyykkejä olohuoneessa,
> aulassa tai vastaavassa, sellaisessa häksätintelineessä. Auttaa hiukkasen
> kuiville limakalvoille.
Todettakoon kumminkin, että tälläisellä toiminnalla voi saada
esimerkiksi takapihan/parvekkeen kaksinkertaisen oven, huurteeseen
tai jopa paksuun jäähän, jos sisemmän oven tiiviste falskaa.
Sama on tietty ikkunoissa, mutta parvekkeen ovi on ehkä helpommin
ongelmia aiheuttava, kun sitä availlaan ja siitä kuljetaan, ja
tiivisteet joutuu koville. Ja tietysti ovi on korkea, jolloin
ehkä helpommin syntyy imu sisältä ovien väliin konvektion takia?
Noita tuplaovia ei muuten vissiin harrasteta enää nykyään, vaan
nykyään on yleensä vain yksi paremmin lämpöeristetty ovi? Onkohan
juuri tämän ilmiön takia?
Mutta joka tapauksessa, jos tälläisen tapauksen näkee, niin sitä
voi sitten miettiä, että onko vastaavia paikkoja (joihin tiivistyy
vettä/jäätä) jossain rakenteiden sisälläkin, esim. tuulensuojalevyn
sisäpinnassa, jos on läpireikä eristeessä ja höyrynsulussa samassa
kohtaa...
ZeiZei
>
> En ymmärrä? Nykytaloissa on aina pottumaisen kuivaa talvella.
Jos tämä oikeasti alkaa kiusaamaan, niin kannattaa hankkia
harrastukseksi ja sisustuselementiksi iso akvaario. Ilman kosteuden saa
säädettyä juuri haluamakseen vähentämällä tai poistamalla kokonaan
akvaarion kansilasit. Viime talvena kokeiltu juttu. Meillä akvaarion
haihduttava pinta-ala 60x200cm. Ilman kansilaseja talon kosteusprosentti
sydänpakkasilla 50-60%. Siitä sitä sitten pystyy asteittain pienentämään
lisäämällä 1-3 kansilasia paikoilleen.
> Tuosta VTT:n raportista selviää mm. että seinä on tosi vaikea saada
> homeeseen, vaikka höyrynsulussa olisi isojakin aukkoja. Ilmaa pitää painaa
> seinän sisään puhaltimella, jotta kosteus saadaan nousemaan.
Minkä jopin väärin säädetty ilmanvaihto kätevästi hoitelee. Ei tosin
paina, vaan imee.
--
Zzzzz.....
Timo Koo
"ZeiZei" <zei...@hut.otammut.fi> wrote in message
news:a8cqk.52022$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> Tuosta VTT:n raportista selviää mm. että seinä on tosi vaikea saada
>> homeeseen, vaikka höyrynsulussa olisi isojakin aukkoja. Ilmaa pitää
>> painaa seinän sisään puhaltimella, jotta kosteus saadaan nousemaan.
>
> Minkä jopin väärin säädetty ilmanvaihto kätevästi hoitelee. Ei tosin
> paina, vaan imee.
>
?????
ZeiZei
Sori, aivopieru. Siis painaa.
--
Zzzzz.....
nospa...@supertel.fi
> P. Kärhä wrote:
>
> > En ymmärrä? Nykytaloissa on aina pottumaisen kuivaa talvella.
>
> Jos tämä oikeasti alkaa kiusaamaan, niin kannattaa hankkia
> harrastukseksi ja sisustuselementiksi iso akvaario. Ilman kosteuden saa
> säädettyä juuri haluamakseen vähentämällä tai poistamalla kokonaan
> akvaarion kansilasit.
Uima-allas on myös hyvä. Kosteus säätyy lämmittämällä allasta,
peitteillä ja kuivauskoneen säädöllä.
Tosin 20 m2 uima-allas ei välttämättä pärjää isolle akvaariolle, jos
altaan pitää kylmänä. Lämmitetty allas haihduttaakin sitten paljon, ja
kuivauskone käy jatkuvasti.
Ari H
Voi se imeäkin, esim. ulkoseinän ja välipohjan tai väliseinän
liitoskohdasta. Siinä voi liika imu yhdessä huoneessa imaista
sitä ilmaa myös ulkoseinän kautta jos ei ole seinät tiiviitä.
Esim. toinen huone on makuuhuone jossa on tulilmaventtiili
ja ovi kiinni, ja vaikka remontissa uudella lattiakerroksella
saatu oven alinen rakokin kutistetua, niin sinne tulee äkkiä
yöllä sekä ylipaine muihin huoneisiin nähden, että nukkujien
hengityksestä kostea ilma... Lopun voi kuvitella, jos vaan
ilma pääsee ulkoseinän kautta poistoventtiilin omaavaan
toiseen huoneeseen jostain raosta tai repeämästä livahtamaan.