Takan perustukset
Tomi Kovanen
parketin pois ja tehnyt hieman koeporauksia. Pintalaatta näyttäisi olevan
vahvuudeltaan n.5cm. Sitten välissä styrox ja pohjalaatta jonka vahvuus
n.8cm. Tuleva takka painaa n.1500kg. Mitä mieltä olette jos teen
pintalaattaan vaikka 5 halkaisijaltaan jotai 15cm reikää, joihin valan
"tassut" pohjalaattaan saakka. Voisiko lattia sen jälkeen kestää takan
painon? Ja riittääkö stytroxin poistaminen noiden tassujen kohdalta? Kiitos
jo etukäteen!
junnu
Se on paras kysyä takan myyjältä , saatat yllättyä paksuusvaatimuksista .
junnu
Harri Toivonen
Tällä tavallahan se rakennesuunnittelija käski ainakin meillä vahvistamaan
takan paikat päällimmäisen valun yhteydessä eli tehtiin muutama (olikohan 6)
reikää styroxiin ja valettiin yli.
Harri
Harri Holopainen
hankin viime syksynä kerman saven kakluunin (piippuineen n. 1.3
tonnia). samantyyppinen lattia, tosin pintalaatan paksuus 8 cm,
styroxia jotain 20 cm ja pohjalaatta 15-20 cm. itse tein juuri noin,
eli viisi semmoista kämmenen kokoista reikää joista styroxit pois
(rautakangella silppuuntuu hyvin ja menee betoniraudat siinä sivussa)
ja juotosbetonia tilalle. olennaistahan tässä on lähinnä sen
pohjalaatan kuormituskesto; perustuksen piirrustukset käteen ja
takkamyyjän (tai rakennusyhtiön) juttusille vaan. ääritapauksessa
pääsee kaivamaan kuoppaa pohjalaatankin alle.
> junnu
--
o Harri Holopainen
o Hybrid Graphics Ltd.
Petri Kärhä
> vahvuudeltaan n.5cm. Sitten välissä styrox ja pohjalaatta jonka vahvuus
> n.8cm. Tuleva takka painaa n.1500kg. Mitä mieltä olette jos teen
> pintalaattaan vaikka 5 halkaisijaltaan jotai 15cm reikää, joihin valan
> "tassut" pohjalaattaan saakka. Voisiko lattia sen jälkeen kestää takan
> painon? Ja riittääkö stytroxin poistaminen noiden tassujen kohdalta? Kiitos
> jo etukäteen!
Mikset mieluummin piikkaa lattiaa auki koko takan alalta ja muuraa
aukkoon lecaharkkoja? Kestää paremmin ja eristää riittävästi lämpöä.
Näin meidän takka tehtiin ontelolaattojen päälle (ontelolaatat on takan
alta tuettu paalulla).
Mitä on muuten sen 8 cm alalaatan alla? Kestääkö se varmasti?
Pete
Tomi Kovanen
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> kirjoitti viestissä
news:blj8hl$aaj$1...@epityr.hut.fi...
Pohjalaatan alla on soramaa...En viitsisi piikata koko alalta auki, viisi
reikää olisi nyt valmiiksi piikattu. Täällä meilläpäin kun ei oikein kukaan
tunnu tietävän mistään mitään... Eihän tuo 1.5t kuitenkaan mikään aivan
älytön painokuorma kuitenkaan ole...
Vesa
Laitoin kakluunin 50-luvun taloon. Kermansavi 1500 kg. Välipohja oli 5 cm
betonia jonka päällä 35 cm purua ja lattiavasat. Purin yläpuolelta betoniin
saakka, täytin välin purkutiilillä laastin kanssa ja tein uunin kokoisen ja
muotoisen raudoitetun 5cm paksun pintalaatan puulattian pinnan tasalle. Ja
kellarihuoneen nurkkaan uunin kohdalle pulttasin kattoa tukemaan (seinästä
seinään 45 asteen kulmaan seinään nähden huoneen nurkkaan katon alle) 50 x
100 neliöputken 8 mm seinämävahvuudella ja koska katto oli hiukan alaspäin
joustanut palkin kohdalta niin tunkkia apuna käyttäen sain palkin nousemaan
paikalleen ja betonikattokin siinä nousi pari cm.
Uudemmissa taloissa varmaankin on välipohjavalut raudoitettuja mutta
pula-ajan tekeleessä luotan enemmän ulkopuoliseen raudoitukseen.
Isäni laittoi uunin jälkikäteen 60-luvun lopussa rakentamaansa taloon. Hän
oli aikoinaan tulkinnut rakentamismääräyksiä ja tehnyt kerrosten välisen
lattian 16 cm betonilaatalla jonka päällä 10 cm hiekkaa ja 8 cm pintavalu.
Ei tarvinnut vahvistusta uunia varten eikä kuuluneet askeläänet ja muutkaan
hyppimiset läpi. Jäi mieleeni talon rakentamisaikana rakennusmiehen
kommentti: "Voi h******tti, pommisuojaako sinä teet kun yli 2 kilometriä
harjaterästä pitäisi valuihin sovittaa!"
-VJ-
Petri Kärhä
Tomi Kovanen wrote:
> Pohjalaatan alla on soramaa...En viitsisi piikata koko alalta auki, viisi
> reikää olisi nyt valmiiksi piikattu. Täällä meilläpäin kun ei oikein kukaan
> tunnu tietävän mistään mitään... Eihän tuo 1.5t kuitenkaan mikään aivan
> älytön painokuorma kuitenkaan ole...
Sora varmaan kestää, eiköhän se ole jo aikojen saatossa painunut sen
minkä painuu. Joten laattakin kestää. Tuota kantavuusjuttua kannattaisi
ehkä kysyä takan toimittajalta. Veikkaisin että nuo viisi tolppaa
riittää, mutta varmuuden vuoksi kysyisin. Nuo takkatoimittajat pohtii
näitä hommia päivittäin, ja siinä kertyy jonkin verran ekspertiisiä.
Jotenkin tuntuisi, että noihin reikiin kannattaisi ujuttaa valun alle
muovipalat (höyrynsulkumuovia tai tervahuopaa). Meinaan kun siihen
alalaattaan saattaa nousta sorakerroksesta kosteutta. Aikaisemmin tuo
kosteus on pysähtynyt styroksiin, mutta nyt se saattaa nousta niitä
betonitolppia pitkin takan alle. Kosteuskatko estää tämän.
Pete
piiska
> aukkoon lecaharkkoja? Kestää paremmin ja eristää riittävästi lämpöä.
> Näin meidän takka tehtiin ontelolaattojen päälle (ontelolaatat on takan
> alta tuettu paalulla).
Varmaan isompi homma, mitäs sitä ehjää laattaa piikkailemaan? Itse tein
kyllä just tommoisen ehdottamasi leca-alustan päälle 3 tonnin Nunnauunin
viime kesänä. Mutta jos mulla olisi kaverin kuvaama ongelma, niin tekisin
varmaan reikiä, joihin valaisin "jalkoja".
Muuten, eräs vaihtoehto lecalle olisi XPS-polystyreenin käyttäminen. Sitä
löytyy kantoluokissa, joissa se kantaa kyllä vuolukivipömpelinkin painon.
piiska
> kosteus on pysähtynyt styroksiin, mutta nyt se saattaa nousta niitä
> betonitolppia pitkin takan alle. Kosteuskatko estää tämän.
Heh heh Pete, oot näköjään sinäkin hurahtanu tohon kapillaariuskontoon.
Esa Sakkinen
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti:
>
> Heh heh Pete, oot näköjään sinäkin hurahtanu tohon kapillaariuskontoon.
Uskonasiasta tuskin on kysymys.
Aistikokemus vain on se, että esim. louhikkomäen päälle rakennettu koulu
homehtui johtuen kastuneista rakenteista ja muuttuneista painesuhteista.
Kuivauksienkin jälkeen betonipilarien alaosat hikosivat ja maalit rapisivat.
Analyysin johtopäätöksiä:
- Remontoitaessa kastumaan päässyt betoni johtaa kapillaarisesti selkeästi
paremmin kosteutta kuin aivan kuivana pysynyt. Rakennusaikaisen kosteuden
kuivaamiseen kannattaa siis panostaa. Betonikin voi siis toimia kapillaarisen
nousun "katkaisevana kerroksena", jos se on rutikuivaa ja kosteuspainetta
esiintyy vain ajoittain (sulamisvedet). Sen sijaan valmiiksi märkä betoni
siirtää kosteuspaineen nopeasti niin laajalle kuin märkää betonia riittää.
- Jos rakennuksen alapohja on riittävän vettynyt, kuivatus vain lisää kosteuden
virtausta kapillaarisissa rakenteissa. Virtausta riittää niin kauan kuin
alapohjassa on nestettä. Pahoin kastunut rakenne täytyy siksi kuivata tehokkaasti,
eikä ainakin jonkinasteiselta purkamiselta voi välttyä.
- Kosteuden ja lämmön ansiosta kasvuun pääsevä home liikkuu ilmanvirtausten mukana
ja pyrkii valtaamaan rakennuksen kaikki lämpimät rakenteet. Kosteus- ja home-
vaurioituneessa rakennuksessa tai osastossa tuleekin viipymättä katkaista ilman-
vaihto lisävaurioiden estämiseksi --> ihmisten evakuointi.
Nykyaikainen rakenteita huuhteleva tehokas ilmanvaihto kannattaa muistaa,
kun mietitään merkittäviä rakennuksen terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä.
Vanhoihin rakennuksiin kannattaa harkita huonekohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja
keskitetyn sijaan, sillä energiataloudessa saatavat mahdolliset säästöt eivät
ole riskin arvoisia.
Alkuperäiseen kysymykseenkin jotain: samalla periaatteella olen rakenneohjeita
antanut. Yleensähän takan paikka saattaa hyvinkin sijaita kantavan väliseinän
lähellä ja siis laatan reunan lähellä - reuna-alueelle saattaa joutua muodostamaan
arinapalkin jonkin verran molemmin puolin takan ohi. Perusidea jos mahdollista
olisi saada molemmat laatat toimimaan yhtenä rakenteena painon alla.
Esa.
Harri Toivonen
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
news:5gbgb.140$573...@read3.inet.fi...
> > Mikset mieluummin piikkaa lattiaa auki koko takan alalta ja muuraa
> > aukkoon lecaharkkoja? Kestää paremmin ja eristää riittävästi lämpöä.
> > Näin meidän takka tehtiin ontelolaattojen päälle (ontelolaatat on takan
> > alta tuettu paalulla).
>
> Varmaan isompi homma, mitäs sitä ehjää laattaa piikkailemaan? Itse tein
> kyllä just tommoisen ehdottamasi leca-alustan päälle 3 tonnin Nunnauunin
> viime kesänä. Mutta jos mulla olisi kaverin kuvaama ongelma, niin tekisin
> varmaan reikiä, joihin valaisin "jalkoja".
Varsinkin, kun esim 6 reikää poraa varmaan noin 80 mm laattaan vaikka
reikäporalla aika nopeasti.
Harri
Petri Kärhä
Mulla on periaatteena, että mitä vaikeampi joku homma on jälkikäteen
korjata, niin sitä huolellisemmin se pitää tehdä. Meidän talossa on alla
oleva savimaa muokattu vaaituskoneella kummulle, jotta vesi valuu talon
alta pois. Alatila on tuulettu. Tuuletustilassa on puhtaat salaojahiekat
ja kaikki puumateriaali on poistettu. Tuuletusta piisaa. Salaojat on
peitetty puhtaalla murskeella. Ja kaiken tämän lisäksi on vielä
kosteuskatkot kaikissa mahdollisissa paikoissa, mukaan lukien takan
alla. Vaikka takka on ontelolaattojen päällä. Mielestäni ei vara venettä
kaada. Ei tuo pilkuntarkka huolellisuus juuri mitään ylimääräistä maksa.
Mutta se hatutus, jos jonnekin nousee vettä on niin sairasta, kun
yrittää sitten jälkikäteen miettiä, että miten ne kosteuskatkot saisi
jälkeenpäin upotettua rakenteiden sisään.
Myönnän kyllä, että ongelmia kapillaarisen veden nousun kanssa tulee
jotakuinkin yhteen taloon sadasta vaikka ne rakenteetkin tekisi vähän
sinne päin. Minä en vaan halunnut kokeilla, että osuuko se meille.
Pete
Harri Holopainen
..
>Varsinkin, kun esim 6 reikää poraa varmaan noin 80 mm laattaan vaikka
>reikäporalla aika nopeasti.
hyvin sujui tavallisella poravasaralla (de walt jotain), ~18 mm
kiviterällä ja taltalla. ihan nyt millään viidenkympin
iskuporakoneella ei tosin viitsisi tuhrata.
>
>Harri
piiska
> korjata, niin sitä huolellisemmin se pitää tehdä. Meidän talossa on alla
Olet ihan oikeassa, ei vara sinänsä venettä kaada, mutta rajansa
henkselit-ja-vyö-filosofian soveltamisellakin. Kyllä tää nykyinen
murskepatja vouhotus hymyilyttää. Oletko pannut merkille, että
murskelouhimoille on haettu uusia lupia oikein urakalla ympäri maata? Niillä
menee mukavasti uusien rakennusmääräysten johdosta. Näkyy puolituttu
murskeyrittäjäkin vaihtaneen isompaan mersuun. Rekkareissakin lukee
polleesti murskeyrityksen nimi.
> Mutta se hatutus, jos jonnekin nousee vettä on niin sairasta, kun
> yrittää sitten jälkikäteen miettiä, että miten ne kosteuskatkot saisi
> jälkeenpäin upotettua rakenteiden sisään.
Ei se sieltä nouse, paskanjauhantaa ja rahaa vaan paloi. Murskeet yhden
talon alle maksaa helposti 3000-4000, joten ei tässä ihan mitättömistä
asioista jauheta.
> Myönnän kyllä, että ongelmia kapillaarisen veden nousun kanssa tulee
> jotakuinkin yhteen taloon sadasta vaikka ne rakenteetkin tekisi vähän
> sinne päin. Minä en vaan halunnut kokeilla, että osuuko se meille.
Pistit sitten vesijohtoa lattiat täyteen? Altapäin ei kosteus tule, mutta
entäs päältä? :-)
Petri Kärhä
> Pistit sitten vesijohtoa lattiat täyteen? Altapäin ei kosteus tule, mutta
> entäs päältä? :-)
Kas kun nykyään ne vesijohdot vedetään suojaputkeen. Suojaputkien alin
kohta on jakotukilla, ja jakotukin viereen laitettiin kaivo. Nykun hyvin
tässäkin mielessä.
Pete
Markku Nevalainen
>
> Ei se sieltä nouse, paskanjauhantaa ja rahaa vaan paloi. Murskeet yhden
> talon alle maksaa helposti 3000-4000, joten ei tässä ihan mitättömistä
> asioista jauheta.
Mistä murskekerroksesta mahtaa tarkalleen olla kyse? Minkä murskekerroksen
sieltä siis voi noin huoletta jättää pois, jos vaikka vanhan alamaan
pellon pohjille rakennetaan uusi pientaloalue?
Minusta, jos talonsa savipellolle tekee, niin menköön sitten vaikka se
3000-4000 euroa murskan kuskaamiseen, jos suunnittelija on vaikka 80 cm
murskekerroksen talon pohjan korottamiseksi piirtänyt.
> Oletko pannut merkille, että murskelouhimoille on haettu uusia lupia
> oikein urakalla ympäri maata?
Eikös tämä vain indikoi sitä, että Suomen hyödyntmiskelpoiset luonnonso-
raharjut on nyt kaivettu. Ja jatkossa entistä suurempi osa sora-aineksis-
ta pitää tehdä kalliosta murskaamalla.
> Näkyy puolituttu murskeyrittäjäkin vaihtaneen isompaan mersuun.
> Rekkareissakin lukee polleesti murskeyrityksen nimi.
Eihän sorakeisarit ikinä olekaan huonoilla autoilla ajaneet:) Mutta jo
paljon ennen sitä puolen millin mersunostoa on yrittäjältä kuitenkin
pitänyt löytyä useampiakin mummon millejä rahaa murskaamoalueen ja
murskauskaluston investointeihin.
MNe
ZeiZei
Mikäpä siitä uskonnon tekee? Kapillaari-ilmiö oli erittäin hyvin
havaittavissa meidän asunnossamme ennen salaojien kuntoon laittamista.
Alakerran harkkorakenteiset väliseinät lähtivät suoraan alemman laatan
päältä ja joka seinässä on näkyvissä viiden sentin matkalla lattiasta
kosteuden nousu alemmasta laatasta. Sittemmin on tosiaan salaojitus
laitettu kuntoon.
--
Janne Janhunen
piiska
> kohta on jakotukilla, ja jakotukin viereen laitettiin kaivo. Nykun hyvin
> tässäkin mielessä.
Suojaputki on muovia? Mikä estää suojaputkea hapertumasta/katkeamasta siinä
missä itse vesiputkeakin? :-)
piiska
> havaittavissa meidän asunnossamme ennen salaojien kuntoon laittamista.
> Alakerran harkkorakenteiset väliseinät lähtivät suoraan alemman laatan
> päältä ja joka seinässä on näkyvissä viiden sentin matkalla lattiasta
> kosteuden nousu alemmasta laatasta. Sittemmin on tosiaan salaojitus
> laitettu kuntoon.
>
Ja tuo mainitsemasi "alakerta" on itseasiassa kellari? :-)
Kimmo Saarinen
Mikäs sitä muovia haperruttaa? Mahdollisia ovat lämpö, UV-säteily
(muu valo vähemmässä määrin) ja ilman happi. Oliko jotain muuta?
Jossain rakenteen sisällä UV-säteily (valo) on poissuljettu,
jäljellä siis lämpö ja ilman happi.
Kyllä minulla on joku väpinä, että nuo osataan hanskata
muovimateriaaleissa tänä päivänä.
Mikäli vesijohto hapertuu niin uskoisin sen tapahtuvan nopeammin
kuin suojaputkella.
Siis näin intuitiopohjalta.
k@ ()
piiska
> (muu valo vähemmässä määrin) ja ilman happi. Oliko jotain muuta?
Pois haihtuvat liottimet ja pehmentimet.
> Mikäli vesijohto hapertuu niin uskoisin sen tapahtuvan nopeammin
> kuin suojaputkella.
>
> Siis näin intuitiopohjalta.
Joo, uskovainen kannattaa aina olla, varsinkin kun jos on itse valinnut just
tommoisen ratkaisun.