kelluvan parketin alusmatto
Merja Sippola
Aaltopahvi käy, mutta littaantuu jonkin verran. Solumuovi käy.
Parcolac käy, mutta jos on huolimaton laittaja, se suttaa sillä seinät.
Merja
Tomppa
Purin viimekesänä 27 neliötä parkettia ja laitoin uudet tilalle. Se kymmenne
vuotta palvellut pahvi näytti siltä, että sillä ei ollut mitään virkaa,
mahdoillista vähäistä askeläänten vaimennusta lukuunottamatta.
Laitoin alle bitumikorkkirouhehypersuper maton ja se on ainakin hiljainen.
Mitään kosteussulkua ei kylläkään olis tarvittu, sillä se pahvi oli edelleen
ihan vaaleaa, mutta ne poimut oli littanassa.
En siis suosittele mitään tuotetta, mutta ehdottomasti en suosittele pahvia.
-t
Merja Sippola wrote in message ...
jwm
> En siis suosittele mitään tuotetta, mutta ehdottomasti en suosittele pahvia.
Mitähän ne nyt sanoivat tehtaalla.... kunnon aaltopahvi kestää 30tn
neliö, tai jotain sellaista.... Joten jos ostaa kaupasta, eikä pölli
marketin keräyshäkistä, nin saa aika hyvää!
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
Antti Kiiski
jwm wrote:
>
> Tomppa wrote:
>
> > En siis suosittele mitään tuotetta, mutta ehdottomasti en suosittele pahvia.
>
> Mitähän ne nyt sanoivat tehtaalla.... kunnon aaltopahvi kestää 30tn
> neliö, tai jotain sellaista.... Joten jos ostaa kaupasta, eikä pölli
> marketin keräyshäkistä, nin saa aika hyvää!
>
> jouko
>
Näin on, on pakkauspahvia ja on parketinaluspahvia. Itse laitoin Teukka
nimistä alusmattoa. Sisältää myös kosteussulun, eikä mene edes lyttyyn
vaikka päällä käveleekin. Toisessa reunassa pintapaperi jatkuu reunan
yli josta pahvit liimataan yhteen.
--
Antti
Tomppa
liikkeessä ollut pahvi näytti identtiseltä siihen parketin alla
litistyneeseen. Eihän se tietysti takaa, että kyseessä oli sama tavara,
mutta jos sitä 'kunnollista' pahvia ei erota siitä vessapaperista silmällä,
niin lienee paras jättää pahvit kauppaan.
Mistäs sen tietää, notta mitä laatua se pahvi on?
-t
jwm wrote in message <3A376159...@nokia.com>...
T...@iki.finlandisierung
<pekka....@pp.inet.fi> wrote:
>Mikähän olis hyvä alusmateriaali kelluvan lautaparketin alle; pohjaksi tulee
>koolauksen päälle 22 mm:n lastulevy. Talopaketin mukana tarjotaan
>aaltopahvia; kannattanee vaihtaa joksikin muuksi?
Tuota... asennutin vuosi sitten ja asennutan ensi viikolla taas
pieneen kerrostalokämppään parketin (eri kämppään toki). En tee sitä
itse, koska pidän itseäni räppäkäpälänä töissä, joista jää jotain
"näkyviin"! Seinien maalausta ja listojen laittoa ei lasketa! :-)
Asentaja laittoi jonkinlaisen pikimaton parketin alle. Sen alla oli
ennestään vanha muovimatto. Arvelisin tuon pikimaton olevan askelten
ääniä vaimentava tekijä? En olisi ennalta tiennytkään tuon pikimaton
tarpeellisuutta. Onkos joku muu kuullut moisesta?
Ja juu.... parketti-romanoff teki siistiä työtä. Itse naputtelin vaan
jalka- ja eritasolistat paikoilleen ja niin meinaan tehdä nytkin.
TTU
---
"Kunnon hetero haisee sillille 15 m:n päähän."
K.Kajava
Merja Sippola
Niin, se Parcolac on semmoinen pikimatto.
Merja
MK
<pekka....@pp.inet.fi> wrote:
>Mikähän olis hyvä alusmateriaali kelluvan lautaparketin alle; pohjaksi tulee
>koolauksen päälle 22 mm:n lastulevy. Talopaketin mukana tarjotaan
>aaltopahvia; kannattanee vaihtaa joksikin muuksi?
>
>
>Pekka
>
>
Jos on vähänkin pelkoa kosteudesta lattiassa, ei kannata paffia
käyttää, sillä se on erinomainen kasvualusta kaikelle kurjuudelle.
Mutta, talohan pitää rakentaa siten, että kosteutta ei sinne tule,
joten siinä mielessä kyllä käy.
Toisaalta: mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, joten en käyttäisi
pahvia lattiassa lainkaan..:) Mieluummin jotain muuta.
MK
Merja Sippola
Uudisrakennuksessa ei betonin päälle kannata paffia laittaa
kosteuden takia. Puurakenteisessa 'rossipohjassa' ei kai liene
niin vaaraa.
Merja
susanna....@nokia.com
Onkohan maanvaraisen laatan päälle hyvä laittaa muovi ja sitten
bitumikorkkirouhematto ennen lautaparkettia?
Susanna
>
Sent via Deja.com
http://www.deja.com/
Tomi Näränen
"Merja Sippola" <mksi...@vipunen.hut.fi> wrote in message
news:rvw8zpj...@vipunen.hut.fi...
Siis että mitä? Onko uudisrakennuksessa (eli jonkin verran vielä kosteassa
lattiassa) muovikalvo parempi vaihtoehto? Siinäpä sitten ihmetellään, kun se
lattiaan jäljelle jäänyt kosteus on ajan kuluessa tiivistynyt sen
muovikalvon alapintaan ja alkaa siellä tekemään tuhojaan (sanokaa vaan, että
betoni + muovi ei homehdu: kenenkä taloon saa tulla kaatamaan vettä
betonille ja sen päälle muovi?)
TomiN
Merja Sippola
>Onkohan maanvaraisen laatan päälle hyvä laittaa muovi ja sitten
>bitumikorkkirouhematto ennen lautaparkettia?
Bitumikorkkirouhematto saumat teipattuna riittää ilman muovia.
Merja
Merja Sippola
>Siis että mitä? Onko uudisrakennuksessa (eli jonkin verran vielä kosteassa
>lattiassa) muovikalvo parempi vaihtoehto? Siinäpä sitten ihmetellään, kun se
>lattiaan jäljelle jäänyt kosteus on ajan kuluessa tiivistynyt sen
>muovikalvon alapintaan ja alkaa siellä tekemään tuhojaan (sanokaa vaan, että
>betoni + muovi ei homehdu: kenenkä taloon saa tulla kaatamaan vettä
>betonille ja sen päälle muovi?)
Ei sitä betonilaattaa kokonaan ympäröidä muovilla. Reunoille jää raot, joista
kosteus pääsee poistumaan. Parkettiahan ei panna ihan seinään kiinni, koska
puu elää.
Syynä solumuovin tai bitumikorkkirouhematon ja saumojen teippauksen käyttöön
on se että työmailla on nykyään niin kiire aikataulu ettei betoni ehdi
kokonaan kuivua ja silloin siitä poistuva vesi voi nousta parkettiin ja
irrotella sitä alustasta ja aiheuttaa ylimääräistä kosteuselämistä jne.
Solumuovi ei myöskään painu yhtä tiiviisti betonia vasten kuin muovikalvo
painuisi. Bitumikorkkirouhematto lienee parempi kuin solumuovi, jos asentaja
ei sottaa sillä.
Merja
Petri Kärhä
> > Uudisrakennuksessa ei betonin päälle kannata paffia laittaa
> lattiassa) muovikalvo parempi vaihtoehto? Siinäpä sitten ihmetellään, kun se
> lattiaan jäljelle jäänyt kosteus on ajan kuluessa tiivistynyt sen
> muovikalvon alapintaan ja alkaa siellä tekemään tuhojaan (sanokaa vaan, että
> betoni + muovi ei homehdu: kenenkä taloon saa tulla kaatamaan vettä
> betonille ja sen päälle muovi?)
Ei se vähäinen kosteus laatassa mitään tee, kunhan muistaa imuroida
kaikki sahanpurut pois styrokseilta ennen lattiavalua ja lattialaatalta
ennen pinnoitusta. Hiekan sekaan ei saa puruja joutuakaan. Orgaaninen
aines se on joka homehtuu, ei betoni eikä muovi. Minua risoi pitkään
pikimaton asennus, kun ajattelin juuri tuota kosteuden koteloimista.
Tämä on ainut paikka nykyaikaisissa taloissa, jossa tarkoituksella
tehdään kuivumaton kotelorakenne. Olisin halunnut asentaa parketin
pahville. Sitten tajusin, että parketin päällä on 5-6 kerrosta lakkaa ja
pontit on liimattu. Ei se laatta kuivu parketin läpi vaikka pikimaton
jättäisi pois. Asensin sen, ettei parketin saumat ala irvistelemään.
Käytännössä se lattialaatta saattaa olla aika pitkäänkin kostea, vaikka
näyttää ja on kaiken järjen mukaan kuiva. Naapurilla tehtiin lattiavalu
joskus kesäkuussa, ja nyt ollaan pinnoittamassa. Kosteusmittaus ilmoitti
laatan kosteudeksi yli 80 %. Parketin asennuksen sijaan asennettiin
huokoinen matto, ja parketin asennus siirrettiin hamaan tulevaisuuteen.
No niillä kyllä kuivaus oli vähän niin ja näin. Raksalle pitäisi laittaa
heti lattiavalun jälkeen lämpö päälle ja julmettu ilmanvaihto, esim.
avaamalla ala- ja yläkerrasta yksi ikkuna kustakin. Maksaa hunajaa
sähkölaskussa, mutta tulee pitemmän päälle halvemmaksi.
Siihen alkuperäiseen kysymykseen ei oikein tullut vastausta, eli mitä
laittaa lastulevyn ja parketin väliin yläkerrassa? Pikimatto ja
solumuovi toimii, pahvi ei. Mutta löytyisikö jotain kosteutta läpäisevää
pehmeää kamaa, joka pitää joustavuutensa paremmin kuin pahvi? (Tiedän
kyllä, että sanoin, että pikimatto on jees, koska parketin läpi ei
kosteus kuivu kuitenkaan, mutta kun minäkin nyt kumminkin jostain kumman
syystä haluaisin myös yläkertaan kosteutta läpäisevän alusmaton,
varsinkin kun tässä tapauksessa nyt ei ole kosteutta odotettavissa
kummaltakaan puolelta :-)
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
MK
wrote:
>
>Uudisrakennuksessa ei betonin päälle kannata paffia laittaa
>kosteuden takia. Puurakenteisessa 'rossipohjassa' ei kai liene
>niin vaaraa.
Ei periaatteessa, paitsi jos rossipohjan tuuletus on erittäin
puutteellinen tai jos alapohja syystä tai toisesta on kosketuksissa
maapohjan kanssa. Tuolloin kosteus voi kyllä tuhota pahoin
lattiarakenteita.
MK
MK
wrote:
>Ei sitä betonilaattaa kokonaan ympäröidä muovilla. Reunoille jää raot, joista
>kosteus pääsee poistumaan. Parkettiahan ei panna ihan seinään kiinni, koska
>puu elää.
Ei toki ympäröidäkään, mutta tokihan ne raot tehokkaasti tukitaan
jalkalistoilla. Mikäli raon kautta halutaan tuuletusta, pitäisi
käyttää rei-itettyjä listoja.
>Syynä solumuovin tai bitumikorkkirouhematon ja saumojen teippauksen käyttöön
>on se että työmailla on nykyään niin kiire aikataulu ettei betoni ehdi
>kokonaan kuivua ja silloin siitä poistuva vesi voi nousta parkettiin ja
>irrotella sitä alustasta ja aiheuttaa ylimääräistä kosteuselämistä jne.
Kyllä periaatteessa rakennusmestarin tai valvojan tulee huolehtia
siitä, että pinnoitusvaiheessa betoni on riittävän kuivaa. Jos lattiat
korkkaa, tulee vastaan korvausasiat.
MK
MK
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Ei se vähäinen kosteus laatassa mitään tee, kunhan muistaa imuroida
>kaikki sahanpurut pois styrokseilta ennen lattiavalua ja lattialaatalta
>ennen pinnoitusta. Hiekan sekaan ei saa puruja joutuakaan. Orgaaninen
>aines se on joka homehtuu, ei betoni eikä muovi.
Kyllä homekasvustoa muodostuu, mikäli betonin ja muovin väliin jää
kosteutta riittävän pitkäksi aikaa. Itseasiassa tutkimusten mukaan
betoni on varsin oivallinen kasvualusta homeelle. "Ruokaa" se ei
paljon tarvitse..:)
Ajatteleppas vaikka kylppärin laattasaumoja, jotka homehtuvat
"sopivissa" olosuhteissa, kostean betonin ja muovin välissä on sentään
XYZ -kertaa rankemmat olosuhteet, vai mitä?
MK
Markus Peuhkuri
> heti lattiavalun jälkeen lämpö päälle ja julmettu ilmanvaihto, esim.
> avaamalla ala- ja yläkerrasta yksi ikkuna kustakin. Maksaa hunajaa
Nimenomaan julmettu ilmanvaihto, ei julmettu lämpö. Muuten
talossa oleva kostunut organinen paskamateriaali aloittaa uuden, ei
niin miellyttävän, kierroksen elämän kiertokulussa.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Petri Kärhä
> Kyllä homekasvustoa muodostuu, mikäli betonin ja muovin väliin jää
> kosteutta riittävän pitkäksi aikaa. Itseasiassa tutkimusten mukaan
> betoni on varsin oivallinen kasvualusta homeelle. "Ruokaa" se ei
> paljon tarvitse..:)
Kommenttisi perässä oli hymiö, joten lienet huomannut että argumenttisi
on kyseenalainen? Väite siitä että betoni homehtuu on roskaa. Väitteen
takana on sama psyko-sosiaalinen ilmiö, joka saa meteorologit
selittelemään sään ennustamisen mahdottomuutta perhosensiipiteorialla
(perhonen räpyttää siipiään Australiassa, mistä aiheutuu taifuuni, joka
hävittää Helsinkin, mitä Visa, Pekka ja muut hihhulit ei ollenkaan
pystyneet ennustamaan :-)
> Ajatteleppas vaikka kylppärin laattasaumoja, jotka homehtuvat
> "sopivissa" olosuhteissa, kostean betonin ja muovin välissä on sentään
> XYZ -kertaa rankemmat olosuhteet, vai mitä?
Ei kylppärissä saumausaine homehdu. Se on ihosta lentävä rasva joka
homehtuu. Jos ei kylppäriä pese ollenkaan, niin "laatatkin" homehtuvat.
Ne saattavat alkaa esim. punertamaan, ja ihan keskeltä laattoja. Ja
sitten äkkiä valittamaan Pukkilalle, roskalaattoja myyvät? Peseminen
muuttaa tilannetta niin, että rasvaa jää homehtumaan ainoastaan
huokoisiin saumoihin.
Oikein tehdyssä (riittävästi kuivatussa) lattialaatassa kosteutta on
vähän, ja lattian päälle ei ole jätetty ollenkaan orgaanista ainetta
muovin alle homehtumaan. Jos hometta tulee, niin joko laattaa ei ole
kuivattu tarpeeksi (valitettavan yleistä järjen köyhyyttä), tai
kosteutta tulee jostain lisää (ryssitty salaojat, talon korkeusasema,
maan pinnan kallistukset ja kosteuskatkot), _JA_ laatan päälle tai alle
on jätetty orgaanisia mössöjä, tyypillisesti sahanpuruja. Olosuhteet
eivät siis oikein tehdyssä lattiarakenteessa ole ollenkaan pahat,
kylppäri on paljon pahempi paikka.
Muita "homehtuvia" betonirakenteitahan on muun muassa:
- Betoniset kattotiilet (puista lentelevä mössö homehtuu kun ei kattoja
huolleta)
- Betoninen kivijalka (maasta sadeveden mukana lentävä multa homehtuu,
kun ei sadevesiä hallita)
Pitäisiköhän kohta jo kieltää betonin käyttö? Tai sitten keksiä
sellainen betonin sekaan lisättävä myrkky, joka nostaa betonin hinnan
kaksinkertaiseksi? Tai määrätä kaikille talotyömaille vastaava
betonimestari ja betonirakennesuunnittelija, jotka vastaavat että
betonirakenteet valetaan niinkuin pitää (kuivatuksesta ja
lopputuloksesta viis, mutta nousihan taas kustannukset)? Näinhän
rakentamisen ja talojen käytön laatuongelmat yleensä ratkaistaan.
MK
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>MK wrote:
>> Kyllä homekasvustoa muodostuu, mikäli betonin ja muovin väliin jää
>> kosteutta riittävän pitkäksi aikaa. Itseasiassa tutkimusten mukaan
>> betoni on varsin oivallinen kasvualusta homeelle. "Ruokaa" se ei
>> paljon tarvitse..:)
>
>Kommenttisi perässä oli hymiö, joten lienet huomannut että argumenttisi
>on kyseenalainen?
Hih, joo. No kuitenkaan se betoni ei homehdu, mutta betonin päällä voi
kasvaa hometta, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Siis betoni ei
homehdu sinänsä. Kosteutta toki tarvitaan, mutta toi ravinto onkin
sitten vähän toisin. nimittäin yhtään betonilaattaa tuskin on, jossa
ei senverran hiukkasia olisi pinnalla, että se ei riittäisi homeelle.
>Ei kylppärissä saumausaine homehdu.
Ei toki, ei.
>Jos ei kylppäriä pese ollenkaan, niin "laatatkin" homehtuvat.
Tottakai, ei kyse ollutkaan siitä..:)
>Ne saattavat alkaa esim. punertamaan, ja ihan keskeltä laattoja. Ja
>sitten äkkiä valittamaan Pukkilalle, roskalaattoja myyvät? Peseminen
>muuttaa tilannetta niin, että rasvaa jää homehtumaan ainoastaan
>huokoisiin saumoihin.
Just niinkuin pikkuriikkisiä roskia betonilaatan pinnalle.
>Oikein tehdyssä (riittävästi kuivatussa) lattialaatassa kosteutta on
>vähän, ja lattian päälle ei ole jätetty ollenkaan orgaanista ainetta
>muovin alle homehtumaan.
Voin vakuuttaa, että varmasti jää, se pikkuriikkinen hippu ainakin.
>Olosuhteet
>eivät siis oikein tehdyssä lattiarakenteessa ole ollenkaan pahat,
>kylppäri on paljon pahempi paikka.
Samaa mieltä, ehdottomasti!
>Muita "homehtuvia" betonirakenteitahan on muun muassa:
>
>- Betoniset kattotiilet (puista lentelevä mössö homehtuu kun ei kattoja
>huolleta)
>- Betoninen kivijalka (maasta sadeveden mukana lentävä multa homehtuu,
>kun ei sadevesiä hallita)
Mutta nämä eivät aiheuta sisäilmaongelmia.
>Pitäisiköhän kohta jo kieltää betonin käyttö?
Ei toki, pitää vain osata rakentaa kunnolla, niinkuin pääpiirteissään
osataankin. Aina joskus vaan annetaan raha-nimiselle pirule enemmän
kuin se pikkusormi.
- peace, ainakin joulun kunniaksi..:) -
MK
Petri Kärhä
> Just niinkuin pikkuriikkisiä roskia betonilaatan pinnalle.
> >Oikein tehdyssä (riittävästi kuivatussa) lattialaatassa kosteutta on
> >vähän, ja lattian päälle ei ole jätetty ollenkaan orgaanista ainetta
> >muovin alle homehtumaan.
> Voin vakuuttaa, että varmasti jää, se pikkuriikkinen hippu ainakin.
No pikkuisen tietty jää aina. Betonin pinta on huokoista ja huokosiin
voi jäädä pölyä. Mutta onkos siitä nyt mitään haittaa, jos laatta on
edes suhteellisen kuiva pinnoitettaessa, ja jos rakenteet on niin tehty,
ettei laattaan valuteta massiivisia tulvavesiä?
> >- Betoniset kattotiilet (puista lentelevä mössö homehtuu kun ei kattoja
> >huolleta)
> >- Betoninen kivijalka (maasta sadeveden mukana lentävä multa homehtuu,
> >kun ei sadevesiä hallita)
> Mutta nämä eivät aiheuta sisäilmaongelmia.
Ei hyvin kuivattuun puhtaaseen laattaan jäävä kosteuskaan. Saattaahan ne
muutama huokosiin jäävä pölypartikkeli joskus homehtuakin, mutta ei niin
pienistä pitoisuuksista kukaan sairastu. Homehysteriassa on menty liian
pitkälle.
Taloon saa sisäilmaan hometta helposti aikaan enemmän, kuin sitä tulee
lattialaatasta koko talon käyttöiän aikana, kantamalla pukuhuoneeseen
tai takan viereen sylillisen halkoja. Meillä on ainakin tänä syksynä
kaikki halot päistä mustia, ja osassa on silminnähtävää valkoista
hometta. Jos nyt tulisi homehihhuli mittailemaan antureillaan, niin talo
saisi varmaan purkutuomion.
> - peace, ainakin joulun kunniaksi..:) -
Juu, julistetaan joulurauha :-)
MK
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>MK wrote:
>> Just niinkuin pikkuriikkisiä roskia betonilaatan pinnalle.
>> >Oikein tehdyssä (riittävästi kuivatussa) lattialaatassa kosteutta on
>> >vähän, ja lattian päälle ei ole jätetty ollenkaan orgaanista ainetta
>> >muovin alle homehtumaan.
>> Voin vakuuttaa, että varmasti jää, se pikkuriikkinen hippu ainakin.
>
>No pikkuisen tietty jää aina. Betonin pinta on huokoista ja huokosiin
>voi jäädä pölyä. Mutta onkos siitä nyt mitään haittaa, jos laatta on
>edes suhteellisen kuiva pinnoitettaessa
Ei ole haittaa, jos on todellakin niin kuiva, että ne homeet eivät
kasva. Erittäin märkiäkin laattoja on esiintynyt, valitettavasti.
Märkä = matto korkkaa, jne.
>> >- Betoniset kattotiilet (puista lentelevä mössö homehtuu kun ei kattoja
>> >huolleta)
>> >- Betoninen kivijalka (maasta sadeveden mukana lentävä multa homehtuu,
>> >kun ei sadevesiä hallita)
>> Mutta nämä eivät aiheuta sisäilmaongelmia.
>
>Ei hyvin kuivattuun puhtaaseen laattaan jäävä kosteuskaan. Saattaahan ne
>muutama huokosiin jäävä pölypartikkeli joskus homehtuakin, mutta ei niin
>pienistä pitoisuuksista kukaan sairastu.
Yleensä ei aiheuta. Tavallinen oireita aiheuttava ongelma on
massiivinen mikrobikasvusto, esim. alasidepuussa, ja vielä siten että
korvausilma tulee seinän ja lattian raosta tuulettaen tuon homeisen
rakenteen suoraan sisäilmaan.
>Homehysteriassa on menty liian pitkälle.
Älä muuta sano, mutta onneksi se pahin on nyt laantumassa ja aletaan
ottamaan "järkeä käteen". Ongelmia kyllä on, siitä ei pääse mihinkään,
sillä tietyn ikäiset talot ovat nyt "siinä iässä" etenkin kun
kosteusrasitus ulkopuoleltakin on nykyään sellaista sopivaa
luokkaa..:) (vrt. leudot talvet). Mutta siinä olemme yhtä mieltä, että
kaikki nuhat tms. eivät ole homeen aiheuttamia. Ainakin on syytä
tutkia ennenkuin hutkitaan.
>Taloon saa sisäilmaan hometta helposti aikaan enemmän, kuin sitä tulee
>lattialaatasta koko talon käyttöiän aikana, kantamalla pukuhuoneeseen
>tai takan viereen sylillisen halkoja.
Toki näin on, normaalitilanteessa. Lisäksi nämä pitkät ja kosteat
syksyt aiheuttavat melkoisen itiökuorman ulkoilmaan ja ilman
suodatustahan sisäilma on sitä mitä ulkoilmakin on.
> Meillä on ainakin tänä syksynä
>kaikki halot päistä mustia, ja osassa on silminnähtävää valkoista
>hometta. Jos nyt tulisi homehihhuli mittailemaan antureillaan, niin talo
>saisi varmaan purkutuomion.
Eikä ihme, kun katsoo ulos. Muuten voisin tuohon todeta, että ne
pahimmat eli terveydelle haitalliset homeet eivät useinkaan ole silmin
nähtävissä (todellakin, terveen näköinen puu voi olla
mikrobisaastunut) , toisin kuin esim. lattiasienet yms. jotka eivät
ole silleen terveydelle haitallisia. joskin ne kuljettavat
rihmastoissaan sen haitallisen veden varsin kauaskin varsinaisesta
kosteuden lähteestä ja saattavat siten aiheuttaa vaarallisille
mikrobeille otolliset olosuhteet.
>> - peace, ainakin joulun kunniaksi..:) -
>
>Juu, julistetaan joulurauha :-)
Niin, rakentavassa hengessä,
MK