Meillä on tänä kesänä remontoitu: muurattu savupiippu ja
uusittu kotim. polttoaineen kattila.
Kattilassa on poltettu toistaiseksi puuta ja hirsipölkkyjä.
Pakkasten tultua piippu on alkanut välikatosta ja yläkerran
huoneen kohdalta suoltaa tervan tapaista ainetta tiilistä läpi,
ja sisällä haisee "käryltä". Piipussa ei ole sisällä teräsputkea.
Mitä on tehtävissä? Voisiko joku antaa vinkin.
t. nina
Hei. Meillä on samanlainen ongelma, paitsi että emme ole
viime aikoina remontoineet. Koska tervan hajua on yläkerrassa
(talo on 2+kellari -kerroksinen, puukattila on kellarissa) lähinnä
sadesäiden aikaan, arvelen että piippuun joutuva kosteus on tässä
merkittävinpänä tekijänä. Toinen merkittävä asia on jo muidenkin
mainitsema kunnon veto puuta poltettaessa. No enivei, itse
pyrin pitämään ilmavirtauksen kovana, mutta siitäkin huolimatta
terva silloin tällöin tuoksuu. Siksipä piipun hattu on hankintalistalla,
varsinkin jos hajutilanne pahenee.
Sinun tilanteessasi ihmetyttää että miten se vasta muurattu savupiippu
jo hyvin pian rupeaa tervaamaan ympäristöä. Luulisi että sen pitäisi
ensin kunnolla pikeentyä...
terv. Tapio Rauma
Siis miten tuo savupiippu on remontoitu? Muurattu kokonaan
vai se katon yläpuolella oleva osa?
> Kattilassa on poltettu toistaiseksi puuta ja hirsipölkkyjä.
Onko poltettu reilulla liekillä vai kituuttamalla? Kituuttamalla
polttamalla syntyy nokea ja savukaasujen lämpötila ei ole sitten
kovin korkea siellä piipun nokassa, joten savukaasut alkavat kondensoitua piipun
sisäpinnalle.
> Pakkasten tultua piippu on alkanut välikatosta ja yläkerran
> huoneen kohdalta suoltaa tervan tapaista ainetta tiilistä läpi,
> ja sisällä haisee "käryltä". Piipussa ei ole sisällä teräsputkea.
Ilmeisesti piippu on tiilipintainen? Tuo tiilin läpi tuleva
tervamainen aine viittaisi siihen, että piipussa olisi pieniä
halkeamia, joiden kautta tuo aine ujuttautuu piipun
ulkopinnalle. Tuleeko se vain joistain paikoista vai laajalta
alueelta?
No joka tapauksessa, polttamisesta ilmeisesti syntyy aika paljon
nokea, ja savukaasut kondensoituvat jostain syystä piippuun ja
se kondenssi sitten tulee tiilistä läpi. Näin minä arvelen.
> Mitä on tehtävissä? Voisiko joku antaa vinkin.
Jos piipussa on halkeamia, ne pitäisi jotenkin korjata.
Se oleellisin ongelma taitaa olla tuo neste, joka joko syntyy
polttamisen aikana, tai sitten tulee piipun päästä sateella.
Polttamisen aikana syntyvä noki ja liian alhainen savukaasujen
lämpötila korjaantuu polttotekniikkaa parantamalla. Mielummin
reilusti kovalla teholla, kun pitkään pienellä teholla (ja savuttaen).
(Yleensä tällaisissa puukattiloiden yhteydessä käytetään
suurta vesivaraajaa. Näin teilläkin?)
Tämä polttotekniikan parantaminen ei maksa oikeastaan mitään
(mikäli laitteisto antaa myöten). Piipunhattu voi taas jo
maksaa enemmän, piipun paikkuu vieläkin enemmän.
k@ ()
Seppo
"Nina Hämäläinen" <ttp...@sjoki.uta.fi> kirjoitti viestissä
news:ap8b1s$nsb$1...@news.cc.tut.fi...
"Nina Hämäläinen" <ttp...@sjoki.uta.fi> kirjoitti
viestissä:ap8b1s$nsb$1...@news.cc.tut.fi...
Minulla oli samantyyppinen ongelma hetken aikaa.
Harrastin ennen vesivaraajan ostoa kitupolttoa, jolloin puukattila kävi
osateholla ja palaminen oli tulipesän lämpötilan alhaisuudesta vajaata.
Samalla haju oli kova. Savukaasumäärät olivat liian pienet suhteessa hormin
poikkipintaan ja pakkasten alettua savukaasun vesi kondensoitui hormiin.
Tilanne korjautui kovemmilla pakkasilla kattilan tehon kasvaessa,
savukaasumäärien kasvaessa samalla, hormin lämmetessä sekä tulipesän
lämpötilan noustessa.
Kyllästytti kovasti moinen turaus.
Ostin vesivaraajan.
Nyt kattilaa ajetaan nimellisellä teholla ilman kitupolttoa. Silloin kun
puupoltto ei ole päällä, lämpö otetaan varaajasta. Myös öljypoltto ilman
varaajan varausta on mahdollista näin haluttaessa.
Mielestäni kiinteän polttoaineen polttaminen tavan kattilassa osatehoilla
tehokkaasti ei onnistu. Onko joku keksinyt kuinka se tehdään?
Pellettipolttimissakin on käyntisyklit?
-Jukka-
"jukka" <j u k k a . r a n i n e n@*nospam*s u r f e u . f i> kirjoitti
viestissä:J5Yt9.564$cp.1...@read2.inet.fi...
Kattilaa käytetään toistaiseksi vain patteriveden lämmittämiseen,
lämminvesivaraaja ei vielä ole käytössä (putkimiestä odotellaan)
:-). Palo on kituutusta, muuten härveli kiehuu. Piipun yllä on hattu, joten
sadevesi ei vaivaa.
Saimme vinkin, että tuhkanpoistoluukun avaaminen piipun alapäässä voisi
auttaa. Se lisää vetoa hormiin, mutta ei, tervan haju tulee jo alakertaan.
On siis vain odoteltava, että koko systeemi saadaan toimimaan ja että
kattilaa poltetaan tehokkaammin. Yläkerran huoneessa on
pari kolme tiiliriviä mustuneet tervasta... millähän ne saisi puhtaaksi vai
onko piipun ympärille tehtävä kotelo kipsilevystä?
Yhden palomestarin mukaan: jos piippuun laitetaan säputki, sen tulisi olla 4
mm vahvaa teräsputkea. Olemme ihmetelleet miten semmoisen saa asetettua
paikoilleen? Eiköhän se paina aika paljon?
Kiitokset tähänastisista vinkeistä!
t. nina
Ilmeisesti E3 määräyksistä voi poiketakin. Paloviranomainen voi
hyväksyä poikkeuksesta ainakin jos asiasta on joku
lausunto tms.
HM
"jr" <uuni...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:2Ifu9.224$X6.6...@reader1.news.jippii.net...
> No muualla suomessa kelpaa 0,5 mm haponkestävä. Olette ehkä ymmärtäneet
> väärin viskaalin neuvot.
>
>
>
> "Nina" <ninaham...@luukku.com> kirjoitti
> viestissä:apb0b5$29p$1...@news1.songnet.fi...
"Nina" <ninaham...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:apb0b5$29p$1...@news1.songnet.fi...
> Kyseinen ohje koskee uutta savuhormia. Vanhaan savuhormiin voi asentaa
minkä
> paksuisen sisäpiipun tahansa. Yleensä käytetään noin ~0,7mm
seinämävahvuista
> haponkestävästä teräksestä valmistettua. 4mm paksuista putkea en kyllä
> asentaisi, siitä aiheutuu vaikka minkälaisia ongelmia.
>
> --
> Jussi
>
>
Jos paksuus saa olla "mitä tahansa", niin ilmeisesti materiaalillakaan ei
ole mitään väliä?
Vai onko?
HM