kattoremontti?
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
Suosituksia kohtuuhintaisista mutta laadukkaista peltikaton tekijöistä
pääkaupunkiseudulla? Tarvis olisi rintamamies-tyyppisen talon n. 100
neliön suuruisen katon uusimiseen. Remontin syynä lahovauriot katon
vinopaarteissa, nuo pitäisi uusia, eikä niihin oikein pääse helposti käsiksi
kuin vaihtamalla pellit päältä...
-Tapio-
Antti Häikiö
Miksi ne on lahonneet?
--
AH
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
: tapio.l...@helsinki.fi.invalid wrote:
: Miksi ne on lahonneet?
Vanha kattoeriste oli purua, joka oli työnnetty kattoruoteisiin asti kiinni.
Hassu juttu on se, että vaikka ruoteet ovat tummuneet, niin ne eivät ole
pehmenneet, ja ennenkaikkea erikoisinta on se, ettei ullakolla haise
lainkaan homeelle. Teoria onkin se, että tuo lahoaminen on tapahtunut sen 10
vuoden aikana, kun talon yläkerta oli kylmillään. Viime talven yläkerta oli
taas lämmin, ja tämä on sitten kuivattanut taas katon ja purut?
Kevyempi remontti olisi uusia nuo lahonneet parrut, mutta se lienee hankalaa
tehdä kattopelti paikoillaan. Mikä on toisaaalta sääli, sillä pellit ovat
hyvässä kunnossa. Yksi ajatus olikin itse asiassa kahdentaa nuo lahonneet
parrut lyömällä uudet siihen viereen, ja elää sen kanssa seuraavat 10-20
vuotta ennenkuin katto on kauttaaltaan uusimiskunnossa. Tässä vaiheessa
tahdon kuitenkin kartoittaa kattoremontin hinnan, että tiedän miten edetä.
-Tapio-
-Tapio-
nos...@supertel.fi
uudellaan SPU:lla saada pellit säästettyä.. Siis reipas tuuletusrako
ruoteiden alle, sitten uretaania tuolien väliin ja joku vintti-iita
sen alle toiseen suuntaan.
Hinta ja työmäärä ei taida tuo olla säästöä katon avaamiseen
nähden, kuin ehkä siinä mielessä, että työtä voi tehdä itse ja
sateelta suojassa..
Minä kyselin tarjouksia 200 neliön katolle, vanhan huovan poisto,
tuuletuksen parantamista. PEltifirma Mäntsälästä/Vihdistä päin
tarjosi noin 8000 urakkahintaa perus-profiileilla ja ränneillä.. Ko.
firman nimi unohtui, kun otin lopulta tiilikaton, enkä peltiä.
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
: Voisiko sisäkautta purkamalla, vahvistamalla ja eristämällä
: uudellaan SPU:lla saada pellit säästettyä.. Siis reipas tuuletusrako
: ruoteiden alle, sitten uretaania tuolien väliin ja joku vintti-iita
: sen alle toiseen suuntaan.
Eristeet menevät joka tapauksessa uusiksi, vanha puru on jo kaatopaikalla...
Uusi eriste on tarkoitus laittaa niin, että riittävä tuuletusrako säilyy
(reiska suositteli eko-villaa, joka ei kuulemma ota nokkiinsa kosteudesta
samalla tavalla kuin lasi- tai kivivilla, vaan toimisi purun tapaan).
Tuota purkamista ja korjaamista olen harkinnut. Hankaluus on siinä, kuinka
irrottaa nuo kattoparrut, joihin ruoteet on naulattu kiinni päältäpäin. Tuon
vaikeuden takia syntyikin ajatus siitä että naulaisi vaan tervettä puuta
siihen lahon kohdan viereen. Oikeastihan noin ei saisi tehdä, vaan se laho
pitäisi poistaa... Mutta jos sen "taudin" eristäisi tervaamalla tai
jotenkin, niin ehkä uusi puu säilyisi siinä vieressä? Hyvä puoli tilanteessa
on se, että lahoa on enimmillään metrin pätkällä, mutta sekä parrujen liitos
harjalla että läpivienti seinän läpi räystäälle on terve, joten vahvistuksen
riittäisi tehdä parrujen puoliväliin. Ongelma taas se, että vauriokohta on
varsin lähellä paikkaa jossa katon vaakasuorat poikkiparrut kiinnittyvät
vinoihin parruihin.
Viallisia on ilmeisesti 10 parrua 18:ta. Ja vain toispuolisesti, eli katon
pohjoispuolelle. Eteläpuolen vinoparrut ovat terveet. Ilmeisesti aurinko on
lämmittänyt niitä riittävästi.
-Tapio-
Antti Häikiö
> nos...@supertel.fi <nos...@supertel.fi> wrote:
>
> : Voisiko sisäkautta purkamalla, vahvistamalla ja eristämällä
> : uudellaan SPU:lla saada pellit säästettyä.. Siis reipas tuuletusrako
> : ruoteiden alle, sitten uretaania tuolien väliin ja joku vintti-iita
> : sen alle toiseen suuntaan.
>
> Eristeet menevät joka tapauksessa uusiksi, vanha puru on jo kaatopaikalla...
> Uusi eriste on tarkoitus laittaa niin, että riittävä tuuletusrako säilyy
> (reiska suositteli eko-villaa, joka ei kuulemma ota nokkiinsa kosteudesta
> samalla tavalla kuin lasi- tai kivivilla, vaan toimisi purun tapaan).
Kivivilla pitää tehdä höyrynsulun kanssa, jolloin se toimii ihan hyvin,
mutta tuolloin pitää sisälle järjestää kunnon ilmanvaihto. Selluvilla
kestää pientä kosteutta kärsimättä, sillä se sitoo sitä itseensä puun
tapaan. Kivivilla taas ei sido huokosiinsa mitään vaan kaikki kosteus,
joka siihen tulee on suoraan vettä, joka valuu alaspäin alla olevaan
rakenteeseen, tai jäätyy ja valuu keväällä. Kostuessaan kivivilla toimii
huonosti eristeenä, selluvilla taas jatkaa toimintaa aika pitkään ennen
kuin mitään radikaalia huononemista tapahtuu. Liika kosteus toki
siinäkin on haitaksi, joten kunnollinen ilmanvaihto kannattaa senkin kanssa.
>
> Tuota purkamista ja korjaamista olen harkinnut. Hankaluus on siinä, kuinka
> irrottaa nuo kattoparrut, joihin ruoteet on naulattu kiinni päältäpäin. Tuon
> vaikeuden takia syntyikin ajatus siitä että naulaisi vaan tervettä puuta
> siihen lahon kohdan viereen. Oikeastihan noin ei saisi tehdä, vaan se laho
> pitäisi poistaa... Mutta jos sen "taudin" eristäisi tervaamalla tai
> jotenkin, niin ehkä uusi puu säilyisi siinä vieressä?
Ei laho tartu. Jos se pysyy jatkossa kuivana niin se ei myöskään lahoa.
Mikään ei kiellä tekemästä noin ja noin niitä on tehty iät ja ajat
esimerkiksi lattivasoissa. Sama asia on muuten tuon ruosteen kanssa,
ihmiset luulee kovasti, että se on tarttuvaa jne, vaikka sekään ei
mihinkään tartu, se tulee sinne missä on ruosteelle otolliset olosuhteet
ja ruostuminen loppuu siihen kun nämä otolliset olosuhteet poistetaan.
Tuossa sitä lahoa ei tarvitse välttämättä edes poistaa, mutta ei sitä
sinne tarvitse jättääkään, jos sen saa siististi pois ja sen haluaa
poistaa. Ja jos puu ei ole oikeasti laho, eli se ei ole pehmeä, tuo tuki
on siellä enemminkin isännän rauhoittajana kuin kuormankantajana. Tervaa
tuonne ei tarvitse laittaa. Puu voi pinnaltaan näyttää kovinkin karulta,
mutta olla puoli senttiä pinnan alla jo ihan kovaa ja priimaa.
> Hyvä puoli tilanteessa
> on se, että lahoa on enimmillään metrin pätkällä, mutta sekä parrujen liitos
> harjalla että läpivienti seinän läpi räystäälle on terve, joten vahvistuksen
> riittäisi tehdä parrujen puoliväliin. Ongelma taas se, että vauriokohta on
> varsin lähellä paikkaa jossa katon vaakasuorat poikkiparrut kiinnittyvät
> vinoihin parruihin.
Jos sinulla on kerran eristeet alapuolelta pois, älä mene
kattokauppiaalta kyselemään hintoja vaan korjaat sen tukemalla ja teet
rakenteen, jossa kattotuolit tuulettuu kunnolla. Kattokauppias sinulle
kyllä myy mielellään, sillä se on heidän tehtävänsä. Ota ennemmin
yhteyttä vaikkapa kunnan rakennusvalvontaan ja kysy sieltä.
--
AH
nos...@supertel.fi
tapio.l...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
>
> Tuota purkamista ja korjaamista olen harkinnut. Hankaluus on siinä, kuinka
> irrottaa nuo kattoparrut, joihin ruoteet on naulattu kiinni päältäpäin. Tuon
> vaikeuden takia syntyikin ajatus siitä että naulaisi vaan tervettä puuta
> siihen lahon kohdan viereen. Oikeastihan noin ei saisi tehdä, vaan se laho
> pitäisi poistaa... Mutta jos sen "taudin" eristäisi tervaamalla tai
> jotenkin, niin ehkä uusi puu säilyisi siinä vieressä?
Ainakin Kailan Talotohtori-kirjan ja yhden talon rossipohjan korjauksen
seuraamisen perusteella pelkkä laho ei jatka elämäänsä, kunhan
sielle ei ole sopivia olosuhteita.
Eli pieneltä pätkältään pinnasta laho parru oli vain kuivattu
parantamalla tuuletusta ja vesien poistoa. Sitten päälle oli naulattu
pätkä käsittelemätöntä puuta "syötiksi", eli siitä pitäisi
näkyä, jos sieni herää uudelleen henkiin. Ei ollut 10+ vuodessa
tehnyt mitään puukalikalle.
Eri juttu on, kunkan helppoa on vahvistaa lahoja rakenteita, ja onko
siellä ilmanlaadun kannalta vaarallista. Yleensä kaikki kosteuvauriot
pitäisi veistää pois tai vaihtaa osat. Mutta tavallinen lahosieni ei
siis jatka tuhotöitään kuivassa puussa.
Se selluvilla on varmaan myös hyvä aine, ainakin sillä voi
täyttää kolot ja se tukkii levyvilloja paremmin epämääräisen
levyiset välit.. Lisäksi se boori estää homeiden ja hiirien
mellastusta.. SPU-levyt tuli mieleen siksi, että ne on
höyrytiiviitä ja eristää hyvin, jos tilaa on vähän ja tuuletusta
ei saa kuitenkaan kovin hyväksi, jos tilaa on vähän. Tosin sitten on
jatkokorjaukset lienee entistä vaikeampia, kun kallitt eristeet on
liimattu vaahdolla joka paikkaan..
Major
>uudellaan SPU:lla saada pellit säästettyä.. Siis reipas tuuletusrako
>ruoteiden alle, sitten uretaania tuolien väliin ja joku vintti-iita
>sen alle toiseen suuntaan.
>Hinta ja työmäärä ei taida tuo olla säästöä katon avaamiseen
>nähden, kuin ehkä siinä mielessä, että työtä voi tehdä itse ja
>sateelta suojassa..
Itse korjasin oman yläpohjan tuolla tyylillä, tosin levyt olivat jonkun muun
kuin SPU:n,
halvalla kuin sain kaverilta pellitettyjä levyjä. Oli vain peltien repiminen
tuskaisa homma ;-)
Pistin rimojen varaan aluskatteet,
tuuletusrakoa n. 70 milliä (katteen keskikohdalla vähän vähemmän),
levyt kattotuolien tasalle tuolien väliin uretaanivaahdolla kiinnni,
ja ristiin pistin 30 millin polystyreenilevyn liimaamalla ja ko. levyn läpi
koolauksen ruuvaamalla.
Katon jäykkyys nousi huomattavasti, levyt kestävät kävellä päällä (0.1
tonnia massaa).
Levyt olivat 90 milliä paksuja.
Ainut huono puoli on se että oravat vilistävät vintillä kun tein
tuuletusaukot yläkolmioihin
enkä älynnyt pistää sinne verkkoja. Nuo levyt "kumajavat" aika
ihnottavasti... Pitäisi jaksaa ryömiä verkon kera sinne perälle joskus...
Ulla Mansikka-aho
Ota ihmeessä joku ammattilainen sunnittelemaan koko katoremontti. Aloita
kyseleminen rakennusvalvonnasta. Ne varmasti tietää jonkun joka tuntee
nämä rakenteet. Täältä et luultavasti saa muita kuin mutu-tietoa.
Ekovilla kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.
Ulla
Reijo Liljedahl
> Ota ihmeessä joku ammattilainen sunnittelemaan koko katoremontti.
> Aloita kyseleminen rakennusvalvonnasta. Ne varmasti tietää jonkun
> joka tuntee nämä rakenteet. Täältä et luultavasti saa muita kuin
> mutu-tietoa.
> Ekovilla kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.
>
> Ulla
Ongelmana vaan on että on ammattilaisia ja "ammattilaisia", eikä niitä
ulospäin erota millään. Kun työtilanne on kuuma, on liikkeellä monentasoista
porukkaa. En tiedä pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnan tasosta, mutta 100km
pohjoiseen ei siihenkään instanssiin kannata silmät kirkkaana uskoa. Oma
terve järki on hyvä suunnanosoittaja.
Muuten olen sitä mieltä että ehjän peltikaton uusimista kannattaa miettiä
kolmaskin kerta. Toisekseen olen kokemuksen kautta oppinut että laho
pysähtyy kun edellytykset, eli kosteus häviää. Tämä on pihasaunamökin
rossipohjan tuuletuksen palauttamisen yhteydessä koettua.
-Reijo-
Antti Häikiö
> Ulla Mansikka-aho wrote:
>> Ota ihmeessä joku ammattilainen sunnittelemaan koko katoremontti.
>> Aloita kyseleminen rakennusvalvonnasta. Ne varmasti tietää jonkun
>> joka tuntee nämä rakenteet. Täältä et luultavasti saa muita kuin
>> mutu-tietoa.
>> Ekovilla kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.
>>
>> Ulla
>
> Ongelmana vaan on että on ammattilaisia ja "ammattilaisia", eikä niitä
> ulospäin erota millään. Kun työtilanne on kuuma, on liikkeellä monentasoista
> porukkaa. En tiedä pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnan tasosta, mutta 100km
> pohjoiseen ei siihenkään instanssiin kannata silmät kirkkaana uskoa. Oma
> terve järki on hyvä suunnanosoittaja.
Olen kyllä samaa mieltä ja sitten kannattaa lukea myös Panu Kailan
talotohtori. Siellä on kanssa paljon fundamentalistista propagandaa,
mutta paljon on myös hyviä ohjeita.
> Muuten olen sitä mieltä että ehjän peltikaton uusimista kannattaa miettiä
> kolmaskin kerta. Toisekseen olen kokemuksen kautta oppinut että laho
> pysähtyy kun edellytykset, eli kosteus häviää. Tämä on pihasaunamökin
> rossipohjan tuuletuksen palauttamisen yhteydessä koettua.
Juu laho totta tosiaan lopettaa etenemisensä siihen kun puu ei pysy enää
kosteana. Eikä sen lahon poistamista tarvitse tehdä, se ei
kostuessaankaan nopeuta lahoamista, paitsi ehkä hidastaa kosteuden
haihtumista, sillä terve puu ei pääse haihduttamaan suoraan ulos, vaan
lahonnut puu hidastaa haihtumista.
--
AH
Ulla Mansikka-aho
Olet ihan oikeassa, on ammattilaisia ja ammattilaisia eikä niitä
pulliainen helposti erota toisistaan. Olen ollut viikon lomalla ja
pyörinyt päivät pihalla. Naapurissa tehdään kattoremonttia, eikä oikein
hyvältä näytä...
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että unohda nyt ainakin se jonkun
ehdottama uretaani. Minä löisin vanhojen niskojen kylkeen uudet ja
eristeeksi selluvillaa ja kunnon tuuletusväli (ainakin 15 senttiä)
vesikatteen alle.
Ulla
Antti Häikiö
> eristeeksi selluvillaa ja kunnon tuuletusväli (ainakin 15 senttiä)
> vesikatteen alle.
Muistaakseni tehokkain tuuletuksen kannalta on noin 5 senttinen, sen
alle tulee kunnollinen tuuli. Mutta kyllä tuo 15 senttinenkin käy oikein
hyvin.
Minä tekisin rakenteen niin, että kattotuolit tuetaan tarpeellisissa
määrin ja niihin isketään kiinni tuulensuojalevy ja näiden alle
rakennetaan kotelet puhallettavalle selluvillalle. Huoneen puolelta
kotelot suljetaan sopivalla levyllä(kipsi, tuulensuoja tai joku muu
haihtuvan kosteuden läpipäästävä) tai raakalaudalla+ilmansululla. Näin
rakenne pääsee kuivumaan molempiin suuntiin. Tietenkin olettaen, että
sisäpuolella sisustusmateriaalina ei ole lateksimaali tai muovitapetti.
--
AH
Tuukka L.
Tarpeetonta varmaan edes huomauttaa, mutta teetät varmaan samalla kunnon
tuuletusraot siihen kattoon? Rintamamiestalossa ei ole kamalan paljon
tyyppivikoja, mutta tuo kateaineen tuulettamattomuus on eräs klassikkoja.
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
: Tarpeetonta varmaan edes huomauttaa, mutta teetät varmaan samalla kunnon
: tuuletusraot siihen kattoon? Rintamamiestalossa ei ole kamalan paljon
: tyyppivikoja, mutta tuo kateaineen tuulettamattomuus on eräs klassikkoja.
Tottahan toki. Vanhat purut oli todellakin katon vinoilla osilla sullottu
ruoteisiin asti kiinni. Antti H:n idea siitä että tehdään villoille kotelo
levyttämällä myös eristeen yläpinta (alapuolihan on sisäkatto) on hyvä,
pysyy eriste oikeassa paikassaan ja tuuletusrako säilyy riittävänä. Näillä
näkymin en siis ryhdy koko kattoa korjaamaan, vahvistan vaan vaurioituneet
kohdat ja eristän sitten uudelleen.
-Tapio-
Ulla Mansikka-aho
Meillä tehtiin tuollainen kotelosysteemi ja se on toiminut hyvin. Villan
puhaltaminen vaan oli vihoviimeistä puuhaa. Puhallin takkusi koko ajan
ja hommasta repesi oikein kunnon perheriita. Työ oli kuitenkin pakko
saada valmiiksi koska puhallin oli lainassa vain viikonlopun. Sinä
viikonloppunan oli hiljaista, kumpikaan ei puhunut mitään, irvisteli
vaan. On sille jälkeenpäin naureskeltu monta kertaa.
Ull
Antti Häikiö
> Meillä tehtiin tuollainen kotelosysteemi ja se on toiminut hyvin. Villan
> puhaltaminen vaan oli vihoviimeistä puuhaa. Puhallin takkusi koko ajan
> ja hommasta repesi oikein kunnon perheriita. Työ oli kuitenkin pakko
> saada valmiiksi koska puhallin oli lainassa vain viikonlopun. Sinä
> viikonloppunan oli hiljaista, kumpikaan ei puhunut mitään, irvisteli
> vaan. On sille jälkeenpäin naureskeltu monta kertaa.
Minun kokemukset tuon puhaltimen käytöstä on ihan positiivisia, kun vaan
syöttöpäässä on joku, joka osaa hommat. Sitä villaa joutuu ainakin
käyttämissäni laitteissa tunkemaan sen vekottimen kitaan, pelkkä
villamöykyn laitto ei riitä. Pirkanmaalla muuten löytyy Ikaalisista
selluvillafirma, josta tuota tavaraa saa halvalla ja isommat määrät
kannattaa tilata paikalleen puhallettuna.
--
AH
Ulla Mansikka-aho
Tosi masentavaa, minä olin tunkemassa villaa vekottimeen ja olin varma,
että syy takkuiluun oli puhalluspäässä :-)
Ulla
Antti Häikiö
>
>
> Antti Häikiö wrote:
>> Minun kokemukset tuon puhaltimen käytöstä on ihan positiivisia, kun
>> vaan syöttöpäässä on joku, joka osaa hommat. Sitä villaa joutuu
>> ainakin käyttämissäni laitteissa tunkemaan sen vekottimen kitaan,
>> pelkkä villamöykyn laitto ei riitä. Pirkanmaalla muuten löytyy
>> Ikaalisista selluvillafirma, josta tuota tavaraa saa halvalla ja
>> isommat määrät kannattaa tilata paikalleen puhallettuna.
>>
>
> Tosi masentavaa, minä olin tunkemassa villaa vekottimeen ja olin varma,
> että syy takkuiluun oli puhalluspäässä :-)
Niin ja harjanvarsi on tuohon hommaan ihan passeli vekotin.
--
AH
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
Okei, päädyttiin siis vahvistamaan lahonneet kattotuolit alakautta. Pelti
saa jäädä paikoilleen. Mutta peltisepälle olisi silti tarvis, sillä:
Katolle on joskus (ilmeisesti jälkikäteen, kun on yksi kattotuoli
katkaistu...) asennettu 70-lukulainen kupumallinen kattoikkuna. Tuo on
ilmeisesti vähän vuotanut, joten se olisi nyt hyvä uusia kun sisäkatto menee
kauttaaltaan uusiksi. Samantien voisi harjan toisellekin puolelle laittaa
ikkunan tuomaan aulaan valoa.
Ikkunoitahan saa. Ainakin Veluxilta ja Rotolta. Jälkimmäisellä olisi jopa
57-senttinen malli, joka mahtuisi kattotuolien väliin, niin että voisi
korjata tuon katkaistun. Tosin kaksi tuollaista kapeaa ikkunaa vierekkäin
olisi sitten kalliimpi ratkaisu kuin yksi leveämpi. Ja työläämpi asentaa.
Toisaalta Rotolla olisi myös ikkunoita PVC-karmilla, joka olisi kuulemma
parempi ratkaisu kylppäriin, sillä toinen kattoikkuna tulee juuri sinne.
Mutta, se varsinainen kysymys liittyy siihen, miten akkunan saa asennettua
saumapeltikattoon. Ikkunatehtaat sanovat, että pitää olla pläkkäri, joka
tiivistää katon ikkunan ympäri. Ongelmaksi tuntuukin nyt muodostuvan se,
mistä moisen pläkkärin (täällä Helsingissä) löytää? Kattofirmat tekevät vaan
koko kattoja, ja yhden miehen pläkkärifirmat eivät kattoja tee, tai ainakaan
ikkunoita. Oliskos jollakulla vinkkiä?
-Tapio-
Juha
>
> Ikkunatehtaat sanovat, että pitää olla pläkkäri, joka
> tiivistää katon ikkunan ympäri. Ongelmaksi tuntuukin nyt muodostuvan se,
> mistä moisen pläkkärin (täällä Helsingissä) löytää? Kattofirmat tekevät vaan
> koko kattoja, ja yhden miehen pläkkärifirmat eivät kattoja tee, tai ainakaan
> ikkunoita. Oliskos jollakulla vinkkiä?
>
kyllä ne yhden miehen pläkkärifirmatkin kattoja tekevät.
kesä vaan on melko kiireistä aikaa, ja mitä olen
alan miesten kanssa keskustellut, niin tuntuvat ottavan
noita ok-talojen töitä (=pikkutöitä) mieluummin talvikaudella,
jolloin isoja työmaita on vähemmän tarjolla.
linkin pläkkäri tekee paljon mm. konesaumakattojen korjauksia
ja jälkiasennuksia konesaumakattoihin:
http://koti.welho.com/jmietti4/
(voi soitella illallakin, päivisin kun on yleensä kattotöissä molemmat
kädet varattuina)
http://koti.welho.com/jmietti4/kuvia/kouru-ja-turvalaite.jpg
msaren
>saumapeltikattoon. Ikkunatehtaat sanovat, että pitää olla pläkkäri, joka
>tiivistää katon ikkunan ympäri. Ongelmaksi tuntuukin nyt muodostuvan se,
>mistä moisen pläkkärin (täällä Helsingissä) löytää? Kattofirmat tekevät vaan
>koko kattoja, ja yhden miehen pläkkärifirmat eivät kattoja tee, tai ainakaan
>ikkunoita. Oliskos jollakulla vinkkiä?
Lapeikkunalle (josta nyt puhut varmaan) tehdään kehys joka nousee
väh 10cm kattotuolien yli (pellissä on työskentely reikä tässä
vaiheessa siis). Kehyksen voi tehdä vaikka kertopuusta, niin saa
tapeeksi syvän. Tähän karmiin kiinnitetään ikkuna ja pellitetään
pellit. Pellin alla pitää siis olla puuta asennusta varten. Viimeinen
reuna pellistä taivutetaan ikkunan tiivisteen alle. Tiiveyden pitäisi
syntyä ilman kittiäkin..
Pellitys tässä on käsityötä, ja käden jälki sitten näkyy.
Pitää vaatia tuplasaumat ja liitokset alkuperäiseen kattoon.
Kaikennäköisiä suorituksia näkee joskus...peltiruuveja ja liimaa.
huhuh.
Yläreunassa kannattaa lyödä pellin alle kolmiorima niin ettei
missään nimessä jää vesi makaamaan pellin tekemään mutkaan.
Peltifirmat keltaisilta sivuilta tekevät varmasti näitäkin hommia,
mutta kesällä on kiire ja tarjontaa ei ole paljon. Isot firmat
laittavat aina yhden tekijän ja sille apupojan, jotka tekevät hommia
sitten omaan tahtiin kun isäntä ei ole niskassa...
Ikkunatehtaat myös luistavat omasta vastuustaan jumalattoman
kätevästi kun eivät anna kunnon asennusohjeita. Vetoaminen asentajan
taitoon on kyllä kieroa. Kaiken lisäksi eivät myy valmiita
kehyspeltejä, vaikka se olisi maailman helpoin homma kun tuntee oman
tuotteensa mitat. Pompota sitä sinun ikkunatehdasta kunnolla, niin
ehkä laittavat edes kunnon ohjeet.
tv mika