Laiturin kansilautojen kiinnittäminen
Kaitsu.
tilalle. Laiturin runko on vielä hyväkuntoinen.
"Terassilauta", 28 x 95, painekyllästetty. Kummin päin ne sitten pitäisi
kiinnittää, sydänpuoli ylös vai alas päin?
Tarvitseeko osakierteistä ruuvia varten porata reikää? Kansilautojen päät
tulevat n. 15 cm laiturin pitkittäispalkkien yli, joten pään halkeamisvaaraa
ei ole.
Kaitsu.
Tapio V.
> "Terassilauta", 28 x 95, painekyllästetty. Kummin päin ne sitten pitäisi
> kiinnittää, sydänpuoli ylös vai alas päin?
Ilmeisesti ostit täyskanttista. Vajaasärmäistä ei oikein voi
kiinnittääkään kuin sydänpuoli ylöspäin.
> Tarvitseeko osakierteistä ruuvia varten porata reikää? Kansilautojen päät
> tulevat n. 15 cm laiturin pitkittäispalkkien yli, joten pään halkeamisvaaraa
> ei ole.
Ehkä kerjään verta nenästäni (kilpailevan koulukunnan edustajilta),
mutta sanoisin että turhaa on. Jos siis käytät niitä ohkaisia
terassiruuveja.
Tapsa
Tapio V.
> Ostin mökkilairuriin uudet kansilaudat entisten hajonneiden vanerilevyjen
> tilalle. Laiturin runko on vielä hyväkuntoinen.
Semmoinen juttu vielä, että onko laiturin rungossa minkälaiset
jäykisteet? Jos kansi on alkuaan tehty levyistä, siinä ei välttämättä
ole minkäänlaisia, koska levy itsessään jäykistää rakenteen
sivusuunnassa. Jos näin on, laudoitus ei riitä tähän, vaan laituri
menee helposti "salmiakiksi". Tällöin koolinkien väliin pitää laittaa
muutama kolmiotuki.
Tapsa
Junttilan Antti
Annetaan Tapsalle näistä kaksi pistettä vaikka hän ei pystynytkään
perustelemaan vastauksia.
Sydänpuu ylöspäin antaa ainakin sen edun että pintalusto ei irtoile
sälöiksi eli tikuiksi jalkaan. Toinen etu on se, että ainakin päältä
märkä ja alta kuiva lauta on kupera eli ei kerää vettä lammikoksi.
Väittäisin myös että pinta kestää paremmin (sitä olematonta) kulutusta
kun pinnassa on luisia talvilustoja pehmeämmän kesäluston sijaan.
Haittoina tästä asennuksesta on se, että sisälusto irtoaa sälöiksi eli
tikuiksi jalkaan. Samoin, että päältä kuiva ja alta märkä lauta voi
olla kovera. Väittäisin myös, että kulutuskestävyyden suhteen ei synny
eroa.
Omassa laiturissani on ko. mäntyisiä kestopuulautoja molemmin päin.
Ehkä joskus arvon kumpi on parempi.
Kestopuun lahonkesto riittää noissa oloissa ainakin laiturin iän.
----
Ohutta osakierteistä ruuvia varten ei tarvitse porata reikää laudan
halkeamisvaaran takia. Esiporauksen tehtävä ruuviliitoksessa on
kuitenkin toinen, minkä asiaa tuntevat voivat kertoa.
----
Ovathan ruuvit sitten ruostumattomia tai haponkestäviä.
Junttilan Antti
Junttilan Antti
....
Tiedoksi vain että jäykistys hoituu kun kiinnittää laudat juoksuihin
kahdella ruuvilla yhden sijaan (mieluummin esiporauksen kera). Lauta
on näet hyvin vääntöjäykkä lappeen tasossa.
Kahden ruuvin kiinnitys ehkäisee myös laudan kieroutumista aivan
huomattavasti.
Valitettavaa, että nuukuus panee säästämään puolilahot vaikkakin
pinnasta ehjältä näyttävät juoksut. Niiden vaihto ehjien lautojen alle
parin vuoden päästä on turhauttavaa.
Tapio V.
> Tiedoksi vain että jäykistys hoituu kun kiinnittää laudat juoksuihin
> kahdella ruuvilla yhden sijaan (mieluummin esiporauksen kera). Lauta
> on näet hyvin vääntöjäykkä lappeen tasossa.
> Kahden ruuvin kiinnitys ehkäisee myös laudan kieroutumista aivan
> huomattavasti.
Hoituu ja hoituu. Lauta on tietysti vääntöjäykkä, mutta siinä voi
kyllä joutua ruuvaukset lujille, riippuen tietysti siitä, millaisiin
vääntöihin laituri voi sijoituspaikassaan joutua. Siihen näjden on
aika helppo ja halpa konsti laittaa kannen alle pari tukea.
Tapsa
Junttilan Antti
> ...siinä voi kyllä joutua ruuvaukset lujille...
> Tapsa
Nyt tiedän miksi et ymmärrä esiporauksen tehtävää ruuviliitoksessa.
Tapio V.
> Nyt tiedän miksi et ymmärrä esiporauksen tehtävää ruuviliitoksessa.
Miten niin tiedät, ja miten niin en ymmärrä? Mitä tekemistä
esiporauksella tai sen tekemättä jättämisellä on ruuviin
poikittaissuunnassa kohdistuvan voiman kanssa, joka syntyy, kun
kahdella ruuvilla juoksuun kiinnitettyä lautaa kierretään sivuttain?
Ruuvit joutuvat ottamaan kuormituksen vastaan, taipuvat, pyrkivät
venymään mutta eivät veny. Jokin antaa periksi. Jos ruuvi ei katkea,
se uppoaa syvemmälle lautaan ja seurauksena on liitoksen löystyminen.
Tapsa
Kaitsu.
"Tapio V." <tapio....@gmail.com> kirjoitti
viestissä:1187343897.7...@22g2000hsm.googlegroups.com...
On 17 elo, 11:12, Junttilan Antti <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote:
> Nyt tiedän miksi et ymmärrä esiporauksen tehtävää ruuviliitoksessa.
Miten niin tiedät, ja miten niin en ymmärrä? Mitä tekemistä
esiporauksella tai sen tekemättä jättämisellä on ruuviin
poikittaissuunnassa kohdistuvan voiman kanssa....
En minäkään ymmärrä, ja kovin salamyhkäiseltä tiedolta tuntuukin, kun kukaan
ei suoraan kerro mistä on kysymys. Ruuveille olen porannut reiän vain, jos
kiinnitettävä puu olisi muuten altis halkeamaam, tai jos se on erityisen
paksu. Nauloille ei tavallisesti porata reikiä kun lautoja kiinnitetään
johonkin, miten ohut ruuvi asennettuna eroaa mekaanisesti naulasta, en
tiedä, paitsi että pitokyky on parempi. Täyskierteiselle ruuville on
itsestään selvää porata reikä. Nyt kun olen porakoneen akkusähkön varassa,
en taida tuhlata sitä poraamiseen.
Mutta kiitos kaikista kommenteista! Huominen menee sitten ruuvatessa. Mietin
kyllä levyjen jäykistävää vaikutusta ja että jäykistävätkö laudat
riittävästi. Laudoista tehden tulee vaan puolta halvemmaksi kuin
filmivanerista, siksi valitsin näin ja on se minusta enemmän laiturin
näköinenkin laudoista tehtynä. Pieni järvi kyseessä, ei liiemmin aalto- eikä
jääkuormitusta. Venettä ei pidetä laiturissa kiinni, kyllä se kestää.
Kaitsu.
Junttilan Antti
> Miten niin tiedät, ja miten niin en ymmärrä? Mitä tekemistä
> esiporauksella tai sen tekemättä jättämisellä on ruuviin
> poikittaissuunnassa kohdistuvan voiman kanssa, joka syntyy, kun
> kahdella ruuvilla juoksuun kiinnitettyä lautaa kierretään sivuttain?
> Tapsa
Tssä sen salaisuus. Odota luentoa.
Junttilan Antti
Ruuviliitoksessa leikkausvoimat kantaa liitettävien kappaleiden
välinen kitka. Kokeilepa jättää vaikka naulatessa väliin tyhjää ja
kokeile sitten kiertää. Huomaat ettei ne kiinnikkeet sivusuunnassa
juuri mitään kuormaa kestä. Rautalangalla on tapana taipua.
jatkuu myöh.
Ari H
> Vastaan hitaasti jotta ehdit sulattaa.
>
> Ruuviliitoksessa leikkausvoimat kantaa liitettävien kappaleiden
> välinen kitka.
Sinänsä on helppo uskoa, että kun ruuvit ovat kireällä, ja lautoja
on paljon, kitka riittää.
Vaan epäilyttää, että jaksavatko ruuvit varmasti pitää laudat ja
runkpuut yhdessä noin tiukasti niin monta vuotta, kuin laiturin
nyt haluaakin kestävän? Nythän kuitenkin puhutaan laiturista,
ei mistään sateelta ja auringolta ja lumelta suojassa olevasta
lankkulattiasta.
Puu kuitenkin elää ja jännityksen alainen puun rakenne kaiken
järjen mukaan myös väsyy puun elämisen myötä. Eikö siis ole
vaara, että vaikka ruuvi ei hievahtaisikaan, niin tiukasti
toisiaan vastaan painautuvat runkopuu ja poikkilauta painavat
toisiaan kuopalle ollessaan turpeimmillaan, ja sitten kuoppa ei
palaudu, vaan kitkavoima heikkenee kun turpoaminen vähenee sään
muuttuessa. Vaikka ei varsinaista rakoa syntyisi, niin luulisi
että kitka heikkenee niin paljon, että sen jälkeen itse ruuvit
joutuvat kantamaan ison osan vääntöjen kuormasta, ja rakenteen
heikkenemisen kierre alkaa.
Mutta jos joku vakuuttaa että hänellä on laituri kestänyt
jäykkänä monta vuotta ilman vinoja tukia pelkillä ruuveilla,
niin kai minä sitten uskon että yllä kuvaamani skenaario ei
oikeasti tapahdu, jos on oikeat ruuvit ja huolella laitettu...
Mutta en silti omalla laiturillani alkaisi testaamaan, kun
parin vinotuen laittaminen ei kovin montaa minuuttia koko
projektiin kestoon lisää ;-)
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Junttilan Antti
> On 2007-08-17, Junttilan Antti <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote:
> > Ruuviliitoksessa leikkausvoimat kantaa liitettävien kappaleiden
> > välinen kitka.
> Vaan epäilyttää, että jaksavatko ruuvit varmasti pitää laudat ja
> runkpuut yhdessä noin tiukasti niin monta vuotta, kuin laiturin
> nyt haluaakin kestävän?
Kuka puhuu mistäkin. Minä puhuin ruuviliitoksen mekaniikasta.
Laiturista puhuttaessa pitää muistaa, että puurakenne elää ja kaipaa
huoltoa. Löystyneet ruuvit pitää luonnollisesti kiristää jo senkin
takia ettei tarvitse kulkea keikkuvilla laudoilla. Toki vinotuet ovat
oiva varmiste jäykkyydelle. Itse en niitä ole niitä pikkulaitureissa
(5mx1m) tarvinnut enkä tavannut. Naulaukset on toki joutunut
tarkistamaan melkein joka vuosi.
Junttilan Antti
Ruuviliitoksen toiminta on helpompi mieltää metallikappaleiden
välisessä pultti+mutteriliitoksessa. Tällainen on vaikkapa auton
levypyörän eli vanteen kiinnitys. Jos siinä leikkausvoimat
kohdistuisivat pinnapultteihin, olisivat niiden kierteet pian
takoutuneet tohjoksi. Vaan kun mutterit ovat koko ajan tietyssä
tiukkuudessa, hoitaa kitkavoima kaikki ruuvin poikkisuuntaiset voimat
eikä levypyörä lipsu hiventäkään.
Sitten voimme miettiä mikä osa ruuvissa välittää ruuvin suuntaisen
kuorman ruuviin. Koneruuvissa asia on taas selvä: ruuvin kanta ja
mutteri. Osakierteisessä puuruuvissa kannan rooli on yhtä selvä kun
esiporaus on riittävä. Tämä ehkä vielä kirkastaa käsitystä siitäkin
miksi liitospintojen välinen kitkavoima on niin tärkeä. Jos laiturin
osat olisivat terästä ja ruuvin kiristys löysä, toimisi lauta saksen
terän tavoin leikaten ruuvin poikki aika pienellä vaakavoimalla.
Seuraava osa luennosta käsittää ruuvin varren myötövoiman osuutta
liitoksessa. Koska tämä hämärtyy puuruuvin kierreosassa, jätän sen
asiasta kiinnostuneiden opiskeltavaksi. Aineisto on täällä netissä.
Ehkä vielä löydän sen kerrottavaksi.
Sitten vielä yksi pointti siitä esiporauksesta. Jos ruuvi on
täyskierteinen ja pitävä, ei liitettävien kappaleiden välille synny
puristusta. Itse asiassa siihen jää vielä rako purseen takia. Lauta
keikkuu silloin alustansa päällä ruuvin varassa. Siihen raossa
pilkistävälle puolen millin matkalle kohdistuu ruuviin kaikki leikkaus
ja taivutus vedon lisäksi. Arvatkaapa kauanko ruuvi kestää. Esiporaus
ja senkkaus (upotusporaus) on siksi tarpeen liitettäessä kaksi kovaa
puuta yhteen täyskierreruuvilla.
Tuukka L.
"Junttilan Antti" <Pentti....@gmail.com> wrote in message
news:1187280159.8...@w3g2000hsg.googlegroups.com...
>kahdella ruuvilla yhden sijaan (mieluummin esiporauksen kera). Lauta
>on näet hyvin vääntöjäykkä lappeen tasossa.
No jaa. Kyllähän se vähän jäykistää, mutta ei kovin paljon.
>Kahden ruuvin kiinnitys ehkäisee myös laudan kieroutumista aivan
>huomattavasti.
Toisaalta lauta halkeaa sitten helpommin.
Tuukka L.
>Vastaan hitaasti jotta ehdit sulattaa.
Johan on tärkeilevä tyyli. Piti oikein tarkistaa IP-osoitteestasi, ettei
Rane ole keksinyt itselleen taas uutta nickiä. Ei ollut, eli meillä on uusi
paskantärkee lisää täällä.
Junttilan Antti
> meillä on uusi paskantärkee lisää täällä.
Sivullisten on yleensä vaikea käsittää hevosteluhuumoria kun se on
asianomaisellekin monesti liikaa.
Junttilan Antti
> >kahdella ruuvilla yhden sijaan
> No jaa. Kyllähän se vähän jäykistää, mutta ei kovin paljon.
Jos nivelen sijaan pannaan kahden pisteen jäykkä kiinnitys, niin kyllä
se jäykistää. Paljonko on paljon, sen tietävät lautoja edes kerran
kiinnittäneet.
.....
> Toisaalta lauta halkeaa sitten helpommin.
Tämä taas vaihteeksi on asiaa. Jätin sen pois koska sitä ei esiinny
laitureissa. Tuolla terassin lämpöpuuosastolla tämäkin on käytännössä
eteen tuleva tosiasia. Siksi joustava kiinnitys on poikaa siellä.
Tuukka L.
>se jäykistää. Paljonko on paljon, sen tietävät lautoja edes kerran
>kiinnittäneet.
Se jäykistää niin vähän että sillä ei saa esim ovea pysymään kasassa. Tämän
tietää jokainen sinun "jäykistämiäsi" ovia korjaillut. Joten koita keksiä
jotain nerokkaampaa.
Tuukka L.
>asianomaisellekin monesti liikaa.
Hevosmiehille on oma keskustelupaikkansa, mee sinne.
Junttilan Antti
> Se jäykistää niin vähän että sillä ei saa esim ovea pysymään kasassa.
Tämä kannattaisi kertoakin paneliovien tekijöille. Ne lasehtivat
todellakin kun naulaukset ja liitokset löystyvät. Tehdastekoiset oveni
roikkuvat, kun itse tekemäni on vielä timmissä. Yhdessäkään kun ei ole
vinotukea. Testi on kestänyt hieman yli 30 vuotta. Se ei ole paljon
tässä pelleskaalassa. (gaalassa?)
Siinä maakellarin ovessa on yksinkertainen pystylaudoitus eikä
vinojäykistettä. Rakenne muistuttaa suuresti kahden juoksun laituria.
Aurinko on haristanut sen raoille. Kun lautojen kiinnitykset ovat
jäykkiä on se kuitenkin pitänyt kutinsa talon iän eli yli 100 vuotta.
Tallin ovi on päässyt huonompaan kuntoon, mutta hoitaa vielä
tehtävänsä. Ei tämäkään vielä paljoa ole, mutta riittävästi kuitenkin
kotitarpeiksi.
Kare Pietilä
> Se jäykistää niin vähän että sillä ei saa esim ovea pysymään kasassa. Tämän
> tietää jokainen sinun "jäykistämiäsi" ovia korjaillut. Joten koita keksiä
> jotain nerokkaampaa.
Kauanko sen oven pitää pysyä kasassa, että alkaa riittää Tuukalle?
Nimim. vanhin meillä on tainnnut olla 1700-luvun lopulta ja
toistaiseksi on ihan hyvin on pysynyt ryhdissä nurkkiin tehdyn
katajanaulauksen varassa. Tosin kun kyseessä on perimätiedon
mukaan vanha kirkon ovi, niin saattaa siinä toki olla ripaus
pyhää henkeäkin apuna...
--
jre ung qra xäfr mhz onuaubs trebyyg?
Tuukka L.
"Kare Pietilä" <kare.p...@welho.compura> wrote in message
> Nimim. vanhin meillä on tainnnut olla 1700-luvun lopulta ja
> toistaiseksi on ihan hyvin on pysynyt ryhdissä nurkkiin tehdyn
> katajanaulauksen varassa. Tosin kun kyseessä on perimätiedon
> mukaan vanha kirkon ovi, niin saattaa siinä toki olla ripaus
> pyhää henkeäkin apuna...
Liekö jäykistys hoidettu tarkoin puuliitoksin?
Tuukka L.
On 18 elo, 22:14, "Tuukka L." <ei@invalid> wrote:
>> Se jäykistää niin vähän että sillä ei saa esim ovea pysymään kasassa.
>roikkuvat, kun itse tekemäni on vielä timmissä. Yhdessäkään kun ei ole
>vinotukea. Testi on kestänyt hieman yli 30 vuotta. Se ei ole paljon
>tässä pelleskaalassa. (gaalassa?)
Herra Pelleskaala taitaa silti olla hoitanut vinojäykistyksen muutoin kuin
laudoin. Laudoilla se nimittäin ei hoidu, kuten noista tehdastekoisistakin
olet joutunut huomamaan.
Junttilan Antti
> hoitanut vinojäykistyksen muutoin kuin
> laudoin. Laudoilla se nimittäin ei hoidu, kuten noista tehdastekoisistakin
> olet joutunut huomamaan.
Selittämäänkin olen tottunut, kun kaikenikäisten kanssa on oppinut
toimimaan. Joten: Näissä paneliovissa on kaikissa samanlainen
tehdastekoinen runko. Siinä joka on kestänyt on minun tekemäni
panelilaudoitus. Panelitkin ovat samanlaista lautaa. Ero on panelien
kiinnitysnauloissa. Tehdastekoisissa on sileät "konenaulat". Minä
käytin kuumasinkittyjä dyckertnauloja. Naulojen mitat ovat samat.
Olosuhteissa on sen verran paljon eroa, että yksi ovi on ulkona
eteläseinällä. Toinen on ihan lähellä samoin ulko-ovena mutta
varjossa. Kolmas on löylyhuoneen ovi. Ei tarvitse arvata mikä on
näiden kuntojärjestys. Se, missä panelit istuvat kiinni, on
kuosissaan. Heikoin on pitänyt sitoa vinositeellä, mutta sekään ei ole
riittänyt. Sen panelit melkein lepattavat tuulessa.
Tässä tuli tarinaa jo enemmän kuin lapsi jaksaisi kuunnella. Eihän
selvä asia selittämällä muutu. Näissä lautojen kiinnityksissä pätevät
fysiikan ja mekaniikan lait. Oli muuten kehittävää harjoitella lapsena
mekanolla, jossa oli pulttiliitoksin koottavia rei'itettyjä
lattatankoja. Oppihan siinä ainakin löysän ja jäykän liitoksen erot.
Nykyajan lapsilla on liian valmiit lelut. Ennen leikittiin palikoilla.
Nyt palikatkin leikkivät.
Tulin muuten äsken siltä laiturilta, jonka laudat ovat molemmista
päistä kahdella naulalla kiinni. Ovat olleet suorassa kulmassa aina
eli ehkä parikymmentä vuotta. Joskus tuuli on kääntänyt laiturin
rantaan, muttei ole raaskinut vääntää sitä vinoksi. Kun ei ole sitä
vinotukeakaan.
Tuukka L.
On 19 elo, 13:23, "Tuukka L." <ei@invalid> wrote:
>Tässä tuli tarinaa jo enemmän kuin lapsi jaksaisi kuunnella. Eihän
>selvä asia selittämällä muutu. Näissä lautojen kiinnityksissä pätevät
Saahan sitä valehdella satuja. Laudat ei juurikaan jäykistä noin. Ne
jäykistää vähän, joten en voi sanoa että vaikutus on täysi nolla. Mutta ei
se paljoa ole.
>Tulin muuten äsken siltä laiturilta, jonka laudat ovat molemmista
>päistä kahdella naulalla kiinni. Ovat olleet suorassa kulmassa aina
>eli ehkä parikymmentä vuotta. Joskus tuuli on kääntänyt laiturin
>rantaan, muttei ole raaskinut vääntää sitä vinoksi. Kun ei ole sitä
>vinotukeakaan.
Olemattomista laitureista on niin helppo höpistä täällä. Samoin kuin ovista.
Ja antaa 2000 vuoden takuita ja suoranapysymistakuita. Varmaan itse
"Nasarethin puuseppä" teki sen oven sulle alunperin ? ;-))))
Tapio V.
> > > Ruuviliitoksessa leikkausvoimat kantaa liitettävien kappaleiden
> > > välinen kitka.
> > Vaan epäilyttää, että jaksavatko ruuvit varmasti pitää laudat ja
> > runkpuut yhdessä noin tiukasti niin monta vuotta, kuin laiturin
> > nyt haluaakin kestävän?
> Kuka puhuu mistäkin. Minä puhuin ruuviliitoksen mekaniikasta.
Kyllä tässä minun avauksessani vinotuennasta oli tarkoitus keskustella
sen laiturin kestämisestä. Kyllä kaikki uskovat, että olet lukenut
ahkerasti kaiken ruuviliitoksen mekaniikasta, mutta siitä ei näytä
olevan mitään hyötyä. Olet siis tekemässä kitkaliitosta
painekyllästettyjen puupintojen välille ruuvein. Heh. Kitkaliitos
vaatii *paljon* suuremmat voimat kuin tuossa on mahdollista.
Sellaisilla voimilla ruuvin kanta uppoaa puuhun. Homma on helppo
kokeilla ruuvaamalla yksi lauta yhteen kakkosneloseen kahdella
ruuvilla ja sitten kiertämällä sivuttain. Mitä tapahtuu? Voit yrittää
tehdä kitkaliitoksen tuollaiseen kohteeseen, mutta se vaatii
pulttiliitoksen ja isot prikat. Ja sittenkin sen saa vääntämällä
nitkahtamaan.
> Laiturista puhuttaessa pitää muistaa, että puurakenne elää ja kaipaa
> huoltoa. Löystyneet ruuvit pitää luonnollisesti kiristää jo senkin
> takia ettei tarvitse kulkea keikkuvilla laudoilla.
No nyt sitten ollaan jo kiristämässä sen kitkaliitoksen löystyneitä
ruuveja. Montako vuotta kestää kiristää, ennen kuin ruuvi on mennyt
laudan läpi? Vinkki: naulojen vasarointi syvempään on paljon kivempaa
kuin ruuvien kiristäminen.
Tapsa
Junttilan Antti
> On 17 elo, 20:47, Junttilan Antti <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote:
>
> > > > Ruuviliitoksessa leikkausvoimat kantaa liitettävien kappaleiden
> > > > välinen kitka.
> vaatii *paljon* suuremmat voimat kuin tuossa on mahdollista.
> Sellaisilla voimilla ruuvin kanta uppoaa puuhun. Homma on helppo
> kokeilla ruuvaamalla yksi lauta yhteen kakkosneloseen kahdella
> ruuvilla ja sitten kiertämällä sivuttain. Mitä tapahtuu? Voit yrittää
> tehdä kitkaliitoksen tuollaiseen kohteeseen, mutta se vaatii
> pulttiliitoksen ja isot prikat. Ja sittenkin sen saa vääntämällä
> nitkahtamaan.
Eikös se nitkahtamista vastustava voima ole juuri se kitkavoima.
Liitoksella on rajallinen pito. Joskus se kyllä ylittää materiaalin
lujuuden eli lauta halkeaa ensiksi. Puuruuviliitos on jonkinlainen
sekaliitos kitkaa, tappia, metallisidettä ja ties mitä. Puun pehmeys
tekee siitä tällaisen lievästi joustavan. Mitähän muuten tapahtuu kun
yhden laudan sijasta siinä kakkosnelosessa on parikymmentä vajaan
metrin mittaista lautaa, jotka vielä on jäykistetty toisesta päästä
samanlaisella liitoksella. Vieläköhän nitkahtaa käsivoimin.
-----
> Montako vuotta kestää kiristää, ennen kuin ruuvi on mennyt
> laudan läpi? Vinkki: naulojen vasarointi syvempään on paljon kivempaa
> kuin ruuvien kiristäminen.
Tästä näemme, että Tapio V:llä on ote käytäntöön. Käytännössä nauloja
ei tarvitse vasaroida syvempään. Riittää kun lyö ne takaisin laudan
pinnan tasoon.
Tapio V.
> Puuruuviliitos on jonkinlainen
> sekaliitos kitkaa, tappia, metallisidettä ja ties mitä. Puun pehmeys
> tekee siitä tällaisen lievästi joustavan.
Vai niin. "Lievästi joustava". Olisikin joustava, mutta kun ei ole,
vaan deformaatio pakkaa olemaan palautumaton.
> Mitähän muuten tapahtuu kun
> yhden laudan sijasta siinä kakkosnelosessa on parikymmentä vajaan
> metrin mittaista lautaa, jotka vielä on jäykistetty toisesta päästä
> samanlaisella liitoksella. Vieläköhän nitkahtaa käsivoimin.
Ei ehkä nitkahda käsivoimin (uutena), mutta siitähän ei ollut kyse.
Jos laituri ei joudu kokemaan usein samasta suunnasta tulevan tuulen
tai liikkuvan jään aiheuttamaa painetta tai venee tönäisyjä, niin hyvä
on. Mutta jos joutuu, niin nitkahtaa kyllä, ja sen jälkeen sitä pystyy
nitkuttamaan käsivoiminkin.
> Tästä näemme, että Tapio V:llä on ote käytäntöön. Käytännössä nauloja
> ei tarvitse vasaroida syvempään. Riittää kun lyö ne takaisin laudan
> pinnan tasoon.
Heh. Ole sitten varovainen, ettei mene liian syvään. Kannattaa varmaan
välillä sormenpäällä tarkistaa ettei myöskään jää liian ylös. Ja
viimeinen isku sitten todella varovasti, että jää varmasti pinnan
tasoon.
Niin ja mikähän se esiporauksen merkitys tässä taas olikaan?
Tapsa
Junttilan Antti
>
> Niin ja mikähän se esiporauksen merkitys tässä taas olikaan?
>
> Tapsa
Kuten kirjoitit, ei ruuviliitoksen mekaniikan tuntemuksesta ole hyötyä
- siis sellaiselle, joka ei sitä tajua.
Väljän esiporauksen merkitys on juuri se, että liitoksessa
leikkausvoimat välttyvät tältä osin yksinomaan liitettävien
kappaleiden välisen kosketuksen kautta. Pitovoiman enimmäissuuruus
riippuu puristusvoimasta ja kitkakertoimesta. Kun esiporaus on väljä
ei ruuvin varteen kohdistu muita voimia kuin sen akselin suuntainen
veto. Lautaan voima välittyy ruuvin kannan kautta. Koskapa puu on
turhan pehmeää tällaiselle liitokselle, käytetään suhteellisen ahdasta
esiporausta. Täten ruuvin varsi osallistuu sivuttaisvoimien siirtoon.
Teoreettista, eikö vain. Ei kuitenkaan naurata, jos ruuviliitos
epäonnistuu jääden vaikkapa kantamaan purseiden varaan. Taannoin
eräässä ketjussa pohdittiin ruuvien katkeamisiakin.
Tapio V.
> On 20 elo, 11:18, "Tapio V." <tapio.vilj...@gmail.com> wrote:
>
>
>
> > Niin ja mikähän se esiporauksen merkitys tässä taas olikaan?
>
> > Tapsa
>
> Kuten kirjoitit, ei ruuviliitoksen mekaniikan tuntemuksesta ole hyötyä
> - siis sellaiselle, joka ei sitä tajua.
Niinpä.
> Väljän esiporauksen merkitys on juuri se, että liitoksessa
> leikkausvoimat välttyvät tältä osin yksinomaan liitettävien
> kappaleiden välisen kosketuksen kautta.
Hienosti sanottu!
> Pitovoiman enimmäissuuruus
> riippuu puristusvoimasta ja kitkakertoimesta.
Ollen täten surkean pieni liitettäessä painekyllästettyä lautaa
alustaansa vajaakierteisellä ruuvilla.
> Kun esiporaus on väljä
> ei ruuvin varteen kohdistu muita voimia kuin sen akselin suuntainen
> veto.
Puheena olleessa tilanteessa, eli yritettäessä käyttää kahden ruuvin
kiinnitystä torjumaan sivuttaiskiertoa, ruuvin varteen kohdistuu
poikittainen leikkaava voima. Ihan sama, oliko väljä, tiukka tai ei
ollenkaan esiporausta.
> Lautaan voima välittyy ruuvin kannan kautta. Koskapa puu on
> turhan pehmeää tällaiselle liitokselle, käytetään suhteellisen ahdasta
> esiporausta. Täten ruuvin varsi osallistuu sivuttaisvoimien siirtoon.
Osallistuu juu. Edelleen puheena olevassa kahden ruuvin kiinnityksessä
tämä merkitsee, että koko rakenteeseen (esim. laituriin)
diagonaalisesti vaikuttava riittävän suuri voima aiheuttaa
rakenteeseen kiertymän ja siten laudassa ja alustassa olevien ruuvin
läpimenokohtien erkanemisen kohdistuksestaan ja deformaation
vastakkaisiin suuntiin. Seurauksena ruuvinkannan uppoaminen
syvemmälle lautaan ja oletetun kitkavoiman katoaminen sekä rakenteen
löystyminen. Jälleen kerran: ihan sama oliko esiporattu vai ei.
> Teoreettista, eikö vain.
Ei toi nyt mitään rakettitiedettä ole. Teoria muuttuu kuitenkin
lihaksi vasta käytännössä.
> Ei kuitenkaan naurata, jos ruuviliitos
> epäonnistuu jääden vaikkapa kantamaan purseiden varaan.
No nyt on jo tosi teoreettista. Vai vielä purseiden varaan kantamaan.
Tuntuu, että sulla on mielessä joku Pariisissa säilytettävä
ihannelaudan prototyyppi. Mieti nyt vähän mikä kantaa ja minkä
varassa, kun ruuvaat sitä rallia kupera puoli ylöspäin tai alaspäin.
> Taannoin
> eräässä ketjussa pohdittiin ruuvien katkeamisiakin.
Sekin on mahdollista yritettäessä hoitaa rakenteen jäykistys kahden
ruuvin "kitka"liitoksella. Tosin katkeaminen on tällöin
todennäköisempää täyskierteisellä ruuvilla, joka ei halua upota
lautaan kuten vajaakierteinen.
Tapsa
Junttilan Antti
> Puheena olleessa tilanteessa, eli yritettäessä käyttää kahden ruuvin
> kiinnitystä torjumaan sivuttaiskiertoa, ruuvin varteen kohdistuu
> poikittainen leikkaava voima. Ihan sama, oliko väljä, tiukka tai ei
> ollenkaan esiporausta.
>
> tämä merkitsee, että koko rakenteeseen (esim. laituriin)
> diagonaalisesti vaikuttava riittävän suuri voima aiheuttaa
> rakenteeseen kiertymän ja siten laudassa ja alustassa olevien ruuvin
> läpimenokohtien erkanemisen kohdistuksestaan ja deformaation
> vastakkaisiin suuntiin. Seurauksena ruuvinkannan uppoaminen
> syvemmälle lautaan ja oletetun kitkavoiman katoaminen sekä rakenteen
> löystyminen. Jälleen kerran: ihan sama oliko esiporattu vai ei.
Näin asia käytännössä on pehmeillä puilla. Ruuviliitosteoriani on
peräisin kone-elimistä. Sitä olen tuossa aiemmin kertonut. Teorialla
on kouriintuntuvaa merkitystä puuliitoksissa lähinnä allakuvatun
kaltaisissa liitoksissa.
> > Taannoin eräässä ketjussa pohdittiin ruuvien katkeamisiakin.
>
> Sekin on mahdollista yritettäessä hoitaa rakenteen jäykistys kahden
> ruuvin "kitka"liitoksella. Tosin katkeaminen on tällöin
> todennäköisempää täyskierteisellä ruuvilla, joka ei halua upota
> lautaan kuten vajaakierteinen.
>
Tällainen havainto aikanaan havahdutti huomaamaan purseen
haitallisuuden ja esiporauksen tarpeen koivukappaleita liitettäessä.
Samoin en sen jälkeen ole hyväksynyt täyskierteisiä ruuveja kovien
puiden liitoksissa enkä kyllä pehmeidenkään.
Muuten olen sitä mieltä, että naulaan laiturilaudat jatkossakin. Ne
laiturit ovat toimineet hyvin.