Lämpimän ilman kierrätys?
Tapio Johtimo
kävimme katsomassa yhtä taloa, missä oli erilainen lämmitysjärjestelmä
kuin missään aikaisemmin näkemässäni. Välittäjä ei osannut kovin
tarkasti kertoa, mutta teknisessä tilassa oli useamman kuution
kokoinen pömpeli, josta lähti viitisentoista senttiä halkaisijaltaan
olevia putkia. Putket johtivat eri huoneiden seinänvierustoilla
lattiassa oleville ritilöille, joista lämmin ilma sitten jakaantui
huoneisiin. Laitteisto toimii sähköllä.
Osaisiko joku näillä tiedoilla kertoa tarkemmin, minkälaisesta
lämmitysjärjestelmästä on kyse. Onko "hyvä" vai "huono" ja missä
suhteissa? Kallis kuulemma asentaa, mutta entäpä huolto? Talo on
rakennettu v.1979, eli lämmitysjärjestelmäkin on jo reilut 20 vuotta
vanha - tuleeko heti huolia? Entäpä jos haluaa varaavan takan,
sotkeeko se mahdollisesti lämmönkierrätyksen tässä järjestelmässä?
t. Tapio
Marko Björkroth
>
> Hei,
>
> kävimme katsomassa yhtä taloa, missä oli erilainen lämmitysjärjestelmä
> kuin missään aikaisemmin näkemässäni. Välittäjä ei osannut kovin
> tarkasti kertoa, mutta teknisessä tilassa oli useamman kuution
> kokoinen pömpeli, josta lähti viitisentoista senttiä halkaisijaltaan
> olevia putkia. Putket johtivat eri huoneiden seinänvierustoilla
> lattiassa oleville ritilöille, joista lämmin ilma sitten jakaantui
> huoneisiin.
Systeemi on nimeltään alajakoinen ilmalämmitysjärjestelmä. Oletettavasti
jossain olohuoneen tai eteisen seinällä on säleikkö, josta imetään
palautusilmaa ilmalämmityskojeeseen. Tähän ilmaan sekoitetaan jonkin verran
myös raitisilmaa. Lämmitetty ja suodatettu tuloilma puhalletaan huoneisiin.
Ilmankierto ei tietenkään ole suljettu, vaan ulkoa otettavaa raitisilmaa
vastaava ilmamäärä poistetaan pesutiloista. Näiden tilojen poistoilma kulkee
lämmönvaihtimen läpi esilämmittäen raitisilmaa. Lämmönvaihtimessa jäähtynyt
jäteilma poistetaan ulos.
> Laitteisto toimii sähköllä.
Myös ilman lämmitys?
> Osaisiko joku näillä tiedoilla kertoa tarkemmin, minkälaisesta
> lämmitysjärjestelmästä on kyse. Onko "hyvä" vai "huono" ja missä
> suhteissa?
Hyvää: tasaa lämpötilaeroja ja huolehtii lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta.
Huonoa: voi olla puhallinmeluongelmia, kosteusongelmia alajakoisissa
järjestelmissä, ilmanlaatuongelmia, jos kanavat ovat likaiset jne.
Systeemi oli lyhyen aikaa muodissa joskus 70-luvun lopulla, mutta hävisi, kun
teoriassa fiksun järjestelmän toteutus onnistuttiin monessa paikassa
ryssimään. Tuloilmakanavia on jopa asennettu eristämättöminä maavaraisen
lattialaatan alle... siis suoraan soran sekaan.
> Kallis kuulemma asentaa, mutta entäpä huolto? Talo on
> rakennettu v.1979, eli lämmitysjärjestelmäkin on jo reilut 20 vuotta
> vanha - tuleeko heti huolia?
Mitenkä lattian alla olevat kanavat on toteutettu? Onko hyödynnetty esim.
ontelolaatan onkaloita vai vedetty peltikanavaa ryömintätilaan/lattialaatan
alle? Lattialaatan ja lämmöneristeiden alapuolelle sijoitetut kanavat ovat
riskialttiita.
Minkälaiset suodattimet tuossa on? Sähkösuodattimien kennot pitäisi puhdistaa
säännöllisesti ja kuitusuodattimet vaihtaa kokonaan. Noin vanhassa
järjestelmässä voisi myös kanavien puhdistus olla paikallaan. Todennäköisesti
niissä on yhä kaikki rakennusaikainen roina + lattiasäleiköistä 20v aikana
pudonneet roskat. Kuluvia osiahan ei juuri suodattimien ja puhaltimien
lisäksi ole.
> Entäpä jos haluaa varaavan takan,
> sotkeeko se mahdollisesti lämmönkierrätyksen tässä järjestelmässä?
Päinvastoin. Juuri tässähän ilmalämmitys on parhaimmillaan, koska se jakaa
takan tuottamaa lämpöä koko taloon.
Marko
Tapio Viljava
"Marko Björkroth" <mbjo...@cc.hut.fi> wrote in message
news:3BCAEE53...@cc.hut.fi...
> > Entäpä jos haluaa varaavan takan,
> > sotkeeko se mahdollisesti lämmönkierrätyksen tässä järjestelmässä?
> Päinvastoin. Juuri tässähän ilmalämmitys on parhaimmillaan, koska se jakaa
> takan tuottamaa lämpöä koko taloon.
Tuttavalla on tuollainen systeemi, 70-luvun alussa rakennettu. Tuota lämmön
jakoa hän kehuu erityisesti. Aurinko lämmittää päivisin talon eteläseinällä
olevia huoneita jo melko varhain keväällä, kun vielä on pakkasta.
Järjestelmä jakaa tuon lämmön koko taloon, mikä kuulemma näkyy
lämmitysenergian vähenemisenä.
Tapsa
Tapio Johtimo
ilmalämmitysjärjestelmää. Minulla olisi vielä pari lisäkysymystä:
Epäilit, mahtaako ilman lämmitys tapahtua sähköllä - mitä muita
vaihtoehtoja voisi olla?
Lämmön jakautumista talossa kehuttiin järjestelmän vahvuudeksi.
Entäpä, jos haluaa pitää jotain tilaa eri lämpöisenä kuin muita
huoneita - onko se mahdollista helposti?
Ilmeisesti koko järjestelmä kannattaa tarkistaa hyvin ennen kuin alkaa
tehdä ostopäätöstä. Mistähän asiantuntevan tarkastajan voisi löytää?
t. Tapio
Marko Björkroth
> Epäilit, mahtaako ilman lämmitys tapahtua sähköllä - mitä muita
> vaihtoehtoja voisi olla?
"Laitteisto toimii sähköllä" pisti epäilemään sähkölämmitystä ;-)
Lämmönlähteeksi kelpaa melkein mikä vain, kaukolämpö, öljy,
maalämpöpumppu, varaava sähkölämmitys jne. Koska tarvittava
lämpötilataso on aika matala, ilmalämmitys sopii hyvin lämpöpumppujen
pariksi - aivan kuten lattialämmityskin. Lämmönlähteen vaihtokin sujuu
helposti, jos vain tekniseen tilaan sopii uusi kattila tai lämpöpumppu.
Ilmalämmityskojeen sähköpatteri pitää tietysti korvata vesikiertoisella
patterilla.
Jos teknisessä tilassa ei muita härveleitä ollut, niin suora
sähkölämmitys taitaa olla ainoa vaihtoehto. Missä muuten oli
lämminvesivaraaja?
Edelliseltä asukkaaltakin voisi yrittää udella järjestelmän
toteutuksesta ynnä käytännön toimivuudesta.
> Lämmön jakautumista talossa kehuttiin järjestelmän vahvuudeksi.
> Entäpä, jos haluaa pitää jotain tilaa eri lämpöisenä kuin muita
> huoneita - onko se mahdollista helposti?
Ei kovin helposti. Huonelämpötilaa voi yrittää laskea pienentämällä
tuloilmavirtaa ja korkeamman lämpötilan saa aikaiseksi lisäämällä
tuloilmakanavaan sähköisen jälkilämmityspatterin.
> Ilmeisesti koko järjestelmä kannattaa tarkistaa hyvin ennen kuin alkaa
> tehdä ostopäätöstä. Mistähän asiantuntevan tarkastajan voisi löytää?
Asuntojen kuntotarkastajat tulevat ensimmäisinä mieleen. Toisaalta
mikään ei estä soittamasta vaikkapa paikalliseen
LVI-insinööritoimistoon/konsulttifirmaan ja kysymästä suosituksia.
Vaihtoehto n:o 3 on naputella "kuntotarkastus" ja "asunto" googlen
hakukenttään...
Tarkastuksen sisältö kannattaa sopia kunnolla etukäteen, koska
"vakiopaketit" saattavat keskittyä vähän eri asioihin.
Talo pitää tutkia myös mahdollisimman tarkkaan itse. Korvauksia on turha
hakea ilmiselvistä vioista, jotka kuka tahansa pystyisi havaitsemaan.
Myllyt vain pyörimään ja makuuhuoneisiin ynnä olohuoneeseen (vai missä
se palautusilmasäleikkö lieneekään) kuuntelemaan häiritseekö meteli.
Kanavien kuntoa päässee ihmettelemään irroittamalla lattiasäleiköt,
peili ja taskulamppu ovat myös tarpeen. Rakennusaineiset kanavat (muusta
kuin pellistä eli puusta, betonista tms. tehdyt) ovat huomattavasti
vaikeampia puhdistaa kuin peltikanavat. Tasainen pölykerros kanavien
pohjalla "kuuluu asiaan" (täydellisiä suodattimia ei ole keksitty), isot
kokkareet (=rakennusjäte), "vesirajat" ja/tai kalkkimainen mössö
(=korroosiotuote, valkoruoste, jota syntyy, kun vesi lillii
peltikanavassa) eivät. Omaa nenääkin kannattaa käyttää. Ummehtunut tai
maakellarimainen haju on vaaran merkki.
Marko