Rapattu julkisivu puurunkoiseen taloon
MarkoV
kaavassa joko tiili tai rappaus. Tiili ei häntä niin hirveästi innosta kun
alunperin oli tavoitteena puujulksivu. Eli rapatun julkisivun tielle jos
lähdetään niin mitkä ovat mielestänne järkevimmät vaihtoehdot tehdä rappaus?
Runkona on todennäköisesti 50mm vaakarunko sisäpuolella ja 150 pystyrunko.
Sitten ts-levy ja n. 40mm tuuletusrakoa. Mutta mikä pohjaksi rappaukselle?
Tiili on yksi vaihtoehto, mutta tuli mieleen, että tiilelle vaatii muurarin
eli itse tiilivuorausta hankalampi tehdä ainakaan hyvin ;-) Mutta voisiko
pohjaksi ajatella esim väliseinäharkkoa (88) vai tuoko ko. rakenteen
kutistuminen vaikeuksia rappauksen kanssa ja soveltuuko ko. harkko
yleensäkään ulkoseinän rappauksen pohjaksi? Vai pitäiskö tuossa käyttää ihan
perus 75-harkkoa?
Sitten on tietysti olemassa esim Parocin puurunkoseinälle tarkoitetut
eristerappaukset. Mutta nuo tuntuvat olevan vanhan rakennuksen
lisäeristämiseen kehitettyjä tuotteita vai olenko käsittänyt väärin?
Noissahan tuntuu rakenne olevan se, että ts-levyn päälle tulee eristelevy
jonka päälle oma erikoislevy ja siihen päälle rappauskerrokset
vahvikkeineen.
Eli kumpaan suuntaan kannattaa lähteä, "kivirakenteinen" julkisivu joka
rapataan vai eristerappaus jos ajatellaan kummassa työtekniikka on
yksinkertaisempi ja onnistuminen varmepi? Ja toisaalta onko joku verrannut
hintoja ei menetelmille?
marko
Mika Salonen
"MarkoV" <viik....@poista.pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:ojuLj.245$ur5...@read4.inet.fi...
>
> Eli kumpaan suuntaan kannattaa lähteä, "kivirakenteinen" julkisivu joka
> rapataan vai eristerappaus jos ajatellaan kummassa työtekniikka on
> yksinkertaisempi ja onnistuminen varmepi? Ja toisaalta onko joku verrannut
> hintoja ei menetelmille?
>
> marko
>
Kaipa toi tiili- tai harkkorakenteinen pohja ja rappaus olisi paras (ja
kallein) vaihtoehto noista. Eristerappauksen jättäisin pois.
Hieman halvemmaksi tulisi sitten levytys esim Knaufin aquapanelilla ja
ohutrappaus sen päälle. Levytyksenkin voi tehdä itse ja jättää pelkän
pinnoituksen ammattilaiselle.
lmfmis
> Eli tuttavalle tulossa puurunkoinen talo jossa julkisivuksi on märätty
> kaavassa joko tiili tai rappaus. Tiili ei häntä niin hirveästi innosta kun
> alunperin oli tavoitteena puujulksivu. Eli rapatun julkisivun tielle jos
> lähdetään niin mitkä ovat mielestänne järkevimmät vaihtoehdot tehdä rappaus?
> Runkona on todennäköisesti 50mm vaakarunko sisäpuolella ja 150 pystyrunko.
> Sitten ts-levy ja n. 40mm tuuletusrakoa. Mutta mikä pohjaksi rappaukselle?
> Tiili on yksi vaihtoehto, mutta tuli mieleen, että tiilelle vaatii muurarin
> eli itse tiilivuorausta hankalampi tehdä ainakaan hyvin ;-) Mutta voisiko
> pohjaksi ajatella esim väliseinäharkkoa (88) vai tuoko ko. rakenteen
> kutistuminen vaikeuksia rappauksen kanssa ja soveltuuko ko. harkko
> yleensäkään ulkoseinän rappauksen pohjaksi? Vai pitäiskö tuossa käyttää ihan
> perus 75-harkkoa?
>
> Sitten on tietysti olemassa esim Parocin puurunkoseinälle tarkoitetut
> eristerappaukset. Mutta nuo tuntuvat olevan vanhan rakennuksen
> lisäeristämiseen kehitettyjä tuotteita vai olenko käsittänyt väärin?
> Noissahan tuntuu rakenne olevan se, että ts-levyn päälle tulee eristelevy
> jonka päälle oma erikoislevy ja siihen päälle rappauskerrokset
> vahvikkeineen.
Miksei uuteenkin.
Käy tuo rappaus vaikka tuulensuoja puukuitelevyn päälle. Erikoislevyt
(lamellivillat) on varmaan parempia alustana, mutta ennen niitä
käytettiin ihan tavallisia villälevyjä Paroc:in rakenteissa.
Euroopassa rapataan myös polystyreenin päälle kivitaloissa.
Lisäeristyshän on se myyntivaltti tuossa rakenteessa - jota ei
uudiskohteessa tarvitse yleensä ottaa huomioon.
> Eli kumpaan suuntaan kannattaa lähteä, "kivirakenteinen" julkisivu joka
> rapataan vai eristerappaus jos ajatellaan kummassa työtekniikka on
> yksinkertaisempi ja onnistuminen varmepi? Ja toisaalta onko joku verrannut
> hintoja ei menetelmille?
Täällä on pitkäkin keskustelu tuosta eristerappauksesta...
Jos eristerappaus pitää veden ulkona se on varmasti tuon levyn+työn
verran edullisempi ratkaisu. Jos taas eristerappaus päästää joskus
sadeveden sisäänsä ei villaeriste pääse mihinkään kuivumaan ja vahinko
on iso puurakenteisessa talossa pitkän ajan kuluessa. Itse rappaushan
on sadeveden tiivis - mutta läpiviennit, ovien pielet yms on
toteutettava huolellisesti ettei vesi karkaa rakenteeseen.
Riskirakenne kuten täälläkin on mainittu mutta on noita
onnistuneitakin toteutuksia varmasti.
Turvallisempi vaihtoehto on rapata ilmaraollisen kiviaineslevyn päälle
jolloin mahdollisesti kastunut eriste pääsee kuivamaankin jotenkin
Plussana rappauksesta tulee paremmin iskunkestävä kun alusta on
jäykkä. Ja jos ei ole kiire niin talvehtii tuon levyn alla aika
turvallisesti.
Maali vain levyn pintaan niin eiköhän mene täydestä muutaman
vuoden :-)
Voihan tiilen päälle rapata tietenkin mutta sitä rakenteesta tulee
aika arvokas levytykseen verrattuna...
Mika Salonen
"lmfmis" <mika....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:cce010c5-136a-4b0c-936f-
Täällä on pitkäkin keskustelu tuosta eristerappauksesta...
-Jos eristerappaus pitää veden ulkona se on varmasti tuon levyn+työn
-verran edullisempi ratkaisu. Jos taas eristerappaus päästää joskus
-sadeveden sisäänsä ei villaeriste pääse mihinkään kuivumaan ja vahinko
-on iso puurakenteisessa talossa pitkän ajan kuluessa. Itse rappaushan
-on sadeveden tiivis - mutta läpiviennit, ovien pielet yms on
-toteutettava huolellisesti ettei vesi karkaa rakenteeseen.
-Riskirakenne kuten täälläkin on mainittu mutta on noita
-onnistuneitakin toteutuksia varmasti.
-Turvallisempi vaihtoehto on rapata ilmaraollisen kiviaineslevyn päälle
-jolloin mahdollisesti kastunut eriste pääsee kuivamaankin jotenkin
-Plussana rappauksesta tulee paremmin iskunkestävä kun alusta on
-jäykkä. Ja jos ei ole kiire niin talvehtii tuon levyn alla aika
-turvallisesti.
-Maali vain levyn pintaan niin eiköhän mene täydestä muutaman
-vuoden :-)
-Voihan tiilen päälle rapata tietenkin mutta sitä rakenteesta tulee
-aika arvokas levytykseen verrattuna...
En jaksanut enää seurata vanhaa eristerappauskeskustelua, mutta muutama
pointti asiaan kuitenkin, tietämättä mitä silloin keskusteltiin.
Ruotsin eristerappausongelmat johtuvat pitkälti siitä, että siellä on
käytetty paljon silikonihartsipinnotteita, jotka ovat vedeltä hyvin
suojaavia, mutta myös hengittämättömiä. Eli jos vesi pääsee sisään, ei se
pääse enää ulos. Lisäksi hyviä kasvualustoja kaikelle rihmastolle.
Materiaalivaihtoehtona voi käyttää myös mineraalipohjaisia laasteja, jotka
eivät suojaa rakennetta yhtä hyvin kosteudelta, mutta ovat hengittäviä ja
antavat alustan kuivaa jos/kun sinne kosteutta pääsee.
Mutta anyway, puurakenteiseen uudiskohteeseen eristerappaus on pelkkää
rahanhaaskuuta. Sillä rahalla joka eristerappausvillan ja sen asennuksen
kustannukseen menee, saa varmaan puolen metrin paksuisen eristeen taloon.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaan vieläkin että joko harkko/tiilipohja ja
rappaus, koska se on "aito" kestävä, kova, tukeva kivirakenne, mutta kallis,
tai sitten kivilevy jonka päälle ohutrappaus. Sekin on kestävä eikä kosteus
aiheuta harmia, ainoastaan saumojen kanssa saa olla tarkkana.
Materiaalikustannus noin 30-45?/m2 levy+laastit+verkko.
Vesku
>
> -Turvallisempi vaihtoehto on rapata ilmaraollisen kiviaineslevyn päälle
> -jolloin mahdollisesti kastunut eriste pääsee kuivamaankin jotenkin
> -Plussana rappauksesta tulee paremmin iskunkestävä kun alusta on
> -jäykkä. Ja jos ei ole kiire niin talvehtii tuon levyn alla aika
> -turvallisesti.
Ja jos sattuu asumaan uudellamaalla, niin sitä kiviaineslevyä eli
lujalevyä saa Leinolta kakkoslaatua puoleenhintaan. Esim. kylppärin
seinään monta kertaa parempaa kuin mikään kipsilevy, ja kun levyn
hintakin on alle kipsilevyn, niin syyt sen käyttämättä jättämiseen ovat
aika vähissä.
Olisi varmaan myös kova sana tuon rapatun ulkoseinän rappauksen alla.
Kokemuksesta voin ainakin sanoa että saneerauslaasti tarttuu kostutettuun
lujalevyn pintaan kuin se kuuluisa paska junttilan tuvan seinään. Miksei
sitten rappauslaastikin?
Vesku
Rauno Kangas
>> -Turvallisempi vaihtoehto on rapata ilmaraollisen kiviaineslevyn päälle
>> -jolloin mahdollisesti kastunut eriste pääsee kuivamaankin jotenkin
>> -Plussana rappauksesta tulee paremmin iskunkestävä kun alusta on
>> -jäykkä. Ja jos ei ole kiire niin talvehtii tuon levyn alla aika
>> -turvallisesti.
>
> Ja jos sattuu asumaan uudellamaalla, niin sitä kiviaineslevyä eli
> lujalevyä saa Leinolta kakkoslaatua puoleenhintaan. Esim. kylppärin
> seinään monta kertaa parempaa kuin mikään kipsilevy, ja kun levyn
> hintakin on alle kipsilevyn, niin syyt sen käyttämättä jättämiseen ovat
> aika vähissä.
Kylppärin seinään käytettävä kaakeliluja täyttää kylpyhuoneen veden- ja
kosteudeneristykselle asetetut vaatimukset, joten se on todennäköisesti
liian tiivistä "tuulensuojakäyttöön".
> Olisi varmaan myös kova sana tuon rapatun ulkoseinän rappauksen alla.
> Kokemuksesta voin ainakin sanoa että saneerauslaasti tarttuu kostutettuun
> lujalevyn pintaan kuin se kuuluisa paska junttilan tuvan seinään. Miksei
> sitten rappauslaastikin?
Luja-tuotevalikoimasta löytyy tuulensuojakäyttöönkin tarkoitettu versio,
mutta näittenkin tuotteiden kanssa - yhdistelmäkäyttö rappausalustana,
tutkisin ensimmäisenä valmistajan tuotetietouden - ovatko mahdollisesti
tutkineet tuotteen soveluvuuden.
http://www.minerit.fi/index.php?option=com_tuoteinfo&Itemid=60&tuoteid=15
Itse en tuolta pikaisesti havainnut mainintaa soveltuvuudesta
rappausalustaksi. Joskus tämäntyyppisissä erikoiskäyttötapauksissa firmalla
on "hiljaista tietoa" että soveltuu esimerkiksi "tietyin edellytyksin" - ja
sen tiedon saa ko. firman teknisestä neuvonnasta helposti irti. Minerit Oy:n
tapauksessa:
http://www.minerit.fi/index.php?option=com_content&task=blogsection&id=7&Itemid=74
Itselleni ei ole sattunut silmiin, että Minerit olisi Lujaa markkinoinut
rappausalustaksi. Se ei tarkoita, etteikö soveltuisi vaan se saattaa
tarkoittaa sitä, että mieluummin markkinoisivat noita julkisivulevyjään:
http://www.minerit.fi/index.php?option=com_tuoteinfo&Itemid=62
Se Lujasta tällä erää...
Rauno Kangas
Tekninen toimivuus:
* harkko + rappaus on ihan OK. Tuuletusrakoineen tulee hieman paksuhko seinä
* eristerappaus (Paroc) on ihan OK, tosin tuuletusraon puute puhututtaa,
mutta kaippa eristetoimittaja on jonkun verran rakennetta tutkinut, kun sitä
niin voimallisesti markkinoidaan.
Seinäpaksuus:
Huomata kannattaa, että eristerappauksen yhteydessä se eristeen alle tuleva
villa on osa eristyskerrosta. Eli 50+150 vaakakoolauksellisesta on
mahdollista jättää se sisäpuolinen 50 mm pois, jos tulee lämpörappauksen
alle 50 mm.
Kustannukset:
Kovin hirveän tarkasti ei ole tullut laskettua mutta muutetaampa mielessämme
harkkoverhoiltu seinä lämpörappaukselle:
-muurattu harkko
-sisäpuolinen vaakakoolaus ja -villa
+eristerappauksen alusvilla
+kanaverkko
Rappaukset ovat ymmärtääkseni hyvin samankaltaiset (ellei sitten
harkkomuurauksen päällä liisitä rappaukissa), joten näyttäisi selviöltä,
että lämpörappaus olisi selkeästi edullisempi. Muistutan kuitenkin, että tuo
on kohtuullisen raakasti arvioitu tilanne.
Mika Salonen
"Vesku" <v...@luukku.comĀ§> kirjoitti viestissä:psSLj.324705$%.
> Kokemuksesta voin ainakin sanoa että saneerauslaasti tarttuu kostutettuun
> lujalevyn pintaan kuin se kuuluisa paska junttilan tuvan seinään. Miksei
> sitten rappauslaastikin?
>
Saneerauslaasti on varmaan kaikista liimapitoisin laasti. Käytämme sitä
tartuntalaastina jos pitää rapata vaikkapa pien päälle. Sen
kiinnittymisominaisuudet ovat aivan eri luokkaa kuin millään
rappauslaastilla, mukaanluettuna kuitulaastit, jotka ovat jo itsessään
erittäin hyvin tarttuvia.