saunan seinä
Lu-lu
... ettei totuus (= keskusteluryhmän aihe) unohtuisi
eli
uuteen 1-kerroksiseen pientaloon pitäisi taas edullisella,
"tee-aina-kaikki-vaikeet-ite"-menetelmällä nikkaroida
saunan pesu- ja löylyhuoneet siten, että
yksi kummankin huoneen seinistä on samalla osa talon
ulkoseinää
talo(n "runko")
on eristetty ja tiivistetty (vain) nykyisin voimassa olevien
suositusten ja rak-määräysten mukaisesti
niinpä
koneellisen tulo-poisto-LTO-ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi
ulkoseinässä (ja yläpohjassa) on myös 0,2 mm höyrynsulku-
muovikelmu
pesuhuoneen seinät vesieristetään ja laatoitetaan, saunan
seinät paneloidaan. molempien tilojen sisäkatot paneloidaan.
"1/2-valmis"-talon kaikkien ulkoseinien rakenne sisältäpäin
lukien on: 13mm cyproc-levy, 48x48 mm vaakakoolaus k600
vuorivillaeristeineen, 02 mm höyrynsulkumuovi, 48x173 mm
pystyrunko k600 vuorivillaeristeineen, 25mm runkoleijona-
tuulensuojalevy, tuuletusrako, ulkoseinän pintaverhous
ja
yläpohjien rakenne on alhaalta katsottuna: puupaneeli tai
mdf-sisäkattoverhouslevy, 22x100 mm harvalaudoitus k300,
0,2 mm höyrynsulkumuovikelmu, tehdasvalmiiden katto-
tuolien alapaarteet k900 puhallusvillaeristeineen väleissä
väliseinät
koolataan 39x66 mm ja täytetään vuorivillaeristeellä
saunan seiniin ja kattoon asennetaan lisälämpöeriste
seiniin 50-60 mm ja "alaslaskettuun" kattoon 100-150 mm,
ja niiden sisä/(ala)puolelle tiivis alumiinipaperi, sitten
koolaus ilmarakoa ja sisäverhouspaneelien kiinnitystä varten
pesuhuoneen seinäpinnat vesieristetään ja laatoitetaan;
sisäkatto tehdään samalla lailla kuin löylyhuoneessakin
miten
ulkoseinän 1/2-valmista rakennetta kannattaisi nyt muuttaa
"paremmaksi" (kun se vielä on ees' jotenkin mahdollista)
1) löylyhuoneessa
2) pesuhuoneessa
jottas kosteuskäyttäytymiseltään virheellisen? rakenteen
johdosta
ei myöhemmin ilmenisi niitä surullisen kuuluisia kosteus-,
home- tms. onkelmia, joita mm. maahamme muualta
EUvostoliitosta roudatut, harmaantalouden halpis-
ammattimiehet saavat joskus aikaan isommissa
rakennuskohteissamme
Rauno Kangas
Minä fiksaisin hieman:
> "1/2-valmis"-talon kaikkien ulkoseinien rakenne sisältäpäin
> lukien on: 13mm cyproc-levy, 48x48 mm vaakakoolaus k600
> vuorivillaeristeineen, 02 mm höyrynsulkumuovi, 48x173 mm
> pystyrunko k600 vuorivillaeristeineen, 25mm runkoleijona-
> tuulensuojalevy, tuuletusrako, ulkoseinän pintaverhous
Minä jättäisin pesuhuoneen kohdalta vaakakoolauksen, -villan ja
sisäverhouslevyn pois (höyrynsulku jäisi sisimmäksi kerrokseksi) ja
muuraisin jollakin kapealla kivellä laatoitusalustan, jonka jättäisin
höyrynsulusta irti 2 cm.
> yläpohjien rakenne on alhaalta katsottuna: puupaneeli tai
> mdf-sisäkattoverhouslevy, 22x100 mm harvalaudoitus k300,
> 0,2 mm höyrynsulkumuovikelmu, tehdasvalmiiden katto-
> tuolien alapaarteet k900 puhallusvillaeristeineen väleissä
Ja yläphjaan tekisin alaslaskun.
Sitten pitäisi vielä huolehtia, että tuo muurauksen ja höyrynsulun välinen
alue saa korvausilmaa jostain kuivemmista tiloista.
Ideana se, että pesuhuone alipaineistetaan ilmanvaihdolla ja se alipaine
repii kattopaneelien-seinien-rajapinnan raosta ilmaa sieltä tuuletustilasta
=> kuivasta märtään suuntaan (ei siis sitä klassista reikää pesuhuoneen
IV-hormin kylessä vaaan kierto sieltä pesuhuoneen kautta).
> väliseinät
> koolataan 39x66 mm ja täytetään vuorivillaeristeellä
>
>
> saunan seiniin ja kattoon asennetaan lisälämpöeriste
> seiniin 50-60 mm ja "alaslaskettuun" kattoon 100-150 mm,
> ja niiden sisä/(ala)puolelle tiivis alumiinipaperi, sitten
> koolaus ilmarakoa ja sisäverhouspaneelien kiinnitystä varten
Nuo lisäeristeet on jokseenkin tarpeettomia. Saunan pinta-alat on
minimaalisia ja lämmitysaika kohtuullisen pieni - paskankaan merkitystä.
> pesuhuoneen seinäpinnat vesieristetään ja laatoitetaan;
> sisäkatto tehdään samalla lailla kuin löylyhuoneessakin
Jep.
Lu-lu
> "Lu-lu" <> kirjoitti
kovin tuo vaikeaksi menee - tuo kiviaines-seinä - ja sen taustan "tuuletus"
eikö pelkkä höyrynsulkumuovin poisto tuosta kohden riittäisi
ja jättäis' muut rakenteet ennalleen - paitsi jos ehkä vaihtaisi
ulkoseinässä
vielä sisäpuolen cyproc:in vain johonkin "paremmin" vettä kestävään
ja
sen tuuletus todellinen toimivuuskin jää lopulta vain pelkän uskon asiaksi
lisäeristys saunan seinissä on havaittu - jos ei ihan välttämättömäksi,
niin -
ainakin "hyödylliseksi" ja saunomisviihtyvyyttä parantavaksi
muttaa haittapuoli on tietysti siinä, että saunan pinta-ala pienenee
katon alaslasku on järkevää taas sen vuoksi että huone jää muutoin turhan
korkeaksi (laudetasojen jako ei mee kohilleen - tai - istuintaso jää turhan
alas - löylyjen huidellessa yli hilseen
se siitä
mutta
nyt on tullut esiin myös ihan uusi - todellinen - onkelma, jota ei ole
aikaisemmin esiintynyt:
cyrproc:in yms. -levyjen paloahidastavan vaikutuksen tyyppi-
hyväksyntäpäätökset sisältävät (puu)runkokoolauksen, joka on
vähintään 42 mm paksu - tai joissain tapauksissa jopa 45 mm paksu
ja nää uudet väliseinärangat - joita nyt kaupitellaan ovat vain 39 mm
paksuja
eipä siis mee enää tarkastuksessa läpi - eikä siis kelpaa muuhun kuin
vain johki
sutta-ja-sekundaa halpis-rakentamiseen, sillä monissa kiemuraisissa
ok-ratkaisuissa halkovarastoineen ja autotalleineen yms. -tiloineen
osastoivilta väliseiniltäkin edellytetään vähintään EI30-rakennetta
mitäs nyt tehdään ?
kun juuri sliipatulla lattialla on iso kasa hyödyttömiä "tikkuja"
eli tilataanko
tehtaalta (tai mahdollisesti ihan eestistä) saakka niitä "vanhoja"
kunnollisia, HYVÄKSYTTYJÄ paksumpia väliseinärankoja ?
ja
toimitusaika on tietysti >6 viikkoa ... kun kaikk' priima-tavara
mennee vientiin (... jotta markkinavoimmat pelastuisi)
mihin maailma on oikein menossa ? juuri kun on tottunut johonkin
tuttuun ja turvalliseen rakenteeseen, niin nuo pirut tavarantoimittajat
muuttavat tuotteitaan ihan omine nokkineen - ja tietysti aina vain
sinne huonompaan suuntaan , eli ... alkaa taas niin v:tuttaa
Rauno Kangas
> kovin tuo vaikeaksi menee - tuo kiviaines-seinä - ja sen taustan
> "tuuletus"
>
> eikö pelkkä höyrynsulkumuovin poisto tuosta kohden riittäisi
> ja jättäis' muut rakenteet ennalleen - paitsi jos ehkä vaihtaisi
> ulkoseinässä
> vielä sisäpuolen cyproc:in vain johonkin "paremmin" vettä kestävään
> ja
> sen tuuletus todellinen toimivuuskin jää lopulta vain pelkän uskon asiaksi
Jonkin verran näkee tehtävän tosiaan niin, että höyrynsulku korvataan
vesieristyksellä ja laatoituksella, mutta kun vesitiivis ei tarkoita samaa
kuin höyrytiivis. Tietysti voisi ajatella, että laittaisi kosteussulun ja
vesieristeen ja taitaapa esimerkiksi Kaakeli-Lujaa saada valmiiksi
kosteussululla käsiteltynä.
Taustan tuuletus voidaan toki toteuttaa levyrakenteisenakin, mutta kokonaan
ilman taustan tuuletustaa ei ole ihan niin hyvä kuin taustan tuulettamalla.
> cyrproc:in yms. -levyjen paloahidastavan vaikutuksen tyyppi-
> hyväksyntäpäätökset sisältävät (puu)runkokoolauksen, joka on
> vähintään 42 mm paksu - tai joissain tapauksissa jopa 45 mm paksu
> ja nää uudet väliseinärangat - joita nyt kaupitellaan ovat vain 39 mm
> paksuja
>
> eipä siis mee enää tarkastuksessa läpi - eikä siis kelpaa muuhun kuin
> vain johki
> sutta-ja-sekundaa halpis-rakentamiseen, sillä monissa kiemuraisissa
> ok-ratkaisuissa halkovarastoineen ja autotalleineen yms. -tiloineen
> osastoivilta väliseiniltäkin edellytetään vähintään EI30-rakennetta
Naulojen suojaetäisyyksi ei taida monikaan tarkastaa/huomioida.
> mitäs nyt tehdään ?
> kun juuri sliipatulla lattialla on iso kasa hyödyttömiä "tikkuja"
> eli tilataanko
> tehtaalta (tai mahdollisesti ihan eestistä) saakka niitä "vanhoja"
> kunnollisia, HYVÄKSYTTYJÄ paksumpia väliseinärankoja ?
> ja
> toimitusaika on tietysti >6 viikkoa ... kun kaikk' priima-tavara
> mennee vientiin (... jotta markkinavoimmat pelastuisi)
Tuskin kannattaa panikoimaan ruveta - ja jos oikein ahistaa, laita se tolppa
toisinpäin (66 leveys) - siitä muuten tulee molemminpuolisella 2-kertaisella
kipsillä "vain" millin kapeampi kuin tavallisesta väliseinästä.
> mihin maailma on oikein menossa ?
Joku sanoi, että elämä on kallista, mutta siihenpä sisältyykin matka
auringon ympäri kerran vuodessa - kaupan päälle.
> tuttuun ja turvalliseen rakenteeseen, niin nuo pirut tavarantoimittajat
> muuttavat tuotteitaan ihan omine nokkineen - ja tietysti aina vain
> sinne huonompaan suuntaan , eli ... alkaa taas niin v:tuttaa
Kerto-T on muuten kaikilla muilla mittareilla hitostoi paljon parempi kuin
vastaava massiivipuu - esimerkiksi suoranapysymisen kannalta ei
perinteisellä tolpalla kannata mitään tehdä, paitsi lämmittää saunaa.
Lu-lu
> Naulojen suojaetäisyyksi ei taida monikaan tarkastaa/huomioida.
suoja? ...
mulloli tossa pari "kirvesmiestä" levyttämässä väliseiniä
(no onneksi vasta toispuoleisesti) ruuvikoneella ... heh-heh ...
vaikkas oli perinteiset väliseinätolpat, 44 mm paksu (- tai jotain)
niin sain työpäivän päätteeksi ruuvata vähintään joka toisen ruuvin
pois (ja uuden sen tilalle)
kiinnitysruuvit
oli kaikki toki kiinni levyissä ? ( - ihme kai sekin ! ) mutta niihin
paksuihinkaan väliseinarankoihin ruuveista oli osunut vain joka
toinen (onneksi ne näky sieltä, vielä levyttämättömältä puolelta)
sellasta tää nyky-kiire? pitää ... siis melkoista hosuilua
(hyvä, ettei ollu jäykistävä ulkoverhouslevy ja villat jo paikoillaan)
ja niin mä ilmoitin ammattimiehille ettei niitten tartte tulla enää
... että mä ehkä selviän jatkossa levytysurakasta yksinkin ...
tää on joskus niiiin yksinäistä puuhastelua ... kun
ei oo suunnittelijaa, ei työnjohtoa, ei valvojaa, ei ... siis ketään
sertifioitua tahi ees' akkreditoituakaan avustajaa
ja
mitähän tuo määräyksiä nikkaroiva vappaavuorikin porukoineen
oikein tuumaa ... täähän on jo melkeen rikosluonteista ? - eikö
eli
pian varmaan karhukopla tekee tänne
rynnäkön ... ja takavarikoi kaikki naulaPYSSYT ja ruuti-hiltit
(... kun noihin ei täällä oo' kellään laillista lupaakaan)
pahus !
Rauno Kangas
> vaikkas oli perinteiset väliseinätolpat, 44 mm paksu (- tai jotain)
> niin sain työpäivän päätteeksi ruuvata vähintään joka toisen ruuvin
> pois (ja uuden sen tilalle)
Minä en stressaisi tuon takia. Se 39 tolppa on niin yleisesti käytetty (ja
parempi kuin 44), että antaisin olla sillänsä.
> ja niin mä ilmoitin ammattimiehille ettei niitten tartte tulla enää
> ... että mä ehkä selviän jatkossa levytysurakasta yksinkin ...
Jep.
> tää on joskus niiiin yksinäistä puuhastelua ... kun
> ei oo suunnittelijaa, ei työnjohtoa, ei valvojaa, ei ... siis ketään
> sertifioitua tahi ees' akkreditoituakaan avustajaa
Johan ne sinun timpurisi osoittivat, ettei ammattitutkinto takaa työn
laatua. Huolellinen amatööri kepittää huolimattoman ammattialisen aika
monessa työvaiheessa.
> mitähän tuo määräyksiä nikkaroiva vappaavuorikin porukoineen
> oikein tuumaa ... täähän on jo melkeen rikosluonteista ? - eikö
Periaatteessa normien tehtävänä olisi taata rakentamisen laatua, mutta monet
normit ovat myös ilmiselvää "kiusantekoa" - noita asioita voisi jättää
jonkin verran myös yksityisoikeudellisen sopimisen varaan.
> pian varmaan karhukopla tekee tänne
> rynnäkön ... ja takavarikoi kaikki naulaPYSSYT ja ruuti-hiltit
> (... kun noihin ei täällä oo' kellään laillista lupaakaan)
VeroKARHU korkeintaan tulee ja syynää kuitteja;-)
Kalevi Hautaniemi
> "1/2-valmis"-talon kaikkien ulkoseinien rakenne sisältäpäin lukien on:
> 13mm cyproc-levy, 48x48 mm vaakakoolaus k600 vuorivillaeristeineen,
Tuossa kohden pitää katsoa että vaakakoolauksessa on riittävästi
ilmankiertoaukkoja jotta koolingit eivät vedä homeeseen jos jäävät
höyrynsulun sisäpuolelle. Myös gyprockin pintakartonki on kosteana
homeelle hyvä kasvualusta.
> miten
> ulkoseinän 1/2-valmista rakennetta kannattaisi nyt muuttaa "paremmaksi"
> (kun se vielä on ees' jotenkin mahdollista) 1) löylyhuoneessa
> 2) pesuhuoneessa
> jottas kosteuskäyttäytymiseltään virheellisen? rakenteen johdosta
> ei myöhemmin ilmenisi niitä surullisen kuuluisia kosteus-, home- tms.
> onkelmia, joita mm. maahamme muualta EUvostoliitosta roudatut,
> harmaantalouden halpis- ammattimiehet saavat joskus aikaan isommissa
> rakennuskohteissamme
Se gyprockki on muuten mukava seinämateriaali, mutta on todella arka
homehtumaan pinnastaan. Lujalevy olisi tottakai parempi materiaali, mutta
on kallista ja saattaa olla hankala vaihtaa gyprockki lujalevyyn.
Kunhan huolehdit että gyprockki saa riittävän tuuletuksen, voi sitäkin
käyttää.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Lu-lu
> VeroKARHU korkeintaan tulee ja syynää kuitteja;-)
no hätä !
kaikki viime vuotiset kuitit on yhä hyvässä tallessa
kenkälaatikossa, verstaan hitsauspöydän alla, ja säilyykin
siellä, ellei kukaan heiluttele hitsipilliä liian huolimattomasti
mutta
toissa-
vuotisille kuiteille kävi tosi köpelösti, sillä koira söi ne
kun mä unohdin dobermannini kerran koko viikonlopuksi
lukittuun verstaaseen, eikä siellä ollu sille mitään muutakaan
pureksittavaa
ja
kaikkien sitä edellisten vuosien kuitit vei tuuli kun toimistoa
oltiin viime kesänä siirtämässä uuteen varastoon ja ne kuitit
oli pakattu pakun hansikalokeroon. mutta firman tsuppari
- Manne Blumerus - ajoi matkalla hiacella pahan kolarin ja
kaikki ikkunat meni siinä mällissä särki ja hanskalokeron
luukkukin väänty ja aukes
Rauno Kangas
> vuotisille kuiteille kävi tosi köpelösti, sillä koira söi ne
> kun mä unohdin dobermannini kerran koko viikonlopuksi
> lukittuun verstaaseen, eikä siellä ollu sille mitään muutakaan
> pureksittavaa
> ja
>
> kaikkien sitä edellisten vuosien kuitit vei tuuli kun toimistoa
> oltiin viime kesänä siirtämässä uuteen varastoon ja ne kuitit
> oli pakattu pakun hansikalokeroon. mutta firman tsuppari
> - Manne Blumerus - ajoi matkalla hiacella pahan kolarin ja
> kaikki ikkunat meni siinä mällissä särki ja hanskalokeron
> luukkukin väänty ja aukes
Koira söi ja tuuli vei ;)
Lu-lu
> Tuossa kohden pitää katsoa että vaakakoolauksessa on riittävästi
> ilmankiertoaukkoja jotta koolingit eivät vedä homeeseen jos jäävät
> höyrynsulun sisäpuolelle. Myös gyprockin pintakartonki on kosteana
> homeelle hyvä kasvualusta.
> homehtumaan pinnastaan. Lujalevy olisi tottakai parempi materiaali, mutta
> on kallista ja saattaa olla hankala vaihtaa gyprockki lujalevyyn.
> Kunhan huolehdit että gyprockki saa riittävän tuuletuksen, voi sitäkin
> käyttää.
cyproc pesuhuoneen laatoituksen alustamateriaalina on riskirakenne
varsinkin kohdissa, joissa saattaa esiintyä vähäistä liikkumista kuten
pystynurkista ja lattianrajasta, eli joissa vesieristys saattaa rakenteiden
"elämisen" vuoksi revetä ja pettää (maanjäristysalueille ei voi suositella)
ja
ulkoseinään rajoittuvassa pesuhuoneen seinässä tulisi tietysti "toinen"
mahdollinen tiivis höyrynsulkukerros poistaa
mutta
sen sijaan
kuivissa huonetiloissa ei pitkäaikaisten kokemusten mukaan tule olemaan
mitään ongelmaa sen johdosta, että höyrysulku on "hieman" (50 mm)
ulkoseinärakenteen sisällä, kunhan lämpöeristekerros höyrynsulkukerroksen
ulkopuolella on riittävä niin ettei huoneilman kosteutta tiivisty
höyrynsulkuun
joten siellä ei mitään ylimääräistä "tuuletusta" tarvita, eikä hometta
esiinny
ja
150 mm huolellisesti asennettu vuorivillaeristekerros on kyllä riittävä
- lukuunottamatta rakenteessa mahdollisesti olevien kylmäsiltojen
paikallisesti jäähdyttävää vaikutusta
mutta
mielestäni
toimivan tuuletuksen järjestäminen jonnekin seinärakenteen sisään on
käytännössä epävarmana ja monimutkaisena ns. pois-suljettu ratkaisu
eli koko rakenteen tulisi olla kauttaaltaan ns. "yhtä-puuta" ilman joitain
epämääräisiä tuuletus-yrityksiä (joita ei voi valvoa tai todentaa)
jossain sen sisällä
sen sijaan
ns. "tuuletus"raon voi ihan helposti järjestää seinän sisäpinnaksi
väkästettävän puupaneelin (ja myös laatoitetun levyn) taakse
ps
Rauno Kankas
> kovin tuo vaikeaksi menee - tuo kiviaines-seinä - ja sen taustan
> "tuuletus"
>
> eikö pelkkä höyrynsulkumuovin poisto tuosta kohden riittäisi
> ja jättäis' muut rakenteet ennalleen - paitsi jos ehkä vaihtaisi
> ulkoseinässä
> vielä sisäpuolen cyproc:in vain johonkin "paremmin" vettä kestävään
> ja
> sen tuuletus todellinen toimivuuskin jää lopulta vain pelkän uskon asiaksi
Jonkin verran näkee tehtävän tosiaan niin, että höyrynsulku korvataan
vesieristyksellä ja laatoituksella, mutta kun vesitiivis ei tarkoita samaa
kuin höyrytiivis. Tietysti voisi ajatella, että laittaisi kosteussulun ja
vesieristeen ja taitaapa esimerkiksi Kaakeli-Lujaa saada valmiiksi
kosteussululla käsiteltynä.
Taustan tuuletus voidaan toki toteuttaa levyrakenteisenakin, mutta kokonaan
ilman taustan tuuletustaa ei ole ihan niin hyvä kuin taustan tuulettamalla.
> cyrproc:in yms. -levyjen paloahidastavan vaikutuksen tyyppi-
> hyväksyntäpäätökset sisältävät (puu)runkokoolauksen, joka on
> vähintään 42 mm paksu - tai joissain tapauksissa jopa 45 mm paksu
> ja nää uudet väliseinärangat - joita nyt kaupitellaan ovat vain 39 mm
> paksuja
>
> eipä siis mee enää tarkastuksessa läpi - eikä siis kelpaa muuhun kuin
> vain johki
> sutta-ja-sekundaa halpis-rakentamiseen, sillä monissa kiemuraisissa
> ok-ratkaisuissa halkovarastoineen ja autotalleineen yms. -tiloineen
> osastoivilta väliseiniltäkin edellytetään vähintään EI30-rakennetta
Naulojen suojaetäisyyksi ei taida monikaan tarkastaa/huomioida.
> mitäs nyt tehdään ?
> kun juuri sliipatulla lattialla on iso kasa hyödyttömiä "tikkuja"
> eli tilataanko
> tehtaalta (tai mahdollisesti ihan eestistä) saakka niitä "vanhoja"
> kunnollisia, HYVÄKSYTTYJÄ paksumpia väliseinärankoja ?
> ja
> toimitusaika on tietysti >6 viikkoa ... kun kaikk' priima-tavara
> mennee vientiin (... jotta markkinavoimmat pelastuisi)
Tuskin kannattaa panikoimaan ruveta - ja jos oikein ahistaa, laita se tolppa
toisinpäin (66 leveys) - siitä muuten tulee molemminpuolisella 2-kertaisella
kipsillä "vain" millin kapeampi kuin tavallisesta väliseinästä.
> mihin maailma on oikein menossa ?
Joku sanoi, että elämä on kallista, mutta siihenpä sisältyykin matka
auringon ympäri kerran vuodessa - kaupan päälle.
> tuttuun ja turvalliseen rakenteeseen, niin nuo pirut tavarantoimittajat
> muuttavat tuotteitaan ihan omine nokkineen - ja tietysti aina vain
> sinne huonompaan suuntaan , eli ... alkaa taas niin v:tuttaa
Kerto-T on muuten kaikilla muilla mittareilla hitostoi paljon parempi kuin
Rauno Kankas
Minä fiksaisin hieman:
> "1/2-valmis"-talon kaikkien ulkoseinien rakenne sisältäpäin
> lukien on: 13mm cyproc-levy, 48x48 mm vaakakoolaus k600
> vuorivillaeristeineen, 02 mm höyrynsulkumuovi, 48x173 mm
> pystyrunko k600 vuorivillaeristeineen, 25mm runkoleijona-
> tuulensuojalevy, tuuletusrako, ulkoseinän pintaverhous
Minä jättäisin pesuhuoneen kohdalta vaakakoolauksen, -villan ja
sisäverhouslevyn pois (höyrynsulku jäisi sisimmäksi kerrokseksi) ja
muuraisin jollakin kapealla kivellä laatoitusalustan, jonka jättäisin
höyrynsulusta irti 2 cm.
> yläpohjien rakenne on alhaalta katsottuna: puupaneeli tai
> mdf-sisäkattoverhouslevy, 22x100 mm harvalaudoitus k300,
> 0,2 mm höyrynsulkumuovikelmu, tehdasvalmiiden katto-
> tuolien alapaarteet k900 puhallusvillaeristeineen väleissä
Ja yläphjaan tekisin alaslaskun.
Sitten pitäisi vielä huolehtia, että tuo muurauksen ja höyrynsulun välinen
alue saa korvausilmaa jostain kuivemmista tiloista.
Ideana se, että pesuhuone alipaineistetaan ilmanvaihdolla ja se alipaine
repii kattopaneelien-seinien-rajapinnan raosta ilmaa sieltä tuuletustilasta
=> kuivasta märtään suuntaan (ei siis sitä klassista reikää pesuhuoneen
IV-hormin kylessä vaaan kierto sieltä pesuhuoneen kautta).
> väliseinät
> koolataan 39x66 mm ja täytetään vuorivillaeristeellä
>
>
> saunan seiniin ja kattoon asennetaan lisälämpöeriste
> seiniin 50-60 mm ja "alaslaskettuun" kattoon 100-150 mm,
> ja niiden sisä/(ala)puolelle tiivis alumiinipaperi, sitten
> koolaus ilmarakoa ja sisäverhouspaneelien kiinnitystä varten
Nuo lisäeristeet on jokseenkin tarpeettomia. Saunan pinta-alat on
minimaalisia ja lämmitysaika kohtuullisen pieni - paskankaan merkitystä.
> pesuhuoneen seinäpinnat vesieristetään ja laatoitetaan;
> sisäkatto tehdään samalla lailla kuin löylyhuoneessakin
Jep.
Rauno Kangas
> kovin tuo vaikeaksi menee - tuo kiviaines-seinä - ja sen taustan
> "tuuletus"
>
> eikö pelkkä höyrynsulkumuovin poisto tuosta kohden riittäisi
> ja jättäis' muut rakenteet ennalleen - paitsi jos ehkä vaihtaisi
> ulkoseinässä
> vielä sisäpuolen cyproc:in vain johonkin "paremmin" vettä kestävään
> ja
> sen tuuletus todellinen toimivuuskin jää lopulta vain pelkän uskon asiaksi
Jonkin verran näkee tehtävän tosiaan niin, että höyrynsulku korvataan
vesieristyksellä ja laatoituksella, mutta kun vesitiivis ei tarkoita samaa
kuin höyrytiivis. Tietysti voisi ajatella, että laittaisi kosteussulun ja
vesieristeen ja taitaapa esimerkiksi Kaakeli-Lujaa saada valmiiksi
kosteussululla käsiteltynä.
Taustan tuuletus voidaan toki toteuttaa levyrakenteisenakin, mutta kokonaan
ilman taustan tuuletustaa ei ole ihan niin hyvä kuin taustan tuulettamalla.
> cyrproc:in yms. -levyjen paloahidastavan vaikutuksen tyyppi-
> hyväksyntäpäätökset sisältävät (puu)runkokoolauksen, joka on
> vähintään 42 mm paksu - tai joissain tapauksissa jopa 45 mm paksu
> ja nää uudet väliseinärangat - joita nyt kaupitellaan ovat vain 39 mm
> paksuja
>
> eipä siis mee enää tarkastuksessa läpi - eikä siis kelpaa muuhun kuin
> vain johki
> sutta-ja-sekundaa halpis-rakentamiseen, sillä monissa kiemuraisissa
> ok-ratkaisuissa halkovarastoineen ja autotalleineen yms. -tiloineen
> osastoivilta väliseiniltäkin edellytetään vähintään EI30-rakennetta
Naulojen suojaetäisyyksi ei taida monikaan tarkastaa/huomioida.
> mitäs nyt tehdään ?
> kun juuri sliipatulla lattialla on iso kasa hyödyttömiä "tikkuja"
> eli tilataanko
> tehtaalta (tai mahdollisesti ihan eestistä) saakka niitä "vanhoja"
> kunnollisia, HYVÄKSYTTYJÄ paksumpia väliseinärankoja ?
> ja
> toimitusaika on tietysti >6 viikkoa ... kun kaikk' priima-tavara
> mennee vientiin (... jotta markkinavoimmat pelastuisi)
Tuskin kannattaa panikoimaan ruveta - ja jos oikein ahistaa, laita se tolppa
toisinpäin (66 leveys) - siitä muuten tulee molemminpuolisella 2-kertaisella
kipsillä "vain" millin kapeampi kuin tavallisesta väliseinästä.
> mihin maailma on oikein menossa ?
Joku sanoi, että elämä on kallista, mutta siihenpä sisältyykin matka
auringon ympäri kerran vuodessa - kaupan päälle.
> tuttuun ja turvalliseen rakenteeseen, niin nuo pirut tavarantoimittajat
> muuttavat tuotteitaan ihan omine nokkineen - ja tietysti aina vain
> sinne huonompaan suuntaan , eli ... alkaa taas niin v:tuttaa
Kerto-T on muuten kaikilla muilla mittareilla hitostoi paljon parempi kuin
Rauno Kangas
Minä fiksaisin hieman:
> "1/2-valmis"-talon kaikkien ulkoseinien rakenne sisältäpäin
> lukien on: 13mm cyproc-levy, 48x48 mm vaakakoolaus k600
> vuorivillaeristeineen, 02 mm höyrynsulkumuovi, 48x173 mm
> pystyrunko k600 vuorivillaeristeineen, 25mm runkoleijona-
> tuulensuojalevy, tuuletusrako, ulkoseinän pintaverhous
Minä jättäisin pesuhuoneen kohdalta vaakakoolauksen, -villan ja
sisäverhouslevyn pois (höyrynsulku jäisi sisimmäksi kerrokseksi) ja
muuraisin jollakin kapealla kivellä laatoitusalustan, jonka jättäisin
höyrynsulusta irti 2 cm.
> yläpohjien rakenne on alhaalta katsottuna: puupaneeli tai
> mdf-sisäkattoverhouslevy, 22x100 mm harvalaudoitus k300,
> 0,2 mm höyrynsulkumuovikelmu, tehdasvalmiiden katto-
> tuolien alapaarteet k900 puhallusvillaeristeineen väleissä
Ja yläphjaan tekisin alaslaskun.
Sitten pitäisi vielä huolehtia, että tuo muurauksen ja höyrynsulun välinen
alue saa korvausilmaa jostain kuivemmista tiloista.
Ideana se, että pesuhuone alipaineistetaan ilmanvaihdolla ja se alipaine
repii kattopaneelien-seinien-rajapinnan raosta ilmaa sieltä tuuletustilasta
=> kuivasta märtään suuntaan (ei siis sitä klassista reikää pesuhuoneen
IV-hormin kylessä vaaan kierto sieltä pesuhuoneen kautta).
> väliseinät
> koolataan 39x66 mm ja täytetään vuorivillaeristeellä
>
>
> saunan seiniin ja kattoon asennetaan lisälämpöeriste
> seiniin 50-60 mm ja "alaslaskettuun" kattoon 100-150 mm,
> ja niiden sisä/(ala)puolelle tiivis alumiinipaperi, sitten
> koolaus ilmarakoa ja sisäverhouspaneelien kiinnitystä varten
Nuo lisäeristeet on jokseenkin tarpeettomia. Saunan pinta-alat on
minimaalisia ja lämmitysaika kohtuullisen pieni - paskankaan merkitystä.
> pesuhuoneen seinäpinnat vesieristetään ja laatoitetaan;
> sisäkatto tehdään samalla lailla kuin löylyhuoneessakin
Jep.
Lu-lu
> Jonkin verran näkee tehtävän tosiaan niin, että höyrynsulku korvataan
> vesieristyksellä ja laatoituksella, mutta kun vesitiivis ei tarkoita samaa
> kuin höyrytiivis.
ei
tietenkään tarkoita - eikä höyrynsulkua jätetä kokonaan pois, vaan se
poistetaan vain sieltä "alkuperäiseltä" paikaltaan, ja asennetaan sen
jälkeen uuteen "parempaan" paikkaan -
jos vaikka sitä ulkoseinää kuitenkin hieman lisäeristettäisiin myös
pesuhuoneenkin puolelta (saunan seinien lisäeristyshän jo päätettiin
ja saunaanhan tulee se alumiinipaperi, joka on TÄYSIN höyrytiivis)
ja
pesuhuoneen ulkoseinään ei sijoiteta sähkörasioita eikä vesijohtoja
joten levy siinä on "neitseellinen" höyrynsulku- ja laatoitusalusta
Rauno Kangas
> tietenkään tarkoita - eikä höyrynsulkua jätetä kokonaan pois, vaan se
> poistetaan vain sieltä "alkuperäiseltä" paikaltaan, ja asennetaan sen
> jälkeen uuteen "parempaan" paikkaan -
Totta. Vähintä, mitä pitää tehdä, on tuoda se höyrynsulku pois sieltä
villojen sisältä. Mutta sen höyrynsulun kaikkein paras paikka ei ole kiinni
siinä kipsilevyssä - vielä parempi tulisi, jos se kipsilevy pääsisi
tuulettumaan taustaltaan eli olisi hitusen irti siitä höyryntiiviistä
kalosta. Näin siksi, ettei lähellekään kaikki vesieristeet ole
höyryntiiviitä. Ja höyryn päästessä vesieristyksen läpi, se kipsilevy
saattaa kostua ja menettää rakenteelliset ominaisuutensa - paino sanalla
SAATTAA.
Eli esittämäsi tapa on paljon parempi kuin lähtötilanne, mutta hitusen sitä
voisi vielä parantaa sillä levyn taustatuuletuksella.
> jos vaikka sitä ulkoseinää kuitenkin hieman lisäeristettäisiin myös
> pesuhuoneenkin puolelta (saunan seinien lisäeristyshän jo päätettiin
> ja saunaanhan tulee se alumiinipaperi, joka on TÄYSIN höyrytiivis)
Alumiinieristyspaperi on erittäin hyvä, mutta senkin kanssa menetellään
parhaimmillaan juuri siten, että välittömästi sen sisäpuolella on tuulettuva
tila.
Lu-lu
> Alumiinieristyspaperi on erittäin hyvä, mutta senkin kanssa menetellään
> parhaimmillaan juuri siten, että välittömästi sen sisäpuolella on
> tuulettuva tila.
totta, mutta
jos ulkoseinässä sen alumiinipaperin taakse - 50 mm päähän - jättää
vielä sen nykyisen höyrynsulkumuovinkin, niin "saattaa" tulla
ongelmia (en tosin tiedä, kun en ole mokomaa vielä kokeillut)
sillä sen alumiinipaperin asentaminen hermeettisen höyrytiiviisti onkin
jo varsin kinkkistä puuhastelua (vaikka kuinka huolellinen olisi omasta
mielestään)
ja
olen myös käsittänyt että tuo sisäpuolinen tuuletusrako pitää vain
ne saunan sisäverhouspaneelit kunnossa - ei sillä siis ole juurikaan
vaikutusta varsinaiseen ulkoseinäRAKENTEESEEN
Rauno Kangas
> jos ulkoseinässä sen alumiinipaperin taakse - 50 mm päähän - jättää
> vielä sen nykyisen höyrynsulkumuovinkin, niin "saattaa" tulla
> ongelmia (en tosin tiedä, kun en ole mokomaa vielä kokeillut)
...äläkä kokeilekaan. Kahta höyrytiivistä kerrosta ei saa laittaa yhteen
rakenteeseen.
> olen myös käsittänyt että tuo sisäpuolinen tuuletusrako pitää vain
> ne saunan sisäverhouspaneelit kunnossa - ei sillä siis ole juurikaan
> vaikutusta varsinaiseen ulkoseinäRAKENTEESEEN
Paneelit pysyvät kunnossa, kun höyrynsulkuun pysähtyvä kosteus tuulettuu sen
sijasta, että muhisi paneelissa.
"P. Kärhä"
> "Lu-lu"<pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti
>
>> jos ulkoseinässä sen alumiinipaperin taakse - 50 mm päähän - jättää
>> vielä sen nykyisen höyrynsulkumuovinkin, niin "saattaa" tulla
>> ongelmia (en tosin tiedä, kun en ole mokomaa vielä kokeillut)
>
> ...äläkä kokeilekaan. Kahta höyrytiivistä kerrosta ei saa laittaa yhteen
> rakenteeseen.
Voi laittaa, jos tuulettaa välin. Saunan katossa on usein muovi ylhäällä
ja alaslasketun katon päällä alumiinipaperi. Väli tuuletetaan esim.
poraamalla ilmanvaihtokanavaan pieni reikä.
Mulla on yläkerran kylppärin katossa kaksi muovia, joiden välissä on 50
mm koolaus. Hölmö rakenne, mutta minkäs teet, kun olin ajatellut ensin,
että ne koolaukset saa jäädä kylppärin puolelle, mutta vastaava mestari
halusi niiden päälle (tai siis alle) vielä muovin. Väli tuuletettiin
tuomalla sinne putkella pieni alipaine lähellä kulkevasta
ilmanvaihtokanavasta.
Mulla on saunan kylppärin ulkoseinä tehty niin, että talopaketin
höyrynsulku ja kipsilevy jätettiin paikalleen. Pesuhuoneen seinät
muurattiin. Muurauksen ja ulkoseinän väliin jätettiin n. 5 cm rako, joka
tuulettuu muutamista listoihin poratuista rei'istä viereisiin
huonetiloihin. Raon toisella puolella on ylipaineinen olkkari, ja
toisella alipaineinen kodinhoitohuone, joten ilmaa pitäisi virrata aika
hyvin. Muuratun seinän sisäpuolella on normaalisti kosteussulut ja laatat.
Pete
Rauno Kangas
>> ...äläkä kokeilekaan. Kahta höyrytiivistä kerrosta ei saa laittaa yhteen
>> rakenteeseen.
>
> Voi laittaa, jos tuulettaa välin.
Jep, juuri tuota tuossa on edellä hoettu. Seuraavaksi voitaisiin pohtia,
onko tuuletetun ilmaraon kahta puolen sijaitsevat kerrokset enää "samaa
rakennetta" - pääsääntöisesti ne ajatellaan eri rakenteiksi vaikka
olisivatkin jossain kontaktissa toisiinsa.
"P. Kärhä"
> Jep, juuri tuota tuossa on edellä hoettu. Seuraavaksi voitaisiin pohtia,
> onko tuuletetun ilmaraon kahta puolen sijaitsevat kerrokset enää "samaa
> rakennetta" - pääsääntöisesti ne ajatellaan eri rakenteiksi vaikka
> olisivatkin jossain kontaktissa toisiinsa.
Samalta rakenteelta ne maallikolle näyttää, jos on nätisti listoitettu :-)
Pete
Rauno Kangas
>> Jep, juuri tuota tuossa on edellä hoettu. Seuraavaksi voitaisiin pohtia,
>> onko tuuletetun ilmaraon kahta puolen sijaitsevat kerrokset enää "samaa
>> rakennetta" - pääsääntöisesti ne ajatellaan eri rakenteiksi vaikka
>> olisivatkin jossain kontaktissa toisiinsa.
>
> Samalta rakenteelta ne maallikolle näyttää, jos on nätisti listoitettu :-)
Kun puhutaan kosteusteknisestä toiminnallisuudesta, sanat MAALLIKKO ja
NÄYTTÄÄ viittavat jonnekin muualle kuin aiheeseen ;)
Ari H
> Voi laittaa, jos tuulettaa välin.
Joskin tälläisiä rakenteita tehdessä on syytä huomata, että
tuuletettuun tilaan yhteydessä oleva soppi, jossa kuitenkin
kaasujen vaihto tapahtuu lähinnä diffuusiolla, ei ole
"tuuletettu väli" kosteusteknisen toimivuuden kannalta...
Tai sama toisin sanottuna: välin kuvittelu tuuletetuksi ei
auta välin tuulettumisessa (tietysti myös kääntäen, jonkun
ongelman kuvittelu ei tee ongelmasta todellista).
Esim. viileä alanurkka tmv. soppi, niin lämpötilaero tekee
pahimmillaan inversiokerroksen koolausten väliin, ja sieltä
ei sitten kyllä mitään tuuletu mihinkään.
Enkä mitenkään viittaa kuvaamaasi rakenteeseen joka klipattu
alta pois, vaan tämä ihan yleisesti.
--
---
----
Jukka Marin
> Joskin tälläisiä rakenteita tehdessä on syytä huomata, että
> tuuletettuun tilaan yhteydessä oleva soppi, jossa kuitenkin
> kaasujen vaihto tapahtuu lähinnä diffuusiolla, ei ole
> "tuuletettu väli" kosteusteknisen toimivuuden kannalta...
> Tai sama toisin sanottuna: välin kuvittelu tuuletetuksi ei
> auta välin tuulettumisessa (tietysti myös kääntäen, jonkun
> ongelman kuvittelu ei tee ongelmasta todellista).
Mites tuo kosteiden tilojen seinärakenne kuuluu oikeaoppisesti
uudisrakennuksessa tehdä? Tarkoitus on rakentaa ainakin pesu-
huoneen seinä jostain harkosta, jonka pintaan tulee tietysti
kosteussulku + laatat. Mutta mitäs harkon ja ulkoseinän väliin?
Ulkoseinässä on hyörysulkuna muovi.
-jm
Ari H
Kai se aina paras on, jos ei ole kahta höyrynsulkua eikä mitään
piiloon jääviä onteloita, vaan mahdollisimman yksiaineinen rakenne
höyrynsulusta/vesieristeestä ulospäin. Eli itse en alkaisi mitään
tuollaisia muurauksia tekemään ulkoseinää vasten, enkä varsinkaan
sellaista mihin jätetään joku tuuletusrako väliin.
Sitä paitsi koko keskustelu on aika teoreettistä muualla, paitsi
sellaisella seinän osalla joka kastuu säännöllisesti (suihkun
takaseinä siis). Jos ei-kastuvassa seinässä on lasitettu laatta
saumauksin, ja sen alla vesieristys, ja sen alla esim. märktila-
kipsilevy, niin eihän niistä saumoista kyllä saa minkäänlaisella
höyrynpaine-erolla niin paljon vesihöyryä menemään läpi, etteikö
se ehtisi haihtua ulkoseinän läpi ulos sata kertaa nopeammin...
Yllä oleva huomioiden voi miettiä, että haluaako ihan varmasti
sijoittaa suihkun ulkoseinälle. Jos sen sijoittaa sisäseinälle,
niin ongelma käytännössä poistuu, ja bonuksena yhden seinän voi
helposti tehdä sopivasta kivestä (oma suosikki on toiselta puolen
puhtaaksi muurattu sopivan värinen eli käytännössä vaalea tiili).
--
---
----
Jukka Marin
>> Mites tuo kosteiden tilojen seinärakenne kuuluu oikeaoppisesti
>> uudisrakennuksessa tehdä? Tarkoitus on rakentaa ainakin pesu-
>> huoneen seinä jostain harkosta, jonka pintaan tulee tietysti
>> kosteussulku + laatat. Mutta mitäs harkon ja ulkoseinän väliin?
>> Ulkoseinässä on hyörysulkuna muovi.
>
> Kai se aina paras on, jos ei ole kahta höyrynsulkua eikä mitään
> piiloon jääviä onteloita, vaan mahdollisimman yksiaineinen rakenne
> höyrynsulusta/vesieristeestä ulospäin. Eli itse en alkaisi mitään
> tuollaisia muurauksia tekemään ulkoseinää vasten, enkä varsinkaan
> sellaista mihin jätetään joku tuuletusrako väliin.
En ole koskaan asunut talossa, jossa märkätilojen seinät olisivat olleet
pahvista, joten haluan nytkin muuratut seinät kaakeleiden taa. ;-)
> Yllä oleva huomioiden voi miettiä, että haluaako ihan varmasti
> sijoittaa suihkun ulkoseinälle. Jos sen sijoittaa sisäseinälle,
> niin ongelma käytännössä poistuu, ja bonuksena yhden seinän voi
> helposti tehdä sopivasta kivestä (oma suosikki on toiselta puolen
> puhtaaksi muurattu sopivan värinen eli käytännössä vaalea tiili).
Tässä tapauksessa ei ole oikein vaihtoehtoja, ainoat ehjät seinät
ovat kaksi ulkoseinää. :(
-jm
"P. Kärhä"
> Yllä oleva huomioiden voi miettiä, että haluaako ihan varmasti
> sijoittaa suihkun ulkoseinälle. Jos sen sijoittaa sisäseinälle,
Suihku ja muutkin vesikalusteet ulkoseinissä on kyllä perkeleestä. Mun
naapurilla on hirsitalo, jossa yksi alakerran suihku ja yläkerran
WC-pytty on ulkoseinää vasten, ja niiden vesijohdot on joka talvi
jäässä. Kaverilla taas jäätyy pesukoneen vesijohto. Varmaan ne on
olevinaan vedetty rakennusvaiheessa ihan sisäpintaan, mutta ei sitten
riittänytkään.
Tuossa peukoneessa esim. taitaa olla niin, että jos ei sitä pesukonetta
olisi paikallaan, niin vesijohto ei jäätyisi. Vaan kun se on siinä, ja
toimii lämpöeristeenä, niin sen takaseinän sisällä pakkasraja siirtyy
sisäänpäin. Lattian rajasta se sitten jäätyy. Hirsitalossa taas on
vissiin vesijohdot kiinnitetty hirteen ja sitten puhallettu
puhallusvilla siihen sisäpuolelle. Näinhän ne vesijohdot pysyy
näppärästi kiinni puhalluksen aikana.
Jos tulee kylppäriin kiviseinät talopaketin sisäpuolelle, niin ne
vesijohdot pitää vissiin ottaa ylös lattiasta (tai alas katosta) juuri
siihen kiviseinän sisäpintaan. Sen kiviseinän takana ne jäätyy.
Pete
Jukka Marin
> Suihku ja muutkin vesikalusteet ulkoseinissä on kyllä perkeleestä. Mun
> naapurilla on hirsitalo, jossa yksi alakerran suihku ja yläkerran
> WC-pytty on ulkoseinää vasten, ja niiden vesijohdot on joka talvi
> jäässä. Kaverilla taas jäätyy pesukoneen vesijohto. Varmaan ne on
> olevinaan vedetty rakennusvaiheessa ihan sisäpintaan, mutta ei sitten
> riittänytkään.
Hmm.. meillä on ainakin 3 suihkua ja keittiön tiskipöydän hana ulkoseinällä
eikä ole ikinä ollut ongelmia.
> Jos tulee kylppäriin kiviseinät talopaketin sisäpuolelle, niin ne
> vesijohdot pitää vissiin ottaa ylös lattiasta (tai alas katosta) juuri
> siihen kiviseinän sisäpintaan. Sen kiviseinän takana ne jäätyy.
Jos seinässä on sisältä lukien kaakeli, harkko, 225 mm villaa jne niin miten
ihmeessä harkon takapinnassa voisi olla pakkasta?
-jm
Lu-lu
>> Jos tulee kylpp�riin kivisein�t talopaketin sis�puolelle, niin ne
>> vesijohdot pit�� vissiin ottaa yl�s lattiasta (tai alas katosta) juuri
>> siihen kivisein�n sis�pintaan. Sen kivisein�n takana ne j��tyy.
>
> Jos sein�ss� on sis�lt� lukien kaakeli, harkko, 225 mm villaa jne niin
> miten
> ihmeess� harkon takapinnassa voisi olla pakkasta?
no esim. niin ett�
vesijohdot kiinnitetty vaikkapa sein�n runkotolppaan ? (= kylm�silta)
ja putkien kohdassa sein�n
sis�puolella on riitt�v�n hyv� l�mp�eristekerros (= siis EI umpikive�)
niin ...