Kipsilevyjen saumaamisesta
Petri Kärhä
Täällä oli joku aika sitten keskustelua kipsilevyjen saumaamisesta.
Hommahan siis on periaatteessa yksinkertaista. Kittiä saumaan, ja 50 mm
lastalla reilu puserrus. Sitten lisää kittiä päälle ja tasoitus. Pari
lisätasoitusta ja hiontaa ja hyvä tulee.
Nyt kaksi huonetta "viisaampana" huomaan olevani lähes alkutilanteessa.
Saan ihan siistejä saumoja aikaan esim. ovien päälle, missä molemmat
reunat ovat leikattuja. Sen sijaan kevennetyistä saumoista ei tahdo
tulla oikein mitään. Puserruksen jälkeen alle jäävä kitti nostaa nauhan
koholle ja se jää kittauksen läpi näkyviin. Maalaus turvottaa paperin ja
sauma jää näkyviin.
Näinhän siis ei käy(ne) mikäli seinät on tehty Gyprok-levyillä. Nuo
ohjeet ovat Gyprokin käsialaa ja suunniteltu Gyprok-levyille. Mutta kun
rautakauppa sai minut vakuuttuneeksi siitä, että Knauf-Kipson levyt on
ihan samanlaisia, ja hölmöyksissäni uskoin. Ei niissä kyllä ole muuta
samaa, kuin että molemmissa levyissä on kipsivelliä paperin välissä.
Tarkempi tarkastelu osoittaa että reunakevennyksen anatomia on ihan
erilainen. Gyprok-levyissä kevennyksen pohja on tasainen, mikä aiheuttaa
sen että puserrettaessa nauha painuu tasaisesti kiinni pohjaan. Knauffin
levyissä taas reuna on kavennettu tosi roisisti. Sauman keskelle jää
kuoppa, mistä kitti ei puristu pois. Nauha jää huonosti kiinni ja uraan
jäävä kitti nostaa paperin koholle.
Kun ne levyt nyt sitten on seinissä, niin jotenkin ne on pakko saada
kitattua siististi, eli mikä avuksi? Miten Knauffin levyt saa kitattua
niin, että jälki on yhtä siistiä kuin Gyprokkeja saumatessa? Löytyykö
Knauffilta jostain samnlaiset saumausohjeet kuin Gyprokilta?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
remppareiska
> kitattua siististi, eli mikä avuksi? Miten Knauffin levyt saa kitattua
> niin, että jälki on yhtä siistiä kuin Gyprokkeja saumatessa? Löytyykö
> Knauffilta jostain samnlaiset saumausohjeet kuin Gyprokilta?
Paha paikka. Kokeile vetää pakkeli sen verta ronskisti, että saumakohdasa on
pieni loivasti nouseva kohouma. Sen jälkeen hio nätisti liki tasaiseksi
(pieni koveruus ei tule seinästä näkymään). Hiomisessa tulee olemaan kova
homma, joten suosittelen koneellista hiontaa. Ja pölyäkin tulee pirkuleesti,
joten koneellinen pölynkeräily on kova sana.
Ehkä helpomalla pääset, kun levytät seinät toistamiseen päälle, tällä kertaa
Gyprocilla :-)
remppareiska
korjaan: kuperuus.
Muuten, kannattaa ne saumanauhat (tai miel. lasikuidut) LIIMATA kunnolla
sinne levyn pohjille ennen kittailuja. Itse ainakin olen käyttänyt Bostikin
A7:aa - eipähän vesipohjaiset tasoitteet tai maalit liuottele sitä nauhaa
helpolla pintaan.
Teemu Kerppu
>
> Täällä oli joku aika sitten keskustelua kipsilevyjen saumaamisesta.
> Hommahan siis on periaatteessa yksinkertaista. Kittiä saumaan, ja 50 mm
> lastalla reilu puserrus. Sitten lisää kittiä päälle ja tasoitus. Pari
> lisätasoitusta ja hiontaa ja hyvä tulee.
[...]
> Näinhän siis ei käy(ne) mikäli seinät on tehty Gyprok-levyillä. Nuo
> ohjeet ovat Gyprokin käsialaa ja suunniteltu Gyprok-levyille. Mutta kun
> rautakauppa sai minut vakuuttuneeksi siitä, että Knauf-Kipson levyt on
> ihan samanlaisia, ja hölmöyksissäni uskoin.
[...]
>
> Kun ne levyt nyt sitten on seinissä, niin jotenkin ne on pakko saada
> kitattua siististi, eli mikä avuksi? Miten Knauffin levyt saa kitattua
> niin, että jälki on yhtä siistiä kuin Gyprokkeja saumatessa? Löytyykö
> Knauffilta jostain samnlaiset saumausohjeet kuin Gyprokilta?
Yleisin täällä myytävä kipsilevy tottelee tavaramerkkia "Rigips" - siihen
löytyy ohjeet osoitteesta
http://www.rigips.de/Service/DIY/Tipps/Verarbeitung_von_Gipskartonplatten
/Fugenverspachtelung.htm
Näissä Rigipseissä on sellainen pyöristetty reuna... en tiedä mitä
Knaufin versioita Suomessa myydään, voivat olla erilaisia.
Petri Kärhä
remppareiska wrote:
> Muuten, kannattaa ne saumanauhat (tai miel. lasikuidut) LIIMATA kunnolla
> sinne levyn pohjille ennen kittailuja. Itse ainakin olen käyttänyt Bostikin
> A7:aa - eipähän vesipohjaiset tasoitteet tai maalit liuottele sitä nauhaa
> helpolla pintaan.
Toimiiko tuo? Olen nimittäin itsekin kitin kanssa turatessa miettinyt,
että miksei sitä nauhaa voi yksinkertaisesti liimata paikalleen. Se
ratkaisi koko ongelman. Päälle vedettävät kitit, pohjamaalit ja
pintamaalit ei sulattaisi sitä nauhaa irti ja sen saisi tiukemmin
(ohuempana) kiinni levyyn.
Lasikuitua Gyprok ei suosittele, koska se ei estä sauman halkeamisen
näkymistä pintaan. Tiedä sitten miten tuokin on käytännössä.
Heikki Poukkula
Petri Kärhä wrote:
Terve,
Liimaa jollain liimalla nauha kiinni levyjen pintaan ja pakkeloi sitten kun
liima on kuivunut.
-Heikki
Lauri Uusitalo
>
> remppareiska wrote:
>
>> Muuten, kannattaa ne saumanauhat (tai miel. lasikuidut) LIIMATA kunnolla
>> sinne levyn pohjille ennen kittailuja. Itse ainakin olen käyttänyt
>> Bostikin
>> A7:aa - eipähän vesipohjaiset tasoitteet tai maalit liuottele sitä nauhaa
>> helpolla pintaan.
>
>
> Toimiiko tuo? Olen nimittäin itsekin kitin kanssa turatessa miettinyt,
> että miksei sitä nauhaa voi yksinkertaisesti liimata paikalleen. Se
> ratkaisi koko ongelman. Päälle vedettävät kitit, pohjamaalit ja
> pintamaalit ei sulattaisi sitä nauhaa irti ja sen saisi tiukemmin
> (ohuempana) kiinni levyyn.
>
> Lasikuitua Gyprok ei suosittele, koska se ei estä sauman halkeamisen
> näkymistä pintaan. Tiedä sitten miten tuokin on käytännössä.
Liimaamista käytti meilläkin riehunut tasoittajamestari. Mutta vain
noissa tasapaksuissa saumoissa. Ohennetut (Gyproc) tasoitti perinteisesti.
Lauri
Major
> koholle ja se jää kittauksen läpi näkyviin. Maalaus turvottaa paperin ja
> sauma jää näkyviin.
Oletko kastellut nauhan? Kaverin kämpällä (tosin gyprokkia) pakkeloitaessa
vedimme pohjalle nauhan verran pakkelia (mahd. ohuesti) ja märkä nauha
siihen päälle,
ja sitten pakkeloitiin kolo kokonaan umpeen. Kestää kuivua hivenen
kauemman kaikaa, mutta nauha pysyy paremmin paikoillaan,
kun märkänä liimautuu pakkeliin.
Kuivumisen jälkeen kevyt hionta, pölynpoisto ja pakkelointi toiseen kertaan.
Hionnassa kannattaa käyttää rautakaupasta löytyvää "mopinvartta",
sillä on nätti hioa saumat kun ylettää vähän ylemmäksikin.
Petri Kärhä
Major wrote:
> Oletko kastellut nauhan? Kaverin kämpällä (tosin gyprokkia) pakkeloitaessa
> vedimme pohjalle nauhan verran pakkelia (mahd. ohuesti) ja märkä nauha
> siihen päälle,
> ja sitten pakkeloitiin kolo kokonaan umpeen. Kestää kuivua hivenen
> kauemman kaikaa, mutta nauha pysyy paremmin paikoillaan,
> kun märkänä liimautuu pakkeliin.
Joo kastelin (tai oikeastaan kostutin sumutinpullolla), ja yritin
puristaa niin, että kaikki ylimääräinen kitti tursuaa ulos. Ongelma on
mielestäni tuo Knauffin keventeen muoto. Kevennys syvenee keskelle päin,
mistä johtuen lasta ei paina sauman keskeltä tarpeeksi kittiä pois. Se
kitti jää sinne paperin alle jotenkin puristuneeksi, mikä nostaa
kuivumisen aikana paperin keskiosan kuprulle. Koetin sitä kuprua myös
painaa erikseen lastan kahvalla syvemmälle, mutta tämä operaatio nostaa
paperin reunat ylös, mikä on vielä pahempaa. Sama tulos tuli kumilastalla.
Onneksi aloitin vaatehuoneista. Tavallisestihan nämä tehdään viimeiseksi
jos aikaa jää, jolloin kaikki harjoittelut jäävät näkyviin ensin innolla
tehdyn olohuoneen seinään. Paraatitilat ajattelin nyt sitten tehdä
tuolla Bostik A8:lla.
Jos tästä jotain oppi niin sen, että ei olisi taaskaan pitänyt uskoa
kauppiasta kun se sanoi "nää on ihan samoja levyjä, merkki vaan on eri."
Jos se nyt sanoo että Bostikia ei ole, mutta tämä on ihan samaa liimaa
kilpailevalta valmistajalta, niin pistän sen syömään koko tuubin.
Toni Arte
>
> Täällä oli joku aika sitten keskustelua kipsilevyjen saumaamisesta.
> Hommahan siis on periaatteessa yksinkertaista. Kittiä saumaan, ja 50 mm
> lastalla reilu puserrus. Sitten lisää kittiä päälle ja tasoitus. Pari
> lisätasoitusta ja hiontaa ja hyvä tulee.
Minä sain kyllä mielestäni ihan siistiä saumaa Knaufin levyillä
aikaiseksi, mutta pari saumaa korkkasi myöhemmin, eli nauhan keskikohta
nousi kummulle vaikka se oli varmasti tasoitettu sileäksi. Onneksi tosin
ennen tapetointia jotta sen sai korjattua. Tapettihan ei peitä juuri
mitään, vaikkakin vähän enemmän kuin maali. Maalattu seinä vaatii
käytännössä ylitasoituksen (ruiskulla). Saas nähdä mitä näiden viimeksi
tasoitettujen saumojen kanssa käy, kun maali ja tapetti tuli päälle jo
parin päivän päästä viimeisestä tasoituksesta.
Alakerrasta olen sen verran viisastunut, että nyt laitan kaikkiin (myös
ohentamattomiin + nurkkiin) nauhat, alakerrassa tapetti on revennyt
kaikista näistä ongelmakohdista. Myöskin tasoitus on syytä tehdä ainakin
kolmesti, sen verran paljon kitti kuivuessaan kutistuu.
--
Toni
Tapio Lindström
>
> Täällä oli joku aika sitten keskustelua kipsilevyjen saumaamisesta.
> Hommahan siis on periaatteessa yksinkertaista. Kittiä saumaan, ja 50 mm
> lastalla reilu puserrus. Sitten lisää kittiä päälle ja tasoitus. Pari
> lisätasoitusta ja hiontaa ja hyvä tulee.
>
> Nyt kaksi huonetta "viisaampana" huomaan olevani lähes alkutilanteessa.
> Saan ihan siistejä saumoja aikaan esim. ovien päälle, missä molemmat
> reunat ovat leikattuja. Sen sijaan kevennetyistä saumoista ei tahdo
> tulla oikein mitään. Puserruksen jälkeen alle jäävä kitti nostaa nauhan
> koholle ja se jää kittauksen läpi näkyviin. Maalaus turvottaa paperin ja
> sauma jää näkyviin.
Mitäs aineita ja nauhoja käytit? Itsekin jouduin koteloita varten
leikkaamaan taloon reilun tusinan kipsilevyä ja vähän harjoittelemaan
asiaa. Käytin itseliimautuvaa lasikuitunauhaa, säkkitavarasta
sekoitettavaa kipsiä päälle ja hionta. Päälle tasoitus ja hionta.
Lasikuitunauha ei oikein liimautunut katkaistuille ja joillekin
käsittelyssä 'pölyyntyneille' pinnoille (irtopöly kyllä poistettu).
Vaikein homma olikin kulmissa ainoastaan toisesta reunasta
liimautuneiden nauhojen kittaaminen saumaan.
Onkos noitten tasoitteiden hiomiseen joku hyvä kone? Pinnan
laatu näes vaihtelee ja toisissa kohdissa joutuu pikkukapulalla
voimalla hiomaan kun taas toisaalta kevyt kosketus isolla
hiekkapaperilevyllä riittää. Satoja neliöitä on tullut käsin
väännettyä eikä kyllä koskaan enää uudestaan...
-- T.
Toni Arte
> Onkos noitten tasoitteiden hiomiseen joku hyvä kone? Pinnan
> laatu näes vaihtelee ja toisissa kohdissa joutuu pikkukapulalla
> voimalla hiomaan kun taas toisaalta kevyt kosketus isolla
> hiekkapaperilevyllä riittää. Satoja neliöitä on tullut käsin
> väännettyä eikä kyllä koskaan enää uudestaan...
Minä taas yläkerran osalta hylkäsin koneen (tasohiomakone) kokonaan.
Onhan se nopea, mutta levittää armottomasti pölyä imurinkin kanssa. Kun
tekee vähintään viimeistelyn Vetonit LR:llä, niin erittäin kevyt hionta
riittää paksunkin mällin tasoitukseen. Vetonit Kipsitasoite on kyllä
armottoman kovaa, itse käytin sitä vain saumojen ensimmäiseen täyttöön.
--
Toni
Tapio Lindström
Joo käytin Knaufin kipsitasoitetta kun sitä oli sattunut jäämään yli.
Ihan mukavaa hiottavaa verrattuna siihen Vetonit V-sarjaan (mistähän
lyhenne), jota käytettiin kiviseinien tasoittamiseen. Vetonit VH antaa
kyllä mielestäni paljon paremman pinnan kuin koteloissa käyttämäni LR.
Käsintasoituksessakin tykkäsin enemmän VH:n kuin LR:n levittämisestä.
Voi sitä pölyä, muutamasta tonnista tasoitetta tuli satoja kiloja
hiomalla alas.
-- T.
Vesa Vuorinen
Tapio Lindström wrote:
Itse aloiti perinteisellä hiomapaperi puukapulaan tekniikalla, mutta koska
pölyn määrä oli valtava, niin siirryin käyttämään AEG:n tasohiomakonetta,
jossa on paikka imurillle. "Hiomapaperina" käytin jotain kummivainaalta
jääneitä "hiontaverkkoja" eli se oli jotain muoviverkkoa (kuin itikkaverkko,
mutta mustaa), missä oli hionta-aine (kai se oli hiekkaa) liimattuna kiinni.
En tiedä onko sellaista enää markkinoilla ja mihin se on oikeasti tarkoitettu,
ehkäpä juuri tähän. Näin homman rasittavuus pieneni noin 90% ja samoin myös
pölyn määrä. Toki epäkohtana on aina tiellä heiluva imurin putki, mutta eikös
se ole niin, että jos jotain saavuttaa, niin jostain pitää luopua. Tämä
tarkoitaa käytännössä sitä, että katonrajaa hioessa, koska imurinputki ei ole
tarpeeksi pitkä, täytyy imurille tehdä pöytä tai laittaa vaimo pitämään imuria
ylhäällä ;-).
Toni Virta
news:3EAE4BDD...@pop.hut.fi...
> Lasikuitua Gyprok ei suosittele, koska se ei estä sauman halkeamisen
> näkymistä pintaan. Tiedä sitten miten tuokin on käytännössä.
1,5 vuotta levytyksen jälkeen voin osin vahvistaa tuon halkeamien
näkymisen. Meillä laitettiin (kun ei Gyprocin suositusta tiedetty)
kaikkiin saumoihin lasikuitunauhaa. Seinät on muuten pysyneet
siisteinä, mutta parissa nurkkakohdassa elämistä on tapahtunut sen
verran että pinta on haljennut.
TVirta
Petri Kärhä
Tapio Lindström wrote:
> Mitäs aineita ja nauhoja käytit? Itsekin jouduin koteloita varten
> leikkaamaan taloon reilun tusinan kipsilevyä ja vähän harjoittelemaan
> asiaa. Käytin itseliimautuvaa lasikuitunauhaa, säkkitavarasta
> sekoitettavaa kipsiä päälle ja hionta. Päälle tasoitus ja hionta.
Nauha on sellaista paperinauhaa, valmistajaa en tiedä kun se on jäänyt
nurkkiin roikkumaan alakerran jäljiltä. Kitti (Oiva Kombi J) on
valmiiksi sekoitettua 10 kg pontoissä. Esitteen mukaan "Helppokäyttöinen
yleistasoite. Soveltuu koostumuksensa ansiosta hyvin saumanauhojen
kiinnitykseen. Voidaan myös ruiskuttaa, telata tai käyttää ns.
bazookaa." Ei ehkä paras mahdollinen kitti, mutta kevyt hioa. Toisaalta
kutistuu aika tavalla.
> Lasikuitunauha ei oikein liimautunut katkaistuille ja joillekin
> käsittelyssä 'pölyyntyneille' pinnoille (irtopöly kyllä poistettu).
Seinät kannattaa imuroida huolellisesti kaikkien työvaiheiden välissä.
> Vaikein homma olikin kulmissa ainoastaan toisesta reunasta
> liimautuneiden nauhojen kittaaminen saumaan.
Mulla tuli parissa kohtaa myös näitä. Sain aika siististi korjattua, kun
raotin nauhaa, laitoin väliin varovasti uudet kitit ja puristin
uudestaan kiinni.
> Onkos noitten tasoitteiden hiomiseen joku hyvä kone? Pinnan
> laatu näes vaihtelee ja toisissa kohdissa joutuu pikkukapulalla
> voimalla hiomaan kun taas toisaalta kevyt kosketus isolla
> hiekkapaperilevyllä riittää. Satoja neliöitä on tullut käsin
> väännettyä eikä kyllä koskaan enää uudestaan...
Mulle oli kyllä koko hommassa yllätys se, kuinka vähän konetta kaipaa,
kuinka vähän kittiä kuluu (8 kg valmistavaraa 1.5 huoneeseen) ja kuinka
vähän siitä tulee pölyä. Kaiken kaikkiaan tuo seinien pinnoittelu tuntuu
olevan yksi koko rakennuksen mukavimpia työvaiheita. Kevyttä siistiä
sisätyötä
Ideahan ei siis ole lätkiä sitä tasoitetta seiniin yhtään enempää kuin
sitä siihen kuuluu. Leveällä lastalla sen tasotteen saa vetäistyä
justiinsa tasan oikeaan muotoon. Pariin kertaan joutuu tekemään, kun se
kitti kutistuu, mutta jos hiottavaa tulee paljon, niin kittiä on vedetty
liikaa. Hiontaan olen käyttänyt sellaista hiontatukea. Tosin nyt kun
siirryn olohuoneeseen ajattelin vaihtaa kapulaan. Hiontatuki ei ole
tarpeeksi pitkä, se hioo aika helposti sauman kuopalle.
Tapio Lindström
>
> Ideahan ei siis ole lätkiä sitä tasoitetta seiniin yhtään enempää kuin
> sitä siihen kuuluu. Leveällä lastalla sen tasotteen saa vetäistyä
> justiinsa tasan oikeaan muotoon.
Minä taas lähdin siitä että pistetään ainetta niin paljon että
varmasti peittää. Ylitasoitin myös koko pinnan, vaikka kuulemma
pelkällä saumojen ja ruuvinkantojen tasoituksellakin selviää.
Ei mulla niitä kivoja seinäsaumoja juuri ollutkaan, melkein
pelkkää kulmaa vaan.
> Pariin kertaan joutuu tekemään, kun se
> kitti kutistuu, mutta jos hiottavaa tulee paljon, niin kittiä on vedetty
> liikaa. Hiontaan olen käyttänyt sellaista hiontatukea. Tosin nyt kun
> siirryn olohuoneeseen ajattelin vaihtaa kapulaan. Hiontatuki ei ole
> tarpeeksi pitkä, se hioo aika helposti sauman kuopalle.
Hiontaan voi käyttää myös esim. vähän arkkia pienempää
vanerinpalaa ja arkki nitojalla kiinni reunoihin. Esim.
vesijohdon suojaputken pätkästä voi kiinnittää ruuvilla
vaneriin kahvan, tai jos haluaa käyttää jatkovartena esim.
harjanvartta, jättää toisen pään kahvasta kiinnittämättä.
Ei maksa paljon.
-- T.
Major
> kauppiasta kun se sanoi "nää on ihan samoja levyjä, merkki vaan on eri."
> Jos se nyt sanoo että Bostikia ei ole, mutta tämä on ihan samaa liimaa
> kilpailevalta valmistajalta, niin pistän sen syömään koko tuubin.
Ota kamera mukaan ;-)
Juha Ruismäki
> kaikkiin saumoihin lasikuitunauhaa. Seinät on muuten pysyneet
> siisteinä, mutta parissa nurkkakohdassa elämistä on tapahtunut sen
> verran että pinta on haljennut.
Ulko- ja sisäseinän välinen nurkka? Minulle vastaava mestari ehdotti
näihin sauman viiltämistä auki ja akryylimassaa päälle. Muuten
kuulemma helposit halkeilee. En kyllä aio tehdä näin. Jos
halkeilee niin sitten paikataan, jos ei halkeile niin hyvä.
Juha
Petri Kärhä
Juha Ruismäki wrote:
> Ulko- ja sisäseinän välinen nurkka? Minulle vastaava mestari ehdotti
> näihin sauman viiltämistä auki ja akryylimassaa päälle. Muuten
> kuulemma helposit halkeilee. En kyllä aio tehdä näin. Jos
> halkeilee niin sitten paikataan, jos ei halkeile niin hyvä.
Sisäkulmat on paljon helpompi tehdä akryylikitillä. Tuubista vaan
kevyesti nurkkaan ja kostutetulla sormella muotoon. Ei tarvitse turata
aikaa sen nauhan kanssa. Meikäläisen taidolla se ei ainakaan onnistuisi.
Lopputuloksena akryylikitistä on kevyesti pyöreät nurkat, joista jotkut
ei tykkää, mulle välttää ihan hyvin. Holkkalistojen kanssa voi olla
vähän ongelmia, että ne saa uppoamaan siihen pyöreään kulmaan, mutta
sekin kyllä onnistuu.
Kumma juttu ton akryylikitin kanssa. Vetäisin toiseen huoneeseen ensin
kitit (Casco) ja siihen päälle pohjamaalin (Bindo-pohja). Pohjamaali
kutisti sen akryylikitin noin viidenteen osaansa niin että saumat
halkesi. Lieneekö yhteensopivuusongelma, vai meneekö se aina noin?
Toiseen huoneeseen tein ensin pohjamaalauksen, sitten akryylikulmat, ja
tähän päälle pinta-maali (Bindoplast 20). Tässä järjestyksessä tehtynä
kulmista tuli siistit.
Tapio Lindström
>
> Kumma juttu ton akryylikitin kanssa. Vetäisin toiseen huoneeseen ensin
> kitit (Casco) ja siihen päälle pohjamaalin (Bindo-pohja). Pohjamaali
> kutisti sen akryylikitin noin viidenteen osaansa niin että saumat
> halkesi. Lieneekö yhteensopivuusongelma, vai meneekö se aina noin?
> Toiseen huoneeseen tein ensin pohjamaalauksen, sitten akryylikulmat, ja
> tähän päälle pinta-maali (Bindoplast 20). Tässä järjestyksessä tehtynä
> kulmista tuli siistit.
Sehr gut. Tuli jo vedettyä pohjamaalia enkä ehtinyt vielä
suunnitelman mukaan laittaa akryylikittiä. Kyllä se on ihan
ammattimaisen näköistä kun nurkat ja kattosaumat on kitattu.
Tuskin kuitenkaan yleensä jää pelkoa siitä etteikö isännän käsityön
jälki näkyisi toisaalla...
-- T.
hansu
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti viestissä:3EAE873E...@pop.hut.fi...
> Kumma juttu ton akryylikitin kanssa. Vetäisin toiseen huoneeseen ensin
> kitit (Casco) ja siihen päälle pohjamaalin (Bindo-pohja). Pohjamaali
> kutisti sen akryylikitin noin viidenteen osaansa niin että saumat
> halkesi. Lieneekö yhteensopivuusongelma, vai meneekö se aina noin?
Olen huomannut, että akryylikiteissä massan koostumus ja laatu
vaihtelee suuresti merkeittäin ja jopa samalla merkillä. Cascosta panin
merkille sitä joskus käyttäessäni, että massassa oli runsaasti ilmaa. Purkki
lykkäsi tulemaan matoa senttikaupalla puristamisen jälkeen vaikka
prässiä löysäsi. Saattaisi olla yksi syy kittisi kutistumiseen.
hansu
"hansu" <ha...@post.com> kirjoitti viestissä:b8m5bc$81$1...@plaza.suomi.net...
> Cascosta panin merkille sitä joskus käyttäessäni, että massassa oli runsaasti
> ilmaa. Purkki lykkäsi tulemaan matoa senttikaupalla puristamisen jälkeen vaikka
> prässiä löysäsi.
Pitäsi siis ilmoittaa tehtaalle, että saisinko sekoitettuna - ei vatkattuna.
alias James Potkukelkka
T.Uusilehto
wrote:
>
>Täällä oli joku aika sitten keskustelua kipsilevyjen saumaamisesta.
>Hommahan siis on periaatteessa yksinkertaista. Kittiä saumaan, ja 50 mm
>lastalla reilu puserrus. Sitten lisää kittiä päälle ja tasoitus. Pari
>lisätasoitusta ja hiontaa ja hyvä tulee.
>
>Nyt kaksi huonetta "viisaampana" huomaan olevani lähes alkutilanteessa.
.................
En ole kayttanyt mitaan nauhoja ollenkaan. Joskus holmoyksissani
sellaisen rullan olen ostanut, mutta sinne se on jaanyt hyllylle
polyttymaan. Seinat ovat pysyneet siisteina , enka oikein ymmarra mita
sen nauhan siina pitaisi tehda ?
Sen takia etta joku sanoo sen vaan sinne kuluvan, mutta vailla tietoa,
ei oikein tunnu uskottavalta ?
Timo
Pekka Möttö
>
> Major wrote:
>
> > Oletko kastellut nauhan?
> Joo kastelin (tai oikeastaan kostutin sumutinpullolla),
Olisiko kuitenkin jäänyt liian kuivaksi? Ohjekirjan mukaan
kupruuntuminen johtuu siitä, että kuiva paperi imee kosteutta kitistä
muodostaen kivan ilmapussin nauhan alle. Tänään turasin yläkerran
saumoja neljänteen otteeseen, ja taas oli ilmestynyt muutama uusi
ilmatasku... pari jätin ihan protestiksi.
Huomenna teen alakerran makkarin siten, että leikkaan nauhat valmiiksi
määrämittaan, upotan ne vesisaaviin ja ravistelen sieltä yksi
kerrallaan seinälle. Jos ei vieläkään mene pelleilemättä, saattaa
loput nauharullat lentää parvekkeelta etäs.
Pekka;)
remppareiska
> näkymisen. Meillä laitettiin (kun ei Gyprocin suositusta tiedetty)
> kaikkiin saumoihin lasikuitunauhaa. Seinät on muuten pysyneet
> siisteinä, mutta parissa nurkkakohdassa elämistä on tapahtunut sen
> verran että pinta on haljennut.
Tuskin olisi sen kummempaa millään muullakaan. Mikään nauha ei suojaa 100%
varmasti kaikissa olosuhteissa. Eihän siitä mitään yksiaineista levyä tolla
systeemillä saa. Vikaa voi myös olla tasoitteessa - tai vain levyjen extreme
liikunnassa!
Itselläni ainakin on lasikuitunauhat pelittäneet toistaiseksi takuuvarmasti
aina. Mutta minä liimaankin ne aina alustaan, oli reunaohennukset tai ei.
Enkä käytä mitään erikeepperiä.
Petri Kärhä
> Huomenna teen alakerran makkarin siten, että leikkaan nauhat valmiiksi
> määrämittaan, upotan ne vesisaaviin ja ravistelen sieltä yksi
> kerrallaan seinälle. Jos ei vieläkään mene pelleilemättä, saattaa
> loput nauharullat lentää parvekkeelta etäs.
Kerroppas sitten miten käy. Tuo nauhan kastelu on vähän sellainen
subjektiivinen juttu. Yksi tarkoittaa kastelulla kevyttä sumutusta,
toinen taas liottamista vedessä. Mitä Gyprokin ohjeiden laatija
tarkoitti, on ihan arvoitus.
Musta siinä kastelussa tulee kyllä esiin sellainen juttu, että se nauha
ei enää pysy kasassa. Parista vähän märemmästä nauhasta mulla lähti
pinta kesimään lastan mukana.
Olavi Blomberg
"T.Uusilehto" <r...@nic.org> wrote in message
news:qoftavs10rilehao4...@4ax.com...
Ainakin 6½ vuotta sitten oli Knaufilla tasoitetta, jossa saumanauhaa ei
tarvinnut käyttää. Maksoi 4 - 5 kertaa enemmän kuin tavallinen tasoite,
mutta eihän tuota niin montaa säkkiä yleensä mene. Hyvin on mulla ainakin
kestänyt.
ob.
Toni Virta
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
news:3EAE7B...@genera.sci.fi.invalid...
> Ulko- ja sisäseinän välinen nurkka? Minulle vastaava mestari ehdotti
> näihin sauman viiltämistä auki ja akryylimassaa päälle. Muuten
> kuulemma helposit halkeilee. En kyllä aio tehdä näin. Jos
> halkeilee niin sitten paikataan, jos ei halkeile niin hyvä.
Juuri sellaisista nurkista on kyse. Kiitos vinkistä, täytyypä yrittää
tuolla menetelmällä korjata kulmia paremmiksi.
TVirta
Hanna
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3EAE3148...@pop.hut.fi...
>
> Täällä oli joku aika sitten keskustelua kipsilevyjen saumaamisesta.
Löytyykö
> Knauffilta jostain samnlaiset saumausohjeet kuin Gyprokilta?
>
> Pete
http://www.knauf-kipso.fi/tiedostot/Levyopas%2Epdf
Sieltä sivulta 29 löytyy saumaus ohjeet.
Yhteen aikaan Knauf mainosti niitä levyjä joiden kätevyys oli siinä, ettei
niissä tarvinut saumanauhaa ollenkaan. Onko näitä enään ollenkaan? Niissä
oli reunoissa pyöristykset joista syntyi v:n muotoinen syvänne, jotka
täytettiin tasoitteella ilman nauhaa. Toimiko tuo systeemi?
________________Hanna___________________
han...@ullava.fi www.kase.fi/~hanname
Kuvien korjailua ja muuta:
http://www.kase.fi/~hanname/valokuvia.htm
T Soukko
> ei enää pysy kasassa. Parista vähän märemmästä nauhasta mulla lähti
> pinta kesimään lastan mukana.
Noin kävi mullakin muutaman kerran, toisaalta sain myös aikaan noita
kuplia. Kuplia korjailin ennen viimeistä tasoitekerrosta viiltelemällä
niitä auki ja laittamalla liimaa väliin --> hyvä tuli. Mä käytin useita
eri tasoitteita ja huomasin että noissa on melkoisesti eroja, toisilla
ei nauhaa saanut helposti tarttumaan saumaan vaikka kuinka kasteli.
Luulenpa, että ensi kerralla (jos sellaista tulee) teen kuten muutama
muukin täällä on maininnut ja liimaan ensin nauhan saumaan ja vedän
sitten (Vetonit) tasoitteen päälle.
t.Tero
Petri Kärhä
Hanna wrote:
> http://www.knauf-kipso.fi/tiedostot/Levyopas%2Epdf
> Sieltä sivulta 29 löytyy saumaus ohjeet.
Kiitoksia! Tämä selvitti kovasti. Tuo levyopas ei puhu mitään näistä
levyistä, jotka saumataan ilman nauhoja. Oppaassa olevissa kuvissa nuo
reunaohenteet on piirretty ihan samannäköisiksi kuin Gyprokin levytkin,
eli kevennyksen pohja on tasainen, jolloin massan saa puristettua
kokonaan pois. Liekö niin, ettei se systeemi oikeasti toiminutkaan ja
vedettiin hissukseen pois markkinoilta?
Nyt lienee niin, että Espoon aseman K-rauta on jostain saanut käsiinsä
noita levyjä, mihin ei ole tarkoituskaan laittaa saumanauhaa. Uran pohja
on nimenomaan tuollainen V-mäinen (heh, heh :-). Ylimääräinen massa ei
tule painettaessa nauhan alta ulos. Ja kun sitä jää sinne paksu kerros,
niin se valuu ennen kuivumistaan ja nostaa nauhan keskikohdan kuprulle.
> Yhteen aikaan Knauf mainosti niitä levyjä joiden kätevyys oli siinä, ettei
> niissä tarvinut saumanauhaa ollenkaan. Onko näitä enään ollenkaan? Niissä
> oli reunoissa pyöristykset joista syntyi v:n muotoinen syvänne, jotka
> täytettiin tasoitteella ilman nauhaa. Toimiko tuo systeemi?
Taitaa mennä sitten liimahommiksi. Ihmetteln kyllä miksi vieläkin käyn
K-raudassa. Ei tämä ole eka kerta kun ne hölmöilee ja kusettaa ihmisiä.
Eikä sieltä enää oikein saa edes rakentaja-alennuksia. Mikäs olisi
Espoon keskuksen kieppeillä hyvä edullinen rautakauppa, missä olisi
osapuilleen vastaavanlaajuinen valikoima?
Juha Ruismäki
> Nyt lienee niin, että Espoon aseman K-rauta on jostain saanut
> käsiinsä noita levyjä, mihin ei ole tarkoituskaan laittaa
> saumanauhaa. Uran pohja on nimenomaan tuollainen V-mäinen
> (heh, heh :-). Ylimääräinen massa ei tule painettaessa nauhan
> alta ulos. Ja kun sitä jää sinne paksu kerros, niin se valuu
> ennen kuivumistaan ja nostaa nauhan keskikohdan kuprulle.
Samoja sain Tampereen Rautiasta. Ilmeisesti Kesko on ostanut
laivalastillisen levyjä tai jotain. En noita osannut edes ihmetellä
ennen tämän säikeen lukemista. Itselläni ei kyllä ollut mitään
ongelmia noiden nauhoittamisessa. Käytin harmaata Oiva Pro-
tasoitetta ja se tuntui sopivan tälle levylle ihan hyvin.
Juha
Toni Arte
Ja Knaufia se meidänkin lähin Rautia myy (Kaarinan Piispanristi). Kerran
erehdyin ostamaan kakkoslaadun Gyproc-levy Starkista, mutta siitä
kannattaa pysyä erossa. Mulla vain kaksi levyä kymmenestä meni omalla
painollaan poikki kun niitä nosti kaverin kanssa lappeellaan pinosta.
--
Toni
Kalle Ranto
> Ja Knaufia se meidänkin lähin Rautia myy (Kaarinan
> Piispanristi). Kerran erehdyin ostamaan kakkoslaadun Gyproc-levy
> Starkista, mutta siitä kannattaa pysyä erossa. Mulla vain kaksi levyä
> kymmenestä meni omalla painollaan poikki kun niitä nosti kaverin
> kanssa lappeellaan pinosta.
Ostin samaisesta Piispanristin Rautiasta Knauf-Kipson levyjä, enkä
olisi tiennyt muuta olevankaan, mutta rakentamisen loppuvaiheessa
EK-levyt oli tuolta lopussa ja kävin hakemassa Rakentajan Sarokkaalta
parikymmentä Gyprocin EK-levyä. Ero:
- Knauf-Kipson levyissä kartonki joustaa mukavasti ja ruuvin kannat
uppoaa jouhevasti levyyn.
- Gyprocin levyissä täytyi olla tarkkana kuin porkkana, kun ensin
ruuvin kanta törröttää ja heti kohta se rusahtaa kartongista
läpi, niin että soi. Eli oli jotenkin rapeampaa tavaraa. Muutenkin
Gyprocit tuntuivat kovemmilta ja siksi helpommin poikkitaittuvilta.
Saumaamisessa ei ollut mitään ongelmia, paitsi että se on aika tylsää
hommaa. Käytin Breplastan tasoitteita (J nauhalle ja joku toinen
päälle) ja paperinauhaa.
Kalle Ranto
Turku
Lauri Uusitalo
> - Gyprocin levyissä täytyi olla tarkkana kuin porkkana, kun ensin
> ruuvin kanta törröttää ja heti kohta se rusahtaa kartongista
> läpi, niin että soi. Eli oli jotenkin rapeampaa tavaraa. Muutenkin
> Gyprocit tuntuivat kovemmilta ja siksi helpommin poikkitaittuvilta.
Käytitkö varmasti EK levylle tarkoitettuja pienikantaisia
vastakierteellä varustettuja ruuveja ? Ei kannata käyttää kirkkaita
isokantaisia, varsinkaan ilman vastakierrettä. En tiedä miten tehtaan
miehet olivat sellaiset laittaneet ulkoseiniin. Sisäseiniin 50% menee
huonosti, ellei käytä oikeita ruuveja.
Lauri
Kalle Ranto
> Käytitkö varmasti EK levylle tarkoitettuja pienikantaisia
> vastakierteellä varustettuja ruuveja ?
No en kyllä varmaan käyttänyt. Olenkin joskus ihmetellyt, mihin niitä
tarvitaan :)
> Ei kannata käyttää kirkkaita isokantaisia, varsinkaan ilman
> vastakierrettä.
Koko talo meni erimittaisilla mustilla fosfatoiduilla
kipsilevyruuveilla ilman vastakierrettä. Knaufin levyjen kanssa hyvin,
Gyprocien kanssa huonosti. Olisi pitänyt taas arvata: oma vika.
Silti Gyprocit tuntuivat sekundalta Knauf-Kipsoihin verrattuna,
Kalle Ranto
Turku
JtH
"Kalle Ranto" <ka...@utu.fi> kirjoitti
viestissä:m38ytpz...@chi.mat.utu.fi...
> - Knauf-Kipson levyissä kartonki joustaa mukavasti ja ruuvin kannat
> uppoaa jouhevasti levyyn.
> - Gyprocin levyissä täytyi olla tarkkana kuin porkkana, kun ensin
> ruuvin kanta törröttää ja heti kohta se rusahtaa kartongista
> läpi, niin että soi. Eli oli jotenkin rapeampaa tavaraa. Muutenkin
Tuohon vaikuttaa kyllä paljon myös levyjen / ilman (kartongin) kosteus.
Syksyllä asentaessani suoraan kaupasta tulleita levyjä ei niiden kanssa
ollut mitään ongelmia, mutta talvella samasta toimituksesta ja
valmistuserästä olleita levyjä asennettaessa sai olla todella tarkkana.
Jouko
Pekka Möttö
> Pekka Möttö wrote:
>
> > Huomenna teen alakerran makkarin siten, että leikkaan nauhat
valmiiksi
> > määrämittaan, upotan ne vesisaaviin ja ravistelen sieltä yksi
> > kerrallaan seinälle. Jos ei vieläkään mene pelleilemättä, saattaa
> > loput nauharullat lentää parvekkeelta etäs.
>
>
> Kerroppas sitten miten käy. Tuo nauhan kastelu on vähän sellainen
> subjektiivinen juttu. Yksi tarkoittaa kastelulla kevyttä sumutusta,
> toinen taas liottamista vedessä. Mitä Gyprokin ohjeiden laatija
> tarkoitti, on ihan arvoitus.
Hyvin meni likomärkänä, ei ainakaan ole parin päivän jälkeen mistään
kupruillut. Tein siten, että leikkasin pari suikaletta valmiiksi,
upotin ne ämpäriin, turasin välissä kittiä ohuesti saumojen pohjiin,
otin suikaleet ämpäristä, ravistelin irtovesiä pitkin lattiaa ja
kiinnitin kapealla lastalla. Siihen päälle sitten kittiä siten, että
ohennukset tulivat täyteen eli seinä likipitäen suoraksi.
Puskusaumojen - siis sellaisten, jossa ei ole ohennusta - kanssa oli
ongelmia, kun likomärkä nauha tahtoo kesiä, jos sitä lujasti
metallilastalla hierotaan. Vaikuttaa siltä, että sopiva nauhan kosteus
on sellainen, että se ei vielä muutu selluloosaksi, mutta ei paljoa
puutukaan.
Sitä en viitsi edes ajatella, mitä järkeä on ehdoin tahdoin tunkea
likomärkää tavaraa rakenteisiin, joita on suurin ponnistuksin varjeltu
kastumiselta rakennusprojektin aikana.
Millaista tavaraa suosittelette viimeisen tasoituskerroksen tekoon?
Olen ajatellut Vetonitin pintasilotetta, koodia en muista.
Pekka;)
Miikka Kevätsalo
> > (pieni koveruus ei tule seinästä näkymään). Hiomisessa tulee olemaan kova
>
> korjaan: kuperuus.
>
> Muuten, kannattaa ne saumanauhat (tai miel. lasikuidut) LIIMATA kunnolla
> sinne levyn pohjille ennen kittailuja. Itse ainakin olen käyttänyt Bostikin
> A7:aa - eipähän vesipohjaiset tasoitteet tai maalit liuottele sitä nauhaa
> helpolla pintaan.
Mitä liimaa A7 on? Sitä kun ei ainakaan Bostik.fistä tuntunut löytyvän.
-Miikka
TJ
news:3EB163CA...@surfeu.fi...
Käytin Vetonitin LR+ koko tasoitushommaan ja tuntui vetäytyvän kuivuessaan
aika tavalla eli kannattaa tehdä paksuja kerroksia heti alusta. Itse
aloittaisin nyt ehkä karkeammalla ja vähemmän vetäytyvämmällä pakkelilla.
Suht. helppoa on hioa 100 paperilla. Saumanauhana käytin itseliimautuvaa
lasikuitunauhaa/verkkoa, niin jäi työvaiheita pois. Osin riitti 2 kerrosta,
mutta pääasiassa meni 3 kerrosta ja 3 hiontaa - toivottavasti kestää!!!
ps. Vielä pohjamaalauksen yhteydessä täytyy jatkaa tasoittelua paikoittain.
+timo