Ikkunat jäätyy
Antti
Mistä voisi johtua että uudehkossa talossa (vm.2005) umpiolasiset (3-krt
lasit) ikkunat jäätyvät kovilla pakkasilla? Kun -10°C niin ikkunat huurtuvat
ja kun -20°C niin jäätyvät. Ikkunatoimittaja on käynyt lämpökuvaamassa
ikkunat ja hänen mukaansa niissä ei vikaa. Vika kuulemma talon
arkkitehtuurissa = liian suuret ikkunat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa
sillä myös pienemmät ikkunat jäätyvät. Ketä voi tässä tapauksessa "syyttää"?
LVI-suunnittelija? Arkkitehti? Ikkunatoimittaja? Löytyykö jotain
speksejä/vaatimuksia millaiset ikkunoiden/lasien tulisi olla
(pintalämpötilat jne)?
Kiitos!
Petri Soini
jolloin talo on ylipaineinen. Joko ilmanvaihdon
tasapaino säädetty pieleen tai LTO-koneen poistoilmasuodatin
tukossa. (tai poistopuhallin rikki tms.)
Korjaa vika nopeasti, nimittäin ylipaineinen talo kerää kuuraa
myös seinä- ja kattorakenteiden sisälle, mistä voi tulla todellinen
ongelma ennen pitkää.
Pete
Antti Häikiö
Kyllä ne ikkunat jäätyy talvella, jos niiden alla ei ole patteria tai
muuta lämmönlähdettä. Niin hyvää lämpölasia ei taida olla olemassakaan,
ettei ikkunaan pyrkisi tiivistymään kosteutta, kun sisällä on kosteaa ja
ulkona on kylymä. Ongelmaan ratkaisuina toimii patterit ikkunan alla,
tai jokin muu systeemi, joka saa lämpimän ilman kiertämään ikkunan
sisäpinnalla.
--
AH
http://www.viipotin.net/aih
http://www.akaanpiha-apu.net
Rauno Kangas
> Mistä voisi johtua että uudehkossa talossa (vm.2005) umpiolasiset (3-krt
> lasit) ikkunat jäätyvät kovilla pakkasilla? Kun -10°C niin ikkunat
> huurtuvat ja kun -20°C niin jäätyvät.
Ikkunoiden huurtuminen/jäätyminen johtuu:
Ulommainen lasi:
1) Lämpövuoto sisäpokassa, lämmin/kortea ilma pääsee kylmään ulkolasiin
käsiksi "tunnetuin seurauksin". Tämä hoituu useimmiten saranoita säätämällä
(pokan keskitys) tai hätätapauksessa isommat tiivisteet vaihtamalla.
2) Ulkopoka liian tiivis, jolloin vähäisempikin ilmavuoto sisäpokassa
aiheuttaa "tunnetut seuraukset". Ulkopuitteen tiivistäminen on yleistynyt
(parempi u-arvo ja ääneneristävyys), mutta ihan kokonaan sitä ei saa
tiivistää - yleensä yläkulmasta puuttuu vaaksan verran tiivistettä ja joskus
näkee niitä itse tiivistetyn "loppuun" ja silloin on taas käsillä "tunnetut
seuraukset".
Keskimmäinen lasi ei saa huurustua - ja jos hurustuu, niin yleensä kyseessä
on umpiolasielementin hajoaminen (lasi halki tai saumat auki).
Sisimmäinen lasi huurustuu tai jopa jäätyy, jos ilma ei pääse kiertämään
ikkunan sisäpinnassa. Erityisesti lattialämmitystaloissa esiintyy aika ajoin
(kovilla pakkasilla ja pikkusenkaan kosteuskuormaa sisällä) sisälasin
kostumista. Sitä voi torjua pitämällä ikkunan kohdalta tavarat aavistuksen
verran seinästä irti. Ikkunoita ei myöskään sais asentaa syvennykseen,
jolloin ikkunan alareunaan muodostusva "ikkunapenkki" heikentää ilmavirtaa
ikkunan alareunassa.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Juha K
Kosteuden tiivistyminen ja sitäkautta jätyminen voi johtua hyvinkin
monenlaisista seikoista.
- Jos sulla on eristyslasit joiden välilistat on alumiinia tai
terästä, niin ne johtavat kylmää läpi, massalista olis parempi.
- Jos on alumiinilistat ulkopuolella, niin eivät toimi lämpökatkona
toisin kuin puulistat.
- Jos liian pienet lasivälit, olis hyvä olla argonilla n. 18-20 mm.
- Kaasut puuttuu ja ei ole selektiivejä?
- Myös sisäilman kosteudella ja painesuhteilla on merkittävää
vaikutusta asiaan.
- Ikkunan alle sijoitettavilla lämmönlähteillä voi lisätä
ilmavirtausta ikkunan pinnalla, lattialämmitys ei oikein riitä.
- Jos ikkunat sijaitsevat syvennyksessä, pahentaa asiaa.
Tuossa muutamia mitä tuli mieleen
T: Juha K
ha...@nosmap.impraktiko.com
..
>- Ikkunan alle sijoitettavilla lämmönlähteillä voi lisätä
>ilmavirtausta ikkunan pinnalla, lattialämmitys ei oikein riitä.
hyvin se on meillä riittänyt, ikkunat eivät ole milloinkaan
huurtuneet, ts. lämpöpattereiden tms. puute ei yksinään
takaa huurtumista.
toki talossa on koneellinen ilmanvaihto ja lisäksi samassa tilassa
isoimpien ikkunapintojen kanssa on ilmalämpöpumppu, joka
osaltaan auttaa ilman liikuttelemisessa.
terveisin,
--
harri
Tapio V.
> Mistä voisi johtua että uudehkossa talossa (vm.2005) umpiolasiset
> (3-krt lasit) ikkunat jäätyvät kovilla pakkasilla? Kun -10°C niin
> ikkunat huurtuvat ja kun -20°C niin jäätyvät.
Mistä jäätyvät? Jos lasien välistä, umpiot eivät olekaan umpioita eli
takuuasia. Jos sisäpinnalta, ovatko ikkunat syvennyksessä tai onko niiden
edessä ikkunalauta? Lämpimän ilman pitäisi päästä virtaamaan ikkunalasia
pitkin.
Tapsa
Lu-lu
ne samat rimpulat, joista m.o.t.:issakin taannoin kerrottiin
ja joissa ei myöskään ollu' mitään vikaa ... vikaa ... vikaa
onhan se nyt (kaikille jo) selvää, ettei hatarilla ikkunoilla
voi korvata ilmanvaihtokojeen tuloilma-puolen propellia
ei sittenkään, vaikka hataruus olis' korvattu rakoventiilillä
Juha K
No otahan rimpula silimä kätteen ja kato tuota Antin kysymystä!
Kyseessähän oli kolmilasinen umpiolasielementti toiselta nimeltään
eristyslasielementti. Enpä vielä ole nähnyt avautuvaa rimpulaikkunaa
jossa olis kolminkertainen erityslasielementti.
T: Juha K
Juha K
wrote:
> "Antti" <a...@osoite.com> kirjoitti
>
> > Mistä voisi johtua että uudehkossa talossa (vm.2005) umpiolasiset (3-krt
> > lasit) ikkunat jäätyvät kovilla pakkasilla? Kun -10°C niin ikkunat
> > huurtuvat ja kun -20°C niin jäätyvät.
>
> Ikkunoiden huurtuminen/jäätyminen johtuu:
>
> Ulommainen lasi:
>
> 1) Lämpövuoto sisäpokassa, lämmin/kortea ilma pääsee kylmään ulkolasiin
> käsiksi "tunnetuin seurauksin". Tämä hoituu useimmiten saranoita säätämällä
> (pokan keskitys) tai hätätapauksessa isommat tiivisteet vaihtamalla.
> 2) Ulkopoka liian tiivis, jolloin vähäisempikin ilmavuoto sisäpokassa
> aiheuttaa "tunnetut seuraukset". Ulkopuitteen tiivistäminen on yleistynyt
> (parempi u-arvo ja ääneneristävyys), mutta ihan kokonaan sitä ei saa
> tiivistää - yleensä yläkulmasta puuttuu vaaksan verran tiivistettä ja joskus
> näkee niitä itse tiivistetyn "loppuun" ja silloin on taas käsillä "tunnetut
> seuraukset".
Nämä vissiin koskee noita MSE ikkunoita (aukeavat), noissa on iso
ilmaväli ulommaisen ja sisimmän lasin välissä, joten niissä ei tuo
kylmä pääse niin herkästi jäähdyttämään sisintä lasia. Kiinteiltä
ikkunoilta vaaditaan paljon ennemmän, kun se kylmä ulkoilma on usein
muutaman sentin päässä siittä sisimmästä lasista.
T: Juha K
Lu-lu
>No otahan rimpula silimä kätteen ja kato tuota Antin kysymystä!
>Kyseessähän oli kolmilasinen umpiolasielementti toiselta nimeltään
>eristyslasielementti. Enpä vielä ole nähnyt avautuvaa rimpulaikkunaa
>jossa olis kolminkertainen erityslasielementti.
sää käsnäsit nyt ihan väärin:
eihän kukaan puhunutkaan mistään avautuvasta akkunasta, vaan vain
tuon uuden akkunan vaakasuoraan yläpuitteeseen jyrsitystä, kapeesta
(korvausilma)rakoventtiilistä - siitä sellasesta (pakkasella) huurteisella
peltiläpyskällä peitettävästä ilmanvuotokohdasta, joka
" ei suinkaan oo' mikkään vahinko " vaan
se on siihen ihan tarkootuksella tehty ... aivan pöljästi tosin
sillä siitä se pakkas-ilma puhaltaa täysillä sisään, olipa tuo onneton
peltiläpyskä sitten auki tahi kii
Juha Hakkarainen
news:45e2e407$0$22520$39db...@news.song.fi...
Itselläni samaa vikaa Domuksen ikkunoiden kanssa. Kysyin asiaa
toimittajalta, mutta eivät ole vielä vastanneet (2 viikkoa kulunut).
Ulkopellitykset minulta vielä puuttuvat.
Mielestäni huurtuminen voisi olla vielä ok (talon rakennusajan kosteus
yms.), mutta että jäätyy tarkoittaa sitä, että lasin sisäläpötila on
pakkasella!
Toni Arte
Mistä välistä ne jäätyvät? Mulla on 2000 valmistunut talo, jossa Pihlan
ikkunat (kokoalumiininen ulkopoka). Yläkerrassa on kolme ikkunaa (kaksi
isoa ja yksi tuuletusikkuna) joiden ulomman lasin sisäpintaan kertyy
vähän jääkukkasia parinkympin pakkasilla. Yläkerrassa on myös pari muuta
samanlaista ikkunaa joilla ei noita ongelmia ole.
Järkeilin että ilmeisesti sisäpokan tiiviste ei ole ihan tarpeeksi
tiivis, varsinkin kun noissa ikkunoissa myös ulkopoka on tiivistetty
kauttaaltaan tiivisteellä jossa on noin 2mm reikiä noin 10cm välein.
Ilmeisesti riittäisi jos ulkopokan tiivisteestä ottaisi pienen pätkän
pois jotta ikkuna ei olisi noin tiivis. Eli mahdollinen kosteus pääsisi
tuulettumaan ulos. Noissa sisäpokissahan on nimittäin reikä,
sälekaihtimet kun piti saada eikä noihin silloin saanut niitä
tehdasasennettuna.
Toinen mielenkiintoinen juttu on se, että kovalla myrskyllä tuulen
alapuoliset ikkunat huurtuvat. Ja tässäkin tapauksessa nimenomaan
ulomman lasin sisäpuolelta. Järkeilin, että kova tuuli tekee suojan
puolelle niin kovan alipaineen että se vetää kosteaa ilmaa sisältä
ikkunoiden väliin ja taas liian tiivis ulkopoka estää kosteuden
tuulettumista ulos. Tuo huurtumisilmiö häviää itsekseen, mutta
viimeisellä kovalla pakkasjaksolla kävin itse kuivaamassa nuo jääkukat pois.
--
Toni
Uljas Vauhti
> Ilmanvaihdossa tulo on suurempi kuin poisto,
> jolloin talo on ylipaineinen.
Mitä sillä on merkitystä.Ikkunahan on tiivis.
--
Uljas
Petri Soini
> Mitä sillä on merkitystä.Ikkunahan on tiivis.
>
Olet tainnut kuunnella ikkunamyyjän puheita liiaksi ;)
Olen huomannut että LTO-koneen
poistosuodattimen tukkeutuminen aiheuttaa uloimman
lasin sisäpinnan huurtumista pakkasella.
Voit itse kokeilla, otat vaikka LTO-koneesi poistopuhaltimen
piuhan irti liittimestä ja katsot, alkaako huurtua.
Pete
Toni Arte
Mulla ainakin on sisemmissä pokissa sälekaihtimien vaatimat reiät. Eivät
ne isot ole, mutta kyllä niistä ilmaa mahtuu kulkemaan. Ks. toinen
kirjoitukseni tästä aiheesta tänään.
--
Toni
Uljas Vauhti
> Olet tainnut kuunnella ikkunamyyjän puheita liiaksi ;)
> Olen huomannut että LTO-koneen
> poistosuodattimen tukkeutuminen aiheuttaa uloimman
> lasin sisäpinnan huurtumista pakkasella.
> Voit itse kokeilla, otat vaikka LTO-koneesi poistopuhaltimen
> piuhan irti liittimestä ja katsot, alkaako huurtua.
Paineella ei ole merkitys, jos ikkuna on tiivis, eli tuloilma tulee
muualta kuin ikkunan raoista.
--
Uljas
Petri Soini
> Se ei johdu paineesta, vaan siitä että ilman kierto vähenee.
Mitenkäs se ilma siellä lämpölasilementin ja uloimman ikkunan välissä
kiertää, jos kerran tiivisteetkin on tiiviit? :)
Kyse oli _uloimman_ ikkunan sisäpinnan huurtumisesta.
> Paineella ei ole merkitys, jos ikkuna on tiivis, eli tuloilma tulee
> muualta kuin ikkunan raoista.
Vaikka panisin LTO-koneen nopeuden minimiin mutta poistosuodatin on
puhdas, ei huurtumista esiinny. Jos sen sijaan panen nopeuden vaikka
täysille, mutta poistosuodatin on tukossa, uloin lasi huurtuu.
Ikkunan tiiviste ei ole _niin_ tiivis kuin kuvittelet. Esim. Karmin
pysty- ja vaakapuun liitoskohdassa tiiviste ei koske karmia koko
matkaltaan. Lisäksi esim. sälekaihtimien asennusreiät eivät ole lainkaan
tiivistettyjä.
(Minulla on osassa ikkunoista sälekaihtimet).
Pete
Uljas Vauhti
> Mitenkäs se ilma siellä lämpölasilementin ja uloimman ikkunan välissä
> kiertää, jos kerran tiivisteetkin on tiiviit? :)
> Kyse oli _uloimman_ ikkunan sisäpinnan huurtumisesta.
>> Paineella ei ole merkitys, jos ikkuna on tiivis, eli tuloilma tulee
>> muualta kuin ikkunan raoista.
>
> Vaikka panisin LTO-koneen nopeuden minimiin mutta poistosuodatin on
> puhdas, ei huurtumista esiinny. Jos sen sijaan panen nopeuden vaikka
> täysille, mutta poistosuodatin on tukossa, uloin lasi huurtuu.
> Ikkunan tiiviste ei ole _niin_ tiivis kuin kuvittelet.
Näin saattaa olla. Eli ikkunan raot ovat sittenkin osa ilmastointia.
--
Uljas
Lu-lu
"Uljas Vauhti" kirjoitti
Lu-lu
> Näin saattaa olla. Eli ikkunan raot ovat sittenkin osa ilmastointia.
no osapa hyvinkin (10%), mutta entäs' jos ne ovatkin
sen köyhän AINOA (ja koko) ilmanvaihto (100%)
PS:
älkääkä - peijoonit - käyttäkä enää "ilmastointi"-termiä, ellei
rimpulaanne oo' ympätty myös jäähdytystä ja kostutusta ...
... tai mantelimassa-sokeri-kuorrutusta
semmone' kun särähtää niin tämmötteen herkkään korvaan ...
Juha K
> älkääkä - peijoonit - käyttäkä enää "ilmastointi"-termiä,
Onhan se hyvinkin ilmastointia kun pelkkää kylmää pukkaa sisään!
Muuten kyllä särähtää aika monesti myös ammattilaisten sekoittamana
nuot termit, siis ilmanvaihto muuttuu ilmastoinniks ku laittaa sinne
jotain jäähdytystä sisään? Mut mikäs se sitten on kun laitetaankin
lämmitystä?
T: Juha K
dWell
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:REhFh.4903$zb6....@reader1.news.saunalahti.fi...
On siinä kuitenkin suodatus, Lu-lu! Ilmastointi on sillon parempi termi.
Lu-lu
> On siinä kuitenkin suodatus, Lu-lu! Ilmastointi on sillon parempi termi.
no tollane' pölynpoisto-paperimassamössö-kennohan se on jo mun
-87 Tojota:ssanikin, sen tuloilmakanavassa - pätkivän propellin takana
eikä sitä kinneriä kukaan oo' siltikään tähän mennessä vielä mikskään
ilmastoiduksi uskonu' ... (ja ainakaan se ei kesällä tunnu semmottelta)
... eikä todennäköösesti kukaan tota usko ees' vastakaan (... miksi?)
joten
sitä on niin p:run vaikee myydä (ainakaan hyvällä voitolla) eteenpäin
kun kaikk' potentiaaliset ostajaehdokkaat edellyttää nykyään jo jottas'
kinnereissäkin on sellane' ... "oikee ilmastointi" - ainaski se jäähdytys
eli
eikö nyt kuitenki' pidettäis' se ilmastointi vain ilmastointina ja
ilmanvaihto edelleenkin vain pelkkänä (antiikkisena?) ilmanvaihtona?
met kun olemme sopineet (rappari-looshi -salaseurassa) ettei pelkkä
potkuri tai ees' pussisuodatinkaan kykene muuttaan primitiivistä
ilmavaihtorimpulaa sentään mikskään ilmastointilaitteeksi ...
julisti:
Vallox-, SunAir, Parmair-, Ilpo-, sun muut "ilmastointi"laitteet ry:n
salainen - mutta näitä määritelmiä innolla väkästävä - rappari-looshi
nos...@supertel.fi
ilmanvaihto = ventilation.
Englanniksi termit on selvemmin toisistaan eroavat.
Conditioning tarkoittaa käsittelyä, muokkausta, vakiontia.
Ilmastoinnin saa siis tehtyä eri laitteella kuin ilmanvaihdon.
Ilmastointilaitteen ei siis tarvitse siirtää ilmaa ulkoa sisälle,
ilmanvaihtolaitteen pitää moiseen pystyä.
Minusta suodatinvempeleet kuuluu taas ilmanpuhdistimiin. Toki
suodatusta on yleensä myös ilmanvaihtolaitteessa, että
ilmastointilaitteessa. Mutta ei ilmanpuhdistintakaan sanota
ilmastointilaitteeksi, ei vaikka se puhdistaisi ulkoilmaa ja toisi sen
sisälle.
Lu-lu
> Ilmastointilaitteen ei siis tarvitse siirtää ilmaa ulkoa sisälle ...
hm ... no "periaatteessa" ikäänkuin ehkä ei , muttas' kyllä se tuo
"conditioning"-kin temppu muuttuu jo melkoisen haastavaksi puuhaksi
heti kun/jos sen käsiteltävän (sisä)ilman CO2-pitoisuus nousee paljo'
yli 2000 ppm:n, joten
mä kyllä suosittelen myös raittiin ilmankin mukaan-ottoa ... ainaski
vähäsen (... ja ainaski' saunassa)
nos...@supertel.fi
... muttei sentään sukellusveneessä tai avaruusaluksessa.
Tosin siellä menee ilma CO2 absobaattorin tai tislausvehkeen läpi, ja
happea lisätään tilalle. Poltettua kalkkia vaan kaappaamaan CO2:-)
Jos ilmastointi ei ole samalla ilmanvaihtolaite, pitää ilmanvaihto
tietty järkätä erikseen, ellei laiteta poltetua kalkkia suodattimiin
ja lisätä happea pullosta.. Urheilijoiden "alppimajassa"
ilmankäsittely lienee rankinta suomalaisista asuinrakennuksista.