Kellarikerroksen kustannukset?
S.L
Osaisiko joku arvioida tai olisiko jollain omakohtaista kokemusta kellarin
kustannuksista?
Eli tarkoitus olisi rakentaa 1½-kerroksinen omakotitalo, pohjapinta-ala
n.100m² (8,5x12m) ja siihen täysimittainen kellarikerros.
Kellarikerrokseen tulisi sauna, pesu-, puku- ja kodinhoitohuone, loput
harraste- ja varastotilaa.
Lämmitysmuodoksi tulisi öljykäyttöinen vesikiertoinen lattialämmitys.
Valettu antura ja perustukset eli siis kellarin seinät Leca-harkoista.
(harkkoja maan pinnalle 4 varvia, pienen pienet ikkunat piisaavat kellariin
meille)
Kellarin korkeudeksi tulisi tämä kerrosneliöitä vähentämätön 220cm.
Kellarin ja 1. kerroksen välisen lattiarakenteen rakennustapa on avoin.
Joko perinteinen ja työläs "lautamuotitus"+valu tai sitten sellainen
"aaltopelti" jonka päälle valu.
Maapohja on moreenia ja maasto tasaista. Maansiirtotyöt lupasi koneen
omistava ystävä tehdä talkootyönä. Aika kova lupaus vai mitä...?
Eli tarkoitus olisi selvittää paljonko palaisi rahaa suhteessa
kellarittomaan ratkaisuun, joka olisi siis muuten samankokoinen
pohjapinta-alaltaan.
Olenhan minä sitä yrittänyt laskea itsekin, mutta kun tuntuu ettei
kuitenkaan osaa ottaa kaikkea huomioon...kaikki apu ja vinkit otetaan
kiitollisena vastaan!
S.L
Markus Peuhkuri
S> Kellarin korkeudeksi tulisi tämä kerrosneliöitä vähentämätön
S> 220cm.
Ilmeisestikin rakennat pk-seudulle (IP-osoitteen
perusteella). Perustuuko tuo "kerrosneliöitä vähentämätön
220cm" tietoon vai huhuun? Ainankin Espoo/Helsinki/Vantaa
ovat julkaisseet "Pientalorakentamisen kerrosalatulkintoja"
-monisteen, jonka mukaan kellarin korkeudella ei ole yhtään
mitään väliä sen mukaan lasketaanko se kerrosalaan vai ei.
Ulkomuistista tila on kellaria joss (tärkeimmät):
- ikkunoiden alarauna vähintään 150 cm kellarin lattiasta
("kellarimaiset")
- 1. kerroksen lattia korkeintaan 150 cm maanpinnasta (jyrkkiä
pengerryksiä ei lasketa)
- tilojen käyttö on kellarimainen (ei esim. makuhuoneita)
- talo on toimiva ilman kellaria eli esim. peseytymistiloja on
muuallakin.
Tuo "sauna, pesu-, puku- ja kodinhoitohuone, loput harraste-
ja varastotilaa" täyttää kellarimaisen käytön kriteerit
edellyttäen, että ainankin suihku löytyy muualta talosta.
Kellarin rakennuskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti
maaperä. Itse luovuimme kellarista, koska sen rakentaminen
olisi ollut kallista ja riskialtista. Kannattaa tarkistaa
esimerkiksi sadevesi- ja jäteviemäröinnin liityntäkorkeus, jos
on kunnallisen viemäröinnin piirissä.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@iki.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
--------------------------------------------------------------------------
Putoamiskiihtyvyys on 68625,369 solmua tunnissa.
Jarmo Laakso
Meillä on Helsingissä valmistumassa kellarillinen 1 1/2 -kerroksinen
talo. Pohja on n 80 m2. Kellarin korkeus on 2,5 m. Homma on kesken,
mutta jotain tiedän:
- harkkoja meni meillä n 1300. Umpiharkkojen hinta on n 14 mk/kpl ja
Lecatherm-harkkojen n 33 mk/kpl. Termoharkkoja voi laittaa normin
mukaan kaksi kerrosta maanpinnan alle. Maanpinnan alle tulee
ulkoseinälle vesieristys ja styrox, joka on yllättävän kallista (n
10-20/levy taisi olla 1m x 1,2 m).
- Lisäksi raudat 6 m salko n 10 mk. Maanpaineseinille jopa kaksi per
harkko. Valmislaastia menee n 1000 kg/200 harkkoa. Meillä vähän yli 11
säkkiä. Hinta n 300-400 mk/säkki. Halvempaa olisi tietysti sotkea itse
hiekasta, varsinkin jos sieltä kuopasta tulisi sopivaa.
- Meillä jouduttiin ajamaan hiekkaa pois, mikä on aika kallista, jos
se menee kaatopaikalle. Itse asiassa kuljetus maksoi enemmän kuin
kaivuri (n 20000 sepelinajoineen. Kaivuri n 10000)
- Lattiavalua ei ole vielä tehty, mutta se voisi olla n 4000-5000
töineen. Sisäseinät puuttuvat samoin.
- Kellarin korkeus riippui meidän loivalla rinnetontilla
sadevesiviemärin poikkeuksellisesta padotuskorkeudesta, jonka takia
piti tehdä aika korkealle. Tulee helposti viljankuivaajan näköiseksi,
varsinkin, jos talo on muuten korkea.
- Naapuritalon kellarissa ulko-ovi on kellarissa, ja sen takia käytävä
menee rakennusoikeudesta pois.
- Portaat joutuu tietty ostamaan. Varaa 10000-30000
- Alakertaan voi joutua tekemään pilareita tai kantavia seiniä, joista
voi tulla muutamia tonneja lisää. Meillä metallipilarien ja palkkien
raudat maksoi 4000. Kantava seinä olisi ollut loppujen lopuksi
yksinkertaisempi, kun ne pilarit rajoittaa kellarin käyttöä kuitenkin.
- Kellarin seiniä joutuu kai oikaisemaan.
- Säädöksen tuntuvat riippuvan rakennusluvan esittelijästä aika
paljon. Yksi pelotteli, että alimman kohdan seinää voi jouta
peittämään, niin, että yli puolet on maan alla. Loppujen lopuksi ei
ollut mitään ongelmia, kun esitteljä olikin toinen henkilö.
Jarmo Laakso, Okmetic Ltd
(firstn.lastn-at-company.com)
R.D
meillä on just valmistunut kellarillinen omakotitalo, pohjalaatta on 132 m2.
Olen tarkasti seurannut kustannuksia ja voin antaa jotain tietoja niistä
sinulle.
Kellariseinät tehtiin Leca-harkoista, sen ulkopinta eristettiin 50 mm maan
alle ja ylimmät kerrokset Leca-Therm harkoista. Tontti on rinnetontti joten
toinen pitkäseinä on kokonaan maan yllä. Kellarin sisäpuoleen koolattiin 50
mm ja tehtiin lisäeristys siihenkin. Huonekorkeus on 230. Kellariseinien
materiaalikustannukset tuli maksamaan 45000 mk. Perustukset ja kellarin
lattiaan meni 17000 mk. Välipohja oli tarkoitus valaa, mutta tuli niin
yllättäen kylmää niin päätettiin tehdä puusta, myöhemmin olen ollut todella
tyytyväinen tähän ratkaisuun. Siinä on etunsa myöhemmin jos jotain halutaan
lisää tai muuttaa. Valettuun välipohjaan oli laskettu 45000 mk ja
puuvälipohjaan menikin vain 19.000 mk mukaanlukien lattialevyt(huom vain
ainekustannukset). Siinä on myös huomioitavaa että tarvittiin 3 teräspalkkia
joka on laskettu mukaan. Kantaviin väliseiniin meni 5300 mk (kaikki kantavat
muurattiin). Kaikkien sisäpintojen ainekustannukset (myös yläkerros) tuli
maksamaan 53000 mk josta suunnilleen puolet meni kellariin.
Väliseinämateriaalia tuli talopaketin kanssa levyt ja puutavaraa, tosin
jouduin ostaa lisää levyjä kellariin mutta muuten tähän kuuluu pakkelit,
maalit, kaakelit, kosteuseristeet, tapetit, listat, Halltexit ja
kattopanelit, lattiamatot ja parketti olohuoneeseen. Koko kellari on
asuintilaa ja siellä on lattialämmitys, sen hinta ei ole tässä mukana mutta
sehän on helposti laskettavissa neliötä kohti.
Olemme todella tyytyväisiä tähän ratkaisuun ja voin suositella myös
muillekin jos on sopivaa tontti kellariratkaisuun.
Toivottavasti sait jotain apua näistäkin.