Maalämmön keruuputkisto vesistön pohjaan
Mika
Puntaroin monien muiden tavoin sopivinta lämmitysjärjestelmää
taloomme. Maalämpö on luonnollisesti varteenotettava vaihtoehto mutta
investointikustannuksetkin ovat omaa luokkaansa.
Olen lueskellut ja ottanut selvää asioista mutta löytäny erittäin
vähän käyttäjien kokemuksia maalämmöstä kun keruuputkisto on vesistön
pohjassa.
Kuvittelisin että saavutettava hyötysuhde on parhaimmillaan tällöin,
onko näin ? Tuleeko jollakulla mieleen jokin mahdollinen haittatekijä
joka olisi hyvä ottaa huomioon. Kuvittelen myös saavuttavani joitain
säästöjä kun en tarvitse porakaivoa enkä keruuputkiston maahan
upottamista.
Kaikki mielipiteet ja etenkin kokemukset ovat kullanarvoisia.
Ilkka Maatta
> pohjassa.
Miksi sitä putkea pitäisi "haudata" vesistön pohjaan?
Eikö riittäisi kun otto- ja paluuputken vetää jäätymisrajan alapuolelle
ja imee veden lämmönvaihtimeen sellaisenaan.
Säästää putken asennuksen ja materiaalin hinnan.
Tapio Viljava
"Ilkka Maatta" <ilkka....@luukku.com> wrote in message
news:bonoj8$8lg$1...@pete.fi.eu.org...
> Miksi sitä putkea pitäisi "haudata" vesistön pohjaan?
> Eikö riittäisi kun otto- ja paluuputken vetää jäätymisrajan alapuolelle
> ja imee veden lämmönvaihtimeen sellaisenaan.
> Säästää putken asennuksen ja materiaalin hinnan.
Lähinnä voisi kuvitella tulevan korroosio-ongelmia, kun uutta hapekasta
vettä syötetään systeemiin jatkuvasti. Vesistöstä riippuen saattaa
ongelmaksi tulla myös vaihtimen likaantuminen ja siitä seuraava tehon lasku.
Tapsa
Walter Kotiaho
> Miksi sitä putkea pitäisi "haudata" vesistön pohjaan?
Järkevintä olisi ehkä kiinnittää putkeen painoja tasaisin välimatkoin
siten, että painot pitäisivät putken vesistön pohjassa. Putken voisi
sitten kirjaimellisesti heittää vesistöön. Putken pitäisi olla
tietysti joustavaa materiaalia.
--
Walter
Ilkka Sorsa
"Mika" <ma...@jippii.fi> kirjoitti viestissä
news:9c1d2117.03111...@posting.google.com...
www.sulpu.fi on paikka josta löytyy pintapuolista tietoa mm. juuri
vesistöstä lämpöä siirtävästä järjestelmästä.
Mielipide:
Näennäinen helppous siinä kyllä on, mutta kun se putki pitää painottaa melko
tiheästi (muotti- ja valutöitä) ja sitä putkea kannattaa mitoittaa melko
reilusti sen takia ettei putken ympärys mene jäähän (ei oteta lämpöä liikaa
metriltä) niin maksaako vaivaa. Miettii vaikka kolmen-neljän metrin välein
paino ja putken _asentaminen_ pohjaan. Sukeltaja?
Siinä on todennäköisesti kuitenkin jonkinlainen maankaivuu-urakka putkien
maahankaivuun ja maasta veteen siirtymisen osalta joten samalla energialla
sen laatii suoraan maahan. Oletan, että jos rantaviivaa löytyy, löytynee
myös maa-alaa. ?
Kaivuri otti minulta muistaakseni noin 500? (2x10h) noin 650 metrin
upottamisesta joten kustannus ei ole niin suurensuuri. Paljon riippuu kyllä
kaivurikuljettajan ahneusasteesta ja tietyssä mielessä rehellisyydestä.
Mietin itsekin aiemmin veteenupottamista (toinen paikka kuin tämä jossa nyt
asutaan) mutta matalahko joki ei oikein olisi antanut myöden.
Maalämmön todelliset perustamiskustannukset alkavat omalla kohdalla
realisoitua.. Ei pumpun saati putken hankkimis- ja asennuskustannukset niin
mitään, mutta putkimies toimitti neljän aanelosen erittelyn asennuksistaan
ja edellytti maksua. Takaisinmaksuaikataulu muuttui mielessä vähän
toisennäköiseksi.. Luulen silti, että hankinta kannatti vaikken sen
kannattavuutta oikeasti ikinä ole edes laskenut. Siitä pitää huolen
tämänhetkinen suoran sähkön 39MWh vuosikulutus.
-Ilkka
-Ilkka.
Osku
Itselläni ei ole kokemusta asiasta, tuskinpa hyötysuhteessa eroa on,
mutta nuo porakaivo- tai kaivuukustannukset kyllä säästyy. Rannassa
tietysti joutunee kaivelemaan.
Osku
Ilkka Haapavirta
> Näennäinen helppous siinä kyllä on, mutta kun se putki pitää painottaa
melko
> tiheästi (muotti- ja valutöitä) ja sitä putkea kannattaa mitoittaa melko
> reilusti sen takia ettei putken ympärys mene jäähän (ei oteta lämpöä
liikaa
> metriltä) niin maksaako vaivaa. Miettii vaikka kolmen-neljän metrin välein
> paino ja putken _asentaminen_ pohjaan. Sukeltaja?
Tuttavalla on tontti kosken rannalla (!) ja lämmönkeruuputkisto virtaavassa
vedessä, joten tuota jäätymistä ei tarvitse pelätä.
Putken painotus oli sitäkin tärkeämpää, ettei virtaava vesi liikuttele
putkea ja kohota sitä perhokalastajien ja mahdollisten veneilijöiden
riesaksi.
Ilkka
Tapio Viljava
"Osku" <pos...@jippii.fi> wrote in message
news:fe5ee636.03111...@posting.google.com...
> Kysyjä tuskin tarkoitti kierrättävänsä järvivettä putkissaan...
Niin ei kysyjä, mutta seuraava vastaaja: "Eikö riittäisi kun otto- ja
paluuputken vetää jäätymisrajan alapuolelle
ja imee veden lämmönvaihtimeen sellaisenaan.
Säästää putken asennuksen ja materiaalin hinnan."
Näin minä ainakin ymmärsin.
Tapsa
Mika
> Eikö riittäisi kun otto- ja paluuputken vetää jäätymisrajan alapuolelle
> ja imee veden lämmönvaihtimeen sellaisenaan.
> Säästää putken asennuksen ja materiaalin hinnan.
Ei tule ainakaan minun lämmönvaihtimessa kiertämään järvivesi, oli
putket sitten missä hyvänsä, suljetuista järjestelmistä ymmärtääkseni
kysymys tai sitten olen todella hakoteillä.
Mika
> maahankaivuun ja maasta veteen siirtymisen osalta joten samalla energialla
> sen laatii suoraan maahan. Oletan, että jos rantaviivaa löytyy, löytynee
> myös maa-alaa. ?
Onko sallittua/järkevää kierrättää keruuputkistoa jätevedenkäsittelyä
varten tehdyssä kanaalissa ?
Esim tapauksessani talon minimietäisyys rannasta on 40m, eli
jonkinmoinen kaivuuhomma ennenkuin putki on järvessä, siksi juuri
kyselin että onko olemassa mitään syytä miksi putkea kannattaisi
ehdottomasti järveen ylipäätään vetää ? Maata on kyllä riittävästi
käytettävissä.
Hullu ajatus?: Eikös SAKO kaivon ympäristö ole jonkun verran muuta
maata lämpöisempi, olisiko järkevää kierrättää putkea sen ympäri,
tietysti huolehtien putken suojauksesta.
Juha Ruismäki
> Onko sallittua/järkevää kierrättää keruuputkistoa jätevedenkäsittelyä
> varten tehdyssä kanaalissa ?
Ei siitä kanaalista paljon lämpöä kannata ottaa, ettei se viemäri
vedä jäähän. Esim. kallioinen paikka voidaan varmaan hyvin
eristettynä tuollaisessa ylittää.
> Esim tapauksessani talon minimietäisyys rannasta on 40m, eli
> jonkinmoinen kaivuuhomma ennenkuin putki on järvessä, siksi juuri
> kyselin että onko olemassa mitään syytä miksi putkea kannattaisi
> ehdottomasti järveen ylipäätään vetää ? Maata on kyllä riittävästi
> käytettävissä.
Putkea tarvii vähemmän, kun vesistöstä lämpöä saadaan
enemmän putkimetriä kohden. Putken vetämisestä ja ankkuroinnista
ei ole kokemusta niin että en osaa sanoa kumpi on halvempaa
ja helpompaa, maahan kaivaminen vai pohjaan upottaminen.
> Hullu ajatus?: Eikös SAKO kaivon ympäristö ole jonkun verran muuta
> maata lämpöisempi, olisiko järkevää kierrättää putkea sen ympäri,
> tietysti huolehtien putken suojauksesta.
Taas on se riski, ettei sakokaivot sitten vedä jäähän.
Luultavasti sakokaivon tuottama lämpö on niin pientä,
ettei tuollaisten viritysten rakentaminen välttämättä
maksa vaivaa.
Juha
Jyrki Sandt
"Walter Kotiaho" <vkot...@kosh.hut.fi> kirjoitti
viestissä:kw3k768...@kosh.hut.fi...
Eräs maalämmön todellinen ammattilainen (ei mikään lämpöpumppujen
myyntitykki vaan alan insinööritston vetäjä)
sanoi mielipiteenään, että maalämpö olisi määrättävä lailla
pakolliseksi paikoissa, joissa keruuputkisto on mahdollista
laittaa veteen.
Hieman kärjistetty toteamus kenties, mutta vesistö on
keruuputkistolle todella hyvä paikka.
Lämpötila aina vähintään +4 astetta.
Vettä oltava riittävästi, pieni lampi saattaa jäätyä umpeen.
Joki on ok, joskin vesi ei ole koskaan niin lämmintä kuin järvessä.
Painot on mitoitettava sen mukaan, että putken ympärille
saattaa kertyä jäätä lopputalvesta (jää on huomattavasti
kevyempää kuin vesi).
Eräs ratkaisu on kuulemma betoniset ratapölkyn tapaiset painot.
Leveyttä reilu metri ja molemmissa päissä rautalenkit,
joihin menevä ja tuleva putki kiinnitetään.
Putkisto muodostaa siis kapean ja pitkän lenkin.
Olisiko helpointa tehdä jäälle kevättalvella?
Kesällä vaatii varmaan pari venettä.
Jyrki
Kalevi Hautakangas
ei siitä ole paljon iloa , kun ajatellaan lämpöpumpun hyötysuhdetta.
Mm. Imatrankoskessa on joskus mitattu -7 astetta pakkasta ja vesi virtasi!
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:kI%rb.2359$k4.5...@news1.nokia.com...
Nestori M
tontissa riitti pinta-alaa ja sitä piti vielä nostaa sen verran, ettei
tarvinnut kokonaan upottaa putkea kaivamalla. Järveen upottamisessa taas oli
epävarmuutta ilman hyviä referenssejä.
Jälkeenpäin arvelen, että kustannusero jäi varsin pieneksi näillä
vaihtoehdoilla, ellei jopa maahan hautaamisen eduksi. Vesistössä pelotti,
että putkeen kasvaa kunnon jääkerros lisäämään nostetta, ja jos putki
painojen välistä on noustakseen pintaa kohti, saattavat painojen
kiinnitykset luistaa, jolloin putkea ei pidättele mikään.
En keksinyt nippusidettä varmenpaa kiinnitystapaa. Jos sellaisia
rosterimalleja löytäisi riittävän pitkänä, voisivat ne upota
siniraitaputkeen sen verran, etteivät luistaisi. Muovisiin en uskaltaisi
luottaa vuosikymmenien investoinnissa.
Kun kerran vesistö on vaihtoehtona, saattaa maaperäkin olla kosteaa. Ainakin
mulla on niin. Keruuputkistoa tuli upotettua 200 m2 taloa varten 350m, mikä
oli järveä varten mitoitettu määrä. Hyvin se on riittänyt rantaniityssäkin.
Tiedä sitten, olisiko järvi antanut paremman hyötysuhteen.
Järviupotuksessa eräs pumppukauppias suositteli eristämään järvestä palaavan
putken, jottei lämpöä huku maaperään. Kun matka talosta järveen on 25m,
olisi tuo saattanut olla järkevää. Toisaalta ja varsinkin, jos matka on
pitempi, voisi eristämättömästä paluuputkesta olla se hyöty, että kesällä
maaperä lämpiää putken ympärillä tuntuvasti. Kesällähän maaperän ja pienen
järven lämpötilaero voi olla toistakymmentä astetta, vaikka se suurimman
osan vuotta on melko vähäinen.
Voisi ajatella, että putken jakaisi tasan maaperän ja järven kesken, ja
pitäisi maapiirin kierron kesällä myös kompuran seisoessa päällä varaamassa
lämpöä vedest maahan. Ylimääräisellä pienitehoisella pumpulla saattaisi
kannattaakin, kun vielä saisi käännettyä virtauksen suunnan päinvastaiseksi
kompuran käyntijaksojen mukaan.
Järvivetä en kierrättäisi maapiirissä ilman suljettua kiertoa, sillä
jäätymisvaara on melkoinen. Vaikka järvi on sula, lähtee neste asteen pari
pakkasen puolella maapiiriin. Ainakin maapiirin pumppu pitäisi pitää
jatkuvasti käynnissä.
piiska
virtaavassa
> vedessä, joten tuota jäätymistä ei tarvitse pelätä.
Eihän lämpöliike veden jäätymispisteessä lopu??
Marko Hantula
Eikos noissa putkissa kierra alkoholipohjainen neste ja talosta ulospain
lahtevan nesteen lampotila ole jotain -25C tms? Koko systeemihan
perustuu lahtevan ja tulevan nesteen mahd suureen lampotilaeroon, eiko?
marko
Mika
> lahtevan nesteen lampotila ole jotain -25C tms? Koko systeemihan
> perustuu lahtevan ja tulevan nesteen mahd suureen lampotilaeroon, eiko?
Näin olen ymmärtänyt kun kyse suljetusta järjestelmästä. Seoksia on
useampia joista valita, kalliimmat parempia lämmönjohtavuuksiltaan jne
jne, ainakin mainosten mukaan. On näköjään avoimiakin järjestelmiä
joissa voidaan kierrättää ihan puhdasta vettä lämmönvaihtimen läpi,
mutta tällöin putkisto pitäisi olla porakaivossa, eikä sittenkään
ilmeisesti kovin suositeltava vaihtoehto.
/Satunnaisen hapuilun tulokset Internetissä
Ilkka Sorsa
"Marko Hantula" <ma...@coriolisnet.com> kirjoitti viestissä
news:d1c2ab88.03111...@posting.google.com...
Miinus 15 astetta pitäisi maalenkin nesteen kestää (tällä hetkellä tulevan
nesteen lämpö on jotain kahdeksan ja lähtevän hieman alle neljä, joten aivan
huikeita lämpöeroja ei ainakaan meillä synny), mutta kyse on käsittääkseni
siitä että jäätä muodostuu vesistöön tarjottavan putken pinnalle. Ja
suurissa määrin se tiemmä eristää jolloin lämmön siirtyminen nestekiertoon
heikkenee. Putkiston pituusmitoitus- ja asennussyvyyskysymys.
-Ilkka