sokkelin, alapohjan ja seinän liittymä
Antti
Millainen olisi hyvä sokkelin, alapohjan (maanvarainen laatta) ja
ulkoseinän liittymä? Pitäisikö (kyllästetty) alajuosu olla lattiapinnan
tasalla, alapuolella, vai yläpuolella? Miten estää kylmäsillan
muodostuminen? Miten laittaa lattian ja sokkelin eristeet (finnfoam?)
jotta rakenne olisi mahdollisimman hyvin lämpöä eristävä?
Antti
ove
no nyt teit jo tosi vaikean ...
katsotaanpa mitä "asiantuntijaraadista" irtoaa ...
... ja mieluiten myös leikkauskuvien kera ... kiitos ! Heh...heh !
ja tumpelot älköön turhaan ... edes yrittäkö
sillä tää ei oo mikään läpihuutojuttu
Rauno Kangas
viestissä:bvfhhr$l5i$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> ja tumpelot älköön turhaan ... edes yrittäkö
> sillä tää ei oo mikään läpihuutojuttu
Pakko yrittää tuollaisen rohkaisun jälkeen:
Perustusliittymässä kosteus- ja lämpötekniikka
lyövät toisiaan korville. Perustuksen yläpinta
pitäisi lämpöteknisin perustein upottaa mahdol-
lisimman syvälle ja kosteusteknisin perustein
se ei saisi sijaita alempana kuin lattia.
Itse sain piirtää yhdelle talotoimittajalle koko
rakennejärjestelmän "tabula rasa" ja tulos
on nähtävissä, jos linkki suostuu toimimaan:
http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas/kuvat/perustus.jpg
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
==============================
Taloapu Rauno Kangas
Lähdetie 26 B
40530 JYVÄSKYLÄ
Puh 044-5389711
Fax 014-3722434
taloapu.ra...@kolumbus.fi
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
==============================
ove
> rakennejärjestelmän "tabula rasa" ja tulos
> on nähtävissä, jos linkki suostuu toimimaan:
>
> http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas/kuvat/perustus.jpg
pahus ... linkki kyllä toimii
mutta kuva ei suostu aukenemaan ... vain sen ikoni.jpg näkyy
olisi ollut niin mielenkiintoista ...
puuttuukohan multa jokin ohjelma ?
Rauno Kangas
viestissä:bvg30b$erp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Minulla on sellaisnen suodin siellä, että nimimerkit ei pääse käsiksi :-)
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
viestissä:bvg1pd$dd7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:bvfhhr$l5i$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > ja tumpelot älköön turhaan ... edes yrittäkö
> > sillä tää ei oo mikään läpihuutojuttu
>
> Pakko yrittää tuollaisen rohkaisun jälkeen:
>
> Perustusliittymässä kosteus- ja lämpötekniikka
> lyövät toisiaan korville. Perustuksen yläpinta
> pitäisi lämpöteknisin perustein upottaa mahdol-
> lisimman syvälle ja kosteusteknisin perustein
> se ei saisi sijaita alempana kuin lattia.
Tuohon lienee syytä jatkaa, että talojen massavalmistajat
eli nk. talopakettitoimittajat valiytsevat yhden perusratkaisun
ja sitä sitten pyrkivät käyttämään kaikissa oloduhteissa.
Perusmuurin yläpinnan korkeus suhteessa lattialaatan
pintaan vaihtelee maanvaraisissa laatoissa yleisimmin
välillä 0 mm ... -160 mm ja rossipohjaisissa ratkaisuissa
hieman vielä alempana (viimeeksi itse piirsin leikkauksen,
jossa ulkoseinärunko lähti tasolta -207 mm ja rossipohjan
alla oleva juoksu tasolta -407 mm).
Aina kun alaohjauspuu on alempana kuin maanvarainen
laatta, sen kosteudensietoon kannattaa panostaa (=paine-
kyllästetty).
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
viestissä:bvg3a3$f63$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > pahus ... linkki kyllä toimii
> > mutta kuva ei suostu aukenemaan ... vain sen ikoni.jpg näkyy
Vakavasti puhuen, en itsekään saanut sitä toimimaan,
muuten kuin siten, että latasin linkin kohteen omalle
koneelle. Meikäläinen näyttää olevankin kapea-alaisempi
osaaja kuin kuvittelinkaan :-)
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
melkein kaikkien alojen erityisasiantuntija
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
Ongelmana oli jpg-tiedoston väriformaatti. Selaimet kaipaavat lähinnä RGB:tä
ja kuva oli CMYK.
Kuvaformaatti korjattu ja toimii nyt.
Kiitos JR:lle oppitunnista (nyt vaihtui jo pullakin leivoksiin :-)
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas.
Antti
tulisi olla maanvaraisen betonilaatan yläpuolella. Ratkaisu on huono, koska
"normaalilla rakennustavalla" rakenteen tiiviys jää huonoksi (=tuuli
puhaltaa sisään).
Ympäristöministeriön julkaisemassa C2:n selitysteoksessa Ympäristöopas 51 on
vedetty kuitenkin hieman takaisin. Sen mukaan aluspuu voi olla myös
betonilaatan vieressä. Tämä on minunkin mielestä hyvä ratkaisu. Aluspuun ja
sokkelin välistä ei saa unohtaa kosteuskatkoa (huopa tms).
Astetta vaikeammaksi tilanne muuttuu, jos on tiilinen ulkoverhous. Löytyykö
tallaiseen hyviä ehdotuksia? Tiiliverhouksen takaa pitää johtaa vuotovedet
ulos vedenohjaimella, mutta aluspuulle pitää jättää kuivumismahdollisuus.
Em. Ympäristöoppaassa on esitetty porrastettu ratkaisu, mikä on kyllä ihan
hyvä, mutta hankala toteuttaa.
Terveisin Antti
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:bvg3ie$fge$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Petteri Soikkonen
news:bvg1pd$dd7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Itse sain piirtää yhdelle talotoimittajalle koko
> rakennejärjestelmän "tabula rasa" ja tulos
> on nähtävissä, jos linkki suostuu toimimaan:
>
> http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas/kuvat/perustus.jpg
Mihin väliin tuossa ratkaisussa tulee radon-suoja eli bitumikaista?
Ilmeisesti alaohjauspuun ja muovin alle?
Ja mitä lämpötalouteen tulee, alaohjauspuut pitäisi olla asennettaessa
kuivia, ettei niiden päiden väliin (märkien puiden kuivuessa) tule rakoja.
Meillä tuli suurimmillaan lähes 5mm raot. Tiedä sitten paljonko asialla on
merkitystä, kun alaohjauspuu on 50mm styroxin takana.
Petteri
Rauno Kangas
viestissä:bvm63a$uf7$1...@news.tsd.tieto.com...
> Mihin väliin tuossa ratkaisussa tulee radon-suoja eli bitumikaista?
> Ilmeisesti alaohjauspuun ja muovin alle?
Alajuoksun alle tuossa kuvan ratkaisussa tulee
bitumihuopakaista + JP-talotiiviste, mutta vain
kosteutta vastaan. Jos radon-suojausta tarvitaan,
sitä tarvitaan muualla kuin alajuoksun alla.
> Ja mitä lämpötalouteen tulee, alaohjauspuut pitäisi olla asennettaessa
> kuivia, ettei niiden päiden väliin (märkien puiden kuivuessa) tule rakoja.
> Meillä tuli suurimmillaan lähes 5mm raot. Tiedä sitten paljonko asialla on
> merkitystä, kun alaohjauspuu on 50mm styroxin takana.
Alajuoksun päiden välissä 5 mm raot ?!? Taitaa
tarvita muutakin virhettä kuin märkää puuta
tuollaisen raon synnyttämiseen, sillä puun
pituussuuntainen kosteuseläminen on ihan
olematonta.
> Petteri
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Petri Kärhä
Rauno Kangas wrote:
> Alajuoksun alle tuossa kuvan ratkaisussa tulee
> bitumihuopakaista + JP-talotiiviste, mutta vain
> kosteutta vastaan. Jos radon-suojausta tarvitaan,
> sitä tarvitaan muualla kuin alajuoksun alla.
Kuvassasihan seinän höyrysulku jatkui ehjänä lattian alle styrox-levyjen
väliin. Tämä toimii radon-suojauksena.
Pete
Petteri Soikkonen
> Alajuoksun päiden välissä 5 mm raot ?!? Taitaa
> tarvita muutakin virhettä kuin märkää puuta
> tuollaisen raon synnyttämiseen, sillä puun
> pituussuuntainen kosteuseläminen on ihan
> olematonta.
Ehkäpä sitten niin, silloinhan raot eivät onneksi enää levene (tiivistin ne
nimittäin).
Mutta kyllä se alaohjauspuu on syytä kuivaa olla.
Petteri
Petteri Soikkonen
news:bvnip9$k6c$1...@epityr.hut.fi...
> Kuvassasihan seinän höyrysulku jatkui ehjänä lattian alle styrox-levyjen
> väliin. Tämä toimii radon-suojauksena.
Niin varmaankin toimii. Meillä kuitenkin hoidettiin radon-suojaus siten,
että alaohjauspuun alle tuleva bitumikermi oli kohtuullisen leveää (ehkä
jotain 30-40cm) ja se ylsi sokkelin päältä sisäpuolelle styroxien päälle.
Seinästä tuleva muovi tuli bitumikermin päälle ja yhdessä ne varmaan
hoitavat hienosti radonsuojauksen (jolle ei meidän savimaatontilla tosin
taida olla edes tarvetta).
Petteri
Antti
: Pakko yrittää tuollaisen rohkaisun jälkeen:
: Perustusliittymässä kosteus- ja lämpötekniikka
: lyövät toisiaan korville. Perustuksen yläpinta
: pitäisi lämpöteknisin perustein upottaa mahdol-
: lisimman syvälle ja kosteusteknisin perustein
: se ei saisi sijaita alempana kuin lattia.
Eli korotetun sokkelin reunan (valesokkelin) voi siis unohtaa? Eräs RI
suositteli sitä, koska silloin lattian alareunaan jää 'suojaan', eikä
tuuli vihellä alaohjauspuun alta läpi.
: Itse sain piirtää yhdelle talotoimittajalle koko
: rakennejärjestelmän "tabula rasa" ja tulos
: on nähtävissä, jos linkki suostuu toimimaan:
: http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas/kuvat/perustus.jpg
Miksi sisäpintaan tuleva eriste on kahdessa osassa? Alaohjauspuun vieressä
on pieni kaistale, ja vähän vieressä alapuolella korkeampi levy. Voisiko
ne olla yhtä levyä?
Voiko tuollaisen tehdä yhtä hyvin harkoista, kuin paikalla valettunakin?
Jälkimmäisen olen todennäköisesti tekemässä. Kunnollisella vanerimuotilla
tehtynä valetusta saisi suoraan tasaisen pinnan. Harkkojen saumat kun
tuppaa näkymään ikävästi, ja yllättävän monesti näkee putoilevia
rappauksia.
Antti
Rauno Kangas
viestissä:bvq6gf$9u0$2...@juuri.cc.lut.fi...
> Miksi sisäpintaan tuleva eriste on kahdessa osassa? Alaohjauspuun vieressä
> on pieni kaistale, ja vähän vieressä alapuolella korkeampi levy. Voisiko
> ne olla yhtä levyä?
Se on työtekninen kommervenkki. Yleisimmillään harkkomuuri on viisi varvia
eli tasan metrin korkuinen, mikä passaa solumuovin mittoihin Toinen peruste
on työjärjestys: sokkeli, sisäpinnan eriste, täytöt, pystyrunko, eristeet
koolaukset ja se kapea solumuovi, höyrynsulku, lattiaeristeet, laatta, ...
Se solumuoviosa, joka tulee perustuksen yläpinnan yläpuolelle ei pysy kovin
hyvin ehjänä, joten sen asentaminen ennen täyttöä ja runkoa ei ole kovin
hyvä ajatus. Lisäksi sisäpuolisen eristyksen tekeminen yhtenä levynä
edellyttäisi rungon ja sokkelin sisäpintojen samaan linjaan laittamista,
mikä taas asettaa perustuksen tarkkuusvaatimukset hieman uuteen uskoon.
> Voiko tuollaisen tehdä yhtä hyvin harkoista, kuin paikalla valettunakin?
Jep.
> Jälkimmäisen olen todennäköisesti tekemässä. Kunnollisella vanerimuotilla
> tehtynä valetusta saisi suoraan tasaisen pinnan. Harkkojen saumat kun
> tuppaa näkymään ikävästi, ja yllättävän monesti näkee putoilevia
> rappauksia.
Kyllä kait betoninen on aina betoninen. Harkkojen puolesta puhunee
kustannukset (en ole itse laskenut, mutta kuullut sanottavan) ja
onnistumisen todennäköisyys (esim. pullistuma betonimuotissa tuottaa
melkoisen korjausongelman).
> Antti
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
viestissä:bvq6gf$9u0$2...@juuri.cc.lut.fi...
> suositteli sitä, koska silloin lattian alareunaan jää 'suojaan', eikä
> tuuli vihellä alaohjauspuun alta läpi.
Valehteleminen on ruma tapa :-) Valesokkelin nimikin paljastaa sen
todellisen luonteen. Kunnon sokkelia ei korvaa mikään ja onneksi
valesokkelien käyttö onkin lopetettu kauan sitten.
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Antti
: "Antti" <n...@spam.invalid> kirjoitti
: viestissä:bvq6gf$9u0$2...@juuri.cc.lut.fi...
:> Miksi sisäpintaan tuleva eriste on kahdessa osassa? Alaohjauspuun vieressä
:> on pieni kaistale, ja vähän vieressä alapuolella korkeampi levy. Voisiko
:> ne olla yhtä levyä?
: Se on työtekninen kommervenkki. Yleisimmillään harkkomuuri on viisi varvia
: eli tasan metrin korkuinen, mikä passaa solumuovin mittoihin Toinen peruste
: on työjärjestys: sokkeli, sisäpinnan eriste, täytöt, pystyrunko, eristeet
: koolaukset ja se kapea solumuovi, höyrynsulku, lattiaeristeet, laatta, ...
: Se solumuoviosa, joka tulee perustuksen yläpinnan yläpuolelle ei pysy kovin
: hyvin ehjänä, joten sen asentaminen ennen täyttöä ja runkoa ei ole kovin
: hyvä ajatus. Lisäksi sisäpuolisen eristyksen tekeminen yhtenä levynä
: edellyttäisi rungon ja sokkelin sisäpintojen samaan linjaan laittamista,
: mikä taas asettaa perustuksen tarkkuusvaatimukset hieman uuteen uskoon.
Ok. :) Olisiko tuohon levyjen saumaan syytä laittaa uretaania tai
vastaavaa? Se on ilmeisesti kuitekin se herkin paikka fuskaamaan lämpöä?
Antti
Antti
: "ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti
: viestissä:bvfhhr$l5i$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
:> ja tumpelot älköön turhaan ... edes yrittäkö
:> sillä tää ei oo mikään läpihuutojuttu
: Pakko yrittää tuollaisen rohkaisun jälkeen:
: http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas/kuvat/perustus.jpg
: RAKENTAVIN TERVEISIN
: RI Rauno Kangas
Kiitokset, Rauno, kuvasta ja tiedoista. Ei ollut tarkoituksena tehdä
vaikeaa kysymystä. Vaan kun talotoimittajien myyntitykkien puheet 'juu
meillä kyllä on hyvät valmiit detaljikuvat' ei oikein vakuuta. Eräskin
väitti, että höyrynsulkupahvista ei ole pitkäaikaisia kokemuksia.
Muovista muka on.. No, mitäs niissä 50-luvun taloissa käytettiinkään..
;) Lähempänä se tervapahvi kaiketi nykypahvia on, kuin muovia. Mutta se
on toinen juttu se.
Antti
Rauno Kangas
viestissä:bvqhat$hgc$1...@juuri.cc.lut.fi...
> Ok. :) Olisiko tuohon levyjen saumaan syytä laittaa uretaania tai
> vastaavaa? Se on ilmeisesti kuitekin se herkin paikka fuskaamaan lämpöä?
Vanha kansa tapasi sanoa: Vara on viisautta eikä vahingon enne.
Aivan varmasti sitä parempi mitä tiiviimpi. En kuitenkaan usko, että
erillinen uretaani kovinkaan tarpeellinen.
piiska
> kustannukset (en ole itse laskenut, mutta kuullut sanottavan) ja
> onnistumisen todennäköisyys (esim. pullistuma betonimuotissa tuottaa
> melkoisen korjausongelman).
Tuottaako? Miksi sitä pitäisi ruveta sokkelissa oikomaan? Merkkaako se nyt
mitään, jos betoni on 5 milliä vähän ulospäin? Lujuuteenhan se ei ainakaan
vaikuta, joten kyseessä on lähinnä kosmeettinen ongelma.
piiska
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi>
> Itse sain piirtää yhdelle talotoimittajalle koko
> rakennejärjestelmän "tabula rasa" ja tulos
> on nähtävissä, jos linkki suostuu toimimaan:
>
> http://www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas/kuvat/perustus.jpg
Taitaa alajuoksu olla tuossa ratkaisussasi aika lujilla? Sehän on kokokaan
kylmällä puolella. Jos se pääsee joku kerta kastumaan,niin kuivuminen taitaa
olla armottoman hidasta?
Rauno Kangas
viestissä:xi6Ub.172$044...@read3.inet.fi...
Meilläpäin pakkaa muotitkin pullahtamaan ihan kunnolla, kun ne pullahtamaan
rupiavat. Ei niissä ylleensä ole ongelmia, mutta vuosi sitten näitä aikoja
yksi rasvanäppi ämpäriurakoitsija vibrasi Soklexit yhdestä talosta 5 senttiä
luoteeseen päin alkuperäisiltä sijoiltaan ja jätti tulematta seuraavana
aamuna työmaalle. Selvitimme taustoja ja totesimme, että ko.
asennusliikkeestä ei löydy mainintaa puhelinluettelosta, verottajalta tai
kaupparekisteristä. Ainoa tieto sen firman olemassaolosta oli mainosteipin
siinä auton kylessä - joka siis ei ollut enää työmaan maisemissa.
Arvaattekin varmaan, että se ämpäriurakoitsija ei enää vastannut asiakkaan
soittoihin, joten joutuivat meijän talopakettiasentajat panemaan
timanttisahan laulamaan, jotta sokkeli saatiin suurinkaan piirtein talon
malliseksi.