Kylmäksi pääsevä mökki, paras lämmöneristys?
Ari H
halutaan päästää joskus talvisin kylmäksi kokonaan tai ainakin
niin että pysyy vain just plussalla, mutta toisaalta ehkä yleensä
pitää lämpöjä päällä pitkiäkin aikoja ihan sydäntalvellakin?
Tai toisin sanoen, mökin pitäisi olla rakennusteknisesti toimiva
asuinsija myös talvella, vaikka pistäisi sähköt (ja samalla vedet)
poikki. Ja siis loma-asunto todellakin kyseessä, ei vakinainen
asunto.
Eli siis ei saisi tykätä hirveästi kyttyrää tuosta lämmön
vaihtelusta, ei saisi varata liikaa kylmyyttä että tarvittaessa
lämpiää nopeasti, ja pitäisi pitää lämpöä hyvin. Höyrynsulku
on siis pois laskuista, samoin koneellinen ilmanvaihto ja tiili-
tai kiviseinät.
Rossipohja lienee ainoa harkitsemisen arvoinen tälläiseen, ja
korkealla sokkelilla. Ja lämmityksen mietin jokseenkin näin:
* puu (takka, kiuas, massiivinen muuri, luultavasti tiiltä)
+ sähkö (vastukset takkaan + kevyet apupatterit ikkunoiden alle)
+ ehkä aurinkokerääjä katolle (käyttöveden lämmitykseen kesällä,
jos sen voi laskea maksavan hintansa takaisin alle 20 vuoden)
Omissa ajatuksissani on ihan perinteinen puurunko lautaverhoiltuna,
sisäverhoiluna puupaneeli ja/tai kipsilevy+tapetti, ja joku sopiva
eriste, ilmansulkuna tervapaperi. Lattia ja katto vastaavasti.
Toinen vaihtoehto olisi varmaan korvata ulkoverhoilu hirrellä, eli
tehdä ohueen hirsirunkoon ylimääräinen eristys sisäpuolelle.
Kolmas olisi massiivihirsi ilman muita eristeitä, mutta taitaa olla
sen verran kalliimpi riittävän paksulla hirrellä, että ehkä ei, kun
hirsi sinänsä ei nyt hirveitä intohimoja herätä.
No siinä taustaa, kommentteja toivoisin seuraavista:
- Jos sattuu valitsemaan väärän LVIS-suunnittelijan, niin miten
sellainen todennäköisimmin tyrii suunnitelmassa? Tai miten se
yrittää kusettaa? ;-)
- Mikä eriste olisi paras? Joku selluvilla tai Pellavilla varmaan?
Vai toimisiko mineraalivilla tai lasivilla kosteuden kannalta
yhtä hyvin?
- Onko kuvitelmani hirren kalleudesta väärä, eli maksaako vaivaa
kuitenkin selvittää mitä umpihirsinen rakenne maksaisi?
- Lämmitykseen jotain ilmeisiä vaihtoehtoja jotka olen unohtanut?
- Olisiko ILPillä jotain järkeä tässä skenaariossani? Uskon että
pelkkä kattotuuletin riittää miellyttävään nukkumiseen Suomen
kovimmillakin helteillä, yöt ei niin kuumia kuitenkaan täällä
ole, ja ikkunat saa auki, joten jäähdytys olisi ehkä turha...
Muuten kommentteja?
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Asko
"Ari H" > wrote in message
> Mitkäs ratkaisut olisi hyviä vapaa-ajan asuntoon (70m2), joka ehkä
> halutaan päästää joskus talvisin kylmäksi kokonaan tai ainakin
> niin että pysyy vain just plussalla, mutta toisaalta ehkä yleensä
> pitää lämpöjä päällä pitkiäkin aikoja ihan sydäntalvellakin?
> Tai toisin sanoen, mökin pitäisi olla rakennusteknisesti toimiva
> asuinsija myös talvella, vaikka pistäisi sähköt (ja samalla vedet)
> poikki. Ja siis loma-asunto todellakin kyseessä, ei vakinainen
> asunto.
> - Jos sattuu valitsemaan väärän LVIS-suunnittelijan, niin miten
> sellainen todennäköisimmin tyrii suunnitelmassa? Tai miten se
> yrittää kusettaa? ;-)
>
>
> - Olisiko ILPillä jotain järkeä tässä skenaariossani? Uskon että
> pelkkä kattotuuletin riittää miellyttävään nukkumiseen Suomen
> kovimmillakin helteillä, yöt ei niin kuumia kuitenkaan täällä
> ole, ja ikkunat saa auki, joten jäähdytys olisi ehkä turha...
>
> Muuten kommentteja?
>
> --
Tässä muutama ajatus asiaan, vaikken saman ongelman kanssa painikaan. Tulee
kuitenkin juteltua aina eri asioista ja kuultua hyviä vinkkejä.
ILP on hyvä jos haluaa pitää lämpimänä koko vuoden, jäähdytys on extraa joka
mukana sitten tulee. En ILPiä jäähdytyksen takia mökille hankkisi.
Perinteinen sähköpatterilämmitys täytyy olla jos ei halua kylmäksi päästää.
Varaava takka on hyvä jo käyttömukavuuden kannalta. Tällöin sähköllä tehty
peruslämpö on hyvä kun tulee talvella mökille. Sähköpattereilla saa nopeaa
lämpöä ennenkuin varaava tulisija alkaa luovuttaa lämpöä.
En suosittele kylmäksi päästämistä, vedet kylläkin kannattaa talveksi kaiken
varalta katkaista.
Rakenteisiin en osaa kantaa ottaa mutta oma kantani onkin ettei pakkasta
lasketa sisään.
-asko-
Tuukka L.
Tässä kommentteja miten itse kuvaamasi laisen projektin tekisin.
Rakentamiskokemusta on jonkinverta.
> - Jos sattuu valitsemaan väärän LVIS-suunnittelijan, niin miten
> sellainen todennäköisimmin tyrii suunnitelmassa? Tai miten se
> yrittää kusettaa? ;-)
Tekee liian hienon suunnitelman, jonka hifistelee täyteen kalliita osia.
Ideaa en ole koskaan oikein ymmärtänyt moisen käytöksen takana, mutta kai
hän yrittää tehdä LVI-urakastasi mahdollisimman kalliin, jotta itse
suunnittelun hinta näyttäisi naurettavan pieneltä? Jos tilaat LVI kuvat
urakoitsijalta, niin sieltä tulee puolestaan köyhäilyä. Idea on, että
LVI-urakka maksaa N rahaa - juurikaan riippumatta siitä, mitä releitä sinne
laitetaan (pl. aivan älyttömät hifistelyt). Tällöin urakoitsija päättelee
olevan edullista tehdä juuri nippa nappa riittävää, jotta saa pitää itse
mahd. paljon N euroistasi.
> - Mikä eriste olisi paras? Joku selluvilla tai Pellavilla varmaan?
> Vai toimisiko mineraalivilla tai lasivilla kosteuden kannalta
> yhtä hyvin?
Uskoisin mineraalivillan ja miksei lasivillankin toimivan, mutta itse
laittaisin selluvillaa. Se kun ei edes hinnallisesti liene huono ratkaisu?
> - Onko kuvitelmani hirren kalleudesta väärä, eli maksaako vaivaa
> kuitenkin selvittää mitä umpihirsinen rakenne maksaisi?
Mielestäni ei. Suomesta ei ole kunnon hirttä saanut vuosikymmeniin?
> - Olisiko ILPillä jotain järkeä tässä skenaariossani? Uskon että
> pelkkä kattotuuletin riittää miellyttävään nukkumiseen Suomen
> kovimmillakin helteillä, yöt ei niin kuumia kuitenkaan täällä
> ole, ja ikkunat saa auki, joten jäähdytys olisi ehkä turha...
Ainahan noita jälkikäteenkin saa, jos meinaa hiki tulla?
> Muuten kommentteja?
Lomarakentamista ei kai koske koko ok-rakentamisen säännöstö, joten pääsee
vähän helpommalla?
Atte Kokkinen
> lämpiää nopeasti, ja pitäisi pitää lämpöä hyvin. Höyrynsulku
> on siis pois laskuista,
> * puu (takka, kiuas, massiivinen muuri, luultavasti tiiltä)
Peltinen kaminatyyppinen (esim. porin matti) lämmittää mökin nopeasti, kun
ei energiaa mene tiilien lämmittämiseen. Tosin varaavaa massaakaan ei sitten
ole lainkaan.
> + ehkä aurinkokerääjä katolle (käyttöveden lämmitykseen kesällä,
> jos sen voi laskea maksavan hintansa takaisin alle 20 vuoden)
Halpa ratkaisu olisi maalata vanha rautapatteri mustaksi ja laittaa se mökin
katolle sisäpuoleltaan foliolla vuorattuun laatikkoon, jossa
(selektiivi)lasikansi.
> sisäverhoiluna puupaneeli ja/tai kipsilevy+tapetti, ja joku sopiva
> eriste, ilmansulkuna tervapaperi. Lattia ja katto vastaavasti.
Kipsilevy - etenkin tapetilla (varsinkin lasikuitu- sellaisella) - on
helposti yhtä tiivis kuin alussa kieltämäsi höyrynsulku. Vielä kun päälle
vedetään lateksimaali, niin muoviseinä onkin valmis.
Paneeli olisi hengittävyyden kannalta paljon parempi, jos ei sitä sitten
päällystä lakalla. Puukuitulevy tietenkin paras?
> Kolmas olisi massiivihirsi ilman muita eristeitä, mutta taitaa olla
> sen verran kalliimpi riittävän paksulla hirrellä, että ehkä ei, kun
> hirsi sinänsä ei nyt hirveitä intohimoja herätä.
Omakotitaloissa hinta muodostuu suureksi, koska hirren pitää olla julmetun
paksu, että eristysarvot saadaan nykymääräysten mukaisiksi. Ehkä
vapaa-ajanasunnossa on eri pykälät, en tiedä?
> No siinä taustaa, kommentteja toivoisin seuraavista:
>
> - Mikä eriste olisi paras? Joku selluvilla tai Pellavilla varmaan?
> Vai toimisiko mineraalivilla tai lasivilla kosteuden kannalta
> yhtä hyvin?
Kivi- ja lasivilla imee kosteuden herkästi, mutta ei luovu siitä suosiolla,
vaan pitää ympäristönsäkin "mukavan" kosteana. Sellu ja pellava kuivuvat
sitten jo ihan eri tahtiin. Lukuarvoja löytyy etsimällä.
> - Onko kuvitelmani hirren kalleudesta väärä, eli maksaako vaivaa
> kuitenkin selvittää mitä umpihirsinen rakenne maksaisi?
Selvitä ensin minkälaiset vaatimukset on eristysarvoille. Jos eri kuin
asuinrakennuksille --> kannattaa ilman muuta selvittää hinnat.
> - Lämmitykseen jotain ilmeisiä vaihtoehtoja jotka olen unohtanut?
Yllä tuli kaminatyyppiset jo mainittuakin.
> pelkkä kattotuuletin riittää miellyttävään nukkumiseen Suomen
> kovimmillakin helteillä, yöt ei niin kuumia kuitenkaan täällä
> ole, ja ikkunat saa auki, joten jäähdytys olisi ehkä turha...
Kattotuuletin on yllättävän hyvä vekotin. Kun on siihen tottunut, ei osaa
kunnolla ilman enää ollakaan. Jäähdytys on tosiaan turhaa. Avattavaksi
tarkoitettuihin ikkunoihin kannattaa ehdottomasti laittaa hyttysverkot.
Mikään ei ole niin kova ääni kuin hyttysen ininä pimeässä kun pitäisi
yrittää nukahtaa :-)
> Muuten kommentteja?
Ensimmäiseksi pitää etsiä kirjastokortti. Kannattaa ennakkoon selvittää
asioita mahdollisimman paljon ja kirjasto on oivallinen tietolähde,
rakentamiseen liittyviä opuksia on siellä helposti ja erittäin halvalla
saatavilla.
Aivan alussa tehtävillä päätöksillä lyödään lukkoon suurin osa projektin
kustannuksista ja vaikutusmahdollisuus vain vähenee koko ajan homman
edetessä. Suunnitteluun ja pohdintaan kannattaa siis varata reilusti aikaa,
sillä siinä oikominen ja hosuminen kostautuu myöhemmin moninkertaisesti.
Onnea projektillesi.
ak
jp
@news.cc.tut.fi:
> Rossipohja lienee ainoa harkitsemisen arvoinen tälläiseen, ja
> korkealla sokkelilla. Ja lämmityksen mietin jokseenkin näin:
> * puu (takka, kiuas, massiivinen muuri, luultavasti tiiltä)
> + sähkö (vastukset takkaan + kevyet apupatterit ikkunoiden alle)
> + ehkä aurinkokerääjä katolle (käyttöveden lämmitykseen kesällä,
> jos sen voi laskea maksavan hintansa takaisin alle 20 vuoden)
Miksi rossipohja on parempi tuohon tarkoitukseen kuin laatta?
Lämmityksestä: varaava takka tietysti. Lisäksi joku ehdottikin kaminaa, jolla
saa nopeasti lämpöä. Tai sähkölämmitys, joka lämmittää autom. esim. joka
perjantai mökkiä vaikkapa 15 asteeseen. Jos kukaan ei tule illan aikana
paikalle, päästää taas peruslämpöön, +5. Tai puhelimen soitolla sama
toiminta.
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:m31eg.264$6L6...@read3.inet.fi...
>> No siinä taustaa, kommentteja toivoisin seuraavista:
>
> Tässä kommentteja miten itse kuvaamasi laisen projektin tekisin.
> Rakentamiskokemusta on jonkinverta.
>
Olipa taas ympäripyöreitä vastauksia ?
Ja kysymysmerkki jokaisen vastauksen perässä ?
Eli taattua tuukka-laatua jonkinvertaisella kokemuksella ?
Rauno Kangas
> - Jos sattuu valitsemaan väärän LVIS-suunnittelijan, niin miten
> sellainen todennäköisimmin tyrii suunnitelmassa?
Jos rakennetaan kylmillään pidettävää taloa, huono LVI-suunnittelija tekee
sellaisen järjestelmän, että putket jäätyy - veikkaan.
> - Mikä eriste olisi paras? Joku selluvilla tai Pellavilla varmaan?
> Vai toimisiko mineraalivilla tai lasivilla kosteuden kannalta
> yhtä hyvin?
Kylmillään pidettävässärakennuksessa käsitykseni mukaan paras
hinta-laatu-suhde syntyy selluvillalla.
> - Onko kuvitelmani hirren kalleudesta väärä, eli maksaako vaivaa
> kuitenkin selvittää mitä umpihirsinen rakenne maksaisi?
Osittainkaan talviasuttavaksi suunniteltava loma-asunto on nykymääräysten
mukaan rakennettava ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun omakotitalon
rakentein. Umpihirressa se tarkoittaa minimissään 180 mm hirttä - eikä
sekään taida oikein riittää. Ja sellaisissa hirsivaihtoehdoissa
kustannustaso vääjäämättä nousee rankarakenteista seinää korkeammaksi.
> - Lämmitykseen jotain ilmeisiä vaihtoehtoja jotka olen unohtanut?
Kovin ilmeisiä puutteita ei iskenyt silmään.
> - Olisiko ILPillä jotain järkeä tässä skenaariossani?
Edellä mainitsin noista lämmöneristysvaatimuksista. Niihin kuuluisi
ilmanvaihdon lämmöntalteenotto vähintään 30 % hyötysuhteella, mikä tuntuu
kuvatussa tilanteessa varsin hankalalta jutulta, kun näitten
lämmönpudotustalojen kyseessäollen taitaa olla erilaisia jäätymisongelmia
kennostojen kanssa. LTO ja ILP taitavat olla taloudellisessa mielessä
hukkainvestointeja, jos lämmitys ei ole päällä ympärivuotisesti.
> Muuten kommentteja?
Perusrakenteeksi laittaisin rossipohjan ja rankarakenteisen ulkoseinän -
kaikki rakenteet ilmansulkupaperilla ja selluvillalla. Jos hirttä haluaisin
ulkopintaan tekisin Rantasalmen Ekorexiä vastaavan rakenteen
http://www.rantasalmi.com/suomi/ekorex5.asp (tämä ei ollut maksettu mainos,
ellei lasketa mahdollisia ilmaisia pullakahveita seuraavan
Rantasalmi-vierailuni yhteydessä ;-)
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
nos...@supertel.fi
jos mökissä halutaan pitää pientä peruslämpöä
päällä. Vehkeessä pitää olla termostaatti, jonka
saa säädettyä tarpeeksi alas.
Keväällä esim huhtikuussa kuulemma mainio
peli. Pitää peruslämmön puoli-ilmaiseksi esim
10 asteessa ja lämmittää siitä 22 asteeseen hetkessä.
Tammikuun pakkasilla kannattanee tyhjentää putket ja
antaa mökin kylmetä. ILP pitää kuitenkin syksyn
ja kevään torpan kuivana halvalla peruslämmöllä.
Kesämökissä voisi tehdä vesien kanssa niinkin, että
kaikki ei-helposti tyhjennettävät vedet ja tekniikka
on talon keskellä reilusti eristetyssä toisessa tilassa.
(Esim pumppu, painevaraaja, lämminvesivaraaja..)
Siihen sitten erillinen lämmitys. Esim 100mm
Finfoamia. Jos tulee vesivessa, sekin varmaan
samaan tilaan.
Vesijohtojen kanssa sitten saa miettiä, että ne
on helppo tyhjentää. Sulkuventtiilejä, laskua putkiin,
jne. Olisi parin minuutin homma vääntää päähanat
"vesihuoneessa" kiinnni, avata hanat muualla, ja laskea
ilmat putkiin. Sitten vedetään vessat ja laitetaan glykolia
tai suolaa vesilukkoihin, tai poistetaan kuppivesilukot.
Mulle tulisi myös mieleen rankaseinä+selluvilla.
TOinen voisi olla Palikka-tyyppinen rakenne, mutta
mökki on kait yleensä puuta.. Palikan etu olisi myös
pieni lämpökapasiteetti, eli helppo lämmittää ja
lisäksi rakenne on "hengittävä" eli höyryä läpäisevä,
pienelläkin peruslämmöllä tönö kuivuu talvella ilman
kummempaa ilmavaihtoa.
Pekka Huhta
>Rossipohja lienee ainoa harkitsemisen arvoinen tälläiseen, ja
>korkealla sokkelilla. Ja lämmityksen mietin jokseenkin näin:
>* puu (takka, kiuas, massiivinen muuri, luultavasti tiiltä)
Pitkään pysyväiskäyttöön kotona mahollisimman massiivinen on hyvä, mutta
mökillä on sen verta aikaa että parikin lämmityskertaa päivässä menee aika
hyvin. Liiallisen massan sijaan hakisin kohtuullista massaa ja hyvää
lämmönluovutusta että mökin saa lämpimäksi viikonloppureissullakin ennen
sunnuntaita.
Oma valintani olis pönttöuuni, mutta eikähän nuo kaivonrenkaista ladotut
nykykaakeliuunit toimi jokseenkin samalla tavalla.
>+ sähkö (vastukset takkaan + kevyet apupatterit ikkunoiden alle)
Takkavastukset ovat melko turha investointi, jos mökillä ei olla todella
paljon. Ja jos yösähkö ei ole käytössä niin on jokseenkin sama polttaa se
sähkö missä hyvänsä, varauskykyä ei juuri tarvita.
>+ ehkä aurinkokerääjä katolle (käyttöveden lämmitykseen kesällä,
> jos sen voi laskea maksavan hintansa takaisin alle 20 vuoden)
No, ehkä itse viritelty lämpöpatterikerääjä tähän, mutta ennemmin
kesäharrasteeksi kuin virallisten investointilaskelmien pohjaksi.
>- Jos sattuu valitsemaan väärän LVIS-suunnittelijan, niin miten
> sellainen todennäköisimmin tyrii suunnitelmassa? Tai miten se
> yrittää kusettaa? ;-)
No sen on syytä pitää huoli että putkisto talvehtii hyvin.
Vanhemmilla on rintamamiestalo mökkinä ja talo on talvehtinut 30+ vuotta
ihan vain sillä että
1) Päähana suljetaan kellarista ja vedet lasketaan putkistoista ulos
2) hanat jätetään auki ylhäällä
3) vessat vedetään niin ettei säiliöt jäädy halki
4) kaikki viemärit (ml. vessan vesilukko) suojataan pakkasnesteellä
(propyleeniglykolia, ei myrkyllistä kuten etyleeniglykoli), vesilukon
mutkassa n. 50/50-seos vettä ja pakkasnestettä.
Kun mökille tullaan, niin väännetään keltsusta hana auki ja lasketaan
vettä yläkerran avonaisista hanoista niin kauan että ilma poistuu
putkistosta. Samalla tulee huuhdottua glykolit
Yksiotehanat ei talvehdi, jos hana jää kiinni pakkasessa. Hanan sisällä
oleva keraaminen elementti ei kestä yhtään pakkasta vaan hana hajoaa
kerrasta jäätyessään. Sen vuoksi hanat on syytä jättää auki jos tyhjentää
putkiston, kiinni olevassa hanassa on pikku tippa vettä siellä elementin
sisällä ja se piisaa rikkomaan tiivistyksen.
>- Mikä eriste olisi paras? Joku selluvilla tai Pellavilla varmaan?
> Vai toimisiko mineraalivilla tai lasivilla kosteuden kannalta
> yhtä hyvin?
No, orgaaniset villat eristää vähän kosteanakin, kostea mineraalivilla on
aika mitätöntä ennen kun se kuivuu. sen puoleen olisin orgaanisten
puolella.
>- Lämmitykseen jotain ilmeisiä vaihtoehtoja jotka olen unohtanut?
Laittele keittiöön tai jonnekin peltikamiina joka kestää vähän nopeampaa
lämmitustä, sillä saa torpan lämpimäksi pakkasiltana ilman että uunit
halkee.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Ari H
Kommentoin muille ajatuksella kun ehdin (kiitoksia vaan nyt
tässä vastauksista :-), mutta sinulle taidan sanoa saman tien,
että Tuukan kirjoitus sentään sisältsi asiaakin ja puhui ihan
threadin aiheesta. Sinun vastauksesi taas, no... jokainen
voi itse yltä lukea ja arvioida sen hyödyllisyyden...
Sattumoisin juuri tämä sinun vastauksesi kirvoittikin ottamaan
Tuukalla (jonka kirjoituksista ja tyylistä tunnetusti on vaikea
olla olematta mitään mieltä ;-) olleen score-miinuksen pois,
ja pistämään sellaisen sinulle. Onnittelut ;-)
nos...@supertel.fi
helppo lämmittää plussan puolelle:-).
Jos vielä tekee putket niin, että niissä on koko
matkan nousua tai vain yksi mutka alaspäin lähellä
vesipistettä, putket tyhjenee tosi helposti.
Toinen juttu, vesilukkoja voi ehkä yhdistää
jossain määrin. Kuivakaivo ja vaikka pesualtaasta
kuivakaivon kautta yhteen vesilukkoon tms.
Tosin kuivakaivot ym viritykset sitten toimii
helposti ilmanvaihtoreittinä, eli esim keittiön
ja saunan väliin moista ei kannata vetää..
Jotkut pullomalliset vesilukot on helppo
tyhjentää ja tulpata viemäri. (Siis pullo irti,
putkeen tulppa ja pullo takaisin. Tulppana
käy myös teippi ja pesualtaan oma tulppa.)
Lattiakaivot taitaa olla kaikkein kriittisempiä,
niitä on kalliimpi vaihtaa kuin haljenneita
vessanpönttöjä..
Uljas Vauhti
>
>> - Onko kuvitelmani hirren kalleudesta väärä, eli maksaako vaivaa
>> kuitenkin selvittää mitä umpihirsinen rakenne maksaisi?
>
> Mielestäni ei. Suomesta ei ole kunnon hirttä saanut vuosikymmeniin?
>
Siinä oli taas asiantunteva mielipide.
--
Uljas
Ari H
ei ole kommentoitu, mutta kommentin puute ei tarkoita että
en olisi lukenut tms, vaan että kommentti olisi ollut "jep"
tms.
Pistän perään vielä toisen follarin, jossa muutama yleinen
lisäkysymys ja pöhkö idea... :-)
From: "Asko" <as...@nomail.net>
> En suosittele kylmäksi päästämistä, vedet kylläkin kannattaa
> talveksi kaiken varalta katkaista.
Luultavasti tönö tulee pysymään talvellakin lämpimänä, sen verran
lähellä että tulee varmaan talvisinkin käytyä jopa viikottain.
Tai ainakin plussan puolella aina. Meinaan en ole selvittänyt
vielä, mutta kunnallinen viemäri ja vesijohto voinee vaatia
toimenpitetiä myös kunnan puolesta, jos ihan ilman lämpöjä eli
jäätymään asti talveksi jättäisi.
Siis koko ajatus että pitää voida päästää ihan kylmäksi on
enempi fiilispohjainen. En halua rakentaa vapaa-ajan tönöä
jossa pitää olla lämmöt päällä maailman tappiin ettei se ala
homehtua, ikääntyneet höyrynsulkumuovit yms repeämään pakkasessa,
jne. Kun ei tiedä miten elämäntilanne (tai maailmantilanne)
tässä kehittyy...
From: "Tuukka L." <ei@invalid>
> Uskoisin mineraalivillan ja miksei lasivillankin toimivan, mutta
> itse laittaisin selluvillaa. Se kun ei edes hinnallisesti liene
> huono ratkaisu?
Ilmeisesti mineraali- ja lasivilla ei oikein edes toimisi,
vaan olisi kosteusongelmien kerjäämistä.
Vaikka ilmeisesti ainakin Vaajatalot tarjoaa (ainakin sen yhden
myyjän mukaan, jonka kanssa nopeasti juteltiin) myös puolilämpimiin
tervapaperin kanssa mineraalivillaa, joten ei se ehkä ihan toivoton
vaihtoehto ole... Mutta konsensus täälläkin on tuo selluvilla, että
eiköhän siltä pohjalta lähdetä eristystä suunnittelemaan.
From: "Atte Kokkinen" <ako...@POISTAcc.hut.fi.INVALID>
> Peltinen kaminatyyppinen (esim. porin matti) lämmittää mökin
> nopeasti, kun ei energiaa mene tiilien lämmittämiseen. Tosin
> varaavaa massaakaan ei sitten ole lainkaan.
Joo, tämä on aika hyvä. Mietin meinaan puuhellaa, ja mielessäni
oli joku massiivisempi kivinen malli. Mutta sopivan mallinen
kaminahan toimii puuhellana myös, eikä kesällä paista ihmisiä
seuraavana yönä vaikka siinä ruokaa laittaisikin.
> Halpa ratkaisu olisi maalata vanha rautapatteri mustaksi ja laittaa
> se mökin katolle sisäpuoleltaan foliolla vuorattuun laatikkoon,
> jossa (selektiivi)lasikansi.
Onkos tähän valmiita "standardiratkaisuja", eli tarkoitan
että osaako LVI-suunnittelijat suunnitella sellaisen
vesijärjestelmän että tuollaisen liittäminen on otettu
huomioon?
Vai olisikohan peräti tämä hyvä kriteeri LVI-suunnittelijaa
valitessa, että mikä on suhtautuminen tälläiseen pikku
"näpertelyyn"... :-)
Ennen kaikkea sen takia tämä kiinnostaisi, että kuvittelen
että välillä kesällä voi lämminvesivaraajan kapasitetti olla
tiukilla, jos sattuu enemmän porukkaa olemaan paikalla, ja
saunominen venähtää... Eli jos saisi vaikka kylmän suihkuveden
esilämmityksen Auringolla (tai lämpöpumpulla?), ja termarihana
sitten ottaisi tarpeen mukaan lämminvesivaraajasta kuumaa vettä
sekaan. Tai jotain semmoista.
> Omakotitaloissa hinta muodostuu suureksi, koska hirren pitää olla
> julmetun paksu, että eristysarvot saadaan nykymääräysten
> mukaisiksi. Ehkä vapaa-ajanasunnossa on eri pykälät, en tiedä?
> Selvitä ensin minkälaiset vaatimukset on eristysarvoille. Jos eri
> kuin asuinrakennuksille --> kannattaa ilman muuta selvittää hinnat.
On varmaan eri säännöt juu, mutta kyllä ne eristysarvot pitää
saada suunnilleen kuntoon ihan oman lompakon takia silti...
> Ensimmäiseksi pitää etsiä kirjastokortti. Kannattaa ennakkoon
> selvittää asioita mahdollisimman paljon ja kirjasto on oivallinen
> tietolähde, rakentamiseen liittyviä opuksia on siellä helposti ja
> erittäin halvalla saatavilla.
Jep, onhan noita tossa pöydällä jo pino, kirjaston kirjoja :-)
From: pekka...@puuvene.net (Pekka Huhta)
> Takkavastukset ovat melko turha investointi, jos mökillä ei olla
> todella paljon. Ja jos yösähkö ei ole käytössä niin on jokseenkin
> sama polttaa se sähkö missä hyvänsä, varauskykyä ei juuri tarvita.
Enemmänkin ajattelin että ne pidentää takan ikää ja helpottaa
talvikäyttöä, kun sitä ei tarvitse ihan kylmästä ikinä lämmittää.
Järkeilin/muistelen (en ole kyllä nyt just tarkistanut, ja muisti
voi pätkiä) että ei takkojen vastuspaketit maksa enempää kuin
hyvät lämmityspatterit, joten ei se ainakaan iso lisäkustannus
ole.
> Yksiotehanat ei talvehdi, jos hana jää kiinni pakkasessa. Hanan
> sisällä oleva keraaminen elementti ei kestä yhtään pakkasta vaan
> hana hajoaa kerrasta jäätyessään. Sen vuoksi hanat on syytä jättää
> auki jos tyhjentää putkiston, kiinni olevassa hanassa on pikku tippa
> vettä siellä elementin sisällä ja se piisaa rikkomaan tiivistyksen.
Tämä oli hyvä tietää. Mites muut hanatyypit? Ennen kaikkea
suihkun termostaattihanojen pakkaskestävyys kiinnostaisi...
From: "nos...@supertel.fi" <nos...@supertel.fi>
> Tuo kellari on hyvä idea [Pekka Huhdan viestissä] vesisysteemien
> kannalta, helppo lämmittää plussan puolelle:-).
Kellarissa on vaan se vika, että sen pohja taitaisi väkisin
tulla järvenpinnan tason alapuolelle, ja vaatia louhimista ;).
> TOinen voisi olla Palikka-tyyppinen rakenne, mutta mökki on kait
> yleensä puuta.. Palikan etu olisi myös pieni lämpökapasiteetti, eli
> helppo lämmittää ja lisäksi rakenne on "hengittävä" eli höyryä
> läpäisevä,
Juu ei ;-). Vaikka itselle kelpaisikin, niin johan sitä sukulaiset
ja naapurit nauraisi suohon. Mutta onko tuommoinen ihan oikeasti
hengittävä? Ja lisäksi kosteutta muutenkin sietävä, siis kuivuu
hyvin ja eristää vaikka siellä olisikin kosteutta?
From: jp <j...@jp.com>
> Miksi rossipohja on parempi tuohon tarkoitukseen kuin laatta?
Laatta voi lämmetä aikas hitaasti talvipakkasilla, jos mökki
on päästetty puolikylmäksi välillä (eli se +5), saati jos se
joskus päästetään kokonaan pakastumaan... Ja kun sisäilma on
lämmenyt +20 asteeseen ja siellä on ihmisiä ja ilmankosteutta,
niin ainakin minun maalaisjärkein sanoo, että sitä kosteutta
alkaa tiivistyä jonnekin sinne vielä +5-asteisen betonilaatan
ja jo lämpiman lattian pinnan väliin. Rossipohja lämpenee
paljon nopeammin, ja ennen kaikkea kuivuu molempiin suuntiin.
Ja lattialämmitystä ei ole tarkoitus laittaa, mutta vaikka
olisikin, niin kylmän betonilaatan lämmitys sähköllä kuulostaa
aika hullun hommalta... Jos taas betonilaatan päälle pistäisi
30 senttiä eristystä, niin mitä se laatta siellä alla sitten
enää mitään tekee.
Noin minä sen itse järkeilin siis, ei perustu vankkaan
tietoon tai kokemukseen... Mutta jos on tarkoitus rakentaa
talo jonka on tarkoitus toimia samaan tapaan kuin vanhemmat
talot ajalta ennen höyrynsulkuja, niin turvallisin lienee
myös perustus jota käytettiin aikaan ennen höyrynsulkuja.
From: "Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi>
> Osittainkaan talviasuttavaksi suunniteltava loma-asunto on
> nykymääräysten mukaan rakennettava ympärivuotiseen käyttöön
> tarkoitetun omakotitalon rakentein. Umpihirressa se tarkoittaa
> minimissään 180 mm hirttä - eikä sekään taida oikein riittää. Ja
> sellaisissa hirsivaihtoehdoissa kustannustaso vääjäämättä nousee
> rankarakenteista seinää korkeammaksi.
Joo, tarkoitus on pitää siellä toki vähintään lämpö plussalla
talvellakin, ehkä jopa isompikin peruslämpö jos päätyy siellä
esim asumaan talvellakin viikonloput. Mutta kun en halua alkaa
arvailemaan millaiseksi tönön käyttö muodostuu, niin haluan
rakenteista sellaisia että ne toimivat monenlaisella käytöllä.
> LTO ja ILP taitavat olla taloudellisessa mielessä
> hukkainvestointeja, jos lämmitys ei ole päällä ympärivuotisesti.
ILP nyt ilmeisesti on järkevä joka tapauksessa. LTO täytyy sit
miettiä... Jos vaan onnistuu, niin yritän kyllä pärjätä ilman
koneellista ilmanvaihtoa.
> Perusrakenteeksi laittaisin rossipohjan ja rankarakenteisen
> ulkoseinän - kaikki rakenteet ilmansulkupaperilla ja selluvillalla.
> Jos hirttä haluaisin ulkopintaan tekisin Rantasalmen Ekorexiä
> vastaavan rakenteen http://www.rantasalmi.com/suomi/ekorex5.asp
> (tämä ei ollut maksettu mainos, ellei lasketa mahdollisia ilmaisia
> pullakahveita seuraavan Rantasalmi-vierailuni yhteydessä ;-)
Täytyy sanoa terveisiä, jos noiden kanssa päädyn bisnestä tekemään...
Tosin "unelmana" on ehkä löytää tarpeeksi pätevä kirvesmies(porukka)
pistämään talo pystyyn pitkästä tavarasta, luulen että on se halvin
vaihtoehto, jos vaan löytyy pätevät tekijät.
Ari H
> Pistän perään vielä toisen follarin, jossa muutama yleinen
> lisäkysymys ja pöhkö idea... :-)
Jeps.
Siitepölyjä viikonloppuna siivotessani tuli mieleen pöhkö ajatus,
että mites olisi pahimpaan siitepölyaikaan keväällä ja kesällä
ylipaineinen talo. Eli siis koneellinen tulo ilmansuodatuksella,
ja poistoilma sitten menee tuuletusventtiileistä, hormista, mistä
pääseekin. Onko kuolleena syntynyt ajatus tälläiseen käyttöön?
Mitäs lämpöpumppuvaihtoehtoja löytyy "hyllystä" käyttöveden
lämmitykseen? PILP-ratkaisuja ainakin, mutta tavoite on että
koneellista ilmanvaihtoa ei tule (pl. tuo yllä oleva osa-aikainen
erikoisuus ehkä), jos ei ole ihan pakko. ILPit taas kai yleensä
lämmittää (/jäähdyttää) pelkästään ilmaa, vai onko niistä myös
vettä lämmittäviä malleja olemassa?
Sitten mietin talvikäyttöä ja kylppärin kaakelilattiaa... Onko
kellään kokemuksia kylppärin puuritilä-lattiasta? Alla siis
joku muovimatto tai pinnoitettu laasti, joka tarvittaessa käy
ilman ritilääkin ja joka on helppo pestä kun ritilät nostaa pois.
Muovimaton tms alla ei siis kiveä, vaan sopiva kevyempi rakenne
(vesivaneria, kipsilevyä, mitä nyt kannattaa ei-kivisiin kostean
tilan seiniin ja lattiaan laittaa...). Noh, tuota pääosin (pl.
puukiukaan takana yms) ei-kivistä rakennetta ei tarvi erikseen
tuomita, lähinnä kaipaisin kommenttia tuosta puuritilä-ideasta,
ja varsinkin puulajista... joku trooppinen kovapuu tai sitten
lehtikuusi varmaan on ne vaihtoehdot.
Sitten, yksi huone on tarkoitus suunnitella lämpimäksi verstaaksi.
Ylimääräisiä neliöitähän ei ole, joten huone varmaan pitkä mutta
aika kapea, osittain korkeampi (vino katto hyödyntäen niin että
saa puutavaraa korkealle säilöön pois lattiatilaa viemästä). Jos
joku lukija on suunnitellut itselleen verstashuoneen, ja haluaa
jakaa omia ideoitaan ja kokemuksiaan, niin kiitoskia etukäteen :-)
nos...@supertel.fi
Ari H kirjoitti:
>
> > Halpa ratkaisu olisi maalata vanha rautapatteri mustaksi ja laittaa
> > se mökin katolle sisäpuoleltaan foliolla vuorattuun laatikkoon,
> > jossa (selektiivi)lasikansi.
>
> Onkos tähän valmiita "standardiratkaisuja", eli tarkoitan
> että osaako LVI-suunnittelijat suunnitella sellaisen
> vesijärjestelmän että tuollaisen liittäminen on otettu
> huomioon?
>
> Vai olisikohan peräti tämä hyvä kriteeri LVI-suunnittelijaa
> valitessa, että mikä on suhtautuminen tälläiseen pikku
> "näpertelyyn"... :-)
Systeemin perustoiminta on seuraava:
aurinkokerääjässä kierrätetään glykoli-vesiseosta vesivaraajan
alaosassa olevaan kierukkaan. Pumppu käy, kun varaajasta
saa lämpöä talteen, eli varaaja on kylmempi kuin kerääjä.
Lämpöpatteri ei kestä juomaveden kierrättämistä pitkään,
se ruostuu puhki ja vesi ei maistu hyvältä.. Eli kierukka
tarvitaan joka tapauksessa käyttöveden kanssa.
Jos kerääjä on katolla, pitää lisäksi olla sulku, joka estää
"luonnonkierron" pakkasilla..
Yksinkertaisin ratkaisu on kerääjä varaajan alapuolella,
jolloin luonnonkierto toimii oikein, eli kierto käynnistyy,
kun lämpöä saa talteen.
Ehkä kannattaa speksata vain "varaus" aurinkolämmön
kierukalle ja laittaa hiukan isompi varaaja. Sitten virittää
aurinkoviritykset seuraavana kesänä, jos jaksaa.
Kyllä kaupallisiakin aurinko-sähkö virityksiä on,
hintaa on vaan sen verran paljon, että sillä maksaa
käyttöveden sähköt pitkän aikaa..
>
> Ennen kaikkea sen takia tämä kiinnostaisi, että kuvittelen
> että välillä kesällä voi lämminvesivaraajan kapasitetti olla
> tiukilla, jos sattuu enemmän porukkaa olemaan paikalla, ja
> saunominen venähtää... Eli jos saisi vaikka kylmän suihkuveden
> esilämmityksen Auringolla (tai lämpöpumpulla?), ja termarihana
> sitten ottaisi tarpeen mukaan lämminvesivaraajasta kuumaa vettä
> sekaan. Tai jotain semmoista.
>
Varaajassa on lähdössä termari. Varaajan sähkövastukset
pitäisi olla ehkä puolivälissä varaajaa, ei siis ihan pohjassa,
jotta aurinko ja sähkö voi toimia edes jotenkin kimppaan.
>
> From: pekka...@puuvene.net (Pekka Huhta)
> > Takkavastukset ovat melko turha investointi, jos mökillä ei olla
> > todella paljon.
>
> Enemmänkin ajattelin että ne pidentää takan ikää ja helpottaa
> talvikäyttöä, kun sitä ei tarvitse ihan kylmästä ikinä lämmittää.
>
Taitaa aika pienikin lämmitys pitää tiilet ainakin kuivina.
Mutta silti taitaa olla pakko laittaa ensin pienehkö määrä
ensimmäiseen
pesälliseen.
>
> > TOinen voisi olla Palikka-tyyppinen rakenne, mutta mökki on kait
> > yleensä puuta.. Palikan etu olisi myös pieni lämpökapasiteetti, eli
> > helppo lämmittää ja lisäksi rakenne on "hengittävä" eli höyryä
> > läpäisevä,
>
> Juu ei ;-). Vaikka itselle kelpaisikin, niin johan sitä sukulaiset
> ja naapurit nauraisi suohon. Mutta onko tuommoinen ihan oikeasti
> hengittävä? Ja lisäksi kosteutta muutenkin sietävä, siis kuivuu
> hyvin ja eristää vaikka siellä olisikin kosteutta?
>
Kysessä on EPS-muotti, jossa on betonirunko valettu sisään.
EPS on yllättävän höyryä läpäisevä materiaali, suuruusluokka
sama kuin hirrellä. Ei se betoni muuten siellä muotin sisällä
kuivuisi ikinä:-).
Vaatii rappauksen tai muun verhoilun. Olisi vaan esim seiniin
asennetulla"kattolämmityksellä" tosi nopea lämmittää.
> olisikin, niin kylmän betonilaatan lämmitys sähköllä kuulostaa
> aika hullun hommalta... Jos taas betonilaatan päälle pistäisi
> 30 senttiä eristystä, niin mitä se laatta siellä alla sitten
> enää mitään tekee.
Kylmä laattoitettu laatta ja lattialämmitys tuppaa
lisäksi repimään laatat irti lämpöliikkeiden takia..
>
Jouni
Minulla on ohuesta "hirrestä" (joku 75mm) rakenneltu mökki, jota
käytetään talvellakin. Lattiassa (rossipohja) on ööh tuulensuojalevy
alla, sitten selluvillaa oliko 150mm ja tervapaperi ja ponttilauta.
Katossa on 100mm finfoamia kun en sinne mitään järkevämpää keksinyt.
Talvella mökin lämmittäminen pakkasasteista asumiskelvolliseksi kestää
jonkun kolmisen tuntia. Sähköpattereita (semmoisia kevyitä) on kolme,
2000W per kappale. Ja peltikamina on ehdoton, siitä tulee lämpöä heti ja
lujasti. Saunassa ja saunan pukuhuoneessa on finfoamin päälle valettu
laatta, joka ei lämpene sitten millään, vaan on aivan he***tin kylmä.
Eli koen niin että seinän paksuus ei ole niin kauhean nuukaa, kunhan
lattiassa ja katossa on kunnolla eristettä. Olen kuullut sanottavan että
100 mm hirsi olisi jo vallan mainio ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi
rakenteiden pitäisi olla "kevyitä", jolloin ne lämpiävät nopeasti. Eli
ei tuollaista paksua lattiavalua saunaan. Jotakin varaavuutta
kannattaisi ehkä olla, mutta toisaalta sähköpatterit pitävät lämmön
tasaisena ilman varaamistakin.
Mökilläni ei tule käytyä joka viikonloppu, mutta vaikka tulisikin niin
en usko että haluaisin pitää siellä mitään peruslämpöä, koska se tulee
kovin kalliiksi. Ja kun mökki kuitenkin lämpiää muutamassa tunnissa niin
miksi polttaisin sähköä harakoille.
Se kai suunnittelussa pitää vaan huomioida että kosteuden pitää voida
kulkeutua kumpaankin suuntaan, koska varsinkin keväällä voi ulkona olla
paljon lämpimämpää kuin sisällä. Ja sellaisen hanskaa tuo selluvilla
tervapaperilla, mutta ehkei epäorgaaniset villat kera muovin.
Tuo finfoamikatto minua askarruttaa, pääsevätkö kattovasat kyllin
kuivumaan kahden finfoamlevyn vieressä, toivottavasti.
Kiitos.
Pekka Huhta
>Luultavasti tönö tulee pysymään talvellakin lämpimänä, sen verran
>lähellä että tulee varmaan talvisinkin käytyä jopa viikottain.
>Tai ainakin plussan puolella aina. Meinaan en ole selvittänyt
>vielä, mutta kunnallinen viemäri ja vesijohto voinee vaatia
>toimenpitetiä myös kunnan puolesta, jos ihan ilman lämpöjä eli
>jäätymään asti talveksi jättäisi.
Ei se kaupungin puolelta mitään kaipaa, meilläkin mökki talvehtii niin
että käydään vaan kellarista vääntämässä hana kiinni ja tyhjätään putket.
Mitäpä kaupunki siihen tekisi?
>Enemmänkin ajattelin että ne pidentää takan ikää ja helpottaa
>talvikäyttöä, kun sitä ei tarvitse ihan kylmästä ikinä lämmittää.
>Järkeilin/muistelen (en ole kyllä nyt just tarkistanut, ja muisti
>voi pätkiä) että ei takkojen vastuspaketit maksa enempää kuin
>hyvät lämmityspatterit, joten ei se ainakaan iso lisäkustannus
>ole.
Tuossa on kyllä järkeä, uuni kuluu aika lailla jos sitä ihan jäisestä
lämmitetään aina.
>> Yksiotehanat ei talvehdi, jos hana jää kiinni pakkasessa. Hanan
>> sisällä oleva keraaminen elementti ei kestä yhtään pakkasta vaan
>> hana hajoaa kerrasta jäätyessään. Sen vuoksi hanat on syytä jättää
>> auki jos tyhjentää putkiston, kiinni olevassa hanassa on pikku tippa
>> vettä siellä elementin sisällä ja se piisaa rikkomaan tiivistyksen.
>Tämä oli hyvä tietää. Mites muut hanatyypit? Ennen kaikkea
>suihkun termostaattihanojen pakkaskestävyys kiinnostaisi...
Ainakaan Oras ei minusta varoittele noiden muiden hanojen
pakkaskestävyydestä, mutta yksiotehanoista mulle noin sanottiin. Voi se
olla että ne tuurilla kestääkin, mutta ainakin Oraksen ohje meni noin.
Voisit soittaa tehtaalle ja kysäistä muiden hanojen kestosta. Mikään hana
ei tykkää siitä että vesi jäätyy sinne sisään, eli hanan pitäisi tyhjentyä
kaikilta osin kun se avataan.
>From: "nos...@supertel.fi" <nos...@supertel.fi>
>> Tuo kellari on hyvä idea vesisysteemien
>> kannalta, helppo lämmittää plussan puolelle:-).
>Kellarissa on vaan se vika, että sen pohja taitaisi väkisin
>tulla järvenpinnan tason alapuolelle, ja vaatia louhimista ;).
No jos kallio on niin lähellä, niin joudut sä kuitenkin louhintatöihin jo
veden ja viemärin takia. Ei niitäkään voi vaan kalliota pitkin vetää,
pitää upottaa peräti pariin metriin.
Oli kuinka oli niin se ajatus lämpimänä pidettävästä teknisestä tilasta on
minusta kuitenkin hyvä, varsinkin jos mökillä käydään usein. Se helpottaa
putkien tyhjentelyä (jos esim. lämminvesivaraajan voi jättää täyteen) ja
nopeuttaa muutenkin hommia. Ja varmasti säästää hintansa verran sähköä
yhdessä talvessa jos lämpimänä pidetään vain komeroa eikä koko torppaa.
Oli se komero sitten kellarissa tai muualla talossa.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Pekka Huhta
>Sitten mietin talvikäyttöä ja kylppärin kaakelilattiaa... Onko
>kellään kokemuksia kylppärin puuritilä-lattiasta? Alla siis
>joku muovimatto tai pinnoitettu laasti, joka tarvittaessa käy
>ilman ritilääkin ja joka on helppo pestä kun ritilät nostaa pois.
Tällaisesta taitaa olla kokemusta melkein kaikilla rintamamiestalon tai
saman ikäisen tönön kellarisaunan omistavilta. Oikein hyvä ja toimiva
ratkaisu, ja halpa myös.
>Muovimaton tms alla ei siis kiveä, vaan sopiva kevyempi rakenne
>(vesivaneria, kipsilevyä, mitä nyt kannattaa ei-kivisiin kostean
>tilan seiniin ja lattiaan laittaa...). Noh, tuota pääosin (pl.
>puukiukaan takana yms) ei-kivistä rakennetta ei tarvi erikseen
>tuomita, lähinnä kaipaisin kommenttia tuosta puuritilä-ideasta,
>ja varsinkin puulajista... joku trooppinen kovapuu tai sitten
>lehtikuusi varmaan on ne vaihtoehdot.
No jos haluaa hifistellä niin laita vain spesiaalipuuta, mutta männystä ne
on yleensä tehty. Jos ne nostaa pystyyn aina kylpemisen jälkeen, niin ei
ne miksikään mene. Meillä on vielä pihalla joku vanha saunan tralli joka
on ollut kymmenet vuodet käytössä ja nyt pari vuotta pihalla. Sen vois
melkein vielä kantaa saunaan takaisin.
>Sitten, yksi huone on tarkoitus suunnitella lämpimäksi verstaaksi.
>Ylimääräisiä neliöitähän ei ole, joten huone varmaan pitkä mutta
>aika kapea, osittain korkeampi (vino katto hyödyntäen niin että
>saa puutavaraa korkealle säilöön pois lattiatilaa viemästä). Jos
>joku lukija on suunnitellut itselleen verstashuoneen, ja haluaa
>jakaa omia ideoitaan ja kokemuksiaan, niin kiitoskia etukäteen :-)
http://www.puuvene.net/apu/talttakaappi.jpg
http://www.puuvene.net/apu/seinateline.jpg
http://www.puuvene.net/apu/sahat.jpg
:)
Pekka
nos...@supertel.fi
Pekka Huhta kirjoitti:
>
> Oli kuinka oli niin se ajatus lämpimänä pidettävästä teknisestä tilasta on
> minusta kuitenkin hyvä, varsinkin jos mökillä käydään usein. Se helpottaa
> putkien tyhjentelyä (jos esim. lämminvesivaraajan voi jättää täyteen) ja
> nopeuttaa muutenkin hommia. Ja varmasti säästää hintansa verran sähköä
> yhdessä talvessa jos lämpimänä pidetään vain komeroa eikä koko torppaa.
> Oli se komero sitten kellarissa tai muualla talossa.
>
Tuli vielä mieleen, että on tullut tyhjennettyä putkia vesi-imurin
kanssa.
Eli hana auki toisesta päästä, vesi-imurin letku kiinni toisen
pään putkeen
vaikkakäyttämällä kouraa tiivisteenä ja odotellaan minuutti.
LAittamalla sopivat haarat ja venttiilit, saisi pienellä vaivalla
tyhjättyä
vaikka lattian alta kiertävät putket yhdestä pisteestä. (Imuri
päälle, ja
juostaan avaamassa ja sulkemassa hanoja ja vetämässä
pyttyjä, kunnes ei kurkuta..)
Pesukoneen hanan tyhjääminnen ja bideen tyhjäys ei sitten onnistu
"takeperin". (Takaiskuventtiili estää.. )
Ari H
>
> Ari H kirjoitti:
>
>>
>> > Halpa ratkaisu olisi maalata vanha rautapatteri mustaksi ja laittaa
>> > se mökin katolle sisäpuoleltaan foliolla vuorattuun laatikkoon,
>> > jossa (selektiivi)lasikansi.
>>
>> Onkos tähän valmiita "standardiratkaisuja", eli tarkoitan
>> että osaako LVI-suunnittelijat suunnitella sellaisen
>> vesijärjestelmän että tuollaisen liittäminen on otettu
>> huomioon?
>>
>> Vai olisikohan peräti tämä hyvä kriteeri LVI-suunnittelijaa
>> valitessa, että mikä on suhtautuminen tälläiseen pikku
>> "näpertelyyn"... :-)
>
> kierukalle ja laittaa hiukan isompi varaaja. Sitten virittää
> aurinkoviritykset seuraavana kesänä, jos jaksaa.
Varmaankin näin. Tuolla on sitten kuitenkin tarkoitus päästä
toteuttamaan itseään vähän paremmin kuin kerrostalokämpässä,
jossa pitäisi myös asua, ja tämä sopii siihen kuvioon hyvin.
Kiitos vinkeistä että mitä pitää jälkiasennusta varten ottaa
huomioon, niin ei sitten tarvitse koko tönöä purkaa sitä ;-)
Ari H
> Mökilläni ei tule käytyä joka viikonloppu, mutta vaikka tulisikin
> niin en usko että haluaisin pitää siellä mitään peruslämpöä, koska
> se tulee kovin kalliiksi. Ja kun mökki kuitenkin lämpiää muutamassa
> tunnissa niin miksi polttaisin sähköä harakoille.
Onko mökilläsi myös täysi "vesivarustus" eli WC, suihkut,
lämminvesivaraaja jne...? Ei varmaan, jos viitsit putket
päästää tyhjäksi joka käynnin jälkeen?
> Tuo finfoamikatto minua askarruttaa, pääsevätkö kattovasat kyllin
> kuivumaan kahden finfoamlevyn vieressä, toivottavasti.
Eiköhän itsellä tule selluvillaa myös kattoon, samalla vaivalla
puhallettuna (vaikka hieman eri tiheyksistä tavaraa taitaakin
olla eri paikkoihin puhallettava villa).
> Kiitos.
Kiitos käytännön kokemuksista!
Ari H
> Ari H <em...@ei.saatavilla.invalid> writes:
>
>>Luultavasti tönö tulee pysymään talvellakin lämpimänä, sen verran
>>lähellä että tulee varmaan talvisinkin käytyä jopa viikottain.
>>Tai ainakin plussan puolella aina. Meinaan en ole selvittänyt
>>vielä, mutta kunnallinen viemäri ja vesijohto voinee vaatia
>>toimenpitetiä myös kunnan puolesta, jos ihan ilman lämpöjä eli
>>jäätymään asti talveksi jättäisi.
>
> Ei se kaupungin puolelta mitään kaipaa, meilläkin mökki talvehtii
> niin että käydään vaan kellarista vääntämässä hana kiinni ja
> tyhjätään putket. Mitäpä kaupunki siihen tekisi?
Ei sitten vissiin mitään, aina parempi.
>>Tämä oli hyvä tietää. Mites muut hanatyypit? Ennen kaikkea
>>suihkun termostaattihanojen pakkaskestävyys kiinnostaisi...
>
> Ainakaan Oras ei minusta varoittele noiden muiden hanojen
> pakkaskestävyydestä, mutta yksiotehanoista mulle noin sanottiin. Voi
> se olla että ne tuurilla kestääkin, mutta ainakin Oraksen ohje meni
> noin. Voisit soittaa tehtaalle ja kysäistä muiden hanojen
> kestosta. Mikään hana ei tykkää siitä että vesi jäätyy sinne sisään,
> eli hanan pitäisi tyhjentyä kaikilta osin kun se avataan.
Täytyy selvittää jahka niin pitkällä on, että voi hanoja valita.
>>From: "nos...@supertel.fi" <nos...@supertel.fi>
>>> Tuo kellari on hyvä idea vesisysteemien
>>> kannalta, helppo lämmittää plussan puolelle:-).
>
>>Kellarissa on vaan se vika, että sen pohja taitaisi väkisin
>>tulla järvenpinnan tason alapuolelle, ja vaatia louhimista ;).
>
> No jos kallio on niin lähellä, niin joudut sä kuitenkin
> louhintatöihin jo veden ja viemärin takia. Ei niitäkään voi vaan
> kalliota pitkin vetää, pitää upottaa peräti pariin metriin.
Saa nähdä miten tuo kallion muoto nyt loppujen lopuksi menee,
että tarviiko louhia. Voihan sitä putkea kai jättää myös
vähän pinnemmaksi ja eristää muuten ettei routa mene niin
syvälle (ml. lisää maata päälle), kun kovin pitkästä matkasta
ei ole kyse. Joka tapauksessa järven pinnan alapuolella oleva
kellari ei kuulosta hyvältä ;-)
> Oli kuinka oli niin se ajatus lämpimänä pidettävästä teknisestä
> tilasta on minusta kuitenkin hyvä, varsinkin jos mökillä käydään
> usein.
Jep.
Ari H
>>Ylimääräisiä neliöitähän ei ole, joten huone varmaan pitkä mutta
>>aika kapea, osittain korkeampi (vino katto hyödyntäen niin että saa
>>puutavaraa korkealle säilöön pois lattiatilaa viemästä). Jos joku
>>lukija on suunnitellut itselleen verstashuoneen, ja haluaa jakaa
>>omia ideoitaan ja kokemuksiaan, niin kiitoskia etukäteen :-)
>
> http://www.puuvene.net/apu/talttakaappi.jpg
> http://www.puuvene.net/apu/seinateline.jpg
> http://www.puuvene.net/apu/sahat.jpg
>
>:)
Joo, onhan sitten noita kalusteita verstaaseen, mutta lähinnä
ajoin takaa rakenteellisempia ratkaisuja :-)
--Pauli--
> On 2006-05-31, Pekka Huhta <pekka...@puuvene.net> wrote:
>> Ari H <em...@ei.saatavilla.invalid> writes:
>>
>>> Luultavasti tönö tulee pysymään talvellakin lämpimänä, sen verran
>>> lähellä että tulee varmaan talvisinkin käytyä jopa viikottain.
>>> Tai ainakin plussan puolella aina. Meinaan en ole selvittänyt
>>> vielä, mutta kunnallinen viemäri ja vesijohto voinee vaatia
>>> toimenpitetiä myös kunnan puolesta, jos ihan ilman lämpöjä eli
>>> jäätymään asti talveksi jättäisi.
>> Ei se kaupungin puolelta mitään kaipaa, meilläkin mökki talvehtii
>> niin että käydään vaan kellarista vääntämässä hana kiinni ja
>> tyhjätään putket. Mitäpä kaupunki siihen tekisi?
>
> Ei sitten vissiin mitään, aina parempi.
>
>>> Tämä oli hyvä tietää. Mites muut hanatyypit? Ennen kaikkea
>>> suihkun termostaattihanojen pakkaskestävyys kiinnostaisi...
>> Ainakaan Oras ei minusta varoittele noiden muiden hanojen
>> pakkaskestävyydestä, mutta yksiotehanoista mulle noin sanottiin. Voi
>> se olla että ne tuurilla kestääkin, mutta ainakin Oraksen ohje meni
>> noin. Voisit soittaa tehtaalle ja kysäistä muiden hanojen
>> kestosta. Mikään hana ei tykkää siitä että vesi jäätyy sinne sisään,
>> eli hanan pitäisi tyhjentyä kaikilta osin kun se avataan.
>
> Täytyy selvittää jahka niin pitkällä on, että voi hanoja valita.
Yksiotehana periaatteessa on pakkasystävällisempi. Toki sekin voi jäätyä
mutta jos putkisto puhalletaan tyhjäksi ja hana jätetään auki, riski
minimoidaan täten melko pieneksi.
Termostaattihanalle pelkkä ilmapuhallus ei välttämättä riitä. Ne
olisikin suositeltavampaa irrottaa seinästä ja säilyttää lämpimässä.
Mökkijärjestelmään helpoin tyhjennyskeino on tietenkin tehdä putkista
valumalla tyhjenevät kun pääsulku on suljettu ja tyhjennysyhde avataan.
Toinen hyvä vaihtoehto on laittaa palloventtiilillä erotettu
paineilmaliitin sivuhaaraan pääsulun jälkeen ja kompuralla puhaltaa
putket tyhjiksi.
Kannattaa vielä muistaa että jäätymiselle alttiit palloventtiilitkin
pitäisi jättää ei auki eikä kiinni vaan 45ast auki jotta pallon
ulkopuolisessa tiivistepesässä mahdollisesti oleva vesi ei jäätyessään
riko venttiiliä.
Näillä konsteilla ainakin veneiden hanat ja venttiilit on tullut
talvisäilöttyä.
Tuukka L.
>> louhintatöihin jo veden ja viemärin takia. Ei niitäkään voi vaan
>> kalliota pitkin vetää, pitää upottaa peräti pariin metriin.
>
> Saa nähdä miten tuo kallion muoto nyt loppujen lopuksi menee,
> että tarviiko louhia. Voihan sitä putkea kai jättää myös
> vähän pinnemmaksi ja eristää muuten ettei routa mene niin
> syvälle (ml. lisää maata päälle), kun kovin pitkästä matkasta
> ei ole kyse. Joka tapauksessa järven pinnan alapuolella oleva
> kellari ei kuulosta hyvältä ;-)
Eristeet on niin halpoja, että älä edes muuta harkitse. Aika hullu ehdotus
tuo, että pitäisi rouhia 2 metriä kallioon kanaalia, jotta saisi viemärin
laitettua! Mahtaako se muuten edes riittää routasuojaukseksi? (kallion
roudaton syvyys 3-5 metriä lumettomalla paikalla?)
100 milliä routarytoksia vaan viemärin päälle ja homma on sillä hoidettu.
Routa rytoks maksaa 4,4 - 5 euroa neliö 100 milliä paksusti laitettuna.
>
>> Oli kuinka oli niin se ajatus lämpimänä pidettävästä teknisestä
>> tilasta on minusta kuitenkin hyvä, varsinkin jos mökillä käydään
>> usein.
>
> Jep.
Eikä varmaan edes maksa kovin paljon pienen teknisen tilan kopperon
pitäminen +5 - +10 C.
js
>> louhintatöihin jo veden ja viemärin takia. Ei niitäkään voi vaan
>> kalliota pitkin vetää, pitää upottaa peräti pariin metriin.
>
Meillä kallion päällä menevä putki joka saa jäätyä ja jossa on lämmitin
sisällä.olikohan joku ekorex.
Ja alkulämmityksenä pakkasen puolelta on viimetalvena toiminut isompi
Zibro,takan apuna. Sen teho,ja hajuttomuus paloaikana, on ollut aikamoinen
yllätys. Ja myös se että se saa palaa kaikessa rauhassa vaikka
puolivuorokautta ilman että tarvitsee edes vilkaista.
Uljas Vauhti
> Routa rytoks maksaa 4,4 - 5 euroa neliö 100 milliä paksusti laitettuna.
>
Minä olen maksanut tuplasti tuon...
--
Uljas
Tuukka L.
>
> --
> Uljas
Et sotke Finnfoamin hintoihin? Jos noi hinnat tuplataan, niin sillä pitää
ruveta saamaan sitä "Suomen parasta eristettä" (aika fuula mainoslause
muuten)
Uljas Vauhti
Tuolla
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EPS-120-R-100MM
on hintana 47 e/paketti (satamillinen). Eli 100 eristettä maksaa 9,4 e.
--
Uljas
Ari H
>>> Oli kuinka oli niin se ajatus lämpimänä pidettävästä teknisestä
>>> tilasta on minusta kuitenkin hyvä, varsinkin jos mökillä käydään
>>> usein.
>>
>> Jep.
>
> Eikä varmaan edes maksa kovin paljon pienen teknisen tilan kopperon
> pitäminen +5 - +10 C.
Tähän liittyen yleisesti: alkoi kuitenkin himotaa se lämmitetty
kylppärin kivilattia... Josta seuraisi että tämä aina lämmin
tekninen tila olisi luontevasti kylppäri + vessa (+ ehkä sauna),
eli tönön märkätila. Jolloin myös wc-pytyt yms pysyisi sulana
aina, ei tarvisi huolehtia tyhjentelystä.
Lattialämmitys tuonne (pinta-ala-arvio 6-12 m2) tulisi varmaan
nestekiertoisena, että jää optio aurinkolämmön hyödyntämiseen.
Yksi ongelma on tietysti, että märkätila pitäisi saada
tuuletettua kuivaksi, mutta lämpöjä ei huvittaisi ylimääräistä
puhaltaa pihalle, mutta tähän lienee valmiit säätösysteemit
jotka säätää poistoa ilmankosteuden mukaan. Eri asia varmaan
sitten että mitä moinen automatiikka maksaa... Olisko tohon
valmiita palikoita tyyliin: kosteusanturi - säätöboksi jossa
pari potikkaa - poistilmaflekti?
nos...@supertel.fi
Ari H kirjoitti:
>
> Yksi ongelma on tietysti, että märkätila pitäisi saada
> tuuletettua kuivaksi, mutta lämpöjä ei huvittaisi ylimääräistä
> puhaltaa pihalle, mutta tähän lienee valmiit säätösysteemit
> jotka säätää poistoa ilmankosteuden mukaan. Eri asia varmaan
> sitten että mitä moinen automatiikka maksaa... Olisko tohon
> valmiita palikoita tyyliin: kosteusanturi - säätöboksi jossa
> pari potikkaa - poistilmaflekti?
>
On valmiita flektejä, joissa on kosteusanturi. (www.finnparttia.fi
ainakin myy)
Mulla oli lähemmäs 10 vuotta sitten sellainen, ei kovin helppo
säätää, mutta lopulta toimi ihan kohtuullisesti. Halvat laakerit,
metelöi, säätö aika kiikkerä. Nykymalleista en tiedä, kait
elektroniikka ainakin on kehittynyt. Kellokytkinkin on kohtalainen
ratkaisu, tyhjillään olevaa mökkiä ei tarvitse montaa tuntia
viikossa tuulettaa, ja suihkun jälkeen 2 tuntia riittää kuivaamaan
paikat. (Se mun vanha flekti oli kello+kosteusohjattu, suihkuhuoneen
valon kytkeminen päälle piti suihkun päällä 30 min, jos lisäksi
oli kosteutta flekti jäi päälle. )
Toinen vaihtoehto on kondensoiva kosteudenpoistokone, voisi olla hyvä,
jos lattiaa pidetään koko ajan kunnolla lämpimänä.
Kosteudenpoistokone kun ei toimi viileässä kunnolla.
Kosteudenpoistokoneen etuna on se, että kesällä saa märälläkin
ilmalla pyykit ja paikat kuivattua. Ja energiaa säästyy, kun ei
tuuleteta kosteutta pois, vaan päinvastoin tiivistymislämpö jää
taloon.
Pasi K
Ari H
>
> Ari H kirjoitti:
>
>>
>> Yksi ongelma on tietysti, että märkätila pitäisi saada
>> tuuletettua kuivaksi, mutta lämpöjä ei huvittaisi ylimääräistä
>> puhaltaa pihalle, mutta tähän lienee valmiit säätösysteemit
>> jotka säätää poistoa ilmankosteuden mukaan. Eri asia varmaan
>> sitten että mitä moinen automatiikka maksaa... Olisko tohon
>> valmiita palikoita tyyliin: kosteusanturi - säätöboksi jossa
>> pari potikkaa - poistilmaflekti?
> Toinen vaihtoehto on kondensoiva kosteudenpoistokone, voisi olla
> hyvä, jos lattiaa pidetään koko ajan kunnolla lämpimänä.
> Kosteudenpoistokone kun ei toimi viileässä kunnolla.
> Kosteudenpoistokoneen etuna on se, että kesällä saa märälläkin
> ilmalla pyykit ja paikat kuivattua. Ja energiaa säästyy, kun ei
> tuuleteta kosteutta pois, vaan päinvastoin tiivistymislämpö jää
> taloon.
Tämä kuulostaakin aika hyvältä, kas kun ei itselle tullut
mieleen. Lienevät myös aika luotettavia vempeleitä nykyään,
eikös ne ole nykyisin se suositelluin ratkaisu rossipohjan
kuivana pitämiseenkin, tuuletuksen sijasta.
Tuukka L.
>
> Tuolla
> http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EPS-120-R-100MM
> on hintana 47 e/paketti (satamillinen). Eli 100 eristettä maksaa 9,4 e.
>
> --
> Uljas
Toisilla on toiset hinnat ja factat.