Ilma-vesilämpöpumppu käyttöveden esilämmitykseen
Ilkka
nykyä.
Samoin varaavat takka+leivinuuni jossa poltetaan puuta.
Vuosi kulutus sähkön osalta noin 15 000kwh, kesällä kun ei tarvitse
lämmittää kuin käyttö vettä ei sähkön kulutus puoliinnu, siis puunpoltto
vastaa merkittävältä osin lämmityksestä, ja tätä taustaa vasten ei
varsinaisen ilmalämpöpumpun asennus tunnu taloudellisesti mielekkäältä koska
energiasta menee isoin osa käyttöveden lämmitykseen.
Nyt markkinoille ilmaantunut kohtuuhintaisia, noin 2000? asenenttuna,
ilmavesilämpöpumppuja, niin heräsi ajatus että olisiko niillä korvattavissa
osa käyttövedenlämmitykseen menevästä energiasta?
Jos ajatellaan että 15 000 kwh:sta 1/4 on ympäri vuoden käyttöveden
lämmitystä tai ilmavesilämpöpumpulla korvattavissa, siis 15000kwh / 4 *
0.10?/kwh=375?
Mitä moisen ilmavesilämpöpumpun tehokkuus on... 3/1?
Eli jos 3750 kwh pitää saada aikaan, on säästettävissä 2/3 = 2500kwh ja kwh
hinnan olessa em 0.10?/kwh, niin 250?/vuosi olisi saavutettavissa, eli
2000/250 = 8 vuotta kuoletettu
Mahtaako laskelma mennä ihan poskelleen?
Mikä moisten apparaattien huolto jne kustannukset onkaan?
Onko järkee vai ei jos sähkön hinta jatkaa kovaakin nousuaan?
nospa...@supertel.fi
>
> Mahtaako laskelma mennä ihan poskelleen?
> Mikä moisten apparaattien huolto jne kustannukset onkaan?
> Onko järkee vai ei jos sähkön hinta jatkaa kovaakin nousuaan?
Tuo vaatii myös varaajan tai kierukan vanhaan varaajaan. Saattaa
tietty mahtua 2000 e budjettiin molemmatkin. Uusi varaaja voi olla
vanhaa ennen sarjassa. Siis uuden varaajan kierukan kautta ohjataan
vesi vanhan varaajan kylmävedeksi, jolloin uusi varaaja kannattanee
lämmittää esim 50 asteeseen, eli loppulämmitys vanhalla varaajalla
sekoittamalla kuumaa ja esilämmitettyä vettä.
Eipä noissa halvoissa liene huoltokohteita (=vaihto uuteen on
halvempaa sitten aikanaan). Kestänee sen kuoletusajan, varaaja sitten
kauemminkin, samoin varmaan ainakin ILP:n kierukka, eli uuden
asentaminen on sitten aikanaan paljon helpompi homma, kun putkireitit,
teline ja sähköt on jo valmiina.
lmfmis
>
> Mahtaako laskelma mennä ihan poskelleen?
Jotenkin positiivista tuo käyttöveden osuus lämmityslaskustasi. Meillä
menee lämmityskauden ulkopuolella käyttöveden lämmitämiseen (öljy
tosin) noin 100kWh viikossa (5 litraa löpöä). Eli näillä sähkön
hinnoilla noin 10 eur/vko jos sähköllä lämmittäisin..ja perheessä se
standardi 5 henkeä.
Vaikea uskoa että millään konstilla saisi 10x52 viikkoa = 520 eur
vuosikulun kutistettua niin pieneksi että saisi järkevää
takaisunmaksuaikaa VILP:lle? Jos puoleen kutistat niin 2000 euron
investointi saa maksettua 10 vuodessa ja silloin onkin pumppu jo ihan
romuna ja pitää uusia.
Ei se noin kannata.
Lämmityksessä ne hyödyt on.
> Onko järkee vai ei jos sähkön hinta jatkaa kovaakin nousuaan?
Takuulla jatkaa.
Järkee? Jaa-a
lmfmis
<nospam.n...@supertel.fi> wrote:
> On 19 tammi, 10:20, "Ilkka" <ilkka.maa...@phnet.fi> wrote:
>
>
>
> > Mahtaako laskelma mennä ihan poskelleen?
> > Mikä moisten apparaattien huolto jne kustannukset onkaan?
> > Onko järkee vai ei jos sähkön hinta jatkaa kovaakin nousuaan?
>
> Tuo vaatii myös varaajan tai kierukan vanhaan varaajaan. Saattaa
> tietty mahtua 2000 e budjettiin molemmatkin. Uusi varaaja voi olla
> vanhaa ennen sarjassa. Siis uuden varaajan kierukan kautta ohjataan
> vesi vanhan varaajan kylmävedeksi, jolloin uusi varaaja kannattanee
> lämmittää esim 50 asteeseen, eli loppulämmitys vanhalla varaajalla
> sekoittamalla kuumaa ja esilämmitettyä vettä.
Pärjäisikö ilman varaajaa?
Tuohon voisi myös ajatella sellaista lämmönvaihtajaa jossa kuumakaasu
lämmittää veden suoraan 60 asteiseksi. Tuommoisessa on oma
kiertovesipumppu ja sen voisi laittaa kierrättämään boilerin vettä
suoraan. En kyllä tiedä voiko noissa laittaa juomavettä suoraan.
nospa...@supertel.fi
>
> Pärjäisikö ilman varaajaa?
>
> Tuohon voisi myös ajatella sellaista lämmönvaihtajaa jossa kuumakaasu
> lämmittää veden suoraan 60 asteiseksi. Tuommoisessa on oma
> kiertovesipumppu ja sen voisi laittaa kierrättämään boilerin vettä
> suoraan. En kyllä tiedä voiko noissa laittaa juomavettä suoraan.
Tosiaan, ehkä tuo onnistuisi noinkin. Legionellavaara ja veden
kerrostuminen pitää ottaa huomioon. Peruslämminvesivaraajassa on vain
liitos ala- ja yläpäässä. Tarvitsisi oikeastaan toisen liitoksen
alareunaan, jotta voisi lämmittää alareunan vettä sekottamatta koko
tankkia kiertovesipumpun kanssa.
Ehkä sen lämmönvaihtimen saisi ympättyä kylmän veden tuloliitokseen,
jonkun kilowatin lämpöteho siirtyy aika pientä putkea kiertovesipumpun
kanssa, vosii laittaa olemassaolevan kylmäveden putken sisään
kiertoputken lämmönvaihtimelle.
Sitten pitäisi lämmittää tankki vaikka kerran viikossa kauttaaltaan
kunnolla kuumaksi.
Ilkka
>tankkia kiertovesipumpun kanssa.
Sekoittaa se pelkkä varaajan vastuksen lämmittaminen, kts
http://kallenkuja3s.dy.fi/lampo/day.jpg
viisi ylinmäistä käyrää, anturit sijoitettu jaeltuna 1/5 välein 300l säiliön
kylkeen.
>Ehkä sen lämmönvaihtimen saisi ympättyä kylmän veden tuloliitokseen,
Joku tuon sorttinen systeemi oli mielessä, tosin samalla kannattaisi aatella
niin että systeemiin voisi tuoda myös aurinkopaneelilta kierron
esilämmitykseen.
>Sitten pitäisi lämmittää tankki vaikka kerran viikossa kauttaaltaan
>kunnolla kuumaksi.
Vaikka kerran vrk:ssä koska kun peruslämpö on jo valmiiksi korkeampi on
sähkön tarve luonnollisesti vähäisempi.
Mutta tuleeko asennus/rakentamis kustannuksista niin korkeat että
taloudellisuus katoaa sen mukana?
Tosin kotitalousvähennys/energia-avustukset jne edelleen parantaa
kustannustehokkuutta.
Ilkka
Ei, välillä on sen verran saunojia että varaaja pitää pakko-ohjata päälle
ennen saunomista, edellisen yön lämmitys ei riitä.
lmfmis
Tarkoitin, pärjääkö ilman VILP:i varaajaa. Siksi VILP :t on niin
kalliita kun niissä on melkein pakko hankki tuollainen "välilämpö"
varasto...
Ja tätä ideaa voisi kehittää jos tuota lämmönvaihdinta saa käyttää
käyttövedelle.
Kuumavesiboileri on siis erikseen.
nospa...@supertel.fi
> >Pärjäisikö ilman varaajaa?
>
> Ei, välillä on sen verran saunojia että varaaja pitää pakko-ohjata päälle
> ennen saunomista, edellisen yön lämmitys ei riitä.
Ilman varaajaa toimivan systeemin pitäisi pystyä antamaan suihkun
aikana runsaat 20 kW lämpötehoa. Se ei onnistu kohtuukuluin kuin
kaasulla tai öljyllä.
Ilmeisesti yösähkö + lämpöpumppusysteemissä kannattaa lämpöpumpun
toimintaa siirtää päiväsähkölle mahdollisuuskien mukaan. Yösähkön
hintaero ei varmaankaan kata COP:n pienemistä kylmemmän yön aikana.
Jos tarkoitus on viritellä myös aurinkoa ja muuta käyttöä, varmaan
kannattaa tehdä seisovavetinen varaaja, siis iso, ei juomavesivaraaja,
jota käytetään mahdollisesti esilämmittämään juomavesivaraajaa.
Pelkkään esilämmitykseen käytettävän varaajan voisi täytää myös
Glauber-suolalla. http://en.wikipedia.org/wiki/Glauber_salt
Muutoslämpötila on aika matala, eli käyttövesisovellukseen tuo on
huono. Tuon suolan muutoslämpötila kun on suunnilleen
lattialämmitykseen sopiva.