Ilmanvaihtoasiaa
tarmo
Terve!
Mitäs mieltä arvon raati on tällaisesta tilanteesta:
Talossa tiilimuurin ja savupiipun toisella puolella on sauna ja puukiuas,
toisella puolella on vaatehuone. Samaan piippuun liittyy vielä varaava
takka. Lämmöntuotto vaatehuoneeseen lienee taattu.
Taloon olisi tulossa poistoilmalämpöpumppu.
Pitäisikö vaatehuoneeseen laittaa ilman tulo vai poisto?
Vaatehuoneeseen pääsee makuuhuoneesta, johon pitäisi käsittääkseni laittaa
tulo?
Mahtaakohan jatkuvalla lämmöllä olla vaikutusta vaatteisiin.
Talo on vasta bitteinä ruudulla, joten suuretkin muutokset on vielä
helppoja.
Tarmo
Rauno Kangas
viestissä:426c894b$0$15158$4b86...@news.surffi.net...
> Vaatehuoneeseen pääsee makuuhuoneesta, johon pitäisi käsittääkseni laittaa
> tulo?
Vaatehuoneeseen aina poistopiste.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
tarmo
Kiitoksia tiedosta!
Tarmo
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:d4i3sa$1c5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jarmo M
> Vaatehuoneeseen pääsee makuuhuoneesta, johon pitäisi käsittääkseni laittaa
> tulo?
Ilmanvaihdon toteutuksen pääperiaatteita:
- Rakennus alipaineiseksi ja ilmatiiviiksi
- Riittävä ilmanvaihto lämmöntalteenotolla
- Isompi kanavisto -> pienempi nopeus -> vähemmän ääntä
- Todellalikaiset tilat (liesituuletin, AT, VAR) kohde poistolla
(huippuimuri)
Ilmanjaon toteutus:
- Tuloilma tuodaan "puhtaisiin" tiloihin eli asumiseen ja elämiseen
käytettäviin tiloihin (MH, OH, ET)
- Poistoilma imetään "likaisista" eli niistä joissa tuotetaan likaista ilmaa
(WC, PH, K, VH, S)
Eli tilojen välillä käytetään ilman virtaamisen periaatettä, jolloin
laskeskelet yhteen paljonko mihinkin tilaan tuodaan ilmaa ja mihinkä
tiloihin se sitten kulkeutuu poistettavaksi. Sopivasti sijoittelemalla
tuloja ja poistoja saa todella ihmeitä aikaan ja esim. estettyä silakoidan
paistamisen käryjen leviämisen hallitsemattomasti.
Tietysti täytyy varmistua että ilmaa riittää poistettavaksi. Esim.
yhdistelmä keskikokoinen sauna + iso pesuhuone saattaa vaatia tuloilman
tuomista sekä saunalle, että pesuhuoneelle. ettei pesuhuoneen poisto ime
löylyä saunasta väärään suuntaan, vaan saunallekin riittää raitista ilmaa.
Jarmo M
Jarno
> Vaatehuoneeseen aina poistopiste.
>
Vaatehuoneitakin on erilaisia. Itse päädyin laittamaan makuuhuoneen
yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen poiston sijasta tulon, ja
viereiseen kylpyhuoneeseen hieman enemmän poistoa.
Pitäisi vaatteiden säilyä raikkaampana...
Jarno
Rauno Kangas
viestissä:1114419656....@g14g2000cwa.googlegroups.com...
>> Vaatehuoneeseen aina poistopiste.
>
>Vaatehuoneitakin on erilaisia. Itse päädyin laittamaan makuuhuoneen
>yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen poiston sijasta tulon, ja
>viereiseen kylpyhuoneeseen hieman enemmän poistoa.
Jokainen tietty rakentaa omat ilmanvaihtojärjestelmänsä. Itse en kuiten
lähtisi levittelemään vaatehuoneen tuottamaa pölyä, mikä tapahtuu varmimmin
laittamalla sinne tulopiste.
a
>
> Jokainen tietty rakentaa omat ilmanvaihtojärjestelmänsä. Itse en kuiten
> lähtisi levittelemään vaatehuoneen tuottamaa pölyä, mikä tapahtuu varmimmin
> laittamalla sinne tulopiste.
Tuo on tyypillinen virhekäsitys. Vaatteista ei juuri vaatehuoneeseen
haitallista pölyä irtoa (varsinkaan jos ovat käyneet kuivausrummun
kautta). Sitävastoin suurin osa taloon tulevasta pölystä
lähtee asukkaiden ihosta.
Marko
Matti
> Tuo on tyypillinen virhekäsitys. Vaatteista ei juuri vaatehuoneeseen
> haitallista pölyä irtoa (varsinkaan jos ovat käyneet kuivausrummun
> kautta). Sitävastoin suurin osa taloon tulevasta pölystä
> lähtee asukkaiden ihosta.
Kyllä se pöly vain kankaista lähtee,kokeiles ikkunasta paistavassa auringon
valossa vaikka kaapista otettua puhdasta paitaa hulmauttaa tai jos on
kankaiset ikkunaverhot niin niitä,jää melkoinen pöly leijumaan kun
pölyhiukkaset näkyy aurigon valossa.Puuvillakankaat lienee
pahimpia.Kangas(ei Rauno) kun on tehty melkoisen pienistä kuiduista .
Ilkka P.
tarmo wrote:
> Talossa tiilimuurin ja savupiipun toisella puolella on sauna ja
> liittyy vielä takka. Lämmöntuotto vaatehuoneeseen lienee taattu.
> Taloon olisi tulossa poistoilmalämpöpumppu.
> Pitäisikö vaatehuoneeseen laittaa ilman tulo vai poisto?
Ilman tuota pilppiä olisin ehdottanut, että olisit yrittänyt vielä
löytää vaatehuoneelle paremman paikan, jossa palomuurin antama
lisälämpö ei menisi saman tien harakoiden iloksi. Minäkin joka
tapauksessa laittaisin vaatehuoneeseen nimen omaan poiston. Pilppi
ottanee lisälämmön paremmin talteen kuin LTO, joten sen puolesta
vaatehuoneen paikka ei ole niin huono, mutta säilytettävien
tavaroiden kannalta ylimääräisestä lämmöstä ei kyllä ole
ainakaan hyötyä, ennemminkin päinvastoin.
- I
tarmo
"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:1114496753.2...@f14g2000cwb.googlegroups.com...
>>- I
Pumppumyyjät mainostavat poistoilman lämpötilan olevan luokkaa +3... +5
astetta. Jos asia on näin käytännössäkin niin hyötysuhde olisi silloin
reilusti parempi kuin perinteisellä lämmöntalteenotolla. Eikö perinteinen
lämmön talteenotto ole ideaalitapauksessa sellainen, että sisään ja ulos
menevän ilman lämpötilat on samat? Käytännössähän asia ei ole koskaan näin?
Pitänee mennä tuttavan uuteen taloon mittailemaan lämpömittarin kanssa pari
vuotta vanhaa poistoilmalämpöpumppua...
Tarmo
Tommi Jauhiainen
tarmo <tar...@luukku.com> wrote:
>"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> kirjoitti
>viestissä:1114496753.2...@f14g2000cwb.googlegroups.com...
>tarmo wrote:
>> Talossa tiilimuurin ja savupiipun toisella puolella on sauna ja
>> puukiuas, toisella puolella on vaatehuone. Samaan piippuun varaava
>> liittyy vielä takka. Lämmöntuotto vaatehuoneeseen lienee taattu.
>> Taloon olisi tulossa poistoilmalämpöpumppu.
>> Pitäisikö vaatehuoneeseen laittaa ilman tulo vai poisto?
>
>>>Ilman tuota pilppiä olisin ehdottanut, että olisit yrittänyt vielä
>>>löytää vaatehuoneelle paremman paikan, jossa palomuurin antama
>>>lisälämpö ei menisi saman tien harakoiden iloksi. Minäkin joka
>>>tapauksessa laittaisin vaatehuoneeseen nimen omaan poiston. Pilppi
>>>ottanee lisälämmön paremmin talteen kuin LTO, joten sen puolesta
>>>vaatehuoneen paikka ei ole niin huono, mutta säilytettävien
>>>tavaroiden kannalta ylimääräisestä lämmöstä ei kyllä ole
>>>ainakaan hyötyä, ennemminkin päinvastoin.
>
>astetta. Jos asia on näin käytännössäkin niin hyötysuhde olisi silloin
>reilusti parempi kuin perinteisellä lämmöntalteenotolla. Eikö perinteinen
>lämmön talteenotto ole ideaalitapauksessa sellainen, että sisään ja ulos
>menevän ilman lämpötilat on samat? Käytännössähän asia ei ole koskaan näin?
Siis eihän tartte olla kuin Enerventin pyöriväkennoinen LTO, niin
nollakelillä poistoilman lämpötila on 3-5 astetta. Ei siinen PILPpiä
tartte. Toki se poistoilma sitten kesällä on lämmintä... :)
Talvisen LTO:n vuoksi PILPistä ei ole mitään hyötyä. Kesäkelissä toki
saa poistoilman lämmön veteen talteen.
--
Tommi Jauhiainen - epämääräinen sössöttäjä
Petri Soini
> Pumppumyyjät mainostavat poistoilman lämpötilan olevan luokkaa +3... +5
> astetta. Jos asia on näin käytännössäkin niin hyötysuhde olisi silloin
> reilusti parempi kuin perinteisellä lämmöntalteenotolla.
Pakkasilla PILP häviää hyötysuhteessa nykyaikaisille LTO-koneille.
(ristivirtauskenno ei ole nykyaikainen ainakaan hyötysuhdemielessä).
-20 asteen pakkasella hyvän LTO:n poistoilma voi hyvin olla -10 asteista
tai jopa sen allekin.
PILP toisaalta ottaa
lämpöä talteen ympäri vuoden mm. lämpimän käyttöveden lämmitykseen, joten
sen vuodessa talteen ottama lämpömäärä toki voi olla LTO:ta korkeampi.
Pete
Toni
olen potkinut teollisuudessa. Meneekös nämä pohdinnat oikein?
Hyötysuhde:
Sisältä puhalletaan +20'C ilmaa ulos ja ulkonta -20'C korvausilmaa
(leikitään että määrät ovat samat).
100%:tin hyötysuhteella ulkoilma lämpenisi +20'C ja sisäilma jäähtyisi
-20'C lämpötilaan.
50%:tin hyötysuhteella ulos puhallettava ilma viilenisi nollaan. Koska
sisäilma sisältää vettä, levylämmönvaihtimella ei voi ottaa tämän
enempää lämpöä talteen ilman sen jäätymistä.
80%:tin hyötysuhteella ilma viilenisi -12'C lämpötilaan. Pyörivällä
lämmönvaihtimella tällainen pitäisi onnistua? Mutta miksi käyttää
ilmalämpöpumppua jos jo lämmönvaihtimellakin pääsee näin matalaan
lämpötilaan? Lämpöpumput kun eivät yleensä tuollaisista lämpötiloista
saa revittyä lisää energiaa.
Menikös noissa pohdinnoissa joku asia ihan harakoille? Onko noissa
pyörivissä lämmönvaihtimissa jotain ongelmaa kun suurimpaan osaan
taloista hommataan se levylämmönvaihdin? Hintaeroa on tietysti, onko se
sitten niin suuri ero?
Jos tuloilman lisälämmitys on tehty vesikiertoisena, eikös siihen voisi
lisätä sivulinjan josta voisi johtaa kylmää vettä
jäähdytystarkoituksessa? Omalla kaivolla homma voisi jopa olla kannattavaa.
Tässä näitä taas tuli... Kommentoikaas että menikö noi ihan kohdalleen :)
Toni
> Pakkasilla PILP häviää hyötysuhteessa nykyaikaisille LTO-koneille.
> (ristivirtauskenno ei ole nykyaikainen ainakaan hyötysuhdemielessä). -20
> asteen pakkasella hyvän LTO:n poistoilma voi hyvin olla -10 asteista
> tai jopa sen allekin.
Ah, tässä jo asiaa tuntevammat ehtivät kommentoida vähän samaan malliin
tilannetta.
Eli ilmalämpöpumppu avittaisi juuri tuossa veden lämmityksessä, ei
niinkään hyvässä energian talteenotossa kylmällä.
Tommi Jauhiainen
Niinpä, ja PILPpi ei käsittääkseni lämmitä mitenkään sitä korvausilmaa
vai lämmittääkö? Lämmitetäänkö se sitten sähköllä vai annetaanko tulla
sisään kylmänä.
Onko joku laskenut puolueettomasti vertailua Suomen ilmastossa hyvän
LTOn ja PILPin välillä?
Kun on hyvä LTO niin tuloilmaa ei tarvitse sähköllä lämmittää. Silloin
käyttövesi pitää jollakin lämmittää. PILP lämmittää kai
tyypillisimmillään tuon käyttöveden, mutta talvinen tuloilma jää
lämmittämättä. Mahtaneeko tuo PILP kokonaisenergiataloudellisesti olla
ollenkaan järkevä jos sitä pidetään vaihtoehtona hyvälle LTO:lle?
Petri Soini
> Niinpä, ja PILPpi ei käsittääkseni lämmitä mitenkään sitä korvausilmaa
> vai lämmittääkö? Lämmitetäänkö se sitten sähköllä vai annetaanko tulla
> sisään kylmänä.
>
Useimmat PILPit kai eivät, mutta muistaakseni Nilan-merkkisistä
löytyy myös malleja, jotka siirtävät lämpöä tuloilmaan.
Lisäksi Nibe-PILPit voinee varustaa koneellisella tulolla, johon
voi asentaa joko lämmitypatterin tai vastuksen.
Pete
Jouni Saari
"Toni" <us...@domain.invalid> kirjoitti
viestissä:1vnbe.111$hm3...@read3.inet.fi...
>
> Tässä näitä taas tuli... Kommentoikaas että menikö noi ihan kohdalleen :)
Ainakin suunnilleen. Höyrystymislämmöt vaikuttaa myös hyötysuhteeseen ja
talteenottoon. Eli se nollaan jäähdyttäminenkin ottaa veden
höyrystymislämpöä
aika paljon talteen. (noin 0.7kWh/litra viemäröistyä vettä
levylämmönvaihtimesta.)
Tämä siis nostaa sisään tulevan ilman lämpöä enemmän kuin ulosmenevä
jäähtyy.
Toinen syy on se, että ulos menee enemmän ilmaa kuin sisään tulee
lämmönvaihtimen
läpi. Osa tuloilmasta tulee siis vuotoina..
Taitaa nykyään pyörivakennoiset olla pientaloissa yleisiä, pyöriväkennoinen
palauttaa kosteutta takaisin lämpimälle puolelle. Lisäksi pyöriväkennoiseen
saa
"kesäpellin" aikaan, kun sammuttaa moottorin. Tuoksujen palautus on kuulemma
vähän isompaa, sauna-hajusteet voi tuoksahtaa kostean kennon kautta koko
kämpässä. En ole paljoa muuta huonoa kuullut pyöriväkennoisista.
Anonym
"Jouni Saari" <nos...@supertel.fi> wrote in message
news:5Iobe.11299$lF4....@reader1.news.jippii.net...
>
> Taitaa nykyään pyörivakennoiset olla pientaloissa yleisiä,
pyöriväkennoinen
> palauttaa kosteutta takaisin lämpimälle puolelle. Lisäksi
pyöriväkennoiseen
> saa
> "kesäpellin" aikaan, kun sammuttaa moottorin. Tuoksujen palautus on
kuulemma
> vähän isompaa, sauna-hajusteet voi tuoksahtaa kostean kennon kautta koko
> kämpässä. En ole paljoa muuta huonoa kuullut pyöriväkennoisista.
>
Meillä on LTR-6. En ole havainnut mitään tuoksujen leviämistä.
ask@kolumbus.fi ove-la
> ihan kohdalleen :)
oletkos nyt kuitenkaan miettinyt tuota asiaa ihan loppuun asti ...
80%:n hyötysuhteella POISTOilma muka siis viilenisi - 12oC:een
jolloin kaikki sen sisältämä vesi jäätyisi tuolloin tietysti kiinni
pyörivän lämmönsiirtokennon sokkeloseinämään
ja kun se -20 oC:steinen tuloilma sitten lämpenisi ... +12oC:een ?
niin se sulattaisi pyörivään kennoon kiinni jäänyteen veden
ja sieppaisi sen sitten +12 oC:steisena mukaansa ... tuoden kaiken
kosteuden takaisin sisätiloihin? ... jossa uuttakin kosteutta syntyy
jatkuvasti ...
eli
millainenkohan noiden asuin-sisätilojen kosteustasapaino olisikaan
jo noin 12 tunnin kuluttua ... RH = 270 ?
heh ... heee ... ... 80 % MUKA
Jouni Saari
"Anonym" <eipo...@njet.com> kirjoitti
viestissä:%_obe.152$hm3...@read3.inet.fi...
>
> ">
> Meillä on LTR-6. En ole havainnut mitään tuoksujen leviämistä.
>
Täällä joku totesi, että saunatuoksujen käytön haistaa olohuoneesta,
mutta eipä tuo kovin kummonen haitta ole.
Saunoessa pyörivä kenno tiivistää siis hajustettua löylyhöyryä
pintaansa ja haihduttaa tuoksut tuloilmaan. Aika poikkeuksellinen tilanne
siis. Nenä on vielä logaritminen vekotus, eli herkkä pienille
pitoisuuksille.
Toisaalta ei se kiinteä kennokaan ole täysin tiivis.
Toni
> oletkos nyt kuitenkaan miettinyt tuota asiaa ihan loppuun asti ...
Tavallaan, mutta ilman hyvää tietoa, siksi kyselin.
> 80%:n hyötysuhteella POISTOilma muka siis viilenisi - 12oC:een
> jolloin kaikki sen sisältämä vesi jäätyisi tuolloin tietysti kiinni
> pyörivän lämmönsiirtokennon sokkeloseinämään
>
> ja kun se -20 oC:steinen tuloilma sitten lämpenisi ... +12oC:een ?
Jep. Tosin kuten jo mainittiin kosteuden tiivistyminen tuo huomattavasti
lisää energiaa - lämpötilat eivät aivan noin mene.
> niin se sulattaisi pyörivään kennoon kiinni jäänyteen veden
> ja sieppaisi sen sitten +12 oC:steisena mukaansa ... tuoden kaiken
> kosteuden takaisin sisätiloihin? ... jossa uuttakin kosteutta syntyy
> jatkuvasti ...
Niin, sisälle tulee kosteutta, mutta käsittääkseni osa poistuu vehkeestä
kondensaationa.
> heh ... heee ... ... 80 % MUKA
Muka lupaavat 75-85% hyötysuhteeksi.
Ilkka P.
> Pakkasilla PILP häviää hyötysuhteessa nykyaikaisille
> LTO-koneille.
Jos ajatellaan vielä alkuperäisen kysyjän tilannetta, pohdittavana
oli mm. että kannattaako vaatehuonetta ylipäätään laittaa
palomuurin viereen, jos muurista saatava lämpö puhalletaan suoraan
ulos. Osan aikaa vuodesta LTO saattaa kyllä ottaa sitä talteen jopa
paremmin kuin pilppi, mutta sitten on vielä se keskimäärin n. kaksi
kertaa vuodessa toistuva ajanjakso, jossa ulkolämpö on jotakin
välillä 5-15 astetta. Silloin kyllä pilppi hakkaa LTO:n, ja oma
johtopäätökseni olikin, että pilpillä saa hukkalämmön paremmin
talteen koko vuotta ajatellen. Mutta ehkä lämpötalouden kannalta
vaatehuoneen paras paikka ei ylipäätään ole palomuurin víeressä.
- I
ask@kolumbus.fi ove-la
> osa poistuu vehkeestä kondensaationa.
hm ... eli sisältä poistoilman mukana lähtevä kosteus
ei sitten enää palaakaan takaisin ... sisälle
onkohan mainoksissa nyt sitten kyse "vain" ns.
lämpöTILA-hyötysuhteesta ...
... eikä lainkaan ENERGIA-hyötysuhteesta ?
Ilkka P.
> ja kun se -20 oC:steinen tuloilma sitten lämpenisi ... +12oC:een ?
>
> niin se sulattaisi pyörivään kennoon kiinni jäänyteen veden
> ja sieppaisi sen sitten +12 oC:steisena mukaansa ... tuoden kaiken
> kosteuden takaisin sisätiloihin? ... jossa uuttakin kosteutta syntyy
> jatkuvasti ...
Tätä samaa kosteuden palauttamisasiaa olen itsekin muutaman kerran
tuumaillut. Oman kuumeisen päänraapimiseni tulos on, että homma
menisi suunnilleen näin: Kun kennon siiveke pyörähtää tuloilman
puolelta poistoilman puolelle, se on jäähtynyt kylmimmilleen. Kun se
on päässyt lämpimälle puolelle, siihen alkaa kondensoitua vettä,
joka voi parhaassa tapauksessa jäätyä. Kun se sitten jatkaa
kierrostaan, sen yli pyyhkivä lämmin ilma lämmittää sitä, ja
samalla lämmin ilma alkaa jossakin vaiheessa myös sulattaa ja
haihduttaa siitä kosteutta, joka jatkaa matkaansa - mihin? Pihalleko,
jolloin se ei palaudu niin kuin luvattiin, vai kondensoituuko se
uudestaan siivekkeen takaosaan, joka oletettavasti lämpenee hitaammin
kuin etuosa? Oletetaan nyt sitten, että siinä vaiheessa, kun siiveke
pyörähtää taas kylmälle puolelle, siihen on jäänyt huurretta tai
muuta kosteutta. Miten kylmä pakkasilma saa sen nyt irti ja liikkeelle
sisäilmaa kostuttamaan, kun lämmin ilma ei siihen pystynyt? Tätä
asiaa minäkin olen ovelan tavoin hieman ihmetellyt. Kiitän suuresti
avusta, jos joku jaksoi tämän kaiken lukea ja pystyy valaisemaan
asiaa.
- I
Jussi
huonona aamuna siihen pikkuhuoneeseen, josta poisto yleensä on. Ei ole
ainakaan meillä haitanut pyöriväkennoisellakaan (jos muistaa sulkea
pikkuhuoneen oven ;-). Toki ollaan käyty toimituksella myös saunan kosteuden
vaikuttaessa, eli tuoksuista pitäisi olla havaintoja.
Toisaalta jos miettii paljonko maksaa heittää lisää pari tulo&meno rööriä
koko talon kustannusarviossa niin kannattanee laittaa myös poistoja&tuloja
lisää. Meillä poistot&tulot lähes kaikissa huoneissa. Nyt hallituskin
uskaltaa ainakin välissä nukkua ovi kiinni ilman hapetusongelmaa (mieti
70-luvulla tehty talo, pieni makkari, ei ilmanvaihtoa muuta kuin se yksi ovi
olohuoneeseen ;-)
Toni
Ei sitä vettä ole pakko kierrättää takasin jotta siitä saataisiin
energiaa. Veden tiivistyminen itsessään tuottaa jo paljon energiaa,
vaikka se valuisi pois hiukka ilmaa lämpimämpänä niin korkea talteenotto
on mahdollista.
Joku laitteen omistaja voisi valaista että valuuko sieltä sitä
tiivistyvää vettä. Jos ei, niin silloinhan sen pitäisi jotenkin joutua
pihalle (tai sisään, muttei se vaikuta todennäköiseltä).
ask@kolumbus.fi ove-la
> tiivistyvää vettä. Jos ei, niin silloinhan sen pitäisi jotenkin joutua
> pihalle (tai sisään, muttei se vaikuta todennäköiseltä).
no ei vaikuta ei ... ei minustakaan, muttakun
kosteuden takaisinkierrätys on kuitenkin ollut pyöriväkennoisen
talteenottimen yksi kaikkein eniten rummutetuista
markkinointi-aspekteista ... jota on käytetty eräänä vahvana
perusteena myös tuolle 80%:n hyötysuhdeväitteillekin, niin ...
eli
olemmeko yhtä mieltä siitä, että poistoilman mukana menevä
kosteus ei nyt ainaskaan enää palaa ... takaisin taloon
80 % muka ... ja Pyh !
kaikenlaiseen humbuugiin sitä saadaan ihmiset vielä uskomaankin
Petri Soini
> Tätä samaa kosteuden palauttamisasiaa olen itsekin muutaman kerran
> tuumaillut. Oman kuumeisen päänraapimiseni tulos on, että homma
> menisi suunnilleen näin: Kun kennon siiveke pyörähtää tuloilman
> puolelta poistoilman puolelle, se on jäähtynyt kylmimmilleen. Kun se
> on päässyt lämpimälle puolelle, siihen alkaa kondensoitua vettä,
> joka voi parhaassa tapauksessa jäätyä. Kun se sitten jatkaa
> kierrostaan, sen yli pyyhkivä lämmin ilma lämmittää sitä, ja
> samalla lämmin ilma alkaa jossakin vaiheessa myös sulattaa ja
> haihduttaa siitä kosteutta, joka jatkaa matkaansa - mihin? Pihalleko,
> jolloin se ei palaudu niin kuin luvattiin, vai kondensoituuko se
> uudestaan siivekkeen takaosaan, joka oletettavasti lämpenee hitaammin
> kuin etuosa? Oletetaan nyt sitten, että siinä vaiheessa, kun siiveke
> pyörähtää taas kylmälle puolelle, siihen on jäänyt huurretta tai
> muuta kosteutta. Miten kylmä pakkasilma saa sen nyt irti ja liikkeelle
> sisäilmaa kostuttamaan, kun lämmin ilma ei siihen pystynyt? Tätä
> asiaa minäkin olen ovelan tavoin hieman ihmetellyt. Kiitän suuresti
> avusta, jos joku jaksoi tämän kaiken lukea ja pystyy valaisemaan
> asiaa.
>
Käytännön kokemukseni on että kosteuden
palautuminen huoneilmaan on enerventin pyörivällä kennolla
varsin vähäistä, pakkasilla sisäilma on rutikuivaa, kuten muissakin
taloissa, joissa ilmanvaihtomäärät ovat normien mukaiset
(0.5/h).
Toisaalta kenno ei jäädy, jos tulo- ja poistovirtaukset pysyvät
tasapainossa. Jos tasapaino häiriintyy, (lähinnä poistoilmasuodatin
tukkeutuu huonepölystä, joka meillä tapahtuu n. parissa kolmessa
kuukaudessa) alkaa myös huurtumista esiintyä pakkasilla.
(tosin silloin alkaa huurtumista tulla ikkunoihin ja ties minne
rakenteisiin myös, koska talo muuttuu ylipaineiseksi samalla -
aika vaihtaa suodattimet.)
Minun kokemukseni ovat kahdelta talvelta ja enervent LTR-3
(karvalakki)mallista. Lämpötilahyötysuhde on mittauksieni
mukaan hyvinkin tuon mainostetun 80%, mutta kondensioenergiat
ja etenkin korvausilman osittaisen sisääntulon vuotojen kautta
olen jättänyt huomiotta, koska niiden mittaaminen on huomattavan
paljon hankalampaa kotikonstein.
Pete
Lauri Uusitalo
PILPejä on periaatteessa kahdenlaisia, jotkut hoitavat pelkän poiston ja
jotkut poiston ja tulon. Niissä joissa on tulo, on käsittääkseni aina
myös vesikiertopatteri tuloilmaa lämmittämässä.
Nibeä ei erikseen varusteta tulolla, vaan ostetaan sellainen malli jossa
on tulo.
--
Lauri
Hessu
>>
> Ilmanvaihdon toteutuksen pääperiaatteita:
> - Rakennus alipaineiseksi ja ilmatiiviiksi
> - Riittävä ilmanvaihto lämmöntalteenotolla
> - Isompi kanavisto -> pienempi nopeus -> vähemmän ääntä
> - Todellalikaiset tilat (liesituuletin, AT, VAR) kohde poistolla
> (huippuimuri)
>
Lisäisin listaan
-Kanavisto asennetaan sisätiloihin -> pienempi lämmönhukka
Jouni Saari
"Jussi" <family...@mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:d4lktp$pu2$1...@plaza.suomi.net...
> Sama fiilishän täytyisi kokea kääntäen kun käy heittämässä isommat tavarat
> huonona aamuna siihen pikkuhuoneeseen, josta poisto yleensä on. Ei ole
> ainakaan meillä haitanut pyöriväkennoisellakaan (jos muistaa sulkea
> pikkuhuoneen oven ;-). Toki ollaan käyty toimituksella myös saunan
kosteuden
> vaikuttaessa, eli tuoksuista pitäisi olla havaintoja.
>
Taitaa olla silti tuoksun määrässä eroa, loraus jotain saunatervaa taitaa
silti olla isompi annos tiivistyvää kamaa kennon pinnalla.. Se isomman
tarpeen
kaasut ei taida kovin vahvasti tarttua mihinkään, kiehumispiste kun on
todella paljon pakkasen puolella.. Saunaöljyjen tuoksuaineet taas on
kennon lämpötiloissa nesteitä, eli niiden kyllä luulisi tiivistyvän
kennon pintaan helpommin kuin jonkun -150C lämpötilassa tiivistyvän
rikkivedyn, jota tuskin siihen kennon kostuneeseen pintaan paljoa
pystyy sitoutumaan. Tietty pyörivä kenno palauttaa aina kaasuista
jonkun prosentin, eipä se kiinteäkään kenno täysin tiiviiltä näytä.
En minäkään ole kuullut, että LTO palauttaisi p___an hajun,
mutta niitten saunalitkujen palautuksesta olen kuullut parikin
kertaa.
Jouni