Lattialämmön ikä
Jarmo
(vesi tai sähkö) käyttöikä? Tuntuu kovin suositulta lämmitysmuodolta
koko talon kattavanakin, mutta mites kun systeemi pettää joskus
vuosikymmenien (?) päästä. Piikataanko koko laatta auki vai asennetaanko
patterit? Muuten varmaan lyömätön tapa jakaa lämpöä, mutta se korjaus...
Kosteiden tilojen sähkölattialämmitykselle olen nähnyt luvattavan vain
n.15v ikää, tuntuu aika vähältä?
Janne Tala
lattialämmityksen tavoitteelliseksi käyttöiäksi 30 vuotta. Kysyessäni
asiaa Habitare-messuilla kahdelta lattialämmitysmyyjältä oli vastaus 60
vuotta sähkölämmitykselle ja 70 vuotta vesikiertoiselle lämmitykselle.
Niin tai näin, mielestäni on suoraansanoen tyhmää laittaa muoviletkuja
tai kaapeleita rakenteen sisään, jonka tulisi kestää ennemminkin
vuosisatoja kuin vuosikymmeniä. Onneksi lattialämmityksen voi asentaa
betonirakenteen päällekin, kuten muistaakseni joku rakentaja oli
tehnytkin asuntomessuilla. Joku rakennusalan ammattilainen luonnehti
tuolloin ratkaisua ylilyönniksi, aika näyttää onko se sitä.
Janne
isto virtanen
wrote:
Tein talooni vesikiertoisen lattialämmityksen -98 ja koen jo nyt
tuskaa sen eliniästä. Muistan nähneeni jossain maininnan 50 vuoden
käyttöiästä muoviputkelle. Takuu on liuonnollisesti paljon lyhyempi.
Tämän pitäisi opettaa tekemään rakenteita, jotla ovat korjattavissa.
Voihan tuonkin aina piikata auki ja vaihtaa koko letkun (no teoriassa
piiri kerrallaan), mutta on se aika epätoivoinen operaatio.
Vesikeskuslämmitys pattereilla ja rossipohja on aika hyvä yhdistelmä.
isto
Antti Keinänen
>
> Vesikeskuslämmitys pattereilla ja rossipohja on aika hyvä yhdistelmä.
>
Itse tein näin ja sain paljon hymähtelyä osakseni, patterit kun ovat
kuulemman vanhanaikasia ja rumia.
Lattian pinnnan lämpöisyyden tuntuun vaikuttaa aika paljon myös valittu
pintamateriaali. Meillä on öljyvahattu koivuparketti, se ihan mukava
paljaankin jalan alla vaikka lattialämpöä ei olekaan.
Itse en osaa kommentoida putkiston tai kaapeleiden käyttöikää, mutta
itselläni ei riittänyt luottamus siihen että ne kestäisivät kovin montaa
vuosikymmentä, ainahan asennuksessa saattaa tulla pieniä virheitä...
t.antti
T.Uusilehto
virtanen) wrote:
>Tein talooni vesikiertoisen lattialämmityksen -98 ja koen jo nyt
>tuskaa sen eliniästä. Muistan nähneeni jossain maininnan 50 vuoden
>käyttöiästä muoviputkelle. Takuu on liuonnollisesti paljon lyhyempi.
>
>Tämän pitäisi opettaa tekemään rakenteita, jotla ovat korjattavissa.
>Voihan tuonkin aina piikata auki ja vaihtaa koko letkun (no teoriassa
>piiri kerrallaan), mutta on se aika epätoivoinen operaatio.
>
>Vesikeskuslämmitys pattereilla ja rossipohja on aika hyvä yhdistelmä.
>
>isto
Ala murehdi turhaan.
Muoviputkimainokset ovat vain mainoksia. Niilla kun ei ole kaytannon
nayttoa monestakaan vuodesta verraten esim. kupariputkeen useilta
kymmenilta vuosilta . Sahkovastuslanka taas vasyy kayttotuntiensa
mukaan, mutta kestaa sekin aika pitkan aikaa kerrallaan .
Riskeja tietysti jokaisen tassa on pakko ottaa jossain asiassa .
Timo
Marko Björkroth
>
> Osaako joku kertoa, mikä olisi lattialaatan sisään valetun lämmityksen
> (vesi tai sähkö) käyttöikä? Tuntuu kovin suositulta lämmitysmuodolta
> koko talon kattavanakin, mutta mites kun systeemi pettää joskus
> vuosikymmenien (?) päästä. Piikataanko koko laatta auki vai asennetaanko
> patterit?
Muoviputkilta vaadittiin muistaakseni 50 v käyttöikää, mutta tuohan
perustuu nopeutettuihin vanhenemiskokeisiin. Käytännön kestävyydestä
tietoa ei vielä ole, kun muoviputkia ei vielä ole käytetty noin pitkään.
Valmistajien mielestä pitäisi kestää paljon pitenpäänkin, mutta onhan
asennusvirheillä saatu kupariputketkin syöpymään puhki alle 30 vuodessa.
Tuon 50 v aikanakin joutuu pumput, säätöventtiilit ym. "liikkuvat osat"
uusimaan ainakin kertaalleen.
Uusiminen on taatusti ikävää hommaa ja pattereiden kanssa pääsisi
helpoimmalla. Jos lattia nousu sentillä tai kahdella ei haittaa,
riittänee pelkkä uran jyrsintä lattian pintaan, kaapelin/putken ja uuden
pintamateriaalin asennus. Parhaimmassa tapauksessa pelkkä
pintamateriaalin jyrsintä voisi riittää. Ainakin pesutiloihin on
sähkökaapeleita asennettu tällä tavoin (ura kaakeleihin).
> Kosteiden tilojen sähkölattialämmitykselle olen nähnyt luvattavan vain
> n.15v ikää, tuntuu aika vähältä?
Aika lyhyeltä tuo tuntuu. Olisikohan sillä vaikutusta onko kaapeli
asennettu vesieristeen alle vai päälle (tai onko eristettä ollenkaan).
Tuttujen 15-20 v. ikäisessä talossa hajosi pesuhuoneen
lattialämmityskaapeli, mutta tuo lienee yksittäistapaus. Korjaus tehtiin
asentamalla uusi kaapeli ja laatoitus vanhan päälle. Paljon enemmän
noita kaapeleita olisi jo pitänyt poksahdella, jos keskim. elinikä olisi
vain 15 v.
Termostaatit sen sijaan ovat kulutustavaraa ja myös lattiaan tuleva
lämpötila-anturi kannattaa asentaa siten, että sen voi vaihtaa.
"Ikuisesta" talosta on turha haaveilla. 50 v kuluttua alkaa moni muukin
paikka olla joko niin kulunut tai jäänyt ajastaan jälkeen
(sähköasennukset), että remonttia joutuu joka tapauksessa tekemään. Se
on kyllä totta, että mistään muuntojoustavuudesta ei tyypillisessä
asuintalossa voi puhua. Etenkin viemäripisteiden siirtely on lähes
mahdotonta. Iston ehdottama rossipohja auttaisi tähänkin.
Marko
isto virtanen
En minä sen takia yöuniani menetä.
Insinööriä vain riepoo kun huomaa tehneensä "väärän" joskin mukavan
valinnan.
Toisaalta maailmani on muuttunut, olenhan nyt ostamassa 40-luvulla
tehtyä taloa.
isto
DeeAa
news:3C6546BB...@kolumbus.fi...
> Kosteiden tilojen sähkölattialämmitykselle olen nähnyt luvattavan vain
> n.15v ikää, tuntuu aika vähältä?
>
takkahuoneen, pesuhuoneen ja käytävätilan lattiaan klinkkerin alle betoniin.
Ensimmäinen niistä (käytävä) lakkasi toimimasta joskus '95 ja pesuhuone
olikohan '97 eli 12-15v kestivät. Takkahuoneessa toimii edelleen hyvin.
Piikkasin lattiat pois ja laitoin uudet tilalle. Jospa ne kestäisivät
pitempään. Het kun takkahuoneesta särkyy, piikkaan senkin auki ja laitan
uusiksi - parempaa kun en siihen käyttöön keksi, on meinaan perhanan kiva
kellaritilassa lämmin lattia varpaille, ja tollaisessa maapohjaisessa
kellarissa se ei oikein muuten onnistu mitenkään.
Jarmo
Janne Tala wrote:
> Niin tai näin, mielestäni on suoraansanoen tyhmää laittaa muoviletkuja
> tai kaapeleita rakenteen sisään, jonka tulisi kestää ennemminkin
> vuosisatoja kuin vuosikymmeniä.
Näin minäkin olen tuumaillut. Ei kai nyt olla muodin mukana tekemässä taas
eräänlaista "tasakattoratkaisua", joka tulee aiheuttamaan aikanaan kalliita
korjauksia. Jos muoviputket alkavat vuotaa laatan sisässä, on melkoinen
vahinko jo tapahtunut ennenkuin se edes huomataan. Jotenkin vaan tuntuu
nurinkuriselta, että samaan aikaan tehdään vesieristyksiä lähes
ylihuolellisesti ja jopa suositellaan pintavetoja, mutta vedetään
lämmitysvesiputkistoja suoraan valun sisään. Ainahan voi sattua
materiaalivikoja tms., jolloin vaurioita voi tulla ihan alkuvaiheessakin.
Kannataa ainakin pitää vakuutukset voimassa :)
> Onneksi lattialämmityksen voi asentaa
> betonirakenteen päällekin, kuten muistaakseni joku rakentaja oli
> tehnytkin asuntomessuilla. Joku rakennusalan ammattilainen luonnehti
> tuolloin ratkaisua ylilyönniksi, aika näyttää onko se sitä.
Tämä voisi olla ratkaisu, jos ei pattereita halua. Miksiköhän muuten
koeteltuja ja toimivia ratkaisuja rakentamisessa aina halutaan muuttaa? Että
saataisiin asuntomessuille uutta ihmeteltävää, vai...
Tämä kysymys siksi, että talonteko kangastelee mielessä (aina keväisin :-), ja
näitä perusasioita tulee pohdittua. Hyvä ja aktiivinen grouppi tämä muuten!
Jarmo
Ilkka Maatta
> koeteltuja ja toimivia ratkaisuja rakentamisessa aina halutaan muuttaa?
Että
> saataisiin asuntomessuille uutta ihmeteltävää, vai...
Sähkö ja vesikiertolattia sisältää "aktiivista" toimintaa sähkön tai veden
muodossa
mutta miten luotettavalta tuntuu Leggalett jossa lattian alla kiertää
putkistossa ilma?
Kaikki kuluvat osat, lämmitin-puhallin jne on huollettavissa eikä ilman
luulisi
kuluttavan putkistoa kovinkaan merkittävästi vuosienkaan saatossa.
Leggalett:ssä ei jotenkin viehätä perustamistapa, laatta jonka päälle
rakennustehdään,
tai ei siinä mitään merkillistä vaan laatta/seinä rakenteen välinen
kylmäsilta tai ainakin
kovin kapea kylmäsillän katkaisu ainakin puu/hirsirunkoisessa talossa.
>
> Tämä kysymys siksi, että talonteko kangastelee mielessä (aina keväisin
:-), ja
> näitä perusasioita tulee pohdittua. Hyvä ja aktiivinen grouppi tämä
muuten!
Näin se vain tuntuu olevan, kun vain löytyisi sopiva tontti vaan eipä noita
pääkaupunkiseudun ympäristössä kovinkaan paljon ole.
Tomppa
laitettiin saneeraus matolla. Mietityttää vaan tilanne, joka on varsin
yleinen maanvaraisilla latioilla, eli miten vaikuttaa lattian painuminen
putkiston/kaapeli kestoon, kun painuminen ei kuitenkaan ole tasaista??
Pahimmassa tapauksessa putki voi periaatteessa tietty murtua jo ensimmäisen
vuoden aikana., jolloin tapahtuu suurin painuminen. :(
-t
"Jarmo" <jarmo....@kolumbus.fi> wrote in message
news:3C67F65D...@kolumbus.fi...
Harri Ilmari Toivonen
> > Niin tai näin, mielestäni on suoraansanoen tyhmää laittaa muoviletkuja
> > tai kaapeleita rakenteen sisään, jonka tulisi kestää ennemminkin
> > vuosisatoja kuin vuosikymmeniä.
>
> Näin minäkin olen tuumaillut. Ei kai nyt olla muodin mukana tekemässä taas
> eräänlaista "tasakattoratkaisua", joka tulee aiheuttamaan aikanaan
kalliita
> korjauksia. Jos muoviputket alkavat vuotaa laatan sisässä, on melkoinen
> vahinko jo tapahtunut ennenkuin se edes huomataan.
Kyllähän tuo vuotokohta näkyy väkisin, jos lattialämmityspiireihin on
asennettu yksi painemittari eli jos paineet toistuvasti häviävät niin lienee
syytä epäillä myös vuotoa jossain missä ei pitäisi...
Korjaaminen on tietysti mahdotonta käytännössä, mutta en kyllä ymmärrä miksi
tuota vesikiertoista systeemiä markkinoidaan niin polleasti, että voi
laittaa toisen lämmitysjärjestelmän, kun energian hinnat muuttuvat, jos ikä
ei olisi vähintään sen 20 vuotta eli ainakin yhden lämmitysjärjestelmän ikä.
Harri