Kokemuksia Rantasalmi hirsitaloista
tero
hirsitaloihin.
Heillä on tarjolla, painumaton Ekorax-hirsirakenne, jossa on erillinen
pystyrunko ja
hirsi ulkoseinässä.
Onko kennelläkään kokemuksia näistä Rantasalmen huviloista (toimitus,
pystytys)? Entä mielipiteitä
kyseisen senärakenteen toimivuudesta?
http://www.rantasalmi.com/finland.htm
t: tero
Jari Kaponen
> hirsitaloihin.
> Heillä on tarjolla, painumaton Ekorax-hirsirakenne, jossa on erillinen
> pystyrunko ja
> hirsi ulkoseinässä.
> Onko kennelläkään kokemuksia näistä Rantasalmen huviloista (toimitus,
> pystytys)? Entä mielipiteitä
> kyseisen senärakenteen toimivuudesta?
Ei ole kokemusta Ekorexistä, mutta mielipide kuitenkin.
Hirsi on suunnattoman kallis julkisivumateriaaliksi. Jos hirttä haluaa
käyttään, niin mieluummin kannattaa tehdä runko siitä ja vuorata talo
ulkopuolelta. Runkoa harvemmin halutaan uusia, mutta julkisivun voi joutua
uusimaankin. Jos kuitenkin haluat julisivut hirrestä, niin mieti,
tarvitsetko eristeitä ollenkaan (muualle kuin varauksiin).
Ekorexin mainoksessa taitaa olla keskeinen argumentti, että pystyrunko tekee
rakenteen painumattomaksi. Minusta sillä ei ole hirsitalossa juurikaan
merkitystä, ellei joudu/halua porrastaa talon lattiaa voimakkaasti. Lähes
painumattoman saa myös lamellihirrestä ja lämpö/painekäsitellystä hirrestä.
Miksi muuten haluat hirsitalon?
Markus Huber
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> wrote in message
news:b7jlc1$h5j$1...@news1.songnet.fi...
Itsekin ajattelin hirsitaloa, mutta rakennuslupaa ei taida
pääkaupunkiseudulla kaava-alueella saada (näin kuulin)?
Kuulin myös että hirsitalo olisi edullisempi rakentaa koska ei tarvita
eristyksiä? Pitääkö paikkansa että esim. 182 millinen monilamellihirsi ei
tarvitse MITÄÄN eristystä, eli sama hirsi näkyy sisällä mikä näkyy myös
pihalla? Eivätkös hirsitalot myös "painu" ja tästä koidu sitten ongelmia
parin vuoden kuluttua rakentamisesta?
Onko edes totta väite, että hirsitalon rakentaminen olisi halvempaa kuin
jonkun muun? Mitäs materiaalia suosittelette talon rakentamiseen? Itseäni
kivitalo kiinnostaisi mutta ovat vaan ehkä kalleimmasta päästä?
Janne Aula
> Itsekin ajattelin hirsitaloa, mutta rakennuslupaa ei taida
> pääkaupunkiseudulla kaava-alueella saada (näin kuulin)?
En kyllä millään jaksa ymmärtää miksi hirsitalon pitää nykyaikana
näyttää vanhanajan ladolta pyöröhirsineen ja pitkine nurkkineen.
Piilonurkkasalvoksellisia ja lautaverhoiltuja hirsirunkoisia taloja on
osattu tehdä yli sata vuotta.
Sitäpaitsi hirren (eli talon rungon) jättäminen säiden armoille vain
sen takia, että se näyttää k00lilta, on vähän hölmöä. Hirsirunko on
järkevää suojata säältä lautaverhouksella. Kyllä luonnonolot hirttä
seinässä syö samalla tavalla kuin lautaverhoustakin. Lautaverhous on
vain paljon hirsirunkoa helpompaa huoltaa tai kokonaan uusia.
> Eivätkös hirsitalot myös "painu" ja tästä koidu sitten ongelmia
> parin vuoden kuluttua rakentamisesta?
Nuo ongelmat on osattu ottaa huomioon hirsirakentamisessa satojen
vuosien ajan. Kai noista nykyihminenkin selviää.
> Mitäs materiaalia suosittelette talon rakentamiseen?
Tietysti hirttä, mutta massiivisellaista, ei mitään liimapuuta. :-)
Semmoinenkin on mahdollista, että ostaa vanhan puretun
hirsirakennuksen rungon eli hirsikehikon ja käyttää sitä uuden talon
runkona. Maaseudulla vanhoja tyhjillään olevia hirsitaloja on
myynnissä vaikka kuinka paljon halpaan hintaan. Ostaapi semmoisen,
purkaa hirsirungolle ja siirtää paikkaan B. Voisi olla
kustannuksiltaan kilpailukykyinen jos työtä pystyy tekemään (palkatta)
itse ja jos pitää vanhan rungon rajoitukset mielessän
sisustusratkaisuja pähkiessään.
> Itseäni kivitalo kiinnostaisi mutta ovat vaan ehkä kalleimmasta
> päästä?
Markkinamiehet ovat kyllä tuon kivi-mielikuvan lyöneet tehokkaasti
läpi. Oikeastihan "kivitalot" ovat vain yhteenliimattuja hiekanjyviä
ja ovat vieläpä täynnä ilmakuplia. Vähän kuin tekisi talonseinän
paksusta lastulevystä, johon on puhallettu ilma/kaasukuplia ja
sanoisi, että tässä on nyt hirsitalo.
:-) Ja hymiö perään, ylläolevaa ei kannata ottaa niin vakavasti.
--janne
Jouni Saari
"Janne Aula" <janne.aula....@iki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:8yu94o...@iki.fi.invalid...
> Markkinamiehet ovat kyllä tuon kivi-mielikuvan lyöneet tehokkaasti
> läpi. Oikeastihan "kivitalot" ovat vain yhteenliimattuja hiekanjyviä
> ja ovat vieläpä täynnä ilmakuplia. Vähän kuin tekisi talonseinän
> paksusta lastulevystä, johon on puhallettu ilma/kaasukuplia ja
> sanoisi, että tässä on nyt hirsitalo.
>
Ei kun laitetaan tikkujen sisäpuolelle muovia ja kipsilevyä, väliin
kivivillaa ja toiselle puolelle kipsilevyä ja ulkoverhous ja sanotaan, että
tässä on puutalo:-)
jap
"Janne Aula" <janne.aula....@iki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:8yu94o...@iki.fi.invalid...
> Sitäpaitsi hirren (eli talon rungon) jättäminen säiden armoille vain
> sen takia, että se näyttää k00lilta, on vähän hölmöä. Hirsirunko on
> järkevää suojata säältä lautaverhouksella. Kyllä luonnonolot hirttä
> seinässä syö samalla tavalla kuin lautaverhoustakin. Lautaverhous on
> vain paljon hirsirunkoa helpompaa huoltaa tai kokonaan uusia.
Pohjolasta löytyy satoja hirsirunkoisia rakennuksia jotka ovat rakennettu
1300- ja 1400-luvulla, eli rakennuksilla on ikää 600 - 700 vuotta. Nämä
rakennukset eivät lautaverhousta ole nähneet missään vaiheessa.
Jos oma hirsitöllini kestää säiden armoilla (rakennettu ilman
lautaverhousta) edes viidesosan tuosta ajasta, niin se riittää minulle..
jap
Janne Aula
Osaatko sanoa kuinka paljon noiden 600-700 vuotta vanhojen rakennusten
lämmöneristyskyky on kärsinyt hirsien säärasituksen takia? Olen jäänyt
sellaiseen käsitykseen, että esimerkiksi eteläseinän hirret
halkeilevat ja elävät paljon pohjoisseinää pahemmin. Tämä tietysti
näkyy seinän lämmöneristyskyvyssä. Lisäksi helkeamiin kertyy helposti
kaikenlaista tuulen kuljettamaa törtettä ja tuulisina sadepäivinä
lisäksi vettä.
Sekin pitää muistaa, että 600-700 vuotta säilyneet rakennukset ovat
todennäköisesti pystyttämisaikansa rakennuskannan parhaimmistoa:
puuaines on ollut laadukasta, kaikki rakenneratkaisut pitkäikäisyyttä
tukevia ja kenties rakennuspaikkakin erityisen hyvä ja suojaisa
esimerkiksi viistosateen ja auringonpaisteen suhteen. Ei tasakatonkaan
erinomaisuuden todisteesta käy se, että jossakin on olemassa
tasakattorakenne, joka on kestänyt ilman vuodon vuotoa 30 vuotta.
En edelleenkään jättäisi hirsirakennusta laudoittamatta. Paljaan
hirsiseinän lahottaa helposti vaikka rikkoutuneesta sadevesikourusta
lätäkköön tippuva ja siitä seinälle roiskuva vesi. Laudoitetun
hirsiseinän kyseessä ollen tuossa ei kärsisi kuin se
lautaverhoilu. Vaikka rakennus olisikin nyt hyvin hoidettu ja räystäät
kunnossa, ei se sitä hyvinkin todennäkösesti esimerkiksi 30 vuoden
päästä ole. Verhoiltu hirsirakennus kestää huollon ja hoidon
laiminlyöntiä paljon paremmin kuin paljaalla hirrellä oleva. On sitten
makuasia antaako tälle arvoa vaiko ei.
--janne
Jussi Paljakka
Rantasalmen "hirsitaloista" pitävät haluavat hirsitalon näköisen
talon, jossa ei ole normaaliin hirsitaloon liittyviä haasteita.
Täytyy myös muistaa, että koska taloja ei voida parhaalla tahdollakaan
pitää hirsitaloina, ei niissä myöskään ole hirsitalon hyviä
ominaisuuksia.
Itse suunnittelen rakentavani hirsitalon, tai oikeammin siirtäväni
jonkun vanhan hirsitalon tontilleni, sillä yksi hirsitalon hyvistä
ominaisuuksista on hirsien uudelleenkäyttö. Minun intresseissäni (eikä
varmastikaan rakennustarkastajan) ei kuitenkaan ole tehdä kodistani
kesämökin näköistä, ts. pitkillä nurkilla olevaa taloa, vaan verhoilla
ja lisäeristää talo ulkopuolelta.
Sisätiloissa voin sitten mieleni mukaan jättää tarvittaessa
hirsipinnan näkyviin.
Toisaalta jokainen tekee/ostaa oman mielen mukaisen talon, eikä yhtä
oikeaa ratkaisua ole mihinkään.
Jussi
Timo Neuvonen
> kivivillaa ja toiselle puolelle kipsilevyä ja ulkoverhous ja sanotaan,
että
> tässä on puutalo:-)
>
kantaan" ;-)
Jari Kaponen
Puuta, mikä puuta. Puutalossa voi olla enintään 18mm panelointi, sillä
trallilaudan paksuus on nimeltään kevythirttä ja soison vahvuus ihan oikeaa
hirttä - ainakin esitteissä.
Jari Kaponen
> lämmöneristyskyky on kärsinyt hirsien säärasituksen takia? Olen jäänyt
> sellaiseen käsitykseen, että esimerkiksi eteläseinän hirret
> halkeilevat ja elävät paljon pohjoisseinää pahemmin. Tämä tietysti
> näkyy seinän lämmöneristyskyvyssä. Lisäksi helkeamiin kertyy helposti
> kaikenlaista tuulen kuljettamaa törtettä ja tuulisina sadepäivinä
> lisäksi vettä.
Hirren halkeilu ei välttämättä heikennä lämmöneristävyyttä. Voi käydä jopa
päin vastoinkin, kunhan ilma ei ala liikkua halkeamissa. Ovat nuo
monisatavuotiaat seinät auringonpuolelta silti aika kurjan näköisiä ainkin
minun mielestäni. Tosin asunirakennuksissa niitä harvoin näkee, kun ne
läntisessä hirsitalokulttuurissa melkein aina on laudoitettu.
> Sekin pitää muistaa, että 600-700 vuotta säilyneet rakennukset ovat
> todennäköisesti pystyttämisaikansa rakennuskannan parhaimmistoa.
Niin ja siltikin niitä on saatettu vaikkapa kerran sadassa vuodessa
kengittää. Kukas sitä enää muistaa. Legenda maamme vanhimmasta
hirsirakennuksesta eli piispa Henrikin saarnahuoneesta kärsi Panu Kailan
Talotohtori-kirjassa kolauksen, kun sen mukaan dendrologit määrittivät eri
hirsikerrat aivan eri vuosisadoilla kasvaneiksi. Vanhimpien ikä tosin sattui
väitetylle vuosisadalle, mutta ei siinä rakennuksessa ainakaan ole
viisihenkinen sporttiperhe käynyt suihkussa kahdesti päivässä/sierainpari.
Jari Kaponen
> näyttää vanhanajan ladolta pyöröhirsineen ja pitkine nurkkineen.
> Piilonurkkasalvoksellisia ja lautaverhoiltuja hirsirunkoisia taloja on
> osattu tehdä yli sata vuotta.
Jotkus ihannoivat läntistä nurkatonta kulttuuria ja jotkut itäistä
bomba-tyyppiä. Jostain käsittämättömästä syystä muutama vuosi sitten ei
tehdastekoisena saanut kuin bombanurkkia saha eikä höylähirsiinkään. Nyt
niitä löytyy useammaltakin toimittajalta.
> Tietysti hirttä, mutta massiivisellaista, ei mitään liimapuuta. :-)
Mikäs vika liimapuussa on?
> Semmoinenkin on mahdollista, että ostaa vanhan puretun
> hirsirakennuksen rungon eli hirsikehikon ja käyttää sitä uuden talon
> runkona. Maaseudulla vanhoja tyhjillään olevia hirsitaloja on
> myynnissä vaikka kuinka paljon halpaan hintaan. Ostaapi semmoisen,
> purkaa hirsirungolle ja siirtää paikkaan B. Voisi olla
> kustannuksiltaan kilpailukykyinen jos työtä pystyy tekemään (palkatta)
> itse ja jos pitää vanhan rungon rajoitukset mielessän
> sisustusratkaisuja pähkiessään.
Ja jos pitää tyhjillään olleen talon "tuoksusta".
Jari Kaponen
> pääkaupunkiseudulla kaava-alueella saada (näin kuulin)?
> Kuulin myös että hirsitalo olisi edullisempi rakentaa koska ei tarvita
> eristyksiä? Pitääkö paikkansa että esim. 182 millinen monilamellihirsi ei
> tarvitse MITÄÄN eristystä, eli sama hirsi näkyy sisällä mikä näkyy myös
> pihalla? Eivätkös hirsitalot myös "painu" ja tästä koidu sitten ongelmia
> parin vuoden kuluttua rakentamisesta?
Tuttava asuu ympäri vuoden Kaamasessa 180 mm hirsitalossa ilman
lisäeristeitä seinässä. Mulla on 205 mm hirret Espoossa eikä tässäkään ole
lisäeristettä kuin yläpohjassa.
Ihan hyvä ratkaisu, jos pitää hallitsemattomasta ilmanvaihdosta. Minä olen
jo lopettamassa siitä pitämistä. Ilmankosteus on ollut koko talven alle 20%,
enkä millään käsitä, mihin perustuu alan teolisuuden väite hirren
myönteisestä vaikutuksesta sisäilman ja varsinkin sen kosteuteen.
> Onko edes totta väite, että hirsitalon rakentaminen olisi halvempaa kuin
> jonkun muun? Mitäs materiaalia suosittelette talon rakentamiseen? Itseäni
> kivitalo kiinnostaisi mutta ovat vaan ehkä kalleimmasta päästä?
Hirsi seinä ilman lisäeristeitä on toki työn osalta edullinen. Esim. meillä
n. 100 m2 kehikko (siis 1 kerros hirttä ja sekin vain tasakertaan asti)
nousi kolmen miehen porukalla parissa työpäivässä ilman nosturia. Sen
jälkeen oli sekä ulkovuoraus että sisäpinnan viimeistely valmiina niin kuin
"eristyskin". Yhtä nopeasti pääsisi samaan valmiusasteeseen
suurelementeillä, tilaamalla tapetit tehtaalla asennettuna. Kaikki muu
sitten vaatii kummassakin tapauksessa saman verran työtä, eli
kokonaiskustannuksissa hirren vaikutus työn osuuteen on vähäinen. Ennen kuin
pulitoistasataakiloiset parrut olivat paikoillaan, oli niissä melkoisesti
kolhuja, jotka eivät höyläpintaa kovasti korista. Ja niin kuin esitteessä
luvattiin, näkyy hirsissä myös "Kontion jälki", sikäli kuin sillä
tarkoitettiin maineikasta kumisaapasta.
Jos työssä vähän säästyy, niin massiivihirren kuutiohinta onkin kova. Viisi
vuotta sitten 205mm seinälle tuli neliöhintaa aika tarkkaan saman verran
kuin 3-kertaiselle MSE selektiivi+argon -ikkunalle.
Oikeastaan hirren ainoa etu, mihin tahansa muuhun materiaaliin taitaa olla
se, että seinärakenne kestää kohtalaisesti perustuksen painumista ja kehikon
oikaisemista sen jälkeen. Siinä mielessä voisi vitsailla, että hirsi on
kokonaistaloudellinen, kun perustuksiksi voi kokeilla isoja kiviä nurkkien
alle. Muut väitetyt edut toteutuvat monillakin eri materiaaleille.
Esimerkiksi ykiaineisuudessa ja rakennuksen massan lämmönvarauskyvyssä
Siporex pärjää hyvin, mutta mahdollistaa myös tiiviin vaipan.
Erityinen haaste hirren kanssa on yläpohjan liittäminen kehikkoon. Siinä ne
mssiivihirsiseinän yksiaineisuuden edut viimeistään loppuvat.
Jouni Saari
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> kirjoitti viestissä
news:b7m3rq$83m$1...@news1.songnet.fi...
> Oikeastaan hirren ainoa etu, mihin tahansa muuhun materiaaliin taitaa olla
> se, että seinärakenne kestää kohtalaisesti perustuksen painumista ja
kehikon
> oikaisemista sen jälkeen. Siinä mielessä voisi vitsailla, että hirsi on
> kokonaistaloudellinen, kun perustuksiksi voi kokeilla isoja kiviä nurkkien
> alle. Muut väitetyt edut toteutuvat monillakin eri materiaaleille.
Suomessa vähän epärelevantti etu, mutta vaijereilla kiristetty hirsikehikko
kestää lähes minkä tahansa maanjäristyksen romahtamatta kasaan. Ikkunat,
ovet sun muut pikkuosat voi lentää pois, ja talo kaatua, mutta suunnilleen
yhtenä palasena. Yksi syy, miksi japanilaiset arvostavat hirsitaloja.
Jouni
Rakentaja raju
makukysymysten armoilla. Jokaisessa ratkaisussa on hyviä ja huonoja
puolia. Kun nyt kerran kysyit mielipiteitä niin laitetaan omakin
jakoon:
Mielestäni seuraava rakenne on edullinen ja toimiva:
-runko ohuesta esim 3" tai 4" hirrestä. Ohuesta siksi, että se on
edullisempi, halkeilee vähemmän ja on helpompi koota. Paksuudella ei
tässä rakenteessa saavuteta mainittavia etuja.
-ulkopuolelle reilu koolaus (>200mm) Tämä väli täytetään esim
selluvillalla.
-Koolauksen päälle puukuituinen tuulensuojalevy
-tuulensuojalevyn saumojen päälle lautaa tai rimaa tiivistämään saumat
ja muodostamaan ilmarako ulkovuoren alle.
-pitaan lauta, hirsipaneeli tms.
Tällaisessa rakenteessa etuina on mm:
-sisäpuolella oleva huokoinen mutta riittävän massiivinen puupinta
kykenee tasaamaan sisäilman lämpötila ja kosteusoloja.
-kokonaan eristeen lämpimällä puolella oleva hirsi ei kuivuttuaan
paljoa elä ja on suojassa säiden rasitukselta
-rakenne harvenee ulospäin eli kosteuden tiivistymispintoja ei ole
-huolellisesti tehty tuulesuojalevytys takaa tiiviin, vedottoman
rakenteen
-paksu lämmöneristys on tehtävissä edullisesti kuivapuhalluksena
(asennettuna 21EUR/m3)
-ulkovuori on kohtuu vaivalla uusittavissa ja muutettavissa
-ulkonäön voi valita omien mieltymysten ja kaavamääräysten mukaan
-rakenne sietää pieniä perustusten liikkeitä
-äänieristys on hyvä
-jos talonpaikka menee tulevaisuudessa tie-insinöörin viivottimen
alle, hirsirunko on siirrettävissä toiseen paikkaan
-Rakenne on tehtävissä uusiutuvilla ja kotimaisilla raaka-aineilla
ilman suuria energiapanostuksia. Tällä ei ole kaikille merkitystä
mutta kai ei siitä ainakaan haittaa ole ;)
Negatiivisia piirteitä
-jos lämmitysmuotona on nopeasti reagoiva (=varaamaton) suora
sähkölämmitys, ei hirren lämmönvarauskyvystä välttämättä ole hyötyä.
-kaikki eivät pidä hirsipinnasta sisätiloissa. Toisaalta mikään ei
estä laittamasta hirren päälle vaikka haltexia varustettuna silmää
miellyttävällä kuosilla. Puhdas makukysymys.
-hirren painuminen on osattava ottaa huomioon monissa
yksityiskohdissa. Rakennesuunnittelijan tulee olla asiansa osaava.
Ratkaisut ovat kyllä löytyneet muutaman sukupolven kokemusten myötä.
Joo... jonkun mielestä puu tuntuu jotenkin kotoisammalta kuin kivi.
Toisen mielestä kotona pitää olla sairaalamaisen valkoiset seinät ja
kaakelit lattioissa. Syitä näihin mieltymyksiin löytyy varmaan aika
syvältä kunkin mielen sopukoista. Tehkääs joku psykologi tästä
väikkäri!
Asiaan löytyy varmasti vastakkaisia mielipiteitä, joten laittakaapa
kommentteja!
Vaikkei ihan pommia seinärakennetta kai nykyään saa tehtyäkään (jos
valvonta on edes jollain tasolla) niin asiaan kannattaa uhrata
ajatuksia jos tarkoituksena on tehdä talo jossa aikoo asustaa ehkä
jopa kymmeniä vuosia. Talotehtainen ja rakennusmiesten totuudet ("näin
on aina tehty...") kannattaa kuunnella terveellä suodatuksella ja
käyttää omia aivojaan.
R.R.
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message news:<_7sna.4342$M47.2...@reader1.news.jippii.net>...
Markku Salmela
news:cace3a7a.03041...@posting.google.com...
> Tää rakenteiden paremmuus taitaa olla aika pitkälti mielikuvien ja
> makukysymysten armoilla. Jokaisessa ratkaisussa on hyviä ja huonoja
> puolia. Kun nyt kerran kysyit mielipiteitä niin laitetaan omakin
> jakoon:
> Negatiivisia piirteitä
>
> -jos lämmitysmuotona on nopeasti reagoiva (=varaamaton) suora
> sähkölämmitys, ei hirren lämmönvarauskyvystä välttämättä ole hyötyä.
Niin siis mistä? Hirsirakenne ei todellakaan juuri varaa lämpöä, niinkuin
eivät varaa muutkaan lähinnä eristeenä toimivat rakennusmateriaalit.
-msl-
remppareiska
> 1300- ja 1400-luvulla, eli rakennuksilla on ikää 600 - 700 vuotta. Nämä
> rakennukset eivät lautaverhousta ole nähneet missään vaiheessa.
Kerrotko mistäpäin löytyy noin vanhat säärasitukselta suojaamattomat
hirsirakennukset vielä käyttökelpoisina?
(Tiedoksesi: kyllä, niitä vanhimpia hirsirakennuksia on nimenomaan suojattu
kulutuslautakerroksella aikojen ammosta alusta asti. Vanhat hirsirakentajat
eivät nimittäin olleet tyhmiä toisin kuin nyysseissä "rakentavat".)
remppareiska
hirsikehikko
> kestää lähes minkä tahansa maanjäristyksen romahtamatta kasaan. Ikkunat,
> ovet sun muut pikkuosat voi lentää pois, ja talo kaatua, mutta suunnilleen
> yhtenä palasena. Yksi syy, miksi japanilaiset arvostavat hirsitaloja.
Joo, mutta suomalainen hirsitalo on tehty männystä kun taas
maanjäristysalueilla hirsitalot tehdään kumipuutukeista. Talo sanoo
"pojoing" vaan kun rupeaa rytiseen.
Jouni Saari
"Markku Salmela" <ms...@mbnet.fi> kirjoitti viestissä
news:b7mtoh$g3e$1...@news1.songnet.fi...
>
> Niin siis mistä? Hirsirakenne ei todellakaan juuri varaa lämpöä, niinkuin
> eivät varaa muutkaan lähinnä eristeenä toimivat rakennusmateriaalit.
Kyllä massiivihirsinen mökki lämpenee hitaammin talvikäytössä kuin vaikka
lautamökki villaeristeillä ja kevyillä väliseinillä. Ja jos sisäpuolella on
vaikka uretaanieristeet, ei seinissä ole juuri lämmitettävää massaa eikä
myöskään sitoutunutta kosteutta, joka haihtuisi lämmitettäessä. Kesällä
sitten päivälämmöt nousee nopeammin, joten silloin keveydestä on haittaa.
Normaalisti asuttavassa talossa ei liene niinpaljoa eroa.