Miten anturalaudoitus tehdään?
J.C
Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
Lähinnä mietityttää nurkat, miten aluspuu tulee ja miten "solkilaudat"...?
Olen ajatellut lyödä n. 130cm aluspuut puolentoista metrin välein maahan,
sen jälkeen solkilaudat aluslautojen päälle, joiden kylkeen 20cm
korkeat pätkät puolen metrin välein joihin sitten kaksi kylkilautaa
naulataan kiinni.
Mutta ne nurkat ja erkkeri...?
J.C
Sampsa
Käy hyvä mies kirjastossa ja lainaa semmoiset kirjat, kuin Talorakennus 1
ja 2 sekä Rakennuksen puutyöt. Noissa pitäis olla ihan hyviä kuvia ja
ohjeita muotin tekoon.
Sampsa Pesonen
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Harri V
"J.C" <Jac...@hotmail.com> wrote in message
news:Meu65.526$oQ.1...@read2.inet.fi...
> Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
> Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
>
> Lähinnä mietityttää nurkat, miten aluspuu tulee ja miten "solkilaudat"...?
>
> Olen ajatellut lyödä n. 130cm aluspuut puolentoista metrin välein maahan,
> sen jälkeen solkilaudat aluslautojen päälle, joiden kylkeen 20cm
> korkeat pätkät puolen metrin välein joihin sitten kaksi kylkilautaa
> naulataan kiinni.
>
> Mutta ne nurkat ja erkkeri...?
>
> J.C
>
selostamiseen. Etsi joku kirja!
Pari vinkkiä kuitenkin:
Kohteen koosta ja mutkikkuudesta riippuen kannattaa ehkä tehdä sivuista ns.
'siivuja'. Siivut kasataan ensin sopivan mitaisiksi standardi pätkiksi ja
sitten lyödään alasidepuuhun kiinni. Niitä voi sitten käyttää uudelleenkin.
Aluspuiden välillä voi käyttää teräs vannetta estämässä muotin leviämistä.
Muottikannattaa tehdä reilusti ylikorkeaksi. Sisäpintaan sitten vaan
vedetään räpsylankaviiva ja löydään pari naulaa korkomerkeiksi.
Harri
J. Reinikainen
seuraavaa:
> Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
> Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
Kirjastosta rakennusalan, lähinnä kirvesmiestöiden oppikirja ja
sieltä muottilaudoitusten teko.
> Olen ajatellut lyödä n. 130cm aluspuut puolentoista metrin välein maahan,
> sen jälkeen solkilaudat aluslautojen päälle, joiden kylkeen 20cm
> korkeat pätkät puolen metrin välein joihin sitten kaksi kylkilautaa
> naulataan kiinni.
...hmmm... ...eipä auennut.
Minähän en ole mikään timpuri, mutta kun näitäkin hommia on tullut
tehtyä, niin tekisin valmiita irtosiivuja, eli pari lautaa vierekkäin
ja n. metrin välein laudanpätkällä kiinni toisiinsa. Musta 60mm naula
voisi olla sopiva. Sitten teroitetut n. 60cm laudat pystyyn tulevan
anturan kahta puolen sopivin välein. Niihin naulaisin anturasiivut
pystyyn ja sitoisin siivut toisiinsa yli lyödyllä laudalla vaikkapa
puolentoista tai parin metrin välein.
Ylhäältä päin, ei mittakaavassa:
NNNN TTTT NNNN TTTT NNNN
SSPPPPSSSSSSSSSSSSSSSSSPPPPSSSSSSSSSSSSSSSSSSSPPPPSS
PPPP PPPP PPPP
PPPP PPPP PPPP
PPPP PPPP PPPP
PPPP PPPP PPPP
SSPPPPSSSSSSSSSSSSSSSSSPPPPSSSSSSSSSSSSSSSSSSSPPPPSS
NNNN TTTT NNNN TTTT NNNN
N=nappula, jolla siivun kaksi lautaa on sidottu toisiinsa
T=tukilauta, päästä teroitettu ja maahan lyöty
S=anturasiivun reunaa
P=poikittainen, laudoituksen leveyssuuntainen tuki päälimmäisenä
P kannattaa laittaa vasta raudoittamisen jälkeen, niin ei tarvitse
pujotella teräksiä. Teräkset saa pysymään sopivalla korkeudella
ja irti siivuista lyömällä riittävän pitkän naulan siivun sisä-
puolelle tukipuiden kohdille ja surraamalla teräs naulan kantaan
kiinni. Terästen jatko- ja kulmalimitys rakennesuunnitelman mukaan.
> Mutta ne nurkat ja erkkeri...?
Eivät aiheuta sen kummempia ongelmia. Kulmiin laitetaan vaan
kriittisiin kohtiin pystyyn niitä maahan löytyjä terotettuja
tukilautoja vähän enemmän, niin laudoitus ei leviä vibratessa.
Esmes:
NNNN TTTT NNNN TTTT
SSPPPPSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS
PPPP S
PPPP ST
PPPP ST
PPPP S
SSPPPPSSSSSSSSS S
NNNN TTTTS S
TS SN
TS SN
S S
S S
S S
TPPPPPPPPPPPPPPT
TPPPPPPPPPPPPPPT
S S
Kyllä sillä parin laudan korkuisen muotin nurkka pitäisi pysyä.
Eikä pieni valunaikainen pullistelu merkitse käytännössä mitään
anturan kannalta.
Anturasiivuja kannattaa kysellä toisilta rakentajilta. Siististi
puretut käyttää vielä uudestaan. Käy samalla katsomassa laudoi-
tuksen mallia joltakin ko. vaiheessa olevalta työmaalta.
> J.C
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, ota sikanauta-sotkut pois osoitteesta
J. Skogstrand
J.C <Jac...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:Meu65.526$oQ.1...@read2.inet.fi...
> Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
> Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
Arvaan, että osoite laudoitustöiden äärelle voisi olla
www.rakennustieto.fi , josta (siis Rakennustiedon myymälästä) löytynee
kirja Rakennusten puutyöt.
Tomi Näränen
>Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
>Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
>
>
>sen jälkeen solkilaudat aluslautojen päälle, joiden kylkeen 20cm
>korkeat pätkät puolen metrin välein joihin sitten kaksi kylkilautaa
>naulataan kiinni.
>
>
>
Meidän talomme anturan laudoitukset tehtiin ilman yhtään lautaa, eli
käytimme 'laudoituksena' sokkeliharkkoja. Hiekan pinta tasattiin, ladottiin
harkot kohdalleen, vähän hiekkaa harko taakse ja kas näin, 'laudoitus'
oli valmis. Sitten vain valu ja kohta oli anturakin valmis. Aikaa säästyi
luultavasti muutama päivä.
Tämä siis toimii vain, jos antura on yksinkertainen (ei porrastuksia tms).
Tai sitten voit tehdä 'kriittiset' kohdat perinteisellä laudoituksella.
--
- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Tomi N{r{nen LTKK/Information Tech.
Email: nar...@lut.fi
WWW: http://www.lut.fi/~naranen/
Matti
Tomi Näränen <nar...@lut.fi.eispammia> kirjoitti
viestissä:slrn8ls7qv....@mopo.cc.lut.fi...
> In article <Meu65.526$oQ.1...@read2.inet.fi>, J.C wrote:
> >Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
> >Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
> >
Meillä tehdään pelkkä autotalli ja sille myös sokkeli, mutta silti,
katsottuani
naapurin tallin rakentamista, totesin että siinä on niin monta
mahdollisuutta tehdä moka
että on parempi kun ammattimies tekee homman. Jos sokkelissa tulee virhe
niin sen
korjaaminen on niin h...tin hankalaa että en halua ottaa riskiä. Hommaa siis
ammattimies,
ota vaikka tuntitöihin ja mene itse apumieheksi kantamaan lautoja.(Siis
ammattimies
jota joku kehtaa suositella). Yli kahden miehen "firmat" ja niiden
urakkatarjoukset on
tällä hetkellä tyyliä todelliset kustannukset x 2, joten tuntityö on minusta
kannattavaa.
t. Matti
Petri Kärhä
> Meillä tehdään pelkkä autotalli ja sille myös sokkeli, mutta silti,
> katsottuani naapurin tallin rakentamista, totesin että siinä on niin monta
> mahdollisuutta tehdä moka että on parempi kun ammattimies tekee homman.
Näin rakentamista hieman seuranneena, voisin todeta että "ammattilaiset" ne
vasta mokia tekeekin. Kauheella kiireellä kun hosutaan, niin detaljikuvia ei
ehditä vilkaisemaan. Suuret linjat saattavat tulla oikein, mutta kaikki
pikkuhienoudet, kuten kosteuskatkot, lämpökatkot, ilmaraot ja sen sellaiset
unohtuvat herkästi. Ja sitten kun huomautat asiasta (jos huomaat) niin tulee
kauhea urvellus. "Olet pikkutarkka pilkunviilari, taloja on aina rakennettu
näin, älä sä siinä selitä, kun et rakentamisesta mitään tiedä."
Perustuksessa lopputulokseen vaikuttaa esim. muotin tukeminen. "Ammattilainen"
kun painaa urakalla, niin tukia ei useinkaan tule tarpeeksi. Lopputulos on
sitten vähän karskin näköinen: Nurkista tursuaa betonia, sivut pullistelevat, ja
betoni on kuin reikäjuusto, kun ei valua voi vibrata. Toinen tärkeä homma on
mittaus. Muotin mittoja pitäisi tarkistaa riittävän usein, jotta muotista tulee
kuvien mukainen. Tätäkään ei urakalla painettaessa helposti muista. Ja sitten
kun mittoja tarkistetaan harvoin, purettavaa olisi liikaa. Ja kun ei viitsi
millään purkaa niin sokkeli on sitten sinne päin. Rakennuksen sovittaminen
päälle voi olla vaikeaa.
Kun itselle rakentaa, niin jälki on usein huolellisempaa, ainakin detaljien
suhteen. Omista kädentaidoista on sitten kiinni, kuinka siistiä se jälki on.
> Jos sokkelissa tulee virhe niin sen korjaaminen on niin h...tin hankalaa että
> en halua ottaa riskiä.
Pitää paikkansa. Suurin efortti rakentamisessa kannattaa satsata alkuvaiheeseen.
Työmaata on valvottava jatkuvasti. Pitää ehdottomasti katsoa, että perustukseen
tulee kaikki detaljit, jotka sinne on piirretty, ja vielä oikein. Salaojitus ja
maatäytöt on myös tehtävä huolella ja oikeilla materiaaleilla. Myöhemmin ei ole
niin väliä vaikka mokia tulisikin. Ketä se nyt kiinnostaa, jos laatat vähän
pykältää tai seinät peilaavat. Ne on helppo korjata ja pääasia on kuitenkin,
että rakennus toimii.
> Hommaa siis ammattimies, ota vaikka tuntitöihin ja mene itse apumieheksi
> kantamaan lautoja.(Siis ammattimies jota joku kehtaa suositella).
Ja siis ehdottomasti on oltava suosituksia!!! Missään tapauksessa ei saa ostaa
sikaa säkissä. Pariin edelliseen työmaahan yhteyttä ja katsomaan, minkälaista
jälki on. Helposti sitä ajattelee vaikkapa peustuksista, että työt maksavat vain
parikymmentä tonnia, että onko sen nyt niin väliä. Mutta kun siinä samalla
saatetaan tärvellä kymmenien tuhansien tarvikkeet. Ja pieleen tehtyjen
perustusten purku maksaa myös hunajaa. Kaikkein vaikein homma rakentamisessa
minun mielestäni on oikeiden tekijöiden löytäminen. Se on paljon vaikeampaa,
kuin vaikkapa oikeiden pintamateriaalien löytäminen, johon keskivertotyömaalla
satsataan käsittääkseni paljon enemmän.
> Yli kahden miehen "firmat" ja niiden urakkatarjoukset on tällä hetkellä tyyliä
> todelliset kustannukset x 2, joten tuntityö on minusta kannattavaa.
Pitää paikkansa. Lisäksi urakoissa on se ongelma, että jälki ei useimmiten ole
niin hyvää, kuin tuntityönä tehdyissä hommissa. Urakat sopivat sellaisiin
yksinkertaisiin hommiin, joissa työn tekovauhti ei mitenkään voi vaikuttaa
lopputulokseen. Tällaisia on rakentamisessa kyllä aika vähän. Näin äkkiseltään
ei tule mieleen yhtä ainoaa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
M.Marttinen
yhdistäen laudat
puolen metrin välein 20 cm laudanpätkillä.Naulaksi riittää 50 mm.
Valmiit siivut asetetaan aluspuiden päälle ja tuetaan ulkopuolelta
aluspuihin naulatuilla
kakkosnelosilla jotka siis kiertävät koko muottirakennelman molemmin puolin.
Yläreunan leviäminen estetään parin metrin välein muotin yläreunat
yhdistävillä poikittaisilla laudoilla.
Yläreuna kannattaa sijoittaa mahdollisimman tarkkaan anturan yläpinnan
tasoon jolloin
betoni on helppo tasata oikeaan korkoon laudanpätkällä muotin reunoja
pitkin.
Koron kanssa kannattaa olla tarkkana ettei tarvitse harkkoja muuratessa
korjata sokkelikorkeutta.
Toinen tapa on harkoista ladottu, sisältä muovilla suojattu ja ulkoa soralla
tuettu muotti.
Tästä ei ole henk.koht.kokemusta, tuntuisi kuitenkin edullisimmalta
vaihtoehdolta jota
aion kokeilla jos joskus vielä neljäs talo tulee tehdyksi...
Masa
J.C <Jac...@hotmail.com> wrote in message
news:Meu65.526$oQ.1...@read2.inet.fi...
> Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
> Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
>
Harri V
"M.Marttinen" <marm...@kolumbus.fi> wrote in message
news:8jt4pl$g2t$1...@news.kolumbus.fi...
> Aika .......
......
> Yläreuna kannattaa sijoittaa mahdollisimman tarkkaan anturan yläpinnan
> tasoon jolloin
> betoni on helppo tasata oikeaan korkoon laudanpätkällä muotin reunoja
> pitkin.
> Koron kanssa kannattaa olla tarkkana ettei tarvitse harkkoja muuratessa
> korjata sokkelikorkeutta.
Muuten olen samoilla linjoilla Masan kanssa, mutta tuosta laudoitusken
yläreunan korkeudesta olisin erimieltä. Mun mielestä pääsee vähemmällä, kun
tekee laudoituksesta ylikorkean ja merkkaa sisäpuolelle koron räpsylangalla
ja esim. vajaan metrin välein lyödyillä nauloilla. Betonihan tärryttäessä
asettuu itsestään lähes vaateriin toisin kuin laudoitus. Tällä tavalla
menetellessä siivut jäävät myöskin ehjiksi joten niitä voi laajemmassa
kohteessa käyttää toiseenkin valuun.
>
> ......
.........
>
> Masa
>
Harri
J. Reinikainen
<harri.valtiala@nokia_NoSpam.com> kirjoitti seuraavaa:
> "M.Marttinen" <marm...@kolumbus.fi> wrote in message
> news:8jt4pl$g2t$1...@news.kolumbus.fi...
> > Aika .......
> ......
> > Yläreuna kannattaa sijoittaa mahdollisimman tarkkaan anturan yläpinnan
> > tasoon jolloin
> > betoni on helppo tasata oikeaan korkoon laudanpätkällä muotin reunoja
> > pitkin.
> > Koron kanssa kannattaa olla tarkkana ettei tarvitse harkkoja muuratessa
> > korjata sokkelikorkeutta.
>
> Muuten olen samoilla linjoilla Masan kanssa, mutta tuosta laudoitusken
> yläreunan korkeudesta olisin erimieltä. Mun mielestä pääsee vähemmällä, kun
> tekee laudoituksesta ylikorkean ja merkkaa sisäpuolelle koron räpsylangalla
Mitä taas tekisin, kuten Masa, eli laudoituksen ylärauna korkoon ja
sitä pitkin laudalla tasaten valun ylärauna samalla korkoon. Ei
tarvitse sihdata niitä korkomerkkejä sieltä laudoituksen sisäpuolelta
ja työ nopeutuu. Pumppuautolla valaessa ei tule niin helposti liikaa
kuraa muottiin, kun yläreuna osoittaa täyttymisen. Letkun varressa on
muutenkin kaikenlaista huomioitavaa ja laudoituksen seassa taiteilua,
että pidän oikeaan korkoon tehtyä laudoituksen yläreunaa parempana.
Kyllä laudoituksen saa ehjänä purettua tässäkin tapauksessa, jos ei
ole lyöty ihan älyttömästi kiinni. Vielä jos sipaisee siivut muotti-
öljyllä, on uusiokäyttö entistä helpompaa. Tätä ei tietysti kannata
tehdä, jos ei ole jo valmiiksi tiedossa siivuille uusiokäyttöä.
Mutta yksi tykkä äidistä, toinen tyttärestä jne. ;)
Harri V
"J. Reinikainen" <jukka.re...@sotkua.triplan.fi> wrote in message
news:3962f155....@news.inet.fi...
> Wed, 05 Jul 2000 05:03:18 GMT "Harri V"
> <harri.valtiala@nokia_NoSpam.com> kirjoitti seuraavaa:
>
> > "M.Marttinen" <marm...@kolumbus.fi> wrote in message
> > news:8jt4pl$g2t$1...@news.kolumbus.fi...
> > > Aika .......
> Kyllä laudoituksen saa ehjänä purettua tässäkin tapauksessa, jos ei
> ole lyöty ihan älyttömästi kiinni. Vielä jos sipaisee siivut muotti-
> öljyllä, on uusiokäyttö entistä helpompaa. Tätä ei tietysti kannata
> tehdä, jos ei ole jo valmiiksi tiedossa siivuille uusiokäyttöä.
>
> Mutta yksi tykkä äidistä, toinen tyttärestä jne. ;)
>
> --Jukka
>
> --
> Jos vastaat maililla, ota sikanauta-sotkut pois osoitteesta
Joo, purkaessa ero työmäärän suhteen ei ole suuri, mutta minun kertomalla
tavalla 'siivut' jäävät kokonaisiksi ts. kaikki ovat edelleen
täysimittaisia, jolloin ne on helpompi hyödyntää.
Harri
J. Reinikainen
<harri.valtiala@nokia_NoSpam.com> kirjoitti seuraavaa:
> Joo, purkaessa ero työmäärän suhteen ei ole suuri, mutta minun kertomalla
> tavalla 'siivut' jäävät kokonaisiksi ts. kaikki ovat edelleen
> täysimittaisia, jolloin ne on helpompi hyödyntää.
>
> Harri
Hmmm... ...täysmittaisiksihan ne jäi meidänkin siivut puretta-
essa, kuten myös kaikilla muillakin ympäröivällä tonteilla raken-
taneiden. Kaikki käyttivät "muotin yäläreunaan asti"-valua.
Siis me otettiin pääli- ja sivutuet pois ja sitten pientä väntö-
välinettä siivun ja anturan väliin, vääntöä ja täyspitkä siivu
kaatuu vähemmän vapaalla tyylillä sivulle uutuuttaan komeilevan
anturan viereen. Lahjoitin omia kerran käytetttyjä kahdelle
työmaalle ja loppuja käytettiin kärryteinä ja pressujen painoina
pinojen päällä.
Muttamutta, kuten joku joskus sanoi: ei se liike, vaan päämäärä.
Ossi Haapakoski
>Onko netissä tarkkoja ohjeita anturalaudoituksen teossa?
>Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja kaikki tieto otetaan vastaan.
>
>Lähinnä mietityttää nurkat, miten aluspuu tulee ja miten "solkilaudat"...?
>
>Olen ajatellut lyödä n. 130cm aluspuut puolentoista metrin välein maahan,
>sen jälkeen solkilaudat aluslautojen päälle, joiden kylkeen 20cm
>korkeat pätkät puolen metrin välein joihin sitten kaksi kylkilautaa
>naulataan kiinni.
>
>Mutta ne nurkat ja erkkeri...?
Miksi muotti pitäisi värkätä laudasta? Mikset lado muottia
sokkeliharkoista ja tue ulkopuolelta hiekalla, tarttuminen estetään
muovilla, joka leikataan pois valun kuivuttua.
Ossi
Tomi Näränen
Me emme käyttäneet edes muovia, vaan harkot kopautettiin irti muutaman tunnin
kuluttua valusta. Siis vain sen verran, että juuri irtosivat.
Hannu Maunula
J. Reinikainen wrote in message <39630b8f....@news.inet.fi>...
>Hmmm... ...täysmittaisiksihan ne jäi meidänkin siivut puretta-
>essa, kuten myös kaikilla muillakin ympäröivällä tonteilla raken-
>taneiden. Kaikki käyttivät "muotin yäläreunaan asti"-valua.
>Siis me otettiin pääli- ja sivutuet pois ja sitten pientä väntö-
>välinettä siivun ja anturan väliin, vääntöä ja täyspitkä siivu
>kaatuu vähemmän vapaalla tyylillä sivulle uutuuttaan komeilevan
>anturan viereen.
Näin meilläkin, ja kun laudat oli suojattu rautakaupasta saadulla halvalla
muovilla, jäi purun jälkeen ehtaa lauttaa käytettäväksi uudelleen missä
hyvänsä.
t. HMa
bombpe-1
millaisen hiekkapatjan vaatii tuekseeen
miten raudoitus parasta kiinnittää ennen valua
Kiitos etukäteen,
Pekka
Ossi Haapakoski
<pekka....@pp.inet.fi> wrote:
>Hei, kertokaas lisää tuosta harkkojen käyttämisestä muottina;
>
>millaisen hiekkapatjan vaatii tuekseeen
>miten raudoitus parasta kiinnittää ennen valua
Minulla on valettu sekä talon että autotallin anturat harkkojen
väliin, tukeksi lapioin hiekkaa sen harkon korkuisesti eli noin 20cm
ja leveyttä hieman enemmän ~30cm.
Talon töissä viimekesänä minulla oli kaverina ammattimies, joka
ajatteli puolestani ja tänäkesänä rakensin autotallin perustuksen
muistikuvien perusteella yksin.
Teinkin sitten sen pienen virheen, että tein muotin yläpinnan -800mm
korkoon, jolloin alinta harkkoa ei saanut pysymään oikeassa korossa.
Jouduin muuratessa tekemään saumat hiukan paksummiksi oikean
sokkelikoron saavuttamiseksi - alin harkko painuu hiukan valuun, eli
kannattaa nostaa muottia parisenttiä ylemmäs ja laittaa valuun
ladottavan kerroksen yläpinta oikeaan tasoon.
Jotkut kuuluvat tekevän autotalleja matalammalla sokkelilla, mutta
mielestäni on parempi saada styroxin päälle enempi kuin 10cm
hiekkaa/soraa.
Harkkojen suojana olen käyttänyt halkaistua rakennusmuovia, jolloin
harkkojen irroittamisella muotista ei ole kiirettä.
Anturan raudoituksena kiertää kaksi 8mm harjaterästä, jotka on sidottu
poikittaisilla 6mm raudoilla noin metrin välein ja itse sokkelissa
4kpl 8mm terästä lisää.
Ossi
bombpe-1
Kuulostaa ihan siltä ettei muottia kannata laudoittaa! Toki hiekan
tasaamisessa oikeaan korkoonkin on oma hommansa.
Vielä piti kysymäni että millä nuo 8 -milliset raudat kiinnitit muottiin -
naputtelitko nauloja muotin sisäpintaan harvakseltaan?
Pekka
Ossi Haapakoski
En minä ole kiinnittänyt rautoja muottiin, vaan nostellut koukulla
valuvaiheessa. Talon anturamassa tuli pumppuautolla ja autotallin
hihnakuljettimella varustetulla, näillä valussa riittää kaksi miestä
jolloin toinen ohjaa massaa muottiin ja toinen pitää raudoitusta
koholla edestäpäin. Kun muotissa ei ole onkaloita ja korkeus 20cm
massan reunat kerkiää sorkkia sitten kun massa on muotissa.
Massa tulee putkesta kyllä sellaisella paineella, ettei naulat pitäisi
raudoitusta ylhäällä.
Alimman harkkokierroksen latominen meillä aloitettiin reilun tunnin
kuluttua valusta, mutta se tietysti riippuu massan notkeudesta.
Anturan pinnat olen liipannut muurauskauhalla harkkokierroksen
ladonnan jälkeen hieman vinoiksi, ettei vesi jää seisomaan anturan
päälle.
>Pekka
Ossi