lampi - se joka pientalon rakennuspaikka
Lu-lu
sinäkin uuden talosi pienen lammen päälle ?
vai luuletko yhä naiivisti ettet ?
monet pientalo-tontit sijaitsevat alueilla, jotka ovat
entistä merenpohjaa ... ellei sitten ihan (turve?)suonpohjaa
no
niin tahi näin, mutta tiivistä tai enämpi höttöistä
savimaata löytyy jokaisesta kaivuukuopasta - ja usein
jopa parin-kolmenkin metrin syvyydelle saakka
no tuo savihan
on tietysti kaivettava kaikki pois - aina siihen tasoon
asti, joka on niin tukevaa, että sen on pohjatutkimus-
lausunnossa todettu kykenevän "kantamaan" koko luxus-
rakennuksen sekä lisäksi vielä sen uuden ison city-maasturin
yhteisen massan
niinpä sinne tontille jyrisee - metsureiden jälkeen -
iso telakaivuri (- nykyään lähes aina Huyndai -) joka
kuopii saven kuopasta ja siirtää sen - ainakin osittain -
lähimmän naapuritontin alueelle
ja jäljelle jää 2-3 m syvä savikuoppa ... joka melko
todennäköisesti täyttyy puolilleen sadevedellä jo seuraavan
viikonlopun aikana, eikä takuulla tyjene ainakaan
vapaaehtoisesti - eikä kai ikinä -, ellei heti mee ja upota
montun pohjalle isoa ja tehokasta sammakkopumppua
sitten kun kaikki vesi on saatu - siis "tilapäisesti" - pois,
niin sinne tiiviin savipohjan päälle levitetään se sitkee
harsokangas, sekä kipataan lähes määrättömästi jostain
ydinjätteiden hautaustyömaalta kaivettua, ylijäänyttä
lajittelematonta kalliomursketta ja hypitään lopuksi
kaiken päällä, jottas mahdollisen maanvarainen kellarin?
lattialaatta ei ehdi pahasti painua ennekuin talo on jo
myyty sen seuraavalle iki-onnelliselle omistajalleen
anturamuotti väkästetään, heitetään sen pohjalle pari
"pitkos"-rautaa ikäänkuin vahvikkeeksi, ja antura valetaan
vähintään 300 mm paksun kapillaarisenvedennousunesto-
sorakerroksen päälle ja salaojat sijoitetaan anturaa kiertävään
matalaan lapio-uraan, jota kukaan ei tiettävästi ole kai
koskaan jaksanut kaivaa sinne 300 mm anturan alareunan
alapuolelle saakka
entä miksi muka noin sitten olisi ees pitänykkään ?
no tietysti siksi,
ettäs kun salaojien ALLE (ja ympärille) tulisi lapioida
myös vähintään 100 mm paksulti ns. "salaoja"soraa
ja kun se salaoja on jo itessäänkin n. 110 mm paksua
tupla-jussia tai vastaavaa ja sen yläreunankin pitäisi
asennettuna olla vähintään 100 mm anturan alareunan
alapuolella ... ... niin siksi
no ei nyt kuitenkaan hermostuta, vaikka salaojan pohja
onkin suunnilleen anturan alareunan kanssa samassa
tasossa, sillä ...
... virtaileehan tuo aina salaojiin saakka noussut
pohja-lammen vesi toki iloisesti rakennuksen ympäriltä
ja altakin pois
edellyttäen tietenkin ettei salaojaan ole mihkään kohtaan
jäänyt asennettaessa sellaista pinetä notkahdusta, jonka
kohdalta salaoja liettyy vähitellen umpeen seuraavien
lähivuosien aikana
no joka tapauksessa
kaivettuun (tiivis)savikuoppaan - siis sinne talon alle -
muodostuu pieni, matala lampi, jonka syvyys on siitä
harsokankaasta salaojan asnnustasoon asti ... ja mun nopee
arvioni on, että noin puolisen metriä
eli
mihin ne sade- ja hulevedet sieltä uuden talon alla sijaitsevasta
tiiviistä savikuopasta muka muuallekaan pääsisivät ... ? siis
muualle kuin vain sitä (liian korkeelle sijoitettua) salaojaa
pitkin pallopadotusventtiilin kautta tontin rajalla
sijaitsevaan perusvesikaivoon ...
ei kyllä mun vaatimattoman käsitykseni mukaan yhtikäs
mihnäkään (ainakaan teknisesti ... eikä haihduttamalla)
... ja josta lopulta ehkä kaupungin taannoista sekaviemäröinti-
synsteemiä hyväksi käyttäen johonkin TOIMIVAAN
SUUR-puhdistamoon
... sillä kaikkihan me toki jo tiedämme, etteivät nuo haja-
maaseudun yksinkertaisille mutta "lainkuuliaisille" kaupitellut
PIENpuhdistamot tule ikinä toimimaan - ees välttävästi - , vaan
ne rahnat ovat hävineet vastaavaan mustaan aukkoon kuin
minne hävisivät kaikki vinkapitan "sijoittajienkin" rahnat
ja
ihme vaan, ellei vesien"valvonta"viranomaiset vielä jossain
vaiheessa tuu jopa tarkastamaan ja vaadi tota perunapeltoon
nupotettua "roska"synsteemiä kokonaan uusittavaksi ... ja siis
nyt peräti TOIMIVAKSI
eli
summa-summarum (latinaa?) = sano mitä sanot, mutta:
upo-uuden talosi alla on siis piilossa pysyvä lampi - tosin
melko matala ja sillä ydinjätehaudasta pois-roudatulla
murskeella ääriään myöten täytetty, mutta ... SILTIki
"P. Kärhä"
muotoilla maa kuopan ympärillä niin, että vesi valuu talon alta pois.
Tämän täytyy toimia ihan ilman niitä putkia ja soria, koska nehän ei
sitä vettä sieltä mihinkään siirrä. Sitten kun meillä on kuivahkona
pysyvä savipinta, niin siihen päälle sorastus salaojasepelillä,
salaojaputket ja lisää salaojasepeliä. Ei niillä putkillä kyllä mitään
tee, mutta pysyy rakennustarkastaja ja K-kauppias tyytyväisinä.
Pete
Juha Ruismäki
> niin
> sitä kuoppaan kertyvää sade/hulevettä et saa siitä tiiviistä
> savikuopasta pois - et kyllä sitten millään ilveellä ...
Noinhan se käytännössä menee, se kapillaarikatko tarvitaan ettei
sen maanalaisen lammen vedet nouse lattialle. Itsellä tuli
"lammen" pohjatasosta oja kivipesään, joka on kaivettu
moreeniin asti. Ojan pohjalla on ensin 32 kiveä, sitten
salaojan purkuputki ja sitten lisää 32 millistä ja päällä
vielä suodatinkangas.
Silti en yhtään epäile, etteikö tähän aikaan vuodessa talo
lilluttelisi vetten päällä. Joko oja liettyy ajan kanssa
tukkoon tai kivipesä ei ime kaikkea vesimäärää. Parempi
vaan jos ei ajattele tuota, sille ei mitään voi eikä
se kauheasti ketään haittaa.
Salaojat olisi ollut järkevää pistää heti kuopan pohjalle
mutta eihän sitä silloin ymmärtänyt ja olisi tehnyt täyttöjen
teon hankalammaksi. Nyt sai kasetilla ajaa ramppia pitkin
montun pohjalle ja kipata suoraan sinne.
Juha
Lu-lu
> Salaojat olisi ollut järkevää pistää heti kuopan pohjalle
> mutta eihän sitä silloin ymmärtänyt ja olisi tehnyt täyttöjen
> teon hankalammaksi. Nyt sai kasetilla ajaa ramppia pitkin
> montun pohjalle ja kipata suoraan sinne.
siinäpä se
muttei se aina onnistu vaikkois ymmärrystäkin, kuten
esim. silloin jos
pohjatutkimusraportin mukaan liian löysää,
pois-kaivettavaa savea on kuopan toisessa päässä 4 m
paksuudelta (vaikka sitä toisessa päässä onkin "vain"
1,5 m, minkä jälkeen "kallio" ... tai jokin vastaava)
ja
kun
matkaa mökin takaa (kauimmaisesta salaojakaivosta)
katukaivolle tulee n. 25 m ja liitäntäkorkeus kaupungin
sadevesiviemäriin on 2,5 m syvällä kadun pinnasta
salaojien
yhteistulo tontin rajalla, kadun vieressä sijaitsevan
perusvesikaivon pallopadotusventtiilille on silloin
n. 2,0 m syvyydessä ja salaojan 0,05 vietto koko matkalle
tekee n. 10 cm nousun tontilla ja sallittu minimi-vietto
10 m leveän talon takanakin sijaitsevassa salaojassa
vielä n. 5 cm lisää, joten ylin salaoja lähtee kauimmaisesta
nurkkakaivosta tasosta, jossa salaojan pohja on vain
enintään 1,85 m syvyydellä kadun (ja tontin) pinnasta
(ja mielellään käyttäisi salaojissakin hieman parempaa
kaatoa)
joten sieltä
4 m syvän kaivuukuopan pohjalta tulee 2,15 - 2,00 m
matka ylös salaojien pohjatasoon - ja koko tämä matka
on jatkuvasti täynnä ydin-mursketta ja huleVETTÄ
joten
melkoisen syvä lampi se vaan tonkin talon alla on, kun
salaojia ei ole mahdollista (ilman pumppausta ja pumppu-
kaivoa) asentaa tota syvemmälle, vaikka sitä tiukkaa
savea (tai louhetta) voisi enemmän pois kaivaakin
tuosta
voimme kai vetää sen johtopäätelmän, ettei kai ole enää
mikään ihme, jos puu(kuitu)rakenteinen rossipohja
syyskesällä kostuu ja homehtuu, kun veden pinta talon
alla yltää lähes anturan alareunaan asti
jollonkas
ei siihen veden pinnan päälle parhaimmillaankaan jää
kuin vain joku 0,3 - 0,5 m "kapillaari"sorakerros, joten
kyllä sieltä jatkuvasti kosteutta generoituu rakenteisiin,
mahdollisen rossipohjan alle pois-tuuletettavaksi
PS:
ja niille jotka kuvittelevat paalutuksen olevan ratkaisu,
uskallan eppäillä ettei vajaan parin metrin mittaiset paalut
pysy kovin kauaa tukevasti pystyssä löysässä savimaassa
Juha Ruismäki
> matka ylös salaojien pohjatasoon - ja koko tämä matka
> on jatkuvasti täynnä ydin-mursketta ja huleVETTÄ
> joten
Toinen juttu on joo tämä, että ihmiset on kauheesti huolissaan
fukushimoista ja ydinvoimaloista samalla kun oman makuuhuoneen
alla on huonolaatuista uraanimalmia. Radonista huolehditaan kyllä
radonalueella mutta ei välttämättä aina siellä, minne ydinjäte
on tuotu kuorma-autolla.
Juha
Lu-lu
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi> kirjoitti
viestissä:4D9BF7...@genera.sci.fi...
no tohon onkelmaan on olemassa ns. VIRANMOMAIS-ratkaisu
ja se on:
murske-roudarin täytyy esittää pientalon hartiapankkipykästäjälle
todistus (= EUvosto-sertifikaatti) siitä, että murske on louhittu
ytimiä sisältämättömästä kalliosta ja ettei se näin ollen sisällä
tippaakaan vaarallisia säteilylähteitä tai puoliintumatonta kaasua
no
mäkin yritin kerran vaatia murskekuormasta tollasta todistusta,
- ja arvaa mitä -
se roudari katteli mua hetken kuin moottoritiellä uli-ajettua ja
viikon jo mädäntynyttä supi-kissan raatoa, joa totesi sitten
vain lakoonisesti jottas:
ei mulloo mitään sellasii todistuksii - ja ellei kuorma kelpaa, niin
hanki murskeesi mistä lystäät, mä kippaan tään sitten tohon
seuraavalle rakennustyömaa-tontille
ja niinpä
tiiviin savimaan päälle kipatusta, puolen metrin paksuisesta
täyttösorakerroksesta nousi rakennuksen ekana käyttövuonna
mitattaessa olohuoneeseen >400 pekkerellin säteilypitoisuus,
jotta
se sitten siitä ns. "viranomais"-viksuudesta
mutta
muistakaa siis aina: asentakaa se raadon-salaojaputkisto sinne
talon alle kipattuihin ydin-täyteisiin heti kättelyssä niin, ettei
sitten enää jälkeenpäin tartte alkaa itkeen, jollonkas se itku voip'
tulla jo selkeesti kalliimmaksi
P3
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:4D9BF7...@genera.sci.fi...
eniten pelätään kerrostaloissa, joiden kiviaines säteilee koko ajan...
Ari Paananen
says...
>muistakaa siis aina: asentakaa se raadon-salaojaputkisto sinne
>talon alle kipattuihin ydin-täyteisiin heti kättelyssä niin, ettei
>sitten enää jälkeenpäin tartte alkaa itkeen, jollonkas se itku voip'
>tulla jo selkeesti kalliimmaksi
Taikka sitten nostetaan se tönö paalujen päälle ja jätetään se vajaan
metrin ryömintätila hyvin tuulettuvana sinne alle.
Nimimerkillä "kokemusta on": savimaa, 30-40 senttiä soraa ja 80 senttiä
ryömintätilaa ontelolaattojen alla. Kolmeen kertaan mitattu radon-taso
aina 30 Bq/m3.
Huonot puolet: Ei voi rakentaa kellaritilaa.
Hyvät puolet: Ei ole kosteata ja tulva-altista kellaritilaa.
Lu-lu
> Taikka sitten nostetaan se tönö paalujen päälle ja jätetään se
> vajaan metrin ryömintätila hyvin tuulettuvana sinne alle.
>
> Nimimerkillä "kokemusta on": savimaa, 30-40 senttiä soraa ja
> 80 senttiä ryömintätilaa ontelolaattojen alla. Kolmeen kertaan
> mitattu radon-taso aina 30 Bq/m3.
>
> Huonot puolet: Ei voi rakentaa kellaritilaa.
> Hyvät puolet: Ei ole kosteata ja tulva-altista kellaritilaa.
ehdotus on aivan erinomainen, mutta ... yritäs' vielä uskotella tuo
sama myös oman kuntasi rakennusvalvontaviranomaisille, sillä
mä tiedän jo kokemuksesta, ettäs
ton (ulko)näköselle ratkasulle ei kyllä rakennuslupaa heltiä - ikinä
"P. Kärhä"
> Nimimerkillä "kokemusta on": savimaa, 30-40 senttiä soraa ja 80 senttiä
> ryömintätilaa ontelolaattojen alla. Kolmeen kertaan mitattu radon-taso
> aina 30 Bq/m3.
Mistähän ihmeestä tuo säteily oikein tulee? Veikkaan että sen soran
mukana on tullut vähäisiä määriä radonia, joka pikkuhiljaa tuulettuu
pois :-) Sen saven läpi ei meinaan radon nouse.
Lu-lu
> Mistähän ihmeestä tuo säteily oikein tulee? Veikkaan että sen soran mukana
> on tullut vähäisiä määriä radonia, joka pikkuhiljaa tuulettuu pois :-) Sen
> saven läpi ei meinaan radon nouse.
itä-uusimaalla (askola, ym) yleisistä luonnon "ydinjätehaudoista"
louhitussa salaoja-sorassa roudataan ok-talon rakennus-kuoppaan
"vähäisiä määriä" hitaasti (= miljoona vuotta?) hajoavia
radio-isotooppeja, joista sitten edelleen generoituu JATKUVASTI
"vähäisiä määriä", mutta huonosti tuuletettuihin sisätiloihin
päästessään, haitallisia pitoisuuksia säteilevää radon-kaasua, joten
tuon generoituvan, ja alapohjan epätiiveyskohdista sisään pääsevän
radon-kaasun määrä, ei siten vielä sadassakaan vuodessa vähene
wiki tietää:
Radonilla ei ole vakaita isotoopeja, mutta sillä on 36 tunnettua
radioaktiivista isotooppia, joiden atomimassat ovat välillä 193-228.
Radonin vakain isotooppi on Rn-222, jonka puoliintumisaika on
3,8235 päivää. Rn-222 isotooppia syntyy radiumin Ra-226
hajoamisessa, joka on eräänä välivaiheena maaperän tavallisimman
uraani-isotoopin U-238 hajoamissarjassa. Radon-222 muuttuu
alfahajoamisessa poloniumisotoopiksi Po-218 sekä edelleen
muutaman välivaiheen jälkeen vakaaksi lyijyisotoopiksi Pb-206.[2]
Kaasumaisena aineena radon pääsee helposti liikkumaan maaperässä
ja edelleen siirtymään ilmakehään. Ulkoilmassa radonpitoisuus
laimenee nopeasti ja on Suomessa keskimäärin 10 Bq/m3. Sen
sijaan asunnon sisäilman radonpitoisuus voi nousta hyvinkin
korkeaksi, esimerkiksi jos asunnossa on huono ilmanvaihto ja
asuntoon pääsee virtaamaan radonpitoista ilmaa maaperästä.
Suomessa radonpitoisuus on keskimääräistä korkeampi varsinkin
monilla harjualueilla kuten Pispalanharjun alueella Tampereella
sekä Salpausselän alueella Lahdessa
hämmästyttää nyt hiukka vain, ettäs esim.jaappanista ollaan
nyt NIIN kovasti huolissan, muttas omaa ns. lähi-säteilyä ei
vielä juurikaan noteerata
Juha Ruismäki
> Mistähän ihmeestä tuo säteily oikein tulee? Veikkaan että sen soran
> mukana on tullut vähäisiä määriä radonia, joka pikkuhiljaa tuulettuu
> pois :-) Sen saven läpi ei meinaan radon nouse.
Suomalainen soraharju on huonolaatuista uraanimalmia ja radon
on uraanin hajoamistuote. Eli se ei siis tontille tullessaan
ole vielä radonia.
Juha
nospa...@supertel.fi
>
> Suomalainen soraharju on huonolaatuista uraanimalmia ja radon
> on uraanin hajoamistuote. Eli se ei siis tontille tullessaan
>
NÄin, radonenkat on muuten Suomessa kovia.
Suomen suurin sisäilman radonpitoisuus 39 000 Bq/m3 on mitattu
Pispalanharjulla Tampereella
Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Radon
Uraania on Suomessa monin paikoin paljon myös juomavedessä.
Wikipedia / Uraani:
"Suomen kallioperän ollessa uraanipitoista on monilla alueilla
kaivovedessä suuria uraanipitoisuuksia, erityisesti porakaivoissa.[19]
Maailman terveysjärjestön tuoreen arvion perusteella suositus
enimmäispitoisuuden ohjearvoksi on vain 0,015 mg/l, ja Suomessa on
tavattu yksittäistapauksissa jopa yli 1 mg/l pitoisuuksia ja 0,1 mg/l
pitoisuudet ovat tavallisia uraanialueilla. Aikaisemmat ohjearvot
perustuivat radioaktiivisuuteen, joka ei luonnon uraanin osalta ole
merkittävin riski. Pahin tunnettu haitta on myrkyllisyys munuaisille.
Suomessa pitoisuuksie on todettu korreloivan kalsiumin ja fosfaatin
lisääntyneeseen eritykseen virtsaan, mutta merkitystä ihmisen
terveydelle ei tiedetä. Asia on aktiivisen tutkimuksen kohteena."
0,1 mg/l on siis 0.1g/m3, ja kiloon tarvitaan 10 000 kuutioa vettä.
Eli 100 litraa/päivä/henkilö kulutuksella (=vähän), satatuhatta
porakaivon käyttäjää nostaa luonnonuraania kilon päivässä Suomen
kallioperästä. Uraanisuodattimet vaan vesiputkiin ja saadaan
luonnonuraania talteen ihan reippaita määriä.. (Ei taida kannattaa,
puhtaan uraanin kilohinta on jokunen sata taalaa..)
Kuitenkin esim Japanissa ulkoilman säteilyn pohjataso on paljon Suomea
pienempi, eli ilman aktiivisuuden 10-kertaistuminen vastaa vasta
Helsingin pohjatasoa. Tosin, Radon on jalokaasu, joka ei sitoudu
elimistöön, ja se on lyhyikäinen (eli aktiivista, pieni määrä tuottaa
paljon beckerellejä), kun taas ydinvoimasta karanneen cesiumin
puoliintumisaika on noin 30 vuotta, ja se kerääntyy ihmiseen,
biologinen puoliintumisaikakin on pitkä. Eli sama aktiivisuus ei
tarkoita samaa riskiä..
Ari Paananen
>Mistähän ihmeestä tuo säteily oikein tulee? Veikkaan että sen soran
>mukana on tullut vähäisiä määriä radonia, joka pikkuhiljaa tuulettuu
>pois :-) Sen saven läpi ei meinaan radon nouse.
Vaikea sanoa mistä se on tullut. Määrä on kuitenkin niin pieni
suosituksiin verrattuna, että veikkaisin:
a) 30 Bq/m3 on jonkinlainen raja-arvo, mikä laitetaan mittauksissa
ala-arvoksi, jos korkeampaa ei löydy. Noissa kolmessa tehdyssä
mittauksessa kuitenkin arvot olivat täsmälleen samat, vaikka
mittaukset oltiin tehty kolmessa eri huoneessa, kaksi alakerrassa
ja yksi yläkerrassa ja eri vuosina.
b) Se pieni määrä radonia tai muita alfasäteileviä hiukkasia voi
IV-koneen kautta tulla sisäilmaan talon alla olevasta sorasta
tai tuulen mukana lähiympäristön kallioista. Reaaliaikaiset
gammasäteilymittaustulokset aiheesta ovat nähtävillä täällä:
http://www.fsdt.fi/freeware/radiation/
Mika Iisakkila
> Vaikea sanoa mistä se on tullut. Määrä on kuitenkin niin pieni
> suosituksiin verrattuna, että veikkaisin:
>
> a) 30 Bq/m3 on jonkinlainen raja-arvo, mikä laitetaan mittauksissa
> ala-arvoksi, jos korkeampaa ei löydy. Noissa kolmessa tehdyssä
> mittauksessa kuitenkin arvot olivat täsmälleen samat, vaikka
> mittaukset oltiin tehty kolmessa eri huoneessa, kaksi alakerrassa
> ja yksi yläkerrassa ja eri vuosina.
Beqcuerel yksikkönä tarkoittaa yhtä radioaktiivista hajoamista
sekunnissa. Jos säteilytaso on 30 Bq per kuutiometri, siitä voi
laskea, montako hajoamista mittausjakson (kuukausi vai mitä se on?)
aikana siihen pieneen purkkiin osuu. Siellähän on käsittääkseni pieni
filminpala, jonka valotusjäljistä lasketaan siihen osuneet
alfahiukkaset. Voi hyvinkin olla, että tuo 30 Bq/m^3 on sen verran
vähän, ettei filmillä ole kuin pari raapaisua, ja tilastollinen
vaihteluväli alkaa olla jo enemmän kuin itse mittaustulos, eli
pienemmät ilmoitetut tulokset eivät olisi mitenkään mielekkäitä.
Ja tuleehan sitä taustasäteilyä muustakin kuin radonista.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Markus Sadeniemi
> Voi hyvinkin olla, että tuo 30 Bq/m^3 on sen verran
> vähän
Sivun
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/vesi/kaivovesi/radon
mukaan
"Säteilyturvakeskus (STUK) on suositellut, että radonia tulisi
poistaa vedestä, jos sen pitoisuus kaivovedestä ylittää 1000 bq/l.
STUK tekee radonmäärityksiä vedestä maksullisena toimintana."
Beqcuerel on ilmeisesti käytännössä hyvin pieni yksikkö.
Markus Sadeniemi
Mika Iisakkila
> 25.4.2011 11:44, Mika Iisakkila kirjoitti:
> > Voi hyvinkin olla, että tuo 30 Bq/m^3 on sen verran
> > vähän
> Beqcuerel on ilmeisesti käytännössä hyvin pieni yksikkö.
Just jaksoin laskea, että 30 Bq/m^3 tarkoittaa kuukauden aikana
vajaata 80 hajoamista kuutiosentissä. Niistä kaikki eivät tietenkään
osu kyseisen kuutiosentin sisään asetetulle tasopinnalle, koska
alfahiukkanen lähtee satunnaiseen suuntaan. Se mittapinta on varmaan
paljonkin pienempi kuin neliösentti, koska olettaisin että jäljet
pitää laskea mikroskoopilla. Ei tuo arvo siis välttämättä tosiaan
montaa osumaa sisällä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.