Kylmän kellarin lämmittäminen
Timo Hyvonen
Remontti edistyy huimaavaa vauhtia. Kohteiden puutteen myötä on noussut
päähän ajatus kellarin lämmittämisestä.
Kellari on 90% maan alla, yläpuolelle jää vain n. 2-30 cm osuus
sokkelia. Kellari on n. 220 cm korkea. Lämpöputket (vesikeskuslämmitys)
kulkevat kahden lämmittämättömän kellarihuoneen kautta, joten lisäpatterien
asennus olisi piece of cake.
Kertokaas vinkkejä & oivalluksia, mitä tuollaisen tilan lämpimäksi
tekemisessä kannattaa ottaa huomioon. Tarvitaanko lisäeristystä vai
riittääkö tuo ulkopuolella vellova maamassa eristeeksi? Kellarin sisäseinät
on päällystetty hienolla tiiliverhouksella, joka on sopivan epämääräinen
luomaan taiteellisen vaikutelman. Seinissä on korvausilmaventtiilit ja
ulospuhallus menee piippuun rakennetun hormin kautta.
Remppaheebo arveli, että kun tilan kerran lämpimäksi saa, ei se siitä kovin
helpolla enää kylmene. Kuulostaisi ihan järkeenkäyvältä.
Nyt ois vaan se hyvä sauma asentaa ainakin ne ulosotot sille
lämmitysvedelle kun lämmitysvesiputkisto on muutenkin tyhjillään.
t. Timo
Petri
news:m3em4ei...@guru.dc.inet.fi...
> Tötöö!
>
> Remontti edistyy huimaavaa vauhtia. Kohteiden puutteen myötä on noussut
> päähän ajatus kellarin lämmittämisestä.
> Kertokaas vinkkejä & oivalluksia, mitä tuollaisen tilan lämpimäksi
> tekemisessä kannattaa ottaa huomioon. Tarvitaanko lisäeristystä vai
> riittääkö tuo ulkopuolella vellova maamassa eristeeksi? Kellarin
sisäseinät
> on päällystetty hienolla tiiliverhouksella, joka on sopivan epämääräinen
> luomaan taiteellisen vaikutelman. Seinissä on korvausilmaventtiilit ja
> ulospuhallus menee piippuun rakennetun hormin kautta.
>
> Remppaheebo arveli, että kun tilan kerran lämpimäksi saa, ei se siitä
kovin
> helpolla enää kylmene. Kuulostaisi ihan järkeenkäyvältä.
>
> Nyt ois vaan se hyvä sauma asentaa ainakin ne ulosotot sille
> lämmitysvedelle kun lämmitysvesiputkisto on muutenkin tyhjillään.
>
En osaa neuvoa, mutta uudessa Meidän talo lehdessä (messunumero) taisi olla
juttu kellarikerroksen rakentamisesta asuinkäyttöön. Siitä voisi saada
ideoita.
t. Petri
Xpert
>Kertokaas vinkkejä & oivalluksia, mitä tuollaisen tilan lämpimäksi
>tekemisessä kannattaa ottaa huomioon. Tarvitaanko lisäeristystä vai
>riittääkö tuo ulkopuolella vellova maamassa eristeeksi? Kellarin sisäseinät
>on päällystetty hienolla tiiliverhouksella, joka on sopivan epämääräinen
>luomaan taiteellisen vaikutelman. Seinissä on korvausilmaventtiilit ja
>ulospuhallus menee piippuun rakennetun hormin kautta.
Käsitin että kellarin ulkoseinien sisäpinta on verhottu tiilillä ....eikö
niin ?
Nuo tiilet ja niiden taakse jäävä kapea ilmarako muodostavat "eristeen"
joka ei ole kovin kaksinen, mutta toimii maata vasten olevassa seinässä
niin, ettei rakenne homehdu (... ilman ulkopuolelta rakenteisiin
tunkeutuvaa kosteutta tietenkin).
Asumattomana kellari pysyy "kylmän varastotilan" -lämpimänä
(plussan puolella), kunhan vain pakkasilla vähentää tarpeetoman suuren
tulo-ilmanvaihdon määrää riittävästi. Poistohormeja sen sijaan ei tulisi
sulkea.
Patterit "kannattaa" mielestäni asentaa, koska tarve lisälämmittämiseen
tulee ilmeisesti pian eteen. Kuinka paljon kellaria sitten todella
"kannattaa" lämmittää - sen näkee pian lämpölaskustaan.
Jos kellaria lämmitetään niin paljon, että se on jatkuvasti
+ 20 oC lämpöinen, niin suosittelen lisäeristeen asentamista.
Miten ja mihin - se on sitten toinen juttu. Nykyistä, huonoa tiilieristettä
ei mielestäni kuitenkaan silloinkaan kannata purkaa pois.
Xpert
Tero Jarvinen
> Jos kellaria lämmitetään niin paljon, että se on jatkuvasti
> + 20 oC lämpöinen, niin suosittelen lisäeristeen asentamista.
> Miten ja mihin - se on sitten toinen juttu. Nykyistä, huonoa
tiilieristettä
> ei mielestäni kuitenkaan silloinkaan kannata purkaa pois.
Älä nyt lopeta kesken... tälle tiedolle olisi minullekin käyttöä.
Eli minulla on lähes sama tilanne kuin Timolla.
Kellari rintamamiestalossa on 90% maan alla, jonne pitäisi tehdä
saunaosasto.
Remontin aion aloittaa kaivamalla ulkopuolelta sokkelin reunat auki ja
asentaa sinne patolevyn+styroksit+salaojat.
Näin siis rakenne "hengittäisi"
Sisäpuoli sitten onkin ongelmallisempaa (ainakin minulle...). Eli koska
tilaa on vähän, pienikin tilansäästö olisi hyväksi. Tuo uretaanimiehet
(http://www.spu.fi/) mainostajat noita levyjään, mutta hieman epäilyttää
kuitenkin niiden toimivuus. Älä kysy miksi epäilyttää - en tiedä. Musta vain
tuntuu siltä...
Eli jos vain jaksat kertoa oman tarinasi kellarin eristämisestä, niin anna
palaa.
teroj
Xpert
>Eli minulla on lähes sama tilanne kuin Timolla.
>Kellari rintamamiestalossa on 90% maan alla, jonne pitäisi tehdä
>saunaosasto.
>Remontin aion aloittaa kaivamalla ulkopuolelta sokkelin reunat auki ja
>asentaa sinne patolevyn+styroksit+salaojat.
>Näin siis rakenne "hengittäisi"
Esittämäsi tapa on minun mielestäni juuri kosteus-turvallisin
tapa eristää betonisokkeli. .... Mutta TYÖLÄS .... ja kallis ?
Betonisokkeli pysyy koko ajan lämpimänä.
Kun vielä käytät eristettä, johon ei jää vesi seisomaan,
sen eristyskyky pysyy kaiken aikaa hyvänä. Eli suojaus ylhäältä
valuvaa vettä vastaan (esim muovikalvolla tai savella) ja
kaivannon täyttö karkealla, vettä hyvin läpäisevällä soralla.
* * *
Jos sisäpuolella on tuo pelkkä tiili, niin sen eristyskyky on vähäinen,
eikä rakenne sisällä homehtuvia aineksia. Rakenne toimii siis hyvin
- täysin riippumatta siitä, kuinka kellarin kosteus tunkeutuu seinään.
* * *
Jos VAIN sokkelin sisäpuolelle asennetaan HYVÄ lämpöeriste,
(esim polyuretaani) betonisokkelin sisäpinnan lämpötila saattaa
kovalla pakkasella pudota alle 0 oC jolloin kosteus tiivistyy siihen
(samalla tavoin kellarin ilman kosteus tiivistyy usein betonisokkelin
sisäpintaan, silloin kun siinä ei ole mitään eristettä.
Pelkästään sokkelin sisäpuolinen eristäminen voi tuottaa
jossain kohden rakennetta ongelmia, enkä pysty arvioimaan
rakenteen toimivuutta ilman laskelmia. Rakenne vaatii suunnittelua,
eli täytyy tietää rakennettavaksi aiottu seinärakenne ja tarkastella
sen käyttätymistä eri ulko- ja sisälämpötiloilla ja sisäilman kosteuksilla.
Hyvä höyrysulku sisäpinnassa on mielestäni myös välttämätön.
Jos jollain toisella on valmiiksi laskettuna jokin toimiva rakenne,
niin hyvä.
* * *
Maakosteuden nousu seinäkoolauksiin - jos sellaisia tehdään - on
luonnollisesti estettävä kattohuopakaistaleella tai vastaavalla.
50 -luvun taloissa ei ole yleensä salaojia, talon alla ei ole salaojasoraa,
eikä kellarin lattian alla mitään lämpöperistettä. Maakosteus nousee
siis käytännössä aina kellarin lattiasta kaikkiin rakenteisiin mihin se
vain pääsee nousemaan, vaikka lattian pinta näyttäisi päällisin puolin
ihan kuivalta.
(... sen vuoksi ei lateksi sovellu hyvon tuollaisen kellarin seinien
maalaamiseen, vaan maali alkaa seinän alaosasta homehtua ja
home nousee vähitellen seinää ylöspäin ... ) Seinän pelkkä
slammaus pitää homeen loitolla - ei maalia - tai vain oikea,
perinteinen kalkkivelli (myös rapatun) tiiliseinän sisäpintaan.
Xpert
Tero Jarvinen
> tapa eristää betonisokkeli. .... Mutta TYÖLÄS .... ja kallis ?
> Betonisokkeli pysyy koko ajan lämpimänä.
Jep. Se on molempia. Työläs ja kallis.
Mutta jo saion pitää talon vielä toiset 50 vuotta pystyssä, niin mielestäni
tuo tarvitsee tehdä nyt.
> Jos VAIN sokkelin sisäpuolelle asennetaan HYVÄ lämpöeriste,
> (esim polyuretaani) betonisokkelin sisäpinnan lämpötila saattaa
> kovalla pakkasella pudota alle 0 oC jolloin kosteus tiivistyy siihen
> (samalla tavoin kellarin ilman kosteus tiivistyy usein betonisokkelin
> sisäpintaan, silloin kun siinä ei ole mitään eristettä.
> Pelkästään sokkelin sisäpuolinen eristäminen voi tuottaa
> jossain kohden rakennetta ongelmia, enkä pysty arvioimaan
> rakenteen toimivuutta ilman laskelmia. Rakenne vaatii suunnittelua,
> eli täytyy tietää rakennettavaksi aiottu seinärakenne ja tarkastella
> sen käyttätymistä eri ulko- ja sisälämpötiloilla ja sisäilman
kosteuksilla.
> Hyvä höyrysulku sisäpinnassa on mielestäni myös välttämätön.
Siis tarkoitat nyt rakennetta, jossa ulkopuolella ei ole mitään eristettä
mutta sisäpuolelle laitetaan esim. polyuretaanilevy? Eli siis jos sokkelin
ulkopuolelle laittaa eristyksen niin sisäpuolella selviää ilman
höyrynsulkua?
Tiedän - eihän näitä tapauksia voi yleistää, mutta haenkin nyt
keskustelupohjaa itselleni, kun lähden seinärakennetta paremmin
selvittämään.
> siis käytännössä aina kellarin lattiasta kaikkiin rakenteisiin mihin se
> vain pääsee nousemaan, vaikka lattian pinta näyttäisi päällisin puolin
> ihan kuivalta.
Lattiaa en ajatellutkaan lähteä piikkaamaan ja lisäeristämään. Ajattelin
pikkulaattaa, joiden saumoista maasta nouseva kosteus pääsee haihtumaan.
> (... sen vuoksi ei lateksi sovellu hyvon tuollaisen kellarin seinien
> maalaamiseen, vaan maali alkaa seinän alaosasta homehtua ja
> home nousee vähitellen seinää ylöspäin ... ) Seinän pelkkä
> slammaus pitää homeen loitolla - ei maalia - tai vain oikea,
> perinteinen kalkkivelli (myös rapatun) tiiliseinän sisäpintaan.
Jep, mutta "pitäähän" pesuhuoneessa olla seinät olla kaakelilaattaa ja
saunassa puuta... nämä molemmat tilani osuvat juuri hienosti ulkoseinän
viereen...
Eli oletettavasti rakenne pesuhuoneen sisäpuolella tulee olemaan:
sokkelin pintaan kiinni polyuretaanilevy + joku tasolevy (kipsilevy?) +
laatta.
saunan puolella taasen: sokkelin pintaan kiinni polyuretaanilevy +
alumiinifolio + koolaus/ilmarako + puupaneli
teroj