Mäntylattian pintakäsittely
Martin
> Uuden lankkulattian hionta ja pintakäsittely edessä. Pyytäisin kommentteja
> ja kokemuksia seuraavista vaihtoehdoista:
> - lakkaus, ns. myrkkylakka
> - lakkaus, vesiohenteinen lakka
> - öljyäminen
> - vahaaminen
Meillä oli sama projekti tovi sitten. Meidän mestari ehdotti seuraavaa
reseptiä:
Vedät ensin 3 kertaa RASVATTOMALLA piimällä lattian minkä jälkeen vedät
Vernissaa (ei keitettyä, pellavaöljykö toisella nimellä?) Ekalla kerralla
sekoitettiin ½ mäntytärpättiä, toisella 25% tärpättiä ja viimeinen raakaa
Vernissaa.
Näin saat lattialle kauniin ja luonnollisen näköisen pinnan.
Hyödyt / haitat
Jos ja kun fiboja sattuu lattialle on niiden korjaaminen helpompaa näin
kuten esim. lakattu lattian kanssa. Negatiivinen puoli on että Vernissa
tulee levittää lattialle 6-10 kertaa vuodessa lattialle jos haluaa lattian
säilyvän hyvässä kunnossa.
Martin
Matti Koskinen
mulle mysteeri. Aiheuttaako se piimä muutoksia lattian väriin, kestävyyteen
tms? Voisiko lattian jättää pelkälle piimäkäsittelylle ilman lakkaa tai
vernissaa?
Mitenkäs sitten se vernissa, jääkö siitä kiiltävä vai mattainen pinta? Jos
käsittelet lattian vernissalla 1-2 kk:n välein tarkoittaako se, että sun on
tyhjennettävä koko huone ensin ja sitten käsittelyn jälkeen vielä odotettava
vernissan kuivumista ennen kuin saat taas mööpelit paikalleen? Kuulostaisi
aika epäkäytännölliseltä?
Matti
Martin
on
> mulle mysteeri. Aiheuttaako se piimä muutoksia lattian väriin,
kestävyyteen
> tms? Voisiko lattian jättää pelkälle piimäkäsittelylle ilman lakkaa tai
> vernissaa?
Piimä tekee lattiasta vaaleamman ja piimässä on kuulemma jotain bakteereja
jotka voivat jopa olla hyödyksi puulle. Sitten puu tietysti on hieman
kylläisempi kun rupeat laittaa Vernissa tai jotain muuta lattialle. Pelkällä
piimällä pärjää periaatteessa, sanoin vastaavallemme että pidän väristä kun
siinä oli pelkkä piimä ja sanoi että jotkut eivät vedä mitään päälle muuta
piimähän ei kovin kestävä ole.... silloin saa huitoa piimää lattioille aika
usein, no jos kerran viikossa muutenkin siivoat lattian niin ei se siihen
nähden ole vaiva eikä mikään.
> Mitenkäs sitten se vernissa, jääkö siitä kiiltävä vai mattainen pinta? Jos
> käsittelet lattian vernissalla 1-2 kk:n välein tarkoittaako se, että sun
on
> tyhjennettävä koko huone ensin ja sitten käsittelyn jälkeen vielä
odotettava
> vernissan kuivumista ennen kuin saat taas mööpelit paikalleen? Kuulostaisi
> aika epäkäytännölliseltä?
Riippuu miten sen haluaa, meillä se on vielä matta kun on talo remppa muuten
kesken vielä, joskus talvella sitten laitamme lattiaan kiillon. Ei tarvitse
mööpeleitä siirrellä, sen sijaan että moppaat vedellä lattian niin vedät
pienen kerroksen mömmöä lattian päälle, ei mikää suuri vaiva. Aina tietty
parempi jos nostat kaiken pois (meillä pöytä ja 5 tuolia).
Itselläni ei sen kummempia kokemuksia lattiasta ole vielä mutta mestarin
mukaan aivan toimiva konsepti.
Martin
Jouni Saari
"Martin" <martin.valtonen@glocalprint*POISTA*.com> kirjoitti viestissä
news:aj7jji$qsc$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Meillä oli sama projekti tovi sitten. Meidän mestari ehdotti seuraavaa
> reseptiä:
>
> Vedät ensin 3 kertaa RASVATTOMALLA piimällä lattian minkä jälkeen vedät
> Vernissaa (ei keitettyä, pellavaöljykö toisella nimellä?) Ekalla kerralla
> sekoitettiin ½ mäntytärpättiä, toisella 25% tärpättiä ja viimeinen raakaa
> Vernissaa.
Vernissa on keitettyä pellavaöljyä, vähän tummempaa ja kovettuu nopeammin
kuin keittämätön öljy, imeytyy siis hiukan paremmin syvälle. Keittämätöntä
öljyä ei sitten saa laittaa kosteisiin paikkoihin, homehtuu hyvin herkästi,
varsinkin tuoreena.
Keitetty öljy "kuivuu" nopeammin ja kovemmaksi, keittämätön säilyy
rasvaisena pidempään. Kuivuminen on oikeastaan hapettumista, öljyn
molekyylit silloittuvat toisiinsa kiinni. Ei kuitenkaan yhtä tiukkaan kuin
vaikkapa alkydit ja lateksit, mutta kyseessä on kuitenkin kemiallinen
kovettuminen, ei varsinaisesti kuivuminen. Keitetyssä on osa hapettumisesta
tehty ikäänkuin etukäteen keinotekoisesti. Itse olen käyttänyt mäntytärpätin
ja vernissan seosta kyllästeenä, sitä voi käyttää kosteissakin
tiloissa.Pitää kohtuullisesti vettä, ei saa kuitenkaan olla pitkään märkänä,
tai sekin homehtuu.
KWr
viestissä:Xt579.4907$EL6....@news.kpnqwest.fi...
> Vernissa on keitettyä pellavaöljyä, vähän tummempaa ja kovettuu nopeammin
> kuin keittämätön öljy, imeytyy siis hiukan paremmin syvälle. Keittämätöntä
> öljyä ei sitten saa laittaa kosteisiin paikkoihin, homehtuu hyvin
herkästi,
> varsinkin tuoreena.
> Keitetty öljy "kuivuu" nopeammin ja kovemmaksi, keittämätön säilyy
> rasvaisena pidempään. Kuivuminen on oikeastaan hapettumista, öljyn
> molekyylit silloittuvat toisiinsa kiinni. Ei kuitenkaan yhtä tiukkaan kuin
> vaikkapa alkydit ja lateksit, mutta kyseessä on kuitenkin kemiallinen
> kovettuminen, ei varsinaisesti kuivuminen. Keitetyssä on osa
hapettumisesta
> tehty ikäänkuin etukäteen keinotekoisesti. Itse olen käyttänyt
mäntytärpätin
> ja vernissan seosta kyllästeenä, sitä voi käyttää kosteissakin
> tiloissa.Pitää kohtuullisesti vettä, ei saa kuitenkaan olla pitkään
märkänä,
> tai sekin homehtuu.
>
>
Ostin tuossa taannoin 10l tonkan vernissaa ja ideana oli lorauttaa sitä
punamultamaalin sekaan ja näin aikaansaada köyhän miehen öljymaalia. Onko
kokemuksia?
Karri
Martin
> Ostin tuossa taannoin 10l tonkan vernissaa ja ideana oli lorauttaa sitä
> punamultamaalin sekaan ja näin aikaansaada köyhän miehen öljymaalia. Onko
> kokemuksia?
Itselläni ei ole, kysäisen mestariltamme, hän yleensä tietää.
Martin
Mika Latokartano
"Roope" <roo...@hotmail.com> wrote in message
news:01c23f95$80af14f0$23593a0a@fisub-va-w0595...
> Hei,
>
> Uuden lankkulattian hionta ja pintakäsittely edessä. Pyytäisin kommentteja
> ja kokemuksia seuraavista vaihtoehdoista:
> - lakkaus, ns. myrkkylakka
> - lakkaus, vesiohenteinen lakka
> - öljyäminen
> - vahaaminen
Käsittelimme mökillä mäntylautalattian Osmo Colorin läpikuultavalla
puuvahalla (Mahonki) kahteen otteeseen, levitys siveltimellä (lähinnä karkea
annostelu) ja ns. Flotex-lastalla (leveä puulasta, jonka reunassa on
eräänlainen huopareunus), ja tämän jälkeen kertaalleen vielä Osmo Colorin
värittömällä puolihimmeällä puuvahalla, levitys taas siveltimellä ja
Flotexilla. Emme hioneet lattiaa ennen käsittelyä, mutta puhdistimme sen
huolellisesti.
Lattia on upean näköinen. Levittäminen oli loppujen lopuksi melko nopeaa,
vaikkakin hikistä hommaa. Totesimme parin kokeilun jälkeen, että oli
nopeinta ja parhaimman jäljen saimme siten, että emäntä meni edellä
levittäen värivahan hyvin suurpiirteisesti leveällä siveltimellä noin viiden
laudan leveydeltä, ja minä tulin Flotex-lastan kanssa perässä pyörittäen
vahan tasaiseksi, ja viimeksi vielä laudan pituussuunnassa tasoittaen kaikki
sivelyjäljet.
Lattian ulkonäkö muuttuu jokaisen käsittelykerran jälkeen huomattavasti.
Ensimmäinen levityskerta (vahaa levitetään aina ohuelti, mutta tasaisesti)
antaa selvästi vain pohjavärin. Toinen levityskerta tasoittaa sävyerot ja
tummentaa pintaa. Väritön puuvaha herättää pintakäsittelyn "eloon"; värit ja
sävyt kirkastuvat, niihin tulee syvyyttä ja puhtautta, sekä kiiltoa,
jäämättä kuitenkaan peilimäiseksi. Homma oli kova, mutta lopputulos on
upea. Oksanpaikat imevät vahaa hieman erilailla, kuin muu osa lautaa, ja ne
erottuvat vahapinnassa hillityn kauniisti, elävöittäen lopputulosta.
Jalkalistat vahasin kahteen otteeseen ennen kiinnittämistä ja katkaisua,
käyttäen levitykseen tavallista autonpesusientä, josta leikkasin sopivan
palasen.
Parven ja vinttihuoneen lattiat lakkasimme kolmeen kertaan puolihimmeällä
Unica Superilla, tehden kevyen hionnan kerrosten välissä. Levitys taas
(törkeän kallilla, mutta kätevällä) Flotex-lastalla. Erityisesti vahan
levittämisessä suosittelen tuota lastaa ehdottomasti. Siveltimellä ei pääse
yhtä tasaiseen lopputulokseen.
- Mika L
Olli
lienee tarkoitettu nimenomaan lattioiden käsittelyyn (kestänee kulutusta
paremmin kuin puuvaha). Käsittely tapahtui suurinpiirtein samoin kuin
edellisellä kirjoittajallakin, eli ensin pensselillä lätkittiin vahaa
lattialle, jonka levitin sitten puuvillarievulla ohueksi kerrokseksi lattian
pintaan muutama laudanleveys kerrallaan. Vuorokauden kuluttua sitten uusi
käsittely samalla tavalla ja hieno tuli. Käsittely todella helppoa ja jälki
hyvää.
Kulutuskestävyydestä en tiedä kun parvella ei pahemmin kengillä kävellä.
Miinuspuolena ehkä se että lattia on todella liukas, en tiedä josko ajan
myötä liukkaus vähenee.
Alakerran lattia on lakattu Helo alkydilakalla (matta) kahteen kertaan,
ensin ohennetulla ja sitten päälle ohentamattomalla. Lakkaus ihan
tavallisella lakkasiveltimellä onnistui ensikertalaiseltakin ja mattapinta
on ainakin minusta paremman näköinen kuin kiiltävä. Mäntylattian kyseessä
ollen siihen jää jälkiä pienemmistäkin iskuista mutta sehän kuuluu toisaalta
ko. lattiamateriaalin henkeen.
tolli
"Mika Latokartano" <mika.lat...@kolumbus.fi> wrote in message
news:ajoa0o$c20$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
roope
Terve,
Kiitos vinkistä, meillä alkaa homma kallistumaan Osmo colorin puolelle. Yksi
kysmys: Kiillotitteko pintaa käsittelyn jälkeen? Osmo colorin ohjeessa
sanotaan että tällä käsittelyllä saavutetaan kestävämpi pinta.
T: Roope
Mika Latokartano
"roope" <roo...@hotmail.com> wrote in message
news:ajqiv6$lbn$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Emme kiilloittaneet. Kiilloitushan ei ole pakollinen toimenpide.
Ajattelimme, että kolminkertaisella vahauksella pinta kyllä kestää, ja
käyttökään ei ole ympärivuotista, saatika jatkuvaa, kun kesäasunto on
kyseessä.
- Mika L
Olli
jo sellaisenaan ja kestokaan ei tarvitse kummoinen olla parvella.
tolli
"Mika Latokartano" <mika.lat...@kolumbus.fi> wrote in message
news:ajqlsh$345$1...@phys-news1.kolumbus.fi...