Kokemuksia takka/leivinuuni yhdistelmistä ?
esim. Kermansavi, onko systeemi toimiva vai
kannatteeko uunit ottaa erillisenä jos mahdollista.
terveisin,
Arto
Kokemusta omaavien mielestä tuollainen leivinuuni on ainoa oikea
takkaleivinuunin leivinuuni. Mikäli leivinuuni lämmitetään takan
avulla, ei saavuteta yli 200 asteen lämpötiloja. Silloin on kysymys
paistinuunista, ei leivinuunista.
Takkaleivinuunimalli jossa on erikseen lämmitettävät uuni ja takka, on
varustettu mallinimellä duo. Takan kautta lämmitettävä uuni on yleensä
malliltaan solo.
Tutustuin myös kermansaven tarjontaan mutta:
Nunnauunilla on helmikuun ajan kampanja, jolla myydään edellisvuoden
malliston loppuvarastoa pois 25% alennuksella. Samalla kun mallisto
uudistuu, uudistuu myös polttotekniikka. Minulle vanha tekniikka
kelpaa mainiosti.
Tilaamani uunin normaalihinta oli 5280 € .
Alennushinta asennettuna ja rahteineen: 4400 €.
Selvitin uunimuurarilla paikalla muuratun leivinuunin hintaa. Pelkän
leivinuunin hinnaksi olisi tullut 20 000 mk ( 3542 € )
Kuva uunista jonka tilasin: http://axade.tripod.com/house/uuni.htm
Meillä on hopealoimun yhdistelmä jossa takan virtaus menee ylös
(takaa) uuniin ja sieltä sivuilta poskikanaviin.
Uuni lämpiää tolkuttomasti jos haluaa: Olen havainnut 300 astetta
näyttävän mittarin menevän pitkälle toiselle kierrokselle kun sen
heittää 1 1/2 pesällisen jälkeen liian aikaisin uuniin.
Ainoa ongelma näissä pikkuvirityksessä (koskee varmaan kaikkia alle
3.5tn aitoja leivinuuneja) on varaavan massan suuruus (tai siis
pienuus). Pari pellillistä sämpylöitä voi tehdä, mutta ei sillä anopin
tyyliin paisteta 20+ hiivaleipää yhdellä lämmityksellä.
Itse olen käyttänyt tuota menestyksellä leipomiseen ja varsinkin
ruuanlaittoon. Se on osoittautunut liiankin kivaksi: Tulee syötyä
illalla kaikenlaisia uuniruokia "kun uuni kerran on lämmin"
Klassista testiä eli karjalanpiirakoita en ole tehnyt, mutta
lämpötilan puolesta sille ei olisi mitään estettä.
Hopealoimun uunit ovat muuten melko paljon kustannustehokkaampia
(KTLU2A, kulmamalli, antiikkilaasti, 2200kg, 2690+620eur) kuin nuo
edellä mainitut eikä ole pakko ottaa vuolukiveä (vaimoni käyttämä
valintakriteeri).
isto
> Kokemusta omaavien mielestä tuollainen leivinuuni on ainoa oikea
> takkaleivinuunin leivinuuni. Mikäli leivinuuni lämmitetään takan
> avulla, ei saavuteta yli 200 asteen lämpötiloja. Silloin on kysymys
> paistinuunista, ei leivinuunista.
Jostain syystä Nunnauunin käppyröissä Solojen "leivinuunin" lämpötila
käy kuitenkin tuossa 250 asteen tienoissa.
Lauri
> Niinpä.
> Se käy.
> Mutta ei pysy.
Tässä on juuri se mikä tekee valinnasta henkilökohtaisen... Eli
lopullinen käyttötarve, tarviiko monta tuntia yli 200 (tai 300) astetta.
Lauri
> Ainoa ongelma näissä pikkuvirityksessä (koskee varmaan kaikkia alle
> 3.5tn aitoja leivinuuneja) on varaavan massan suuruus (tai siis
> pienuus). Pari pellillistä sämpylöitä voi tehdä, mutta ei sillä anopin
> tyyliin paisteta 20+ hiivaleipää yhdellä lämmityksellä.
..ja...
> Hopealoimun uunit ovat muuten melko paljon kustannustehokkaampia
> (KTLU2A, kulmamalli, antiikkilaasti, 2200kg, 2690+620eur) kuin nuo
> edellä mainitut eikä ole pakko ottaa vuolukiveä (vaimoni käyttämä
> valintakriteeri).
Mitä materiaalia uunisi on, jos ei vuolukiveä? Huono lämmönvarauskyky
voinee johtua muustakin kuin pelkästä massasta. Siihen vaikuttaa
ominaislämpö sekä lämmönjohtavuus. Jos materiaali ei johda
lämpöä riittävän nopeasti, niin harakat paistelevat karjalanpiirakoita
katolla.
-----------------------------------------------------------------------------
e-mail: Petteri.Pa...@ISGOODFORYOUhut.fi, http://www.hut.fi/~ppajunen
Tuohan onkin tosi fiksua - miksi kukaan muu ei ole vastaavaa keksinyt vai
onko?!?
> Uuni lämpiää tolkuttomasti jos haluaa: Olen havainnut 300 astetta
> näyttävän mittarin menevän pitkälle toiselle kierrokselle kun sen
> heittää 1 1/2 pesällisen jälkeen liian aikaisin uuniin.
Ai niin - heittää uuniin. Nunna-uunissa tuo on kylläkin aivan kiinteästi ja
anturi suhteellisen syvällä kiven sisässä (etten sanoisi) eli ei noita
lämpötiloja todellakaan voi silloin verrata. Sinä mittaat palokaasujen
lämpötilaa ja Nunna-uunissa taas lämmenneen kiven keskiosan lämpötilaa.
> Ainoa ongelma näissä pikkuvirityksessä (koskee varmaan kaikkia alle
> 3.5tn aitoja leivinuuneja) on varaavan massan suuruus (tai siis
> pienuus). Pari pellillistä sämpylöitä voi tehdä, mutta ei sillä anopin
> tyyliin paisteta 20+ hiivaleipää yhdellä lämmityksellä.
Juu ja meidän leipähän 'kasvaa' edelleen kaupassa.
> Itse olen käyttänyt tuota menestyksellä leipomiseen ja varsinkin
> ruuanlaittoon. Se on osoittautunut liiankin kivaksi: Tulee syötyä
> illalla kaikenlaisia uuniruokia "kun uuni kerran on lämmin"
Niinpä. Pikkulämpimiin se meilläkin on hankittu eikä tarvitse keskeyttää
takan lämmitystä kuten teillä - meille tämä puoli on jopa leipääkin
tärkeämpää?!?
> Klassista testiä eli karjalanpiirakoita en ole tehnyt, mutta
> lämpötilan puolesta sille ei olisi mitään estettä.
Saas nährä onnistuuko enää paistouunilla.
> Hopealoimun uunit ovat muuten melko paljon kustannustehokkaampia
> (KTLU2A, kulmamalli, antiikkilaasti, 2200kg, 2690+620eur) kuin nuo
> edellä mainitut eikä ole pakko ottaa vuolukiveä (vaimoni käyttämä
> valintakriteeri).
Samaa mieltä - nuo takat ovat kyllä kilohinnaltaan edullisia! Meitä vain
arvellutti kuitenkin ulkonäkö tai oikeastaan sen sopivuus huoneeseen. Sitten
Nunna-uunin tarjous vei mennessään ja nyt takkahuoneessa on Susan solo,
jonka kilohinta oli muuten kilpailukykyinen Hopealoimuun, kun vähentää
luukkujen hinnat kummastakin pois (Susan solossa on erkkeriluukku).
Harri
Muistaakseni Kermansavi käyttää tuota samaa tekniikkaa uunin lämmityksessä.
t: Arto
"Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> wrote in message
news:a5g4ks$ur2$2...@bowmore.utu.fi...
>> Uuni lämpiää tolkuttomasti jos haluaa: Olen havainnut 300 astetta
>> näyttävän mittarin menevän pitkälle toiselle kierrokselle kun sen
>> heittää 1 1/2 pesällisen jälkeen liian aikaisin uuniin.
>
>Ai niin - heittää uuniin. Nunna-uunissa tuo on kylläkin aivan kiinteästi ja
>anturi suhteellisen syvällä kiven sisässä (etten sanoisi) eli ei noita
>lämpötiloja todellakaan voi silloin verrata. Sinä mittaat palokaasujen
>lämpötilaa ja Nunna-uunissa taas lämmenneen kiven keskiosan lämpötilaa.
Kaikki on niin suhteellista. En minä sitä NIIN aikaisin uuniin laita.
Tässä tapauksessa aika on luokkaa puoli tuntia. Jos mittarin laittaa
arinalle ennen säädyllistä lämmön tasaantumista lähtee se
kierrokselle.
Mittari menee muuten pahaan kuntoon kun se on uunissa koko lämmityksen
ajan<G>
Nähdäkseni oleellista on uunin sisälämpötila. Minä ainakin kypsennän
leivät siellä, enkä kiven keskiosassa. Olet kyllä oikeassa siinä, että
lämpötiloja ei tosiaan voi vertailla.
>Juu ja meidän leipähän 'kasvaa' edelleen kaupassa.
Älä nyt. 5dl vettä, paketti hiivaa, suolaa, 5dl ohrajauhoja, 5dl
vehnäjauhoja. Tuloksena hyvä sämpylätaikina. Vaatii vain aika kuuman
uunin ruskistuakseen.
>Niinpä. Pikkulämpimiin se meilläkin on hankittu eikä tarvitse keskeyttää
>takan lämmitystä kuten teillä - meille tämä puoli on jopa leipääkin
>tärkeämpää?!?
Harmittava takaisku.<g>
>Samaa mieltä - nuo takat ovat kyllä kilohinnaltaan edullisia! Meitä vain
>arvellutti kuitenkin ulkonäkö tai oikeastaan sen sopivuus huoneeseen. Sitten
>Nunna-uunin tarjous vei mennessään ja nyt takkahuoneessa on Susan solo,
>jonka kilohinta oli muuten kilpailukykyinen Hopealoimuun, kun vähentää
>luukkujen hinnat kummastakin pois (Susan solossa on erkkeriluukku).
Makuasioista... Me otimme pinnoittamattoman version (luukkujen välissä
on palat sitä kiillekiveä) ja laappasin sen itse antiikkilaastilla.
No, seuraava takka on meillä kuulemma kakluuni.
isto
>Mitä materiaalia uunisi on, jos ei vuolukiveä? Huono lämmönvarauskyky
>voinee johtua muustakin kuin pelkästä massasta. Siihen vaikuttaa
>ominaislämpö sekä lämmönjohtavuus. Jos materiaali ei johda
>lämpöä riittävän nopeasti, niin harakat paistelevat karjalanpiirakoita
>katolla.
Katsotaan, lainaus esitteestä:
"Elementtirakenteiset tulisijat valmistetaan tulenkestävästä
valumassasta, joka kestää lämmönvaihteluita 1300C asti. Elementeissä
on suuri lämmönvarauskyky (rakenteen ominaispaino on 2.4kg/dm3)"
Lämmönjohtavuus ei tuntuisi olevan kovin iso ongelma: Mittasin
taannoin savukaasujen lämpötilaa täydellä vedolla poltettaessa piipun
päässä (mittari n.1metrin piipussa) ja tulos oli jossain 200 asteen
pinnassa. Tarkkaa arvoa en enää muista.
Kauanko tuollainen vuolukiviuuni pitää lämpönsä?
Lämmitin (sytytin klo 15:00) takan, lämpötilaloggerin mukaan palo on
ollut ohi n. klo 17 ja nyt uunissa on n. 150C. Söin juuri
juustoleivät.
9kg joulukinkkua siinä ei pystynyt paistamaan valmiiksi asti kun
annoin alkulämpötilan pudota (kinkulle) turvallisesti alle 150 asteen.
isto
isto virtanen wrote:
> Kauanko tuollainen vuolukiviuuni pitää lämpönsä?
Meidän uuni lämmitetään aamulla n. 300 asteeseen n. klo 8-10.
Tyypillisesti seuraavan aamuna n. 24h kuluttua pesän laessa kiven sisässä
lämpötila on n. 50-100 astetta, pinta selkeästi lämmin. Muistaakseni
illalla lakilämpötila on jossain 150-200, en ole tarkkaan pannut ylös.
> Lämmitin (sytytin klo 15:00) takan, lämpötilaloggerin mukaan palo on
> ollut ohi n. klo 17 ja nyt uunissa on n. 150C. Söin juuri
> juustoleivät.
lämpötilaloggeri? was? Söin juuri karjalanpiirakat...tosin kaupasta tuodut
;-)
JukkaK
> On 26 Feb 2002 10:30:14 +0200, Petteri Pajunen <ppaj...@kosh.hut.fi>
> wrote:
>
> >Mitä materiaalia uunisi on, jos ei vuolukiveä? Huono lämmönvarauskyky
> >voinee johtua muustakin kuin pelkästä massasta. Siihen vaikuttaa
> >ominaislämpö sekä lämmönjohtavuus. Jos materiaali ei johda
> >lämpöä riittävän nopeasti, niin harakat paistelevat karjalanpiirakoita
> >katolla.
>
> Katsotaan, lainaus esitteestä:
>
> "Elementtirakenteiset tulisijat valmistetaan tulenkestävästä
> valumassasta, joka kestää lämmönvaihteluita 1300C asti. Elementeissä
> on suuri lämmönvarauskyky (rakenteen ominaispaino on 2.4kg/dm3)"
Hmm...olisi mukava tietää materiaalin ominaislämpö, joka kertoo
kuinka paljon lämpöä mahtuu materiaaliin painon suhteen. Mutta
eivät taida ominaislämpöä esitteessä mainita?
> Lämmönjohtavuus ei tuntuisi olevan kovin iso ongelma: Mittasin
> taannoin savukaasujen lämpötilaa täydellä vedolla poltettaessa piipun
> päässä (mittari n.1metrin piipussa) ja tulos oli jossain 200 asteen
> pinnassa. Tarkkaa arvoa en enää muista.
Tuo on varsin hyvä tapa arvioida asiaa. Minulla ei ole valitettavasti
vertailutietoja käytettävissä. Ehkä joku täällä on mittaillut
vuolukiviuunin savukaasujen lämpötiloja?
>
>Hmm...olisi mukava tietää materiaalin ominaislämpö, joka kertoo
>kuinka paljon lämpöä mahtuu materiaaliin painon suhteen. Mutta
>eivät taida ominaislämpöä esitteessä mainita?
Palaan astialle kun saan sen selville. Ainakin tähän asti on palvelu
ollut kiitettävää. Pitää kokeilla ylittääkö tämä sietokynnyksen.
isto
>Moi,
>
>isto virtanen wrote:
>
>> Kauanko tuollainen vuolukiviuuni pitää lämpönsä?
>
>Meidän uuni lämmitetään aamulla n. 300 asteeseen n. klo 8-10.
>Tyypillisesti seuraavan aamuna n. 24h kuluttua pesän laessa kiven sisässä
>lämpötila on n. 50-100 astetta, pinta selkeästi lämmin. Muistaakseni
>illalla lakilämpötila on jossain 150-200, en ole tarkkaan pannut ylös.
n.24h tuntia lämmityksen jälkeen on uunin lämpötila 80 astetta. Kannen
lämpötila aiemmin mainitun loggerin mukaan n.35C
>
>lämpötilaloggeri? was? Söin juuri karjalanpiirakat...tosin kaupasta tuodut
Aber natürlich. Komt da kein datalogger mit nunnauuni? No, se siitä
huonosta saksasta.
Hankin muista syistä tuollaisen 8-kanavaisen dataloggerin ja ripustin
sen neljä anturia takan ympärille kun testailin sitä. Saa kivasti
käppyrät takan ja huoneen lämpötilan kehityksestä. PItäisi vain
hankkia kunnon anturi niin voisi mitata tulipesän lämmön koko
palotapahtuman aikana<g>.
isto
Tarkoitin lähinnä, että olisiko esitteessä tms. mahtanut olla
mainittuna materiaalin ominaisuuksia. Ominaislämpö taitaa olla
kivimateriaaleissa jokseenkin samaa luokkaa, ainakin tiili ja
vuolukivi eivät juuri eroa tässä suhteessa. Tosin tiilen tiheys on
paljon pienempi, joten samankokoiseen tiiliuuniin ei lämpöä voi
varastoitua yhtä paljon kuin esim. vuolukiviseen. Mukavaa jos viitsit
kysellä asiaa firmasta. Hyvä valmistaja ei varmaankaan hermostu
maksavien asiakkaiden asiallisista kysymyksistä. Jos kertovat samalla
myös lämmönjohtavuuden niin asia valkenisi varmaankin
riittävästi. Pitäisi varmaan yllyttää Tekniikan maailma tms. tekemään
vertailutesti :-)
Nuo edellä olevat ovat tavallaan paikkansa pitäviä havaintoja, mutta...
Tuo Hopealoimun leivinpesä kuumenee pääasiassa pohjastaan, kun normaali
leivinuuni on "ympäriinsä kuuma". Tässä siis puita poltetaan leivinpesän
alla ja liekit nousevat kovalla vedolla takaosassa olevan reiän kautta
ylös leivinpesään. Meillä leivinpesän yläpuolelle kiinteästi asennettu
lämpömittari näyttää enimmillään 100 °C, mutta lämpötila uunin sisällä on
tuossa vaiheessa paljon enemmän. Jossain toisessa Hopealoimussa
lämpömittari saattaa näyttää tuossa vaiheessa jotain muuta lukemaa, koska
näiden rakenteet on uunista toiseen vaihtelevampia kuin Nunnassa ja
Tulikivessä. Maltillisemmalla lämmityksellä leivinpesä on melkoinen
nokiluukku, koska noki ei pala pois. Jos haluaa leivinuunin, niin
perinteinen yksipesämalli on parempi. Piste.
--Ilkka
>Tulikivessä. Maltillisemmalla lämmityksellä leivinpesä on melkoinen
>nokiluukku, koska noki ei pala pois.
Olen hiljalleen oppinut välttämään tuon nokiongelman: Säätämällä
paloilmaa sopivasti saadaan tehokas palaminen (ei liian raju) ja
kuittenkin uunin lämpötila käy riittävän korkealla, jotta uuni ja
luukku puhdistuvat.
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että pieni lämmitys ei sovi tälle
hopealoimun rakenteelle. 1/2 pesää puita jättää uunin todennäköisesti
nokiseksi.
> Jos haluaa leivinuunin, niin
>perinteinen yksipesämalli on parempi. Piste.
Niinpä. Valitettavasti en pystynyt sijoittamaan takkaa ja leivinuunia,
joten piti tyytä tällaiseen hybridiin.
Toinen lämmitys tämän keskustelun aikana:
tuli ke klo 18
Nyt (pe klo 7:50)
uunissa 60C
kansi 30C
isto
Mukavaa, että joku muukin on tätä mieltä. Kun ilmavirta on maksimissaan,
jota se tietysti takan ja etenkin piipun ollessa kylmä pitääkin ollakin,
tulipesän lämpö virtaa todella nopeasti pihalle ja näin ollen myös tulipesän
sekä piipun sisälämpö pysyy mielestäni pienempänä kuin virtauksella, jolla
klapit palavat tasaisesti, mutta ei roihuamalla. (Puukiukaalla tämän voi
todeta varsin helposti seuraamalla puhahehkuisen alueen kokoa.) Täydellinen
palaminenhan onnistuu vain mahdollisimman korkeassa lämpötilassa juuri
riittävän hapen kanssa.- eikö? Liika ilma jäähdyttää ja liian vähäinen ilma
taas saa aikaan hiiltymistä ja savukaasuja.
Piiputhan kuitenkin mitoitetaan niin, että saadaan riittävä virtaus myös
piipun ollessa kylmä eli sytytysvaiheessa. Kun piippu lämpiää, virtaus
nopeutuu huomattavasti etenkin pitkissä piipuissa, jolloin on kai aivan
selvää, että tässä vaiheessa virtausta pienentämällä saadaan hormiston
lämpötila korkeammaksi ja sitä kautta palaminen puhtaammaksi. Minusta olisi
kuitenkin parempi säätää virtaamaa piipun pellin avulla kuin
paloilmaventtiilillä, koska silloin tulipesän ilman saanti on ainakin
taattu. Tietysti, virtaamaa ei missään tapauksessa kannata rajoittaa niin
paljon (eikä liian aikaisessa vaiheessa), että palaminen ei olisi tasaista
eli kaikki puut pitää palaa kunnolla eikä kitumalla. Meillä pitää kyllä
polttaa ainakin yksi tuhti pesällinen ennen kuin kannattaa rajoittaa
virtausta, mutta tuo on varmasti aivan tapauskohtaista ja riippuu kaikkein
eniten piipun lämpötilasta.
Olisi kyllä kiva lukea jostain ihan tutkitta tietoa tästä eikä vain niitä
riittävä ilman saanti yms. juttuja.
> Olet kuitenkin oikeassa siinä, että pieni lämmitys ei sovi tälle
> hopealoimun rakenteelle. 1/2 pesää puita jättää uunin todennäköisesti
> nokiseksi.
Yksi takan myyjä sanoi, että kannattaa aika ajoin lämmittää takka todella
kuumaksi, että noki palaisi pois ja etenkin, jos on tapana poltella pieniä
määriä kerralla.
Harri
>
>"isto virtanen" <i...@kissaviekoon.sgic.fi> wrote in message
>news:3c7f1544...@news.sgic.fi...
>> On Thu, 28 Feb 2002 19:41:46 +0200, Ilkka Maksimainen
>> <maks...@raketti.net> wrote:
>> >Tulikivessä. Maltillisemmalla lämmityksellä leivinpesä on melkoinen
>> >nokiluukku, koska noki ei pala pois.
>>
>> Olen hiljalleen oppinut välttämään tuon nokiongelman: Säätämällä
>> paloilmaa sopivasti saadaan tehokas palaminen (ei liian raju) ja
>> kuittenkin uunin lämpötila käy riittävän korkealla, jotta uuni ja
>> luukku puhdistuvat.
>
>Mukavaa, että joku muukin on tätä mieltä. Kun ilmavirta on maksimissaan,
>jota se tietysti takan ja etenkin piipun ollessa kylmä pitääkin ollakin,
>tulipesän lämpö virtaa todella nopeasti pihalle ja näin ollen myös tulipesän
>sekä piipun sisälämpö pysyy mielestäni pienempänä kuin virtauksella, jolla
>klapit palavat tasaisesti, mutta ei roihuamalla. (Puukiukaalla tämän voi
>todeta varsin helposti seuraamalla puhahehkuisen alueen kokoa.) Täydellinen
>palaminenhan onnistuu vain mahdollisimman korkeassa lämpötilassa juuri
>riittävän hapen kanssa.- eikö? Liika ilma jäähdyttää ja liian vähäinen ilma
>taas saa aikaan hiiltymistä ja savukaasuja.
Puhut piipusta, mutta tarkoitat ilmeisesti jälki-/yläpolttotilaa?
Piipussahan ei kai palamista enää tapahdu.
>lämpötila korkeammaksi ja sitä kautta palaminen puhtaammaksi. Minusta olisi
>kuitenkin parempi säätää virtaamaa piipun pellin avulla kuin
>paloilmaventtiilillä, koska silloin tulipesän ilman saanti on ainakin
>taattu. Tietysti, virtaamaa ei missään tapauksessa kannata rajoittaa niin
>paljon (eikä liian aikaisessa vaiheessa), että palaminen ei olisi tasaista
>eli kaikki puut pitää palaa kunnolla eikä kitumalla. Meillä pitää kyllä
>polttaa ainakin yksi tuhti pesällinen ennen kuin kannattaa rajoittaa
>virtausta, mutta tuo on varmasti aivan tapauskohtaista ja riippuu kaikkein
>eniten piipun lämpötilasta.
Ilmeisesti vedon säätäminen olisi tosiaan oikeampi tapa tehdä tuo
säätö. Vakio takkapelti (työnnettävä malli) vain ei oikein houkuttele
tekemään säätöä, kun en ole oikein varma oikeasta asennosta ja siitä
miten ilma (ja mahdollinen noki) pyörii ja kerääntyy tuollaisen
kuristimen ympärillä.
Kiukaan kanssa olen tuota vähän harrastanut kun sen putki menee
punaiseksi aika herkästi 7m piipulla.
>> Olet kuitenkin oikeassa siinä, että pieni lämmitys ei sovi tälle
>> hopealoimun rakenteelle. 1/2 pesää puita jättää uunin todennäköisesti
>> nokiseksi.
Minä en ainakaan ole koskaan onnistunut siinä.
Tuollaisten takkauunien huono maine saattaa osittain perustua myös
väärään käyttöön. Aikanaan kun olimme rakentamassa taloa sanoi yksikin
talokauppias, ettei suosittele sellaista uunia, koska "niitä ei kukaan
käytä kun nokea tulee lattialle niin paljon"
>Yksi takan myyjä sanoi, että kannattaa aika ajoin lämmittää takka todella
>kuumaksi, että noki palaisi pois ja etenkin, jos on tapana poltella pieniä
>määriä kerralla.
Nuohoojat kuulemma muistuttelevat myös tästä asiasta. Kaveri töissä
kertoi muurarin kiukutelleen kun takassa ei poltettu juuri muuta kuin
paperia. Oli kuulemma sitten yhtenä vuotena ihmetellyt ääneen että
"olet näemmä alkanut polttamaan puutakin".
isto