vesikiertolämmityksestä
miksu
Uutena omakotitaloasukkaana kyselen seuraavaa.
Talossamme on öljylämmitys. Kaikki on toiminut moitteetta koko
syksyn/alkutalven. Nyt kuitenkin noin viikko sitten alkoi pattereista
kuulua armoton lotina ja loiske aina suihkun jälkeen. Eli kun olet 10min
suihkussa niin patterit lotisee puoi tuntia. Patterit pelaavat ihan hyvin
(lue: lämpöä on siis talossa). Joku kehotti minua ilmaamaan
patterit...tein sen, mutta ilmaa ei pattereissa ollut yhtä
lukuunottamatta. Toinen minua kummastuttava asia onkin se, että toisen
kerroksen huoneen patterista tulee ilmattaessa aina ilmaa. Tästä
patterista ei kuitenkaan tule lainkaan vettä (ilman jälkeen), kuten muista
pattereista. Tämäkin patteri kuitenkin lämmittää. Olen ollut huomaavinani
myöskin kylppärin vesikiertoisen lattialämmityksen viilenneen. Mistäköhän
lotina voi oikein johtua? Onko sillä jotain tekemistä kuvailemani patterin
kanssa (tai lattialämmityksen)? Ainut mitä olen pannuhuoneessa säätänyt on
lämmityksen teho suntista. (pienensin 5:lta 4:lle muutamaksi päiväksi ja
taas vitoselle pakkasten alettua).
Harri Markkula
Mitä kiertoveden painemittari näyttää? Eli olisikohan paine alhaalla ja
järjestelmässä sittenkin ilmaa?
Tai siis siellä on taatusti ilmaa, jos vesi lotisee, mutta mikä lienee
ilman löytymisen syy?
Terv: Harri
Markku Nevalainen
>
> Toinen minua kummastuttava asia onkin se, että toisen
> kerroksen huoneen patterista tulee ilmattaessa aina ilmaa. Tästä
> patterista ei kuitenkaan tule lainkaan vettä (ilman jälkeen), kuten muista
> pattereista.
Mitenkähän monta (kymmentä) vuotta vanhasta talosta on kyse?
Vanhemmissa keskuslämmitystaloissa (1950..60) piti joko manuaalisesti
äm-
pärillä kantaen tai hiukan uudemmissa täyttöhanaa avaamalla laskea vettä
talon ullakolla tai yläkerrassa olevaan paisuntasäiliöön.
Mikäli yläkerran patterista ei ilmauksen jälkeen ala tulla vettä, niin
se viittaisi siihen että veden taso paisuntasäiliössä voisi olla liian
alhaalla.
MNe
Harri Markkula
Oireet tosiaankin viittaavat tuohon. Yleensä ne avonaiset
paisuntasäiliöt ovat jo tähän päivään mennessä ruostuneet puhki ja vesi
karannut.
Tilanne kannattaa tarkistaa ennen, kuin alkaa vettä lisätä.
Avoimen järjestelmän tunnistaa myös siitä, että siihen mahdollisesti
liitetty painemittari kertoi paineen vesisentteinä nykyaikaisempien
yksiköiden sijaan.
Avoin järjestelmä ei oikein ole enää tätä päivää, eli putkimies vaan
asialle ja pikkuinen kalvopaisuntasäiliö tilalle.
Terv: Harri
Ilkka Haapavirta
> Markku Nevalainen wrote:
> >> Toinen minua kummastuttava asia onkin se, että toisen
> >> kerroksen huoneen patterista tulee ilmattaessa aina ilmaa. Tästä
> >> patterista ei kuitenkaan tule lainkaan vettä (ilman jälkeen), kuten
> >> muista pattereista.
> >
> > se viittaisi siihen että veden taso paisuntasäiliössä voisi olla liian
> > alhaalla.
>
> Oireet tosiaankin viittaavat tuohon. Yleensä ne avonaiset
> paisuntasäiliöt ovat jo tähän päivään mennessä ruostuneet puhki ja vesi
> karannut.
> liitetty painemittari kertoi paineen vesisentteinä nykyaikaisempien
> yksiköiden sijaan.
Avoimissa järjestelmissä ei yleensä ollut edes mittaria, vaan vettä
lisättiin hanasta kääntämällä, kunnes hukkaputkesta alkoi tippua vettä
pannuhuoneeseen tai sitten muuten vaan varovasti lisäämällä.
Kannattaa siis tutustua vähän tarkemmin kaikkiin niihin pannuhuoneesta
löytyviin putkiin ja vipuihin.
> Avoin järjestelmä ei oikein ole enää tätä päivää, eli putkimies vaan
> asialle ja pikkuinen kalvopaisuntasäiliö tilalle.
Ja samalla pääsee eroon muutamasta kaikkien kerrosten läpi kulkevasta
putkesta.
Meillä putkiremontti sai aikaan lisää lattiapintaa molempien kerrosten
vessoihin.
Ilkka
Matti
"miksu" <mikk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:oprzytho...@news.jyu.fi...
> Heips
> Uutena omakotitaloasukkaana kyselen seuraavaa.
> Talossamme on öljylämmitys. Kaikki on toiminut moitteetta koko
> syksyn/alkutalven. Nyt kuitenkin noin viikko sitten alkoi pattereista
> kuulua armoton lotina ja loiske aina suihkun jälkeen. Eli kun olet 10min
> suihkussa niin patterit lotisee puoi tuntia.
lämpöjohtoverkon paine .
huu...@huuhaa.invalid
:
: "miksu" <mikk...@hotmail.com> kirjoitti
Suunnilleen tuohon tapaan. Kattilan kyljessä oleva painemittari mittaa
kattilaveden - siis patterissa kiertävän veden - painetta. Sen pitäisi
näyttää metreinä hiukan enemmän kuin mitä on korkeuseroa
mittauskohdasta, eli kattilasta, ylimmän patterin yläreunaan. Jos
kattilasi on kellarissa, mittarin pitäisi näyttää jotakin 5-6 m
vesipatsasta. Jos kattilasi on 1. Kerroksessa, mittarilukema voisi
olla jotain luokkaa 3-4 m.
Jos kattilahuoneessasi on jossakin pyöreähkö paisuntasäiliö,
katseleppa sen lähistöltä paikkaa, jossa on kaksi venttiiliä peräkkäin
samassa putkessa. Jos sellaisen löydät, nuo venttiilit ovat ne, joista
vettä kattilaan saa lisättyä. Avaamalla ne molemmat, tietenkin. Jos et
löydä mainitunlaista paikkaa talossasi saattaa olla vanhanaikainen
avopaisuntasäiliö ja joudut pyytämään joko putkimiehen, poltinmiehen
tai jonkun muun apua löytääksesi veden lisäämiseen tarkoitetun
venttiilin.
--
/Kallu <oh3fg at oh3tr ele tut fi>
Olli
hukkaputken ja täyttöhanojen sijainnin mutta ongelmana on, että vettä
lisättäessä kattilan päällä olevan putken ylipainevaroventtiili alkaa
päästää vettä ulos ennen kun sitä tulee paisuntasäiliön hukkaputkesta.
Kattila on kellarissa, paisuntasäiliö toisen kerroksen katon rajassa eli
korkeuseroa on n. 8m. Onko tuossa tullut ajatusvirhe (ylipaineventtiili
kestää pienemmän vesipatsaan paineen kuin mitä paisuntasäiliön yläreunaan
on) vai onko paisuntasäiliössä jokin kohta tukossa? Olen todennut
paisuntasäiliöön menevän toisen putken lämpenevän (=vettä) mutta itse
säiliön en ole huomannut olevan oleellisesti ympäristöään lämpimämpi.
Olen yrittänyt katsoa ylipaineventtiilin merkinnöistä painearvoa tuloksetta.
Venttiilissä on päällä ruuvattava kiekko, jolla käsittääkseni paineasetusta
saa pienennettyä. Riittävän suureksi en ole sitä kuitenkaan saanut, jotta
saisin paisuntasäiliön täyttymään.
Olisi vaan kiva tietää onko se hukkaputki oikeasti tukossa ja pitääkö sille
tehdä mitään.
Olli
"miksu" <mikk...@hotmail.com> wrote in message
news:oprzytho...@news.jyu.fi...
Jyrki Elo
"Olli" <x...@yyy.zzz> kirjoitti viestissä news:br7tco$rb7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Vähän samaan asiaan liittyen: Tiedän kyllä oman taloni paisuntasäiliön,
> hukkaputken ja täyttöhanojen sijainnin mutta ongelmana on, että vettä
> lisättäessä kattilan päällä olevan putken ylipainevaroventtiili alkaa
> päästää vettä ulos ennen kun sitä tulee paisuntasäiliön hukkaputkesta.
> Kattila on kellarissa, paisuntasäiliö toisen kerroksen katon rajassa eli
> korkeuseroa on n. 8m. Onko tuossa tullut ajatusvirhe (ylipaineventtiili
> kestää pienemmän vesipatsaan paineen kuin mitä paisuntasäiliön yläreunaan
> on) vai onko paisuntasäiliössä jokin kohta tukossa? Olen todennut
> paisuntasäiliöön menevän toisen putken lämpenevän (=vettä) mutta itse
> säiliön en ole huomannut olevan oleellisesti ympäristöään lämpimämpi.
Ei se yleensä olekaan koska sinne ei ole mitään kiertoa
> Olen yrittänyt katsoa ylipaineventtiilin merkinnöistä painearvoa tuloksetta.
> Venttiilissä on päällä ruuvattava kiekko, jolla käsittääkseni paineasetusta
> saa pienennettyä.
Ei vaikuta paineasetukseen, sillä lähinnä voi kokeilla onko venttiilin kara juuttunut
Vaihdata putkimiehellä siihen uusi venttiili, kyllä nekin kuluvat / vanhenevat
Riittävän suureksi en ole sitä kuitenkaan saanut, jotta
> saisin paisuntasäiliön täyttymään.
>
> Olisi vaan kiva tietää onko se hukkaputki oikeasti tukossa ja pitääkö sille
> tehdä mitään.
Noin yleisesti ottaen avoin paisunta-astia kannattaa vaihtaa kalvoastiaan
koska avoimessa astiassa pääsee jatkuvasti liukenemaan ilman happea
kiertoveteen = putket syöpyvät
jyrki
ove
koska avoimessa astiassa pääsee jatkuvasti liukenemaan ilman happea
kiertoveteen = putket syöpyvät
höpsistä, ei ne putket
avointa paisunta-astiaakaan käytettäessa mihinkään "syövy"
vaan kestävät aivan hyvin yli 100 vuotta
astiassa oleva paisuntavesi "hapettuu" vain aivan yläpinnaltaan
eikä ruostuta yhtään mitään
mutta vedenpinnan korkeuden jatkuva vaihtelu (kuivaa-märkää)
korrosoi pinnoittamattoman, paksuseinäisenkin teräsastian puhki
jo noin 40:ssä vuodessa, ja ellei pytyn alle ole asennettu
valuma-allasta, niin "vesivahinko" on silloin varma
ongelma on nykyään se, että
avoin paisunta-astia "vaatii" lämpöeristetyn tilan
reilusti patteriverkoston ylimmän kohdan yläpuolella,
ja vieläpä suunnilleen sen lämmityspannun kohdalta,
mikä on usein käytännössä lähes "mahdotonta?" järjestää
ja lisäksi sinne ylös on vietävä/tuotava alas vähintään
kolme eri putkea: paisunta-, kiehunta- ja ylivuoto- sekä
hukkaputki mahdollisesti vielä astian alle asennetulta
valuma-altaaltakin
ja vielä osattava jopa mitoittaakin nuo putket oikein
se on NIIN ... vaikeaa - ja tulee p:run kalliiksikin
on paljon helpompaa ja halvempaa asennuttaa pannun päälle
tai viereen
todelliseen paisunta-tarpeeseen verrattuna
aivan liian pieni kalvopaisunta-astia
ja urputtaa sitten vuosikausia kaikille, ettei se toimi,
ja että pattereissa on usein ilmaa, ja että ne aina lotisevat ... ja ...
laukkauttaa asennuksen tehneitä putkimiehiä jatkuvasti
pannuhuoneessaan ihmettelemässä, että - mikä oikein mättää
avoin paisunta toimii kuin junan wessa
Tuomas
jäähtyy -> paine laskee -> yläkerran pattereissa onkin alipainetta (kavitoi)
-> "ilmatessasi" päästätkin vain lisää ilmaa järjestelmään?
Varmista että sieltä patterista todellakin tulee ilmaa eikä se ime sitä :)
Syynä voisi olla alimitoitettu/viallinen paisuntasäiliö? (et kyllä kertonut
onko sinulla semmoista lainkaan vai vesisäiliö vintillä)
-Tuomas
antero
ove wrote:
>
> avoin paisunta toimii kuin junan wessa
Toimii toimii, niinkun käsikäyttöinen vesipumppu kaivon päällä tai
ulkohuussikin. Miten tuntuu, että olet pahasti jämähtänyt 50-luvulle, oliko
silloin kaikki niin paljon paremmin? Voi näitä nykyajan hullutuksia....
-A
ove
> Toimii toimii, niinkun käsikäyttöinen vesipumppu
> kaivon päällä tai ulkohuussikin.
sorry, - ei voi edes verrata!
mutta tuollainen "huippu-moderni" kalvopaisunta-astia toimii
kaikkien nyyssi-urputtajienkin omien kokemusten mukaan juuri
TÄSMÄLLEEN samoin kuin käsikäyttöinen vesipumppu:
- jatkuvaa lisäveden pumppausta - lämmitysverkostoon ...
> Miten tuntuu, että olet pahasti jämähtänyt 50-luvulle
paljastit, että lämmitys-synsteemi on sinulle - täyttä hepreaa
joten turha sinun on noilla tiedoillasi edes "yrittää" ...
irvistely on kokonaan meidän heiniämme
mutta ehkä samalla opit sinäkin - edes jotain
Jouni Saari
"ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:br99jc$9ec$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> mutta vedenpinnan korkeuden jatkuva vaihtelu (kuivaa-märkää)
> korrosoi pinnoittamattoman, paksuseinäisenkin teräsastian puhki
> jo noin 40:ssä vuodessa, ja ellei pytyn alle ole asennettu
> valuma-allasta, niin "vesivahinko" on silloin varma
>
Voisiko sinkkianodi auttaa lainkaan?
Varmaan ei, koska se melkein kuiva-aluehan siinä ensin ruostuu, ja se sinkki
ei tee sinne saakka virtapiiriä.
Voisihan sen avoimen astian sulkea hapen vaikutukselta ainakin jossain
määrin. Puolen sentin kerros parafiini- tai silikoniöljyä veden pinnalle.
Rasvattu rauta ei saa niin paljoa happea. Tietty tästä seuraa joku ikävä
riski, ainakaan ei voi päästää vettä pois niin vaan, menisi puoli litraa
öljyä viemäriin tai ehkä vääriin paikkoihin (tiivisteet/tulipinnat?).
Jouni.
ove
> Varmaan ei, koska se melkein kuiva-aluehan siinä ensin ruostuu, ja se sinkki
> ei tee sinne saakka virtapiiriä.
>
> Voisihan sen avoimen astian sulkea hapen vaikutukselta ainakin jossain
> määrin. Puolen sentin kerros parafiini- tai silikoniöljyä veden pinnalle.
> Rasvattu rauta ei saa niin paljoa happea. Tietty tästä seuraa joku ikävä
> riski, ainakaan ei voi päästää vettä pois niin vaan, menisi puoli litraa
> öljyä viemäriin tai ehkä vääriin paikkoihin (tiivisteet/tulipinnat?).
peltipytyn korroosioon auttaa mikä tahansa "kestävä ja tiivis" pinnoite
ja päältä kokonaan avoimen (jossa on irrotettava"kansi") maalaaminen
huolellisesti esim. 2-komponenttisella epoksimaalilla onnistuu helposti
kunhan ensimmäinen kierteitetty putkiyhde on ensin liitetty pytyn
pohjaan
(ettei maali irtoa pytystä jo ensimmäistä muhvia kiinnitettäessä)
mutta pytyssä "seisovan" veden pintaosan hapettumisen estäminen
on täysin turhaa puuhaa - ellei sitä pyttyä päästä aivan kokonaan
tyhjenemään ja vettä sieltä lämmitysverkostoon
(joka sekään ei ole mikään kauhea katastrofi)
vedenpinnan hapettumista ja veden haihtumista on vähennetty
pienehköillä, kelluvilla palloilla tai muilla vastaavilla,
vapaata pinta-alaa vähentävillä virityksillä - mutta
vedenpinnan hapettuminen ei todellakaan ole mikään ongelma,
niin kauan kun vedenpinta pysyy pytyssä eikä vetäydy paisuntaputkeen
joka silloin ruostuu pian kokonaan umpeen
kiertopumpun toiminta-arvot ja sijoitus on vain valittava niin, että
kavitaatio- ja "kierto paisunta-astian kautta" -vaarat vältetään
avoin synsteemi on oikein suunniteltuna toiminnaltaan täysin huolto-
ja ongelma-vapaa, mutta vaatii luonnollisesti toimivan painemittarin
( 0 - 10 m ) jotta vedenpinnan korkeus voidaan todeta ja aivan
minimaalisen vähäisen haihtumisen aiheuttama vedenlisäys tehdä
joskus tarvittaessa
antero
ove wrote:
> > > avoin paisunta toimii kuin junan wessa
>
> > Toimii toimii, niinkun käsikäyttöinen vesipumppu
> > kaivon päällä tai ulkohuussikin.
>
> sorry, - ei voi edes verrata!
>
> mutta tuollainen "huippu-moderni" kalvopaisunta-astia toimii
> kaikkien nyyssi-urputtajienkin omien kokemusten mukaan juuri
> TÄSMÄLLEEN samoin kuin käsikäyttöinen vesipumppu:
> - jatkuvaa lisäveden pumppausta - lämmitysverkostoon ...
Peltipönttö ja kumikalvo välissä, huippumoderni? Eikä sinne vettä
tarvitse lisätä jos ei vuoda, vaan kaasua (ilmaa tai typpeä) toiselle
puolelle, se voi karata ajan myötä. No ehkä sen paisarin koon ja
esipaineen valitseminen on liian vaikeaa joillekin. Siinä olet kyllä
oikeassa että ikuinen se kalvopaisunta ei ole, varsinkaan ne halvimmat.
-A
antero
ove wrote:
>
> mutta pytyssä "seisovan" veden pintaosan hapettumisen estäminen
> on täysin turhaa puuhaa - ellei sitä pyttyä päästä aivan kokonaan
> tyhjenemään ja vettä sieltä lämmitysverkostoon
> (joka sekään ei ole mikään kauhea katastrofi)
Veteen liennutta happeako ei koske esim. diffuusio ym. sekoitusilmiöt lainkaan?
Laitapa sinne paisunta-astian veteen jotain väriä ja ennen pitkää koko
vesitilavuus on värjäytynyt tasaisesti, veikkaan. Voihan sinne kyllä sekoittaa
jotain korroosio-inhibiittiä, vaikka tavallista soodaa.
>
> avoin synsteemi on oikein suunniteltuna toiminnaltaan täysin huolto-
> ja ongelma-vapaa,
Joopa joo, ja ikuinen kaiken lisäksi. Miksi ihmeessä niitä ei enää käytetä...
-A
Ilkka Haapavirta
> Noin yleisesti ottaen avoin paisunta-astia kannattaa vaihtaa kalvoastiaan
> koska avoimessa astiassa pääsee jatkuvasti liukenemaan ilman happea
> kiertoveteen = putket syöpyvät
>
> höpsistä, ei ne putket
> avointa paisunta-astiaakaan käytettäessa mihinkään "syövy"
> vaan kestävät aivan hyvin yli 100 vuotta
Eivät syövy niin, vaan menevät korroosion vaikutuksesta pikkuhiljaa
tukkoon.
Ja kun ne ruosteen kappaleet liikkuvat systeemissä, jotain muutakin voi
mennä tukkoon.
Ilkka
Harri Markkula
> Vähän samaan asiaan liittyen: Tiedän kyllä oman taloni
> paisuntasäiliön, hukkaputken ja täyttöhanojen sijainnin mutta
> ongelmana on, että vettä lisättäessä kattilan päällä olevan putken
> ylipainevaroventtiili alkaa päästää vettä ulos ennen kun sitä tulee
> paisuntasäiliön hukkaputkesta. Kattila on kellarissa, paisuntasäiliö
> toisen kerroksen katon rajassa eli korkeuseroa on n. 8m. Onko tuossa
> tullut ajatusvirhe (ylipaineventtiili kestää pienemmän vesipatsaan
> paineen kuin mitä paisuntasäiliön yläreunaan on) vai onko
> paisuntasäiliössä jokin kohta tukossa? Olen todennut paisuntasäiliöön
> menevän toisen putken lämpenevän (=vettä) mutta itse säiliön en ole
> huomannut olevan oleellisesti ympäristöään lämpimämpi.
>
> Olen yrittänyt katsoa ylipaineventtiilin merkinnöistä painearvoa
> tuloksetta. Venttiilissä on päällä ruuvattava kiekko, jolla
> käsittääkseni paineasetusta saa pienennettyä. Riittävän suureksi en
> ole sitä kuitenkaan saanut, jotta saisin paisuntasäiliön täyttymään.
Ylipaineventtiilin?
Milloin avoimessa systeemissä on ylipaineventtiiliä tarvittu/käytetty?
Mitäköhän ruuvia olet käännellyt?
Terv: Harri
ove
noin on !
> Miksi ihmeessä niitä ei enää käytetä...
pannaan vielä (yhden kerran) kerraten
- näille "hitaammin luetun tekstin ymmärtäville":
ongelma on nykyään se, että
avoin paisunta-astia "vaatii" lämpöeristetyn tilan
reilusti patteriverkoston ylimmän kohdan yläpuolella,
ja vieläpä suunnilleen sen lämmityspannun kohdalta,
mikä on usein käytännössä lähes "mahdotonta?" järjestää
ja lisäksi sinne ylös on vietävä/tuotava alas vähintään
kolme eri putkea: paisunta-, kiehunta- ja ylivuoto- sekä
hukkaputki mahdollisesti vielä astian alle asennetulta
valuma-altaaltakin
ja vielä osattava jopa mitoittaakin nuo putket oikein - HUI !
on se vaan NIIN ... vaikeaa, - ja tulee niin "p:run kalliiksikin"
joten ei siis ole mikään ihme, ettei kukaan ole enää kovin kiinnostunut
vuorenvarmasti toimivasta, lähes ikuisesta paisuntajärjestelmästä
on paljon helpompaa ja halvempaa asennuttaa pannun päälle
tai viereen
todelliseen paisunta-tarpeeseen verrattuna
aivan liian pieni kalvopaisunta-astia,
ja urputtaa sitten vuosikausia kaikille, ettei se toimi,
ja että pattereissa on usein ilmaa, ja että ne aina lotisevat ... ja ...
laukkauttaa asennuksen tehneitä putkimiehiä jatkuvasti
pannuhuoneessaan ihmettelemässä, että - mikä oikein mättää ???
Funtsi
"Markku Nevalainen" <mne.remt...@iki.fi> kirjoitti viestissä news:3FD719...@iki.fi...
> miksu wrote:
> >
> > Toinen minua kummastuttava asia onkin se, että toisen
> > kerroksen huoneen patterista tulee ilmattaessa aina ilmaa. Tästä
> > patterista ei kuitenkaan tule lainkaan vettä (ilman jälkeen), kuten muista
> > pattereista.
>
> Mitenkähän monta (kymmentä) vuotta vanhasta talosta on kyse?
>
> Vanhemmissa keskuslämmitystaloissa (1950..60) piti joko manuaalisesti
> äm-
> pärillä kantaen tai hiukan uudemmissa täyttöhanaa avaamalla laskea vettä
> talon ullakolla tai yläkerrassa olevaan paisuntasäiliöön.
Mulla on -58 mallinen talo ja lasken kerran vuodessa patteriverkkoon vettä alustan hanasta niin että hukkaputki lorisee.
Jovain patterit lämpiää seuraavankin vuoden.
/Funtsi
Funtsi
"Matti" <masanospame...@phnet.fi> kirjoitti viestissä news:LRGBb.100$gp4...@reader1.news.jippii.net...
Mun -58 talossa oo mitään kiertovesipumppuja ja koko tsydeemi toimii kuin junan vessa. On siis vesikeskuslämmitys.
Pitää kerran kuussa piuhauttaa ilmat yläkerran pattereista pihalle ja sillä selvä.
Alustassa on Högforssin vuosimallin -38 puukattila (vanha iron-maiden) ja kuution varaaja joka toimii yösähköllä (3 ruuvattua vastusta, 1 "päiväsähkömoodissa").
Jos puhti tai sähkö loppuu niin puuta pesään. Tein vielä tsäkällä 1.5 vuotta sitten kiinteähintaisen sopparin vattenfallin kanssa ja
hinta yösähkölle on alle 2 senttiä kooveehoo. Mun kandeis tänä päivänä jälleenmyydä a.o. sähköä kun mun 3x25 liittymästä tulis enemmän kuin kämppä imee.
Toi ei ole Suomessa mahdollista mutta Ameriikassapas on: http://www.faultline.org/news/2002/08/netmetering1.html
Herra Ademan voitti keisin (=sopimus) ja puskee Pacific Gas & Electricity:n verkoon virtaskaa jos west-coastilla sattuu olemaan sumuton päivä.
Ja onhan niitä. Ainakin lokakuussa, jolloin kylmä Alaskan virtaus on hieman antanut periksi.
Talo (siis mun, ei herra Adelmanin) toimii täysin ilman sähköä mikä ei (siis sähköjen häviäminen) ole poikkeuksellinen ilmiö Päijät-Hämeessä.
Keittiössä on myös puuhällä ja kaivosta saa vettä vessoihin tai ruoanlaittoon ämpärillä ammentaen.
Talo on nerokas - ei tommosia enää tehdä. En myy.
/Funtsi
>
>
Olli
>
> Milloin avoimessa systeemissä on ylipaineventtiiliä tarvittu/käytetty?
Olisko sen tarkoitus just nimen omaan päästää painetta pois vaikka
paisunta-astia ei päästäisikään painetta lävitseen. Sellanen siellä
kuitenkin on, tarkkaan ottaen patteriverkoston menoputken päällä. Toimiihan
se siinäkin tilanteessa että kattila on täysin eristetty pattereista (hanat
kiinni) ja paina pääsee kasvamaan. Älkääkä kysykö miten se paine pääsis
sillon kasvamaan jos kattila on irti siitä linjasta...
Katsoin kattilan ohjekirjaa, siellä varoventtiili esitetään tarvittavan
vaikka käytettäisiinkin avonaista paisunta-astiaa.
Tiedä häntä. Se nyt kuitenkin päästää paineet pois ennen paisunta-astian
ylitäyttymistä.
Olli
Olli
> avoin paisunta-astia "vaatii" lämpöeristetyn tilan
> reilusti patteriverkoston ylimmän kohdan yläpuolella,
> ja vieläpä suunnilleen sen lämmityspannun kohdalta,
> mikä on usein käytännössä lähes "mahdotonta?" järjestää
Juuri näin se on meillä sijoitettu. Yläkerran komeroon lähes suoraan
kattilan yläpuolelle.
> ja lisäksi sinne ylös on vietävä/tuotava alas vähintään
> kolme eri putkea: paisunta-, kiehunta- ja ylivuoto- sekä
> hukkaputki mahdollisesti vielä astian alle asennetulta
> valuma-altaaltakin
> ja vielä osattava jopa mitoittaakin nuo putket oikein
Meillä sinne menee kyllä vaan kaksi putkea. Mihin sitä kolmatta tarvitaan?
Kai se samaa putkea pitkin pääsee vesi kulkemaan, oli kyseessä sitten
paisunta tai kiehunta. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Olli
ove
sinusta en tiedä, mutta
putkimies todennäköisesti on, nimittäin: paineastiamääräykset ...
... ja -standardit
mikä ei ilmeisesti ole kuitenkaan hidastanut lämmitysjärjestelmän
käyttöä
ove
> vaikka käytettäisiinkin avonaista paisunta-astiaa.
aivan erinomainen ja fiksu ohje, sillä
ovela kattilanvalmistajakin on hiffannut, että tee-se-itse-putkimiehesi
jättää varmaan kiehuntaputken (= juuri se "ainoa" varoputki) pois
eli kokonaan asentamatta, ja kuvittelee "tyhmänä" että pelkkä
paisuntaputki kykenee korvaamaan sen silloin kun/jos kattila sattuu
kiehumaan
Olli
> jättää varmaan kiehuntaputken (= juuri se "ainoa" varoputki) pois
> eli kokonaan asentamatta, ja kuvittelee "tyhmänä" että pelkkä
> paisuntaputki kykenee korvaamaan sen silloin kun/jos kattila sattuu
> kiehumaan
Uskaltaisin kyllä sanoa, että putkihommia ei tässä talossa ole mikään
tee-se-itse-putkimies tehnyt, sen verran pätäkkää on talon johtajalleen
rakennuttanut metsäyhtiö pystynyt siihen laittamaan. Suurempi syy luulisin
olevan sen, että putkivedot on tehty 55 vuotta sitten. Liekkö määräykset ja
suositukset tuona aikana muuttuneet...
Mutta kun "ove" tunnut tietävän, mikä siinä veden kiehumisessa on sellaista
että se vaatii ihan oman putkensa, ettei sille riitä se varsin paksu avoimen
paisuntasäiliön putki? Onko siinä ajatus että jos oikein _helvetisti_ alkaa
keittämään niin paine ei mahdu ulos siitä yhdestä putkesta? Vai onko tämä
taas yksi niitä perusteettomia heittojasi, joista olet tullut jo surullisen
kuuluisaksi tälläkin palstalla.
Vuodelta 80 oleva kattilan ohjekirja ei sekään suosita kuin yhden menoputken
käyttämistä paisuntasäiliöön joten uskoisin olevani varsin turvassa näiden
putkien kanssa. On niillä ainakin sen 55 vuotta keitelty tuota kattilaa
ilman paineräjähdyksiä.
BTW:sain sen veden pinnan nousemaan sen paisuntasäiliön äyräiden yli
laskemalla vettä pannuun _hyvin_ hitaasti. Nopeasti laskemalla se
ylipaineventtiili ilmeisesti sai niskaansa vesipatsaan paineen (ja veden
nousun hitauden) lisäksi käyttöveden paineen ja päätti päästää sitä pois.
Tiedä häntä mutta nyt on palju täynnä ja mieli kepeä.
Olli
Harri Markkula
>> ovela kattilanvalmistajakin on hiffannut, että
>> tee-se-itse-putkimiehesi jättää varmaan kiehuntaputken (= juuri se
>> "ainoa" varoputki) pois
>> eli kokonaan asentamatta, ja kuvittelee "tyhmänä" että pelkkä
>> paisuntaputki kykenee korvaamaan sen silloin kun/jos kattila sattuu
>> kiehumaan
>
> Uskaltaisin kyllä sanoa, että putkihommia ei tässä talossa ole mikään
> tee-se-itse-putkimies tehnyt, sen verran pätäkkää on talon
> johtajalleen rakennuttanut metsäyhtiö pystynyt siihen laittamaan.
> Suurempi syy luulisin olevan sen, että putkivedot on tehty 55 vuotta
> sitten. Liekkö määräykset ja suositukset tuona aikana muuttuneet...
Meikäläisen asumus on 60-luvun puolivälistä ja tässäkin oli alun perin
yksi menoputki ja ylivuotoputki avonaiseen painesäiliöön.
Tosin se oli jo osin läpi ruostunut ja on ajat sitten korvattu
pannuhuoneeseen asennetulla kalvopainesäiliöllä.
Asiasta toiseen mennäkseni vanhaan kiertovesijärjestelmään kannattaa
lisätä suolahappoa. Se nimittäin liuottaa varsin tehokkaasti kalkin ja
ruosteen tekemiä ahtaumia pois. Putkiliikkeet myyvät kyseistä tavaraa
tähän tarkoitukseen.
Terv: Harri
Olli
> lisätä suolahappoa. Se nimittäin liuottaa varsin tehokkaasti kalkin ja
> ruosteen tekemiä ahtaumia pois. Putkiliikkeet myyvät kyseistä tavaraa
> tähän tarkoitukseen.
Eikös suolahappo sitten syövytä niitä putkia, jotka ainakin meillä on
rautaa? Happo kun lähtökohtaisesti hapettaa eli ruostuttaa. Vai?
Täytyypä käydä putkiliikkeessä kyselemässä.
Olli
Markku Nevalainen
>
> Mulla on -58 mallinen talo ja lasken kerran vuodessa patteriverkkoon vettä
> alustan hanasta niin että hukkaputki lorisee. Jovain patterit lämpiää
> seuraavankin vuoden.
>
Joo, ne on tuollaiset yllättävän simppelit operaatiot jotka voivat
tuottaa kummaa tyydytystä tekijälleen.
Talon asukkien lämpöturvallisuus tuli taas hoideltua jämptisti kuntoon.
Tekniikka pelaa, vettä juoksee, ja villatkin on seinissä, saa pakkaset
vapaasti tulla...
Harri Markkula
>> Asiasta toiseen mennäkseni vanhaan kiertovesijärjestelmään kannattaa
>> lisätä suolahappoa. Se nimittäin liuottaa varsin tehokkaasti kalkin
>> ja ruosteen tekemiä ahtaumia pois. Putkiliikkeet myyvät kyseistä
>> tavaraa tähän tarkoitukseen.
>
> Eikös suolahappo sitten syövytä niitä putkia, jotka ainakin meillä on
> rautaa? Happo kun lähtökohtaisesti hapettaa eli ruostuttaa. Vai?
Ei, vaan lähtökohtaisesti emäs ruostuttaa. Ruosteen estoaineethan ovat
(kai) aina happamia.
Happo poistaa/liuottaa kalkkia ja ruostetta. Kysele ihmeessä
putkiliikkeestä lisää ja ole sitten varovainen sen hapon kanssa.
Terv: Harri
antero
Harri Markkula wrote:
> Olli wrote:
> >> Asiasta toiseen mennäkseni vanhaan kiertovesijärjestelmään kannattaa
> >> lisätä suolahappoa. Se nimittäin liuottaa varsin tehokkaasti kalkin
> >> ja ruosteen tekemiä ahtaumia pois. Putkiliikkeet myyvät kyseistä
> >> tavaraa tähän tarkoitukseen.
> >
> > Eikös suolahappo sitten syövytä niitä putkia, jotka ainakin meillä on
> > rautaa? Happo kun lähtökohtaisesti hapettaa eli ruostuttaa. Vai?
>
> Ei, vaan lähtökohtaisesti emäs ruostuttaa. Ruosteen estoaineethan ovat
> (kai) aina happamia.
>
Tasan päinvastoin. Emäksisessä vedessä ei rauta ruostu. Voisi vähän miettiä
miten vastuuttomia ohjeita tänne pistää, joku voi vaikka uskoa.
>
> Happo poistaa/liuottaa kalkkia ja ruostetta. Kysele ihmeessä
> putkiliikkeestä lisää ja ole sitten varovainen sen hapon kanssa.
Joo. Pidä se kaukana lämmitysjärjestelmistä.
-A
>
>
> Terv: Harri
Harri Markkula
> Harri Markkula wrote:
>
>> Olli wrote:
>>>> Asiasta toiseen mennäkseni vanhaan kiertovesijärjestelmään
>>>> kannattaa lisätä suolahappoa. Se nimittäin liuottaa varsin
>>>> tehokkaasti kalkin ja ruosteen tekemiä ahtaumia pois.
>>>> Putkiliikkeet myyvät kyseistä tavaraa tähän tarkoitukseen.
>>>
>>> Eikös suolahappo sitten syövytä niitä putkia, jotka ainakin meillä
>>> on rautaa? Happo kun lähtökohtaisesti hapettaa eli ruostuttaa. Vai?
>>
>> Ei, vaan lähtökohtaisesti emäs ruostuttaa. Ruosteen estoaineethan
>> ovat (kai) aina happamia.
>>
>
> Tasan päinvastoin. Emäksisessä vedessä ei rauta ruostu. Voisi vähän
> miettiä miten vastuuttomia ohjeita tänne pistää, joku voi vaikka
> uskoa.
No ei todellakaan ole noin päin. Ruostuttajahan on happi, eli rauta
hapettuu.
Hapossa taas on protoniylimäärä, joka 'sitoo' happea. Emäksessä asia on
aivan toisin päin, eli emäs on pahempi ruostuttaja.
Suosittelen nyt vaan menemään sinne LVI-liikkeeseen selvittelemään
asiaa.
Terv: Harri
Kimmo Saarinen
> antero wrote:
> > Tasan päinvastoin. Emäksisessä vedessä ei rauta ruostu. Voisi vähän
> > miettiä miten vastuuttomia ohjeita tänne pistää, joku voi vaikka
> > uskoa.
>
> No ei todellakaan ole noin päin. Ruostuttajahan on happi, eli rauta
> hapettuu.
>
> Hapossa taas on protoniylimäärä, joka 'sitoo' happea. Emäksessä asia on
> aivan toisin päin, eli emäs on pahempi ruostuttaja.
>
> Suosittelen nyt vaan menemään sinne LVI-liikkeeseen selvittelemään
> asiaa.
Hetkonen.
Korroosiosta nöyty kuukkelilla mm. seuraava:
http://kerppu.hut.fi/opiskelu/materiaali/kurssimateriaali/mak85/mak85135/Korr8-mater.pdf
Sieltä s.17
"Teräksiä voidaan käyttää suojattomina ainoastaan seuraavissa
tapauksissa:
- ilmassa, kun suhteellinen kosteus ei ylitä 60%
- suljetussa hapettomassa tai happiköyhissä lämminvesijärjestelmissä
- väkevissä alkaleissa 50C lämpötiloihin asti
- kuivassa kloorikaasussa
- rikkihapossa ja fluorivetyhapossa, joiden väkevyys on yli 60%"
Kyllä se niin minusta on, että happo syövyttää (pl. väkevät
rikki- ja fluorivetyhapot). Kloori sitäpaitsi aiheuttaa
pistesyöpymiä, eli suolahappo on tässä suhteessa paha, kuten
ruokasuolakin.
k@ ()
Jouni Saari
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> kirjoitti viestissä
news:bNiDb.602$dY2...@reader1.news.jippii.net...
> antero wrote:
>
> Hapossa taas on protoniylimäärä, joka 'sitoo' happea. Emäksessä asia on
> aivan toisin päin, eli emäs on pahempi ruostuttaja.
>
> Suosittelen nyt vaan menemään sinne LVI-liikkeeseen selvittelemään
> asiaa.
Peittaukseen voi käyttää suolahappoa, mutta en todellakaan laittaisi
mihinkään rautalaitteeseen suolahappoa sisälle ruostetta estämään. Kaikki
epäjalot metallit syöpyy suolahapossa melkosen hyvin, ne irtoprotonit näkyy
kuploivana vetynä ja rauta on liuoksessa kloorin kanssa ioneina. Ei
todellakaan kannata kokeilla vesijohtoihin. On tullut syövyteltyä ja
etsailtua sen verran kuparia piirilevyistä, että tietää pelkkien
suolahappohöyryjen syövyttävän rautaesineet nopeasti syövytysastian
ympäriltä, eli syövyttelyt on syytä tehdä ulkona ja kaukana rauta- tai
kupariosista.
Kokeile pudottaa vaikka rautanaula suohappoon. Kivasti kuplii vetyä pois ja
rauta
häviää olemattomiin. Sinkkikerros häviää todella nopeasti. Älä sitten
käsittele tulta lähettyvillä, vety voi syttyä.
Olisikohan kyse jostain fosforihappo-johdannaisesta? Ruosteenmuuntoaineissa
on fosforihappoa tai jotain johdannaisia. Se taas muuntaa ruosteen
lasimaiseksi
kovaksi aineeksi. Suolahapolla saa kyllä peitattua raudan ruosteettomaksi,
mutta samalla lähtee kyllä rautaakin pois.
Jouni
Harri Markkula
Toki hapot syövyttävät, mutta se ei ole ruostumista.
Nyt kannattaa tarkentaa asiaa juuri siltä osin, että happohan siis
poistaa (=liuottaa) kalkkia, kuten esitin. Samoin se poistaa ruostetta
juuri pelkistämistaipumuksensa avulla. Emäs on hapetin.
Syövyttäminen on sitten jo toinen juttu eikä happoa suositellakaan
jätettäväksi järjestelmään suurissa määrin.
Tästä asiasta on aivan turha vääntää kättä minun kanssani, kun
LVI-liikkeet ovat juuri sitä varten.
Terv: Harri
Harri Markkula
Tähän asiaan ei kannata sekottaa mitään väkevällä happoliuoksella
tehtäviä juttuja lainkaan. Nythän on kyse hapon laimentamisesta satoihin
litroihin lämmitysjärjestelmän vettä.
Juu, en tarvitse myöskään oppituntia pH-arvoista ja
puskuriominaisuuksista ;-)
Eikä kyse ole mistään fosforihaposta, vaan 15% suolahaposta, jota
LVI-liikkeet myyvät litran pulloissa juuri tähän tarkoitukseen.
Kuten jo Kimmo Saariselle totesin, tästä asiasta on aivan turha väitellä
minun kanssani, vaan kysykää LVI-liikkeestä. Niin minäkin tein.
Terv: Harri
antero
Harri Markkula wrote:
Olet yhä metsässä alkeellisten kemian tietojesi kanssa. Kalkki juurikin
suojaa ruostumiselta, juuri siksi betonin sisällä oleva raudoitus ei ruostu.
Ruostuminen alkaa jos betonin alkalisuus häviää eli betoni karbonatisoituu
(pinnasta). Varmaan suolahapolla saa ruostetta ja kalkkia liuotettua pois,
mutta ei se ruostumiselta suojaa, päinvastoin. Emäs suojaisi (pesusoodaa on
joskus käytetty tähän, mutta parempiakin aineita löytyy).
-A
Harri Markkula
>>
>> Nyt kannattaa tarkentaa asiaa juuri siltä osin, että happohan siis
>> poistaa (=liuottaa) kalkkia, kuten esitin. Samoin se poistaa
>> ruostetta juuri pelkistämistaipumuksensa avulla. Emäs on hapetin.
>
> Olet yhä metsässä alkeellisten kemian tietojesi kanssa. Kalkki
> juurikin suojaa ruostumiselta, juuri siksi betonin sisällä oleva
> raudoitus ei ruostu. Ruostuminen alkaa jos betonin alkalisuus häviää
> eli betoni karbonatisoituu (pinnasta).
Karbonoituva betoni haurastuu, eli menee huokoiseksi ja happi pääsee
betoniraudoitukseen. Tämä on perussyy mainitsemaasi asiaan.
> Varmaan suolahapolla saa
> ruostetta ja kalkkia liuotettua pois, mutta ei se ruostumiselta
> suojaa, päinvastoin. Emäs suojaisi (pesusoodaa on joskus käytetty
> tähän, mutta parempiakin aineita löytyy).
Kuten jo monasti olen todennut, menkää väittelemään LVI-liikkeeseen.
Sitten se selviää mitä ainetta sieltä tarjotaan.
Terv: Harri
Harri Markkula
>>
>> Nyt kannattaa tarkentaa asiaa juuri siltä osin, että happohan siis
>> poistaa (=liuottaa) kalkkia, kuten esitin. Samoin se poistaa
>> ruostetta juuri pelkistämistaipumuksensa avulla. Emäs on hapetin.
>
> Olet yhä metsässä alkeellisten kemian tietojesi kanssa. Kalkki
> juurikin suojaa ruostumiselta, juuri siksi betonin sisällä oleva
> raudoitus ei ruostu. Ruostuminen alkaa jos betonin alkalisuus häviää
> eli betoni karbonatisoituu (pinnasta).
Karbonoituva betoni haurastuu, eli menee huokoiseksi ja happi pääsee
betoniraudoitukseen. Tämä on perussyy mainitsemaasi asiaan.
Vai pitikö esittämäsi asia käsittää niin, että suosittelet
keskuslämmitysjärjestelmän putkiston puhdistamiseen betonia ;-)
> Varmaan suolahapolla saa
> ruostetta ja kalkkia liuotettua pois, mutta ei se ruostumiselta
> suojaa, päinvastoin. Emäs suojaisi (pesusoodaa on joskus käytetty
> tähän, mutta parempiakin aineita löytyy).
Kuten jo monasti olen todennut, menkää väittelemään LVI-liikkeeseen.
Olavi Blomberg
"Olli" <x...@yyy.zzz> wrote in message
news:brfrjn$qfu$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> BTW:sain sen veden pinnan nousemaan sen paisuntasäiliön äyräiden yli
> laskemalla vettä pannuun _hyvin_ hitaasti. Nopeasti laskemalla se
> ylipaineventtiili ilmeisesti sai niskaansa vesipatsaan paineen (ja veden
> nousun hitauden) lisäksi käyttöveden paineen ja päätti päästää sitä pois.
> Tiedä häntä mutta nyt on palju täynnä ja mieli kepeä.
Paisuntasäiliö on selvästikin ruostunut lähes tukkoon. Itselläni oli sama
ongelma ja vuoden -59 määräysten mukaan varoventtiiliä ei kai ollut pakko
asentaa jos käytettiin avointa paisuntasäiliötä. Paisuntasäiliö oli kokonaan
tukossa ja koko systeemi siten melkoinen pommi. Onneksi tuli asennutettua
kalvopaisuntasäiliö ja varoventtiili. Varoventtiilin aukeamispaine on 1,5
bar. Jos tilaa on, kannattaa laittaa 50 litran säiliö, sillä ainakin minulla
24 litran säiliöllä paine vaihtelee 0,5 - 1 bar välillä kun kattilan
lämpötila vaihtelee 70 - 80 asteen välillä. Keväällä kun patteriverkoissa
alkaa kiertää viileämpi vesi paine laskee vieläkin alemmas. Pitäis varmaan
tarkistaa paisuntasäiliön kaasun paine silloin kun järjestelmässä ei ole
painetta.
Näitä tukkoon ruostuneita paisuntasäiliöitä on suomessa varmaan tuhansia.
Toivottavasti kaikissa niissä on toimiva varoventtiili.
> Olli
>
ob.
Olli
Epäilen suuresti, sillä tuossa männä päivänä sain säiliön täytettyä täyteen
kahdellakin eri tavalla:
1)lorottelemalla vettä todella hitaasti kattilaan. Ilmeisesti varoventtiili
hana auki ollessa päälleen myös vesipumpulta tulevan paineen ja päätteli
että pitää päästää liikoja ulos.
2)painamalla manuaalisesti varoventtiilin "karaa" alaspäin täytön aikana. Ja
koska täytön jälkeen varoventtiilistä ei tullutkaan vettä, päättelen että se
on muuten kohtuullisessa kunnossa, ei vaan kestä käyttövesiverkon tuomaa
lisäpainetta.
Kun jommalla kummalla tavalla täytti niin johan alkoi kohta vesi lorista
hukkaputkesta.
Olli
ove
Hei vaan Olli !
mikäli edelle kertomasi pitää paikkansa niin ei
sun paisuntasäiliös ole vielä "tukkoon" ruostunut,
mutta se yksi ja ainoa nousuputki (se ranteenvahvuinen!)
joka johtaa sinne ylös säiliöön on jo lähes umpeenruostunut
(se varsinainen "varo"putki eli ns. kiehuntaputkihan
sinulta puuttui muistaakseni? tyystin,
kun tee-se-itse-asentaja oli lepsuillut)
eikä tuosta umpeenruostuneesta putkesta ainakaan enää
mitään apua ole höyrynpaineen alentamiseksi,
jos kattilasi alkaa jostain syystä keittää ja paine sen vuoksi nousta
joten älä ainakaan missään nimessä poista sitä ainutta varoventtiiliä,
ja asennuta mieluusti vielä toinenkin (hieman isompi) sen rinnalle