Ouman ja vesikiertoinen lattialämmitys
Jarkko Huttunen
hetkellä asennettuna ja siinä on ulkolämpötilan mittaus. Nereus
lattialämmityksessä on kaikissa kolmessa makuuhuoneessa (yläkerrassa)
huonekohtainen termostaatti ja niille toimilaitteet (ei vielä asennettu)
jakotukissa. Alakerran takkahuoneessa on takka, jota on tarkoitus lämmittää
säännöllisesti.
Tällä hetkellä säätö tapahtuu siis pelkästään ulkolämpötilan mukaan. Eihän
tässä tilanteessa takan lämmityksestä ole mitään hyötyä, huoneiston
lämpötila nousee, mutta lattiassa kiertää edelleen saman verran vettä kuin
ilman takkaa?
Kun kytken makuuhuoneiden termostaatit, lämmön noustessa toimilaite
pienentää niiden huoneiden veden virtaamaa. Eikö tässä tapauksessa esim
viereisen olohuoneen lämpö "karkaa" laattaa pitkin viileämpään
makuuhuoneeseen? Onko säädöstä mitään hyötyä. Joku tutun tuttu oli ottanut
lattialämmityksen pelkällä Ouman-säädöllä ilman huoneistokohtaisia
termostaatteja. Sanoi niiden olevan turhia. Vaikuttaako alakerrassa oleva
takka mitenkään noihin yläkerran termostaatteihin?
Mitä Nereuksen papereissa olevat palkit lukemineen tarkoittavat?
Jake
Toni Arte
Jarkko Huttunen wrote in message ...
Meilläpäin kukaan tuntemani rakentaja ei ole asentanut yhtään termostaattia
Nereukseen, eikä siis meilläkään niitä ole. LVI-suunnittelija ja Nereuksen
kaveri olivat molemmat ehdottomasti niitä vastaan, mutta myyvät kyllä niitä,
jos joku sellaisen haluaa ostaa (kun muillakin on niitä tarjolla).
Perusteluna on lattialämmityksen itsesäätyvyys. LVI-suunnittelija lupasi
tulla päivystämään suntin viereen, jos emme ole tyytyväisiä.
Lattialämmityksessähän lämpötilaero kiertoveden ja huoneilman välillä on
hyvin pieni. Jos oletetaan, että siirretty lämpöteho on vaikka 5kW, kun
sisälämpötila on 21C ja vesi 28C, niin sisälämmön noustessa yhdellä asteella
siirretty lämpöteho putoaa automaattisesti 1/7-osan, eli 0.7kW jne.
Patterilämmityksessä ero on niin suuri, että yhden asteen muutos sisälämpöön
ei juuri muuta lämpötilaeroa ja sitä kautta siirrettyä lämpötehoa.
Meillä koko talon lämmöt säätää Promix (vastaava kuin Ouman), käyttäen
säätösuureina ulkoilman lämpötilaa ja säätää sillä menoveden lämpötilaa.
Virtaus on koko ajan vakio, koska pumpun nopeutta ei säädetä eikä
systeemissä ole yhtään termostaattia muuttamassa virtauksia. Muista että jos
kuristat yhtä piiriä, systeemissä virtaa edelleen kutakuinkin yhtä paljon
vettä, eli kaikkien muiden piirien teho nousee. Sitäpaitsi 7cm paksu laatta
varaa itsessäänkin melkoisen määrän lämpö, eli jos nyt on liian kuuma ja
termari laittaa piirin poikki, niin huomenna on liian kylmä ja taas ajetaan
tehoa laattaan ja ehkä ammutaan yli.
Meillä takka on aika lailla keskellä taloa, eli sen lämpö jakautuu
kutakuinkin esteettä olohuoneeseen, keittiöön ja eteiseen, makuuhuoneet
jäävät vähemmälle. Tähän mennessä olen takkaa lämmittämällä saanut mitattua
max. kahden asteen lämpötilan nousun noin kolmen metrin päässä. Ja kyllähän
sitä vähän lämpö pitääkin saada, kun takkaa polttaa. Erillinen takkahuone on
sitten eri juttu.
Tosin pitkäaikaiset kokemukset puuttuvat, lämpö pistettiin päälle lokakuussa
ja marraskuussa saatiin öljylämpö toimitaan ja Promix peliin. Takkaa on
polteltu joulukuusta alkaen, muutto oli maaliskuussa. Nyt on taas viime
viikosta alkaen ollut sen verran kylmää. että takkaakin on voinut polttaa
päivittäin.
--
Toni
jt...@my-deja.com
"Jarkko Huttunen" <jarkko.s...@nokia.com> wrote:
> Talvi tulee ja pitäisi viritellä lattialämmitys kuntoon. Ouman on
tällä
> hetkellä asennettuna ja siinä on ulkolämpötilan mittaus. Nereus
> lattialämmityksessä on kaikissa kolmessa makuuhuoneessa (yläkerrassa)
> huonekohtainen termostaatti ja niille toimilaitteet (ei vielä
asennettu)
> jakotukissa. Alakerran takkahuoneessa on takka, jota on tarkoitus
lämmittää
> säännöllisesti.
>
> Tällä hetkellä säätö tapahtuu siis pelkästään ulkolämpötilan mukaan.
Eihän
> tässä tilanteessa takan lämmityksestä ole mitään hyötyä, huoneiston
> lämpötila nousee, mutta lattiassa kiertää edelleen saman verran vettä
kuin
> ilman takkaa?
Lattiassa kiertää yhä sama määrä vettä, mutta se vesi jäähtyy
putkistossa kulkiessaan vähemmän, jos huoneen lämpötila nousee takan
ansiosta. Lämmitysteho tuollaisessa vesikiertoisessa järjestelmässä
riippuu suoraan veden virtaamasta ja meno- ja paluuveden
lämpötilaerosta. Eli kyllä sitä takkaa kannattaa lämmittää - se
pienentää lattialämmityksen tehoa.
Jouni
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
J. Reinikainen
<jarkko.s...@nokia.com> kirjoitti seuraavaa:
> Tällä hetkellä säätö tapahtuu siis pelkästään ulkolämpötilan mukaan. Eihän
> tässä tilanteessa takan lämmityksestä ole mitään hyötyä, huoneiston
> lämpötila nousee, mutta lattiassa kiertää edelleen saman verran vettä kuin
> ilman takkaa?
Totta - mutta lämmön siirtyminen laatasta ilmaan vähenee, kun lämpöti-
laero laatan ja ilman välillä pienenee. Lämmitetty takka tekee ympä-
ristönsä aina lämpimämmäksi kuin lämmittämätön takka tai ei takkaa
ollenkaan. Jos haluaa, ettei takan ympäristö kuumene, pitää puut
polttaa kattilassa tai saunan kiukaassa.
> Kun kytken makuuhuoneiden termostaatit, lämmön noustessa toimilaite
> pienentää niiden huoneiden veden virtaamaa.
"Pienentää" - nojaa, virtaus loppuu kokonaan. Toimilaite on ainakin
ollut vahatulppa, jota lämmitetään huonetermarin ohjaamana ja se
sulkee ko. lämmityspiirin kokonaan. Tietysti silloin, kun ollaan
termarin hystereesialueella, tapahtuu kiinni-auki-kiinni-iterointia.
> Eikö tässä tapauksessa esim
> viereisen olohuoneen lämpö "karkaa" laattaa pitkin viileämpään
> makuuhuoneeseen?
Lämmön siirtyminen ylilämpimästä olohuoneesta sinne makuuhuoneeseen
lattialämmityksen kautta on mitätöntä verrattuna lämpimän ilman
leviämiseen olohuoneesta makuuhuoneeeseen varsinkin oven, mutta
myös LTO-koneen kautta ja hieman myös väliseinän läpi. Makkari
lämpenee, termari naksahtaa, syöttää virtaa toimilaitteelle ja
se tukkii makkarin lämmityspiirin. Näin lattian osuus makkarin
lämmittämisessä vähenee ja takan osuus kasvaa.
Olen antanut itselleni ymmärtää, että olisi hyvä, jos takan läm-
mittämä ilma pääsisi kohtuullisessa määrin sinne makkariin, jol-
loin takan lämmittämä pinta-ala kasvaisi ja takkaan varattu ener-
gia saataisiin paremmin hyödynnettyä. Tasaista lämmitystä sillä
ei saa aikaan, mutta vähentää se ainakin öljyn/sähkön kulutusta.
> Onko säädöstä mitään hyötyä. Joku tutun tuttu oli ottanut
> lattialämmityksen pelkällä Ouman-säädöllä ilman huoneistokohtaisia
> termostaatteja. Sanoi niiden olevan turhia.
Turhiahan ne on, jos ei ole ylimääräisiä lämmönlähteitä, kuten
takkaa, pakastinta pienessä huoneessa, enemmän ihmisiä kyläi-
lemässä tms. Niiden tarkoitus on vähentää huoneeseen tuotua ener-
giamäärää lattian osalta silloin, kun energiaa tulee jostakin
"odottamatomasta" lähteestä. En pitäisi niitä ihan turhina.
> Vaikuttaako alakerrassa oleva
> takka mitenkään noihin yläkerran termostaatteihin?
Paljonkin, koska lämpö nousee hanakasti rappukäytävää pitkin
ylöspäin ja yläkerran huoneet saavat ovesta/ilmanvaihdon kautta
lisäenergiaa.
> Mitä Nereuksen papereissa olevat palkit lukemineen tarkoittavat?
>
> Jake
Palkit? Olisiko se lämmityspiirien säätöarvotaulukko, jonka Nereus
laskee valmiiksi? Siinä olisi silloin tehoarvot, virtaamat ja säädön
kannalta olennaiset virtausrajoittimen kierrosmäärät, jotta saadaan
jonkinlainen perussäätö aikaiseksi. Asennuksen jäljiltä säätimet
ovat täysin auki, joten vesi ei jakaudu oikein eri piirien kesken.
Perussäädön jälkeen kestänee ainakin yhden talven saada hienosäätö
kohdalleen, kun muuttujana on vielä se menovesisäädin siellä kattilan
päällä tai lämmönvaihtimessa.
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, ota sikanauta-sotkut pois osoitteesta
Jarkko Huttunen
J. Reinikainen wrote in message <39b61579...@news.inet.fi>...
>>
>> Jake
>
>Palkit? Olisiko se lämmityspiirien säätöarvotaulukko, jonka Nereus
>laskee valmiiksi? Siinä olisi silloin tehoarvot, virtaamat ja säädön
>kannalta olennaiset virtausrajoittimen kierrosmäärät, jotta saadaan
>jonkinlainen perussäätö aikaiseksi. Asennuksen jäljiltä säätimet
>ovat täysin auki, joten vesi ei jakaudu oikein eri piirien kesken.
>Perussäädön jälkeen kestänee ainakin yhden talven saada hienosäätö
>kohdalleen, kun muuttujana on vielä se menovesisäädin siellä kattilan
>päällä tai lämmönvaihtimessa.
Arvelinkin, että luvut ovat kierrosmääriä. Miten tuo hienosäätö tehdään, jos
säädän nuo jakotukin virtausrajoittimet ohjeen mukaan?
Jake
Toni Arte
>>ovat täysin auki, joten vesi ei jakaudu oikein eri piirien kesken.
>>Perussäädön jälkeen kestänee ainakin yhden talven saada hienosäätö
>>kohdalleen, kun muuttujana on vielä se menovesisäädin siellä kattilan
>>päällä tai lämmönvaihtimessa.
>
>
>Arvelinkin, että luvut ovat kierrosmääriä. Miten tuo hienosäätö tehdään,
jos
>säädän nuo jakotukin virtausrajoittimet ohjeen mukaan?
Eikö kauppaan kuulunut säätö ja käytön opastus ? Mulla Nereuksen kaveri kävi
pyörittämässä alemman jakotukin säätöventtilit laskettuihin arvoihin ja
kertoi samalla miten piirejä voi säätää ja kävi vielä Promixin säädötkin
läpi. Ylemmässä tukissa oleva käsinsäädettävä venttiili kuuluu olla kokonaan
auki aluksi. Jos jossakin huoneessa on liian lämmin, säädät tästä
venttilistä pienemmälle, ja vastaavasti jos liian kylmä, säädät alemmasta
tukista vähän suuremmalle virtaukselle.
--
Toni
Jarkko Huttunen
>Jarkko Huttunen wrote in message ...
>>>jonkinlainen perussäätö aikaiseksi. Asennuksen jäljiltä säätimet
>>>ovat täysin auki, joten vesi ei jakaudu oikein eri piirien kesken.
>>>Perussäädön jälkeen kestänee ainakin yhden talven saada hienosäätö
>>>kohdalleen, kun muuttujana on vielä se menovesisäädin siellä kattilan
>>>päällä tai lämmönvaihtimessa.
>>
>>
>>Arvelinkin, että luvut ovat kierrosmääriä. Miten tuo hienosäätö tehdään,
>jos
>>säädän nuo jakotukin virtausrajoittimet ohjeen mukaan?
>
>
>Eikö kauppaan kuulunut säätö ja käytön opastus ?
Eipä tainnut kuulua, tai en tiedä. Putkiurakoitsijamme (sukulaismies)
systeemit asensi, putket tulivat Nereukselta.
Jake
J. Reinikainen
<jarkko.s...@nokia.com> kirjoitti seuraavaa:
> Arvelinkin, että luvut ovat kierrosmääriä. Miten tuo hienosäätö tehdään, jos
> säädän nuo jakotukin virtausrajoittimet ohjeen mukaan?
>
> Jake
Tämä on tietysti vain oma menetelmäni, mutta kyllä silläkin
tasaiset lämpötilat tuli.
Odotetaan pakkassäitä, jotta tehontarve on suurempi ja muutosten
vaikutukset näkyvät helpommin. Oumanin tai vastaavan verkkolaite
irti ja jokin sopivan tuntuinen käsisäätö, ettei se vaikuta säätöi-
hin piirien säätämisen aikana. Jos jonakin päivänä ulkolämpötila
heittää paljon, menee se päivä hukkaan, koska ero joudutaan
korjaamaan Oumanin käsisäädöllä. Kiertovesipumppu oli ja on ollut
koko ajan hitaimmalla nopeudella (3-nopeuksinen perus-Grudfoss).
Säädin venttiileihin ne perusarvot. Toimilaitteiden sulake auki
sähkökeskuksesta, jotteivat vaikuta. Otin lähtökohdaksi suihkutilan
lattian. Hain Oumanin käsisäädöllä siihen sopivan lämpötilan.
Päivän tai parin tasaantuminen. Venttiilit olivat aika tasaisesti
liikaa auki, koska huoneet olivat liian lämpimiä, jos suihkutilojen
lattia oli sopiva. Sen piirin säädin on perusarvotaulukossa täysin
auki. Otin stetson-menetelmällä muista piireistä n. 30% pois, eli
laskin, paljonko niitä pitää kääntää kiinnipäin. Parin päivän
tasaantumisen jälkeen katsoin huoneissa lämpömittareita. Pari
huonetta oli liian lämpimiä, vaikka suihkutilan lattia oli pysynyt
sopivana. Isot ulkolämpötilan muutokset haittaavat tässä vaihees-
sa...
Säädin ylitehoisia piirejä neljänneskierroksen kiinni ja merkitsin
muutoksen omaan kirjanpitooni. Kannattaa tehdä taulukko, johon
laittaa sarakkeiksi piirit ja ylimmäksi riviksi Nereuksen laskemat
arvot. Uusiksi riveiksi kirjataan sitten muutokset edelliseen,
esim. +0.25 tai -0.25 kierrosta. Silloin tiedetään, mikä säätö on
missäkin säätimessä. Taas pari päivää tasaantumista ja uudet mitta-
rinluvut.
Jos joku huone jää liian kylmäksi ja sen piiri on täysin auki, pitää
kattilalta/varaajasta lähtevän veden lämpötilaa nostaa Oumanin käsi-
säädöllä. Silloin muut tilat lämpenevät liikaa ja aloitetaan taas
niiden piirien kuristaminen. Näin ei pitäisi käydä, koska perus-
säätöarvot on lasketu kuitenkin aika lähelle oikeaa.
Tätä toistetaan, kunnes lämpötilat ovat tasaiset (vaikka olisikin
yleisesti asteen liian korkea tai matala) ja huonekohtaiset erot
kohdallaan. Silloin on saatu piireihin suunnilleen oikea virtaama
ja ulkolämpötilaohjattu shuntin säädin voidaan kytkeä.
Lämpötilasäätö tehdään Oumanin säätökäyrää siirtämällä. Lattia-
lämmityksessä käyrän jyrkkyys taitaa olla aina siellä A:n paik-
keilla, eli loivin. Koska kelit vaihtelevat, menee Oumanin
virittelyynkin oma aikansa. Lattialämmitys reagoi hieman hitaasti
lämpötilavaihteluihin ja siksi korkeintaan yksi säätö vuorokaudessa.
Kun Ouman tai vastaava menovesisäädin pitää suurimman osan tiloista
oikeassa lämpötilassa, voidaan piirikohtaista säätöä vielä tarkentaa,
mutta taas vain neljänneskierros kerrallaan. Muutokset kirjanpitoon.
Kun oikea lämpötila on saatu kaikkiin tiloihin ja se pysyy ulkolämpö-
tilan vaihteluista huolimatta päivän/parin jaksolla oikeana, kytketään
toimilaitteisiin virta takaisin ja säädetään termarit ylilämmön ra-
joittimiksi. Voi mennä pari-kolmekin kuukautta ennenkuin piirien ja
Oumanin hienosäätö on kohdallaan, koska siihen tarvitaan useampia
päiviä peräkkäin nollakeliä ja mielellään yli kympin pakkasia. Koko
säätöhomman ajan pitäisi termarit olla joko maksimissa tai toimilait-
teista virta pois. Takkaa ei kannata lämmittää säätöjen teon aikana.
Antti Kiiski
Onko nuo luvut kierroksia täysin auki asennosta kiinnipäin vai täysin
kiinni asennosta aukipäin?
Ja eikö ne säädöt tehdä nimenomaan niistä alemmista kuusiokolo-avaimella
kierrettävistä venttiileistä?
--
Antti
J. Reinikainen
<jarkko.s...@nokia.com> kirjoitti seuraavaa:
> >Eikö kauppaan kuulunut säätö ja käytön opastus ?
>
> Eipä tainnut kuulua, tai en tiedä. Putkiurakoitsijamme (sukulaismies)
> systeemit asensi, putket tulivat Nereukselta.
>
> Jake
Hmm, kas - ennen ei myyneet tarvikkeita ilman asennusta.
J. Reinikainen
seuraavaa:
> Jarkko Huttunen wrote in message ...
> Eikö kauppaan kuulunut säätö ja käytön opastus ? Mulla Nereuksen kaveri kävi
Perussäädön olisivat varmaankin tehneet, mutta käänsin sen
säätimiin itse. Hienosäätö jää kyllä käytännössä isännän
taikka emännän huoleksi. Asennusohjeissa oli riittävän tarkat
neuvot niin säätöön kuin käyttöönkin.
J. Reinikainen
<Antti....@lmf.ericsson.se> kirjoitti seuraavaa:
> Onko nuo luvut kierroksia täysin auki asennosta kiinnipäin vai täysin
> kiinni asennosta aukipäin?
Muistaakseni se lukee asennusohjeissa, eli ne on arvoja, kuinka
paljon säädin on auki. Siis kiinni-asennosta aukipäin m.n
kierrosta.
> Ja eikö ne säädöt tehdä nimenomaan niistä alemmista kuusiokolo-avaimella
> kierrettävistä venttiileistä?
Juu, niistä. 4mm kusiokoloavain oli ainakin meidän vuosimallissa.
> --
> Antti
M. Saren
<39b63139...@news.inet.fi>:
>Wed, 06 Sep 2000 14:34:58 +0300 Antti Kiiski
><Antti....@lmf.ericsson.se> kirjoitti seuraavaa:
>
>> Onko nuo luvut kierroksia täysin auki asennosta kiinnipäin vai täysin
>> kiinni asennosta aukipäin?
>
>Muistaakseni se lukee asennusohjeissa, eli ne on arvoja, kuinka
>paljon säädin on auki. Siis kiinni-asennosta aukipäin m.n
>kierrosta.
>
>> Ja eikö ne säädöt tehdä nimenomaan niistä alemmista kuusiokolo-avaimella
>> kierrettävistä venttiileistä?
>
>Juu, niistä. 4mm kusiokoloavain oli ainakin meidän vuosimallissa.
Danfossin termarirungossa on myös sellainen esisäätö. Kätevämpi, ja siinä
on asteikko....
tv mika