yläkerran rakentamisesta (mistä säästöä / kustannusten lykkäämistä)
Petteri Soikkonen
saadut tarjoukset 1 1/2 -kerroksisen talon talopaketista yllättivät
negatiivisesti, pakettien hinnat olivat paljon yli odotetun. Perinteisellä
3.3 kertoimella kerrottuna talosta tulisi niin kallis, että rahat eivät
riitä, etenkään lainaa en halua koko määrälle ottaa.
Nyt pitäisi sitten yrittää siirtää kustannuksia myöhemmäksi, alunperinkin
ajatuksena oli rakentaa yläkerta myöhemmin. Alakertaan tulee sen verran
makuuhuoneita, että siellä jonkin 5 vuotta pitäisi pystyä asustelemaan.
Kysynkin arvon raadilta mielipiteitä seuraaviin asioihin, joilla
kustannuksia voisi siirtää myöhemmäksi (ehkäpä tienatulla eikä lainatulla
rahalla tehtäväksi).
- yläkerran ikkunat ja parvekeovet ostetaan ja asennetaan vasta kun
yläkertaa tehdään. Onko ikkunoiden ja ovien asentaminen alakerraltaan
valmiin talon yläkertaan vaikeampaa (tai helpompaa) kuin rakennusvaiheessa
(paikallarakentamisen ollessa kyseessä, elementteihinhän ikkunoita on helppo
asennella). Ikkunoiden ja ovien varaukset (aukot) tietysti rakennettaisiin
jo runkoon.
Tässähän on tietysti se riski, että koska ikkunoita ei tule asennettavaksi,
talofirma
saattaa tehdä aukot huolimattomasti ja ikkunoiden asennus saattaa olla siten
jälkeenpäin
vaikeaa.
- ulkoverhous rakennetaan yläkerran osalta vasta kun sitä tehdään (ettei
ikkunoiden ja ovien kohdalta tarvitsisi puhkaista ulkoverhousta, pelkästään
tuulensuoja). Esim. joillakin elementtivalmistajilla esimerkiksi
ulkoverhousta ei saa
asennettuna yläkerran sivuseinille. Tämä ratkaisu vaatisi jonkinlaisen
suojan jo
rakennetun ulkoverhouksen yläosan päälle.
- yläkerran kattoikkunat ostetaan ja asennetaan vasta kun yläkertaa tehdään.
Tämä ilmeisesti on kohtuullisen järkevää, varsinkin jos taloon tulee
tiilikatto.
Kyselin aiemmin kattolyhtyjen tekemisestä jälkeenpäin
(http://groups.google.com/groups?hl=fi&th=83346d28c1a5b1c9) ja silloin
viestinä
tuntui olevan, että kaikki lyhdyt kantavine rakenteineen, porrasaukot ja
myös ikkunat
ja ovet pitäisi asentaa
paikoilleen jo talon rakennusvaiheessa. Myös sellaisia kommentteja tuli,
että jos nyt ei ole
varaa rakentaa yläkertaa valmiiksi, ei ole myöhemminkään. Minusta vaan ison
lainan
ottaminen tuntuu niin uskaliaalta ratkaisulta, itse en uskalla luottaa
siihen, että lainan
korot pysyvät ajan niin matalina kuin tällä hetkellä ovat. Olisihan se
tietysti hienoa rakentaa
yläkertakin samantien valmiiksi.
Terveisin, Petteri
Rauno Kangas
> negatiivisesti, pakettien hinnat olivat paljon yli odotetun. Perinteisellä
> 3.3 kertoimella kerrottuna talosta tulisi niin kallis, että rahat eivät
> riitä, etenkään lainaa en halua koko määrälle ottaa.
Liian yksioikoista kertoa 3,3:lla. Vaihteluvälin ollessa 2...4 saattaa
kokonaisbudjettisi sittenkin kestää. Kokonaiskustannusarvio pitää
laskea/lasketuttaa jotain aivan muuta kautta kuin talopakettitarjouk-
sesta.
> - yläkerran ikkunat ja parvekeovet ostetaan ja asennetaan ...
Saa sen toimimaan näinkin.
> - ulkoverhous rakennetaan yläkerran osalta vasta kun sitä ....
Ulkoverhouksen vaiheistaminen ei ole toimiva ajatus... Aukkojen
varauksetn tekeminen verhoukseen parempi.
> - yläkerran kattoikkunat ostetaan ja asennetaan vasta kun yläkertaa tehdään.
Onnistuu.
Myös yläkerran eristämättä jättäminen ja välipohjan eristäminen
onnistuu. Varaus vain porrasaukolle on syytä huomioida.
Tarkistaisin kokonaiskustannusarvion vielä kerran.
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
Toni Arte
> Nyt pitäisi sitten yrittää siirtää kustannuksia myöhemmäksi, alunperinkin
> ajatuksena oli rakentaa yläkerta myöhemmin. Alakertaan tulee sen verran
> makuuhuoneita, että siellä jonkin 5 vuotta pitäisi pystyä asustelemaan.
Minä teen omaani juuri tällä tavalla, rahatilanteen mukaan yläkerta
etenee tai ei, nyt on hyvässä mallissa:
* lämpöeristeet + höyrynsulku + ulkoseinien sisäpuolen levytys
* sisäkaton koolaus
* lattialastulevyt
* suurin osa väliseinien rungosta
* kaikki ikkunat + parvekkeen ovi
* kattoikkunat
> - yläkerran ikkunat ja parvekeovet ostetaan ja asennetaan vasta kun
> yläkertaa tehdään. Onko ikkunoiden ja ovien asentaminen alakerraltaan
> valmiin talon yläkertaan vaikeampaa (tai helpompaa) kuin rakennusvaiheessa
> (paikallarakentamisen ollessa kyseessä, elementteihinhän ikkunoita on helppo
> asennella). Ikkunoiden ja ovien varaukset (aukot) tietysti rakennettaisiin
> jo runkoon.
Näin voi hyvin tehdä. Lisäsin itsekin yhden ikkunan jälkikäteen eikä se
ollut kovin vaikeaa (puurunko + paneeliverhous). Eli tehdään aukko
normaalisti paikalleen runkoon ja sitten tehdään ulkoverhouksen koolaus
kuten ko. aukossa olisi ikkuna. Paneelit vain vedetään aukon yli.
Sitten kun rahatilanne antaa myöten, haet jostain rakennustelineet ja
sahaat käsisirkkelillä tai pistosahalla paneeleihin reiän ja asennat
ikkunan. Tein tämän tempun juuri viime viikolla, kolme iltaa siihen meni
(sisältää kaksi peltisepän käyntiä, vesipellin mittojen otto + asennus).
Kannattaa laittaa kaikki ikkunat ja ovet jo alkuperäiseen
rakennuslupaan, niin voit sitten laittaa ne paikalleen koska vaan.
> Tässähän on tietysti se riski, että koska ikkunoita ei tule asennettavaksi,
> talofirma
> saattaa tehdä aukot huolimattomasti ja ikkunoiden asennus saattaa olla siten
> jälkeenpäin
> vaikeaa.
Kun siihen jättää normaalin asennusvaran, noin sentti joka puolelle niin
tuskinpa siinä ongelmia tulee.
> - ulkoverhous rakennetaan yläkerran osalta vasta kun sitä tehdään (ettei
> ikkunoiden ja ovien kohdalta tarvitsisi puhkaista ulkoverhousta, pelkästään
> tuulensuoja). Esim. joillakin elementtivalmistajilla esimerkiksi
> ulkoverhousta ei saa
> asennettuna yläkerran sivuseinille. Tämä ratkaisu vaatisi jonkinlaisen
> suojan jo
> rakennetun ulkoverhouksen yläosan päälle.
Rakenna ulkoverhous vain suosiolla valmiiksi asti, ei se sahaus niin
vaikeaa ole (ks. yllä). Mulla oli kyllä tallissa ikkuna-aukot talven yli
auki näin, eli tuulensuoja aukon yli mutta paneeleissa reikä. Mutta
useampi vuosi näin näyttää ja kuullostaa hurjalta.
> - yläkerran kattoikkunat ostetaan ja asennetaan vasta kun yläkertaa tehdään.
> Tämä ilmeisesti on kohtuullisen järkevää, varsinkin jos taloon tulee
> tiilikatto.
Asensin tänään kattoikkunaparin, 2x Velux 140x78 tiilikattoon. Ei se ole
tässä vaiheessa yhtään sen helpompaa tai vaikeampaa kuin
rakennusvaiheessakaan kunhan kattotuolijaossa on siihen varauduttu.
k600-jaon väliin saa aivan naurettavan pienen ikkunan, lasin leveys on
luokkaa 30cm. Tosin tiilijaon kanssa tuli ongelma, pitää jostain käydä
hakemassa 5 puolitiiltä kun noin 5cm tiilensuikaletta ei oikein voi
tehdä.
Tiilikatto on tässä kertaluokkaa helpompi kuin muut, peltikaton kanssa
pitää jo käyttää ammattimiehiä (lähinnä peltiseppää).
> Kyselin aiemmin kattolyhtyjen tekemisestä jälkeenpäin
> (http://groups.google.com/groups?hl=fi&th=83346d28c1a5b1c9) ja silloin
> viestinä
> tuntui olevan, että kaikki lyhdyt kantavine rakenteineen, porrasaukot ja
> myös ikkunat
> ja ovet pitäisi asentaa
> paikoilleen jo talon rakennusvaiheessa.
Jälkikäteen on aika ikävä purkaa mitään väliaikaisia ratkaisuja tai
tehdä muutoksia rakenteisiin. Eli tosiaan lyhdyt valmiiksi, ikkunoista
ja ovista vähintään aukot valmiiksi ja umpeen levytettynä ulkopuolelta,
porrasaukko tehtynä vaikka siinä sitten olisikin kattolevyt/paneelit
paikallaan alakerrassa.
> Myös sellaisia kommentteja tuli,
> että jos nyt ei ole
> varaa rakentaa yläkertaa valmiiksi, ei ole myöhemminkään. Minusta vaan ison
> lainan
> ottaminen tuntuu niin uskaliaalta ratkaisulta, itse en uskalla luottaa
> siihen, että lainan
> korot pysyvät ajan niin matalina kuin tällä hetkellä ovat. Olisihan se
> tietysti hienoa rakentaa
> yläkertakin samantien valmiiksi.
Niinpä, samaa mietin itsekin aikoinaan. Työmatkoista ja bonuksista on
kuitenkin kertynyt sen verran sukanvarteen että aina saa projektia vähän
eteenpäin. Meillä on nyt kaksi makkaria, isommat pojat nukkuvat toisessa
ja me toisessa vauvan kanssa. Vielä mahdutaan hyvin mutta esikoinen
menee kouluun vuoden päästä, silloin viimeistään pitäisi olla oma huone
valmiina. Eikä tämä alakertakaan ahdas ole, huoneita on vähän mutta ne
ovat vastaavasti suurempia.
Ja vaimo on tietysti sitä mieltä että kun se on jo noin hyvässä mallissa
niin onhan se jouluna valmis...
Oma budjetti on noin 120000mk yläkerran osalta näin jälkikäteen tehtynä,
pinta-alaa tulee noin 100m2. Lähtötilanne oli se, että höyrynsulku oli
alakerran sisäkatossa ja villat siinä päällä, porrasaukko paikallaan ja
yläkerran ovi + suurin osa ikkunoista paikallaan. Eli muuten ristikot
näkyvissä ym.
--
Toni
Heli
> Liian yksioikoista kertoa 3,3:lla. Vaihteluv?in ollessa 2...4 saattaa
> kokonaisbudjettisi sittenkin kest?. Kokonaiskustannusarvio
> pit?
> laskea/lasketuttaa jotain aivan muuta kautta kuin talopakettitarjouk-
> sesta.
Meille on tullut nyt myös vähän kylmää vettä niskaan, talopaketti
tulisi meille maksamaan noin 70-80 tuhatta euroa, riippuen monista
asioista. Pakettimyyjä totesi meille, että alle 200 tuhannella eurolla
emme saa rakennettua kun asuinneliöitä tulisi 170-180. Kuulemma alle
7000 mk/neliö on todeklla vaikea rakentaa. Jollakin tavalla häntäkin
uskoo, koska on ollut mukana monissa projekteissa, ainakin useammassa
kuin me. Kysyisinkin, että mitä tarkoitat tuolla jälkimmäisellä
viittaamallani lauseella? Eikö talopaketti ole lähtökohta kustannusten
laskemiselle?
Petri Kärhä
Hei,
Petteri Soikkonen wrote:
> Kysynkin arvon raadilta mielipiteitä seuraaviin asioihin, joilla
> kustannuksia voisi siirtää myöhemmäksi (ehkäpä tienatulla eikä lainatulla
> rahalla tehtäväksi).
Sait aika hyviä vinkkejä, mutta joitain lisäyksiä. Yläkerran
rakentamatta jättämisessä tulisi varautua budjetissa/rakenteissa myös
seuraaviin juttuihin:
1) Ilmastointiputket kannattaa asentaa samalla kertaa myös yläkertaan.
Venttiilit voi kiinnittää esim. ilmastointiteipillä. Tai sitten putkien
päät voi teipata umpeen. Ainakin putkisto pitää asentaa niin, että
yläkerran ilmastoinnin saa jälkikäteen tehtyä minimilisävaivalla.
2) Vesiputket kannattaa asentaa paikoilleen ja tulpata. Viemärit samaten.
3) Edellä mainitut kohdat saattavat vaikuttaa eristeisiin. Putket kun ei
saisi olla kylmässä.
5) Yläkerran sähköille pitää vetää nousut valmiiksi. Ainakin
suojaputket, ettei sähkökaappia tarvitse myöhemmin irroittaa.
5) Yläkerta tulee taatusti toimimaan pitkään varastona, joten
lattialastulevyt kannattaa asentaa paikoilleen.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Pentti
Olen samaa mieltä P.Kärhän kanssa - lähes kaikki pitää rakentaa valmiiksi,
jotta käyttöönotettaessa yläkertaa suuremmilta tuskilta välttyisi, joten...
Mielestäni kannattaa tutkia vaihtoehtoa, jossa säästää alakerran neliöistä
ja suunnittelee molemmat kerrokset heti käyttöön. Tällöin säästöä syntyy
alakerran osalle ja vältytään siltä, että talosta ei tule liian suuri, kun
yläkerta on rakennettu valmiiksi! Jos yläkertaa ei tee heti, sen
rakentamiseen kuluu yleensä niin kauan, että lapsetkin ovat ehtineet muuttaa
pois kotoa, jolloin tilantarve on luonnnostaankin pienentynyt.
Tietysti tällä ratkaisulla talon ulkomitat pienenevät, jolloin se ei ole
enää yhtä komea naapurin tontilta katsottaessa...
Pentti
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3D578804...@pop.hut.fi...
Rauno Kangas
> viittaamallani lauseella? Eikö talopaketti ole lähtökohta kustannusten
> laskemiselle?
Ei talopaketin perusteella voi laskea kokonaiskustannusarviota,
sillä talopakettien toimitussisällön laajuus vaihtelee erittäin paljon.
Kokonaiskustannusten ja talopaketin välinen suhde vaihtelee
aivan yleisesti välillä 2,0...4,0 eli talopaketin osuus kokonais-
kustannuksista vaihtelee yleisesti 25...50 % haarukassa, mutta
suurepiakin paketin osuuksia (kerroin pienempi kuin 2,0) on
havaittavissa (Designtalon muuttovalmis, JT-Talon sisustus-
valmis, Älvsbyhus,...).
Ainoat luotettavat kokonaiskustannusarviot saa avaimet käteen
-tarjouksista (kerroin vähän yli 1,0, kun lähinnä lupamaksut ja
liittymäkustannukset puuttuvat) ja erikseen lasketuista kokonais-
kustannusarvioista. Talopakettitoimittajan antamaan suulliseen
kokonaiskustannusarvioon pitää suhtautua erityisen varauksel-
lisesti, sillä kukaan talopakettitoimittaja ei varmaankaan kaupan
menettämisen pelossa anna ylimitoitettua kustannusarviota eli
ne eivät taatusti ole keskimäärin oikein, sillä vaihteluväli ei olekaan
+-1000 mk/m2 vaan mieluumminkin -1000...+0 mk/m2.
Itse aloittaisin arvioinnin noin 8.000 mk/m2 tasolta. Tuo kustannus
jakautuu kutakuinkin:
1) Laajin tavanomainen talopaketti 2.000 mk/m2
2) Talopaketin täydelliset kirvestyöt 1.500 mk/m2
4) Maatyöt ja perustus 1.500 mk/m2
5) Muuraukset, laatoitukset, maalaukset yms. pintarak. 1.000 mk/m2
6) Kalusteet, varusteet, laitteet 1.000 mk/m2
7) LVIS-urakat 1.000 mk/m2
RAKENTAVIN TERVEISIN
Rauno Kangas
Toni Arte
> 1) Ilmastointiputket kannattaa asentaa samalla kertaa myös yläkertaan.
> Venttiilit voi kiinnittää esim. ilmastointiteipillä. Tai sitten putkien
> päät voi teipata umpeen. Ainakin putkisto pitää asentaa niin, että
> yläkerran ilmastoinnin saa jälkikäteen tehtyä minimilisävaivalla.
Kyllä. Meillä oli jostain syystä piirretty kone yläkertaan, vaikka
tällaisessa tapauksessa (reunasauvoitettu kehäristikko, eli yläkerta 2m
kapeampi kuin alakerta) luontevin paikka koneelle olisi mielestäni sen
lappeen puolella johon ei tule porrasaukkoa (olettaen että porrasaukko
on ulkoseinää vasten kuten se yleensä on). Näin saisi putket suoraan
ylös ns. kissanvintille ja harjan suuntaiset vedot siellä.
> 2) Vesiputket kannattaa asentaa paikoilleen ja tulpata. Viemärit samaten.
Ja viemäreissä kannattaa muistaa se, että noususta pääset vain sen
kattoristikon välissä kuljettamaan viemäriä. Muut vedot vaativat
alaslasketun katon alakertaan.
> 3) Edellä mainitut kohdat saattavat vaikuttaa eristeisiin. Putket kun ei
> saisi olla kylmässä.
>
> 5) Yläkerran sähköille pitää vetää nousut valmiiksi. Ainakin
> suojaputket, ettei sähkökaappia tarvitse myöhemmin irroittaa.
>
> 5) Yläkerta tulee taatusti toimimaan pitkään varastona, joten
> lattialastulevyt kannattaa asentaa paikoilleen.
k600-kattotuolijaolla 22mm Lattia-Vilhelmi (600x2400x22) on aika
asiallinen. Niiden nostaminen yläkertaan on vielä inhimillinen tehtävä,
mutta levyhissillä luokkaa sadan kipsilevyn roudaus parvekkeen kautta
ylös käy kyllä työstä.
--
Toni
Heli
> Itse aloittaisin arvioinnin noin 8.000 mk/m2 tasolta. Tuo kustannus
> jakautuu kutakuinkin:
> 1) Laajin tavanomainen talopaketti 2.000 mk/m2
> 4) Maaty? ja perustus 1.500 mk/m2