1. Jossain joku puhui että lecasorakin pitäisi kosteuseristää kun se imee
kosteutta. Onko näin ?
2. Mitä teillä on kuutio lecasoraa maksanut? Meilläpäin (Joensuu) kysytään
sen 90 - 120 euroa kuutiolta.
Imeehän se kosteutta, mutta mitä se haittaa? Tuossa käytössä se voi olla
jopa hyvä ominaisuus.
Lauri
Jos lecasora kostuu ja pääsee tekemisiin esim. IV-putkien kanssa, niin
putkista tulee ajan mittaan entiset. Metalliosat kannattaa eristää
muovikalvolla siten, ettei lecasora on suorassa kosketuksessa niihin.
Rakentaja korjaili taloyhtiömme alapohjan vastatäyttöjä, sillä maaperä
painuu ja ulkoseinän ulkopuolella oli havaittavissa painumia. Hiekka oli
paras vaihtoehto tähän tarkoitukseen ja sitä puhallettiin kerrostalon
alle korkeapainepuhalluksena. Letkun sisäänmenoreikiä kaivettiin
sokkelin ali muutamasta kohdasta, jotta ei tarvittu kymmeniä metrejä
pitkiä letkuja.
Ja kun se kosteus / höyry / kapilaarivesi liikkuu molempiin suuntiin
olosuhteiden mukaan, niin on vaikea laittaa mitään tiivistä muovia
oikeaan paikkaan. Parempi jättää ainakin muovit pois.
Maanrakennuskangas voisi olla mahdollinen, etuna lähinnä se, että
saisi mahdolliset mokat korjattua helpommin, tai saa katsottua kankaan
alle siistimmin. Boorisuolaa voi levittää maata vasten, toimii
homeenestoaineena.
Alaspäin voisi tietty laittaa kapilaarikatkoksi jotain Isodrän-,
Fuctisol- tai salaojalevyä. Kallista ja ehkä turhaa. Toisaalta
Fuctisolin päälle taitaa olla turhaa laittaa enää leca-papua.. JOku
muu voi kommentoida, onko tässäkin jotain riskiä.
Ei Lecapapukaan vapaana löysänä kerroksena vettä kovin hyvin nosta,
eikä ainakaan lisää maasta haihtuvan kosteuden nousua. Kunhan sitä
Lecaa ei ole kovin paljoa eikä sitä saa laittaa lähelle/kiinni esim
metalliputkia tai puurakenteita.
"jj" <j...@1.fi> kirjoitti
viestissä:tOlsg.16614$Bp3....@reader1.news.jippii.net...
>Niin siis aikaisemmin oli ryömintätilassa seinän vierillä kariketta
>ilmeisesti eristeenä pakkasta vastaan. Ajattelin korvata tämän karikkeen
>lecasoralla...liekkö sitten vastaavaa tarkoitusta. Mikä lie sen eristyskyky.
>Pitäisiköhän jättää koko papu pois ja laittaa vaan rajusti styroxia
>ryömintätilan seinään.
No mikäs vika siinä karikkeessa sitten oli? Onko se kostunut, homeessa,
muuten vialla?
Jos se toimii, niin miksi sählätä. Korvaamalla sen kaikenlaisilla
moderneilla muovipohjaisilla "luontaisilla höyrysuluilla" muutat
tilannetta varmasti toisenlaiseksi ja mahdollisesti teet jonkun
herkullisen homepesän sinne.
Miksi siis muuttaa? Ihan vaan sen takia että se muha siellä jotain
haittais? Ota kokonaan pois jos se haittaa, ei sitä muidenkaan talojen
rossipohjan alla ole.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti
viestissä:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
Kannattaapi laittaa keskuspölynimurin poisto sinne ryömäriin. Näin
orgaanista ainetta nautiskelevat pasillit ei kuole nälkään vaikka vähän
sieltä ruokaa poistatkin.
Eikä tämä ole mikään mätäkuun juttu vaan ihan vakavalla naamalla jotkut
"viksut" tuota suosittelevat ja ovat myös niin tehneet.
> Kannattaapi laittaa keskuspölynimurin poisto sinne ryömäriin. Näin
> orgaanista ainetta nautiskelevat pasillit ei kuole nälkään vaikka vähän
> sieltä ruokaa poistatkin.
>
Vähän menee lisäksi kosteutta ja lämpöä pölyn lisäksi. Edes
ajoittain
pasilleille talvellakin hetkeksi elinmahdollisuuksia.
Hyvä, ette sentää suositellut laittaa pöpöjen asuintilaan
ilmanvaihtoreikää
hormin kautta katolle. Olis turhan julmaa lattiasieniparoille.
Mites tuo boorisuola? Näkyy olevan tarkoitettu puuhun laitettavaksi...sitäkö
siis voi vedellä suoraan maahan? Hirpek:n sivuilla kun sanotaan että käyttö
muuhun käyttöön (kuin puun pinnalle) kielletty.
--
Uljas
> sama kuin ryömintätilan ilmassa. Kevytsoraratkaisun vertailukohtana
> käytetty sepeli ei toiminut kapillaarikatkona vaan kosteus nousi
> sepelikerroksen pintaan, missä oli lähes jatkuvasti yli 90% suhteellinen
> kosteus."
>
>
Veikkaisin että tuossa on hieman virheellinen analyysi kosteuden
lähteestä: kosteus on tiivistynyt ilmasta eikä noussut
kapillaarisesti maasta. Syy miksi sepeli kondensoi, mutta lecasora ei
taas on sepelin suurempi lämmönjostavuus, minkä vuoksi sepelin
pintalämpötila on selvästi alle ilman lämpötilan (siis kesällä
kun maaperä on selvästi ilmaa kylmempää). Talvellahan tuulettuva
alapohja onkin rutikuiva yleensä, koska maa silloin vuorostaan
lämmittää.
Itselläni on tuulettuvassa alapohjassa 20cm sepeliä ja sen pinta on
kesähelteillä märkä nimenomaan tuuletusaukkojen ympäriltä.
Pete