Betonilaatan ja sokkelin liitoskohta
Pasi Tamminen
Viimeaikoina rakennustarkastajat ja rakennuspuolen "asiantuntijat" ovat
antaneet ristiriitaista tietoa talon maanvaraisen betonilaatan
sallitusta korkeudesta sokkelin yläpinnan suhteen. Osassa lähialueen
kunnista ei rakennuslupaa enää heltiä lattiaratkaisulla, jossa
betonilaatan alapinta on sokkelin yläpintaa korkeammalla (siis
puurakenteisella seinällä). Olen saanut myös kommentteja siitä, että
jopa koko betonilaatta tulisi olla sokkelin yläpintaa alempana.
Puuseinän alaosassahan on "kylmäsilta" läpimenevän puurungon vuoksi ->
sokkeli-seinäelementti liitoksen eristys on heikohko laatan jäädessä
sokkelin tasolle.
Onko jollain tarkempaa tietoa mikä on tämänhetken virallinen ohje tälle
rakenteelle ?
Tv: Pasi
Jukkis
alajuoksu. Tämän päällä puurakenteinen elementti. Mille korkeudelle
detaljissa/kysymyksessäsi pitäisi asettua valetun laatan pinta?
Jukkis
Petri Kärhä
> Tavanomaisessa rakenteessa esim. harkkosokkelin päällä on painekyllästetty
> alajuoksu. Tämän päällä puurakenteinen elementti. Mille korkeudelle
> detaljissa/kysymyksessäsi pitäisi asettua valetun laatan pinta?
Ainakin Omatalossa lattia tulee jotakuinkin alajuoksun alapintaan.
Lattialistat saa kiinni vain yläreunasta, kun alareunan alla on
uretaania. Sisäisesti ruma rakenne, vaikka ulospäin näyttää ihan
hyvältä. Naapurin hirsitalossa näyttää olevan lattiataso hirsien
alapinnassa.
Kyllä tässä rakenteessa on menty vähän ylilyönteihin. Alkuperäinen
ongelmahan oli se, että vanhassa konstruktiossa, jossa lattiataso oli
korkeammalla, esiintyi elementtien alapuiden mätänemistä, kun vesi esim.
kylppäreistä pääsi hulisemaan suoraan seinien rakoon. Homma korjattiin
kolmella päällekkäisellä tavalla:
1) Kylppäreihin tehdään nykyään erilliset kiviseinät
2) Kylppäreiden sisäpinnat tehdään vesitiiviiksi kosteussuluilla
3) Lattiapinta pudotettiin elementtien alapuiden alapuolelle
Käytännössä pelkät kivirakenteet, tai vanha kipsilevykonstruktio
kunnollisilla kosteussuluillakin olisi korjannut asian.
Tuo kylmäsilta on nykyisisssä taloissa tosi kelju asia, varsinkin kun
rakennustaito on mitä on. Alaliittymä on tehtävä tosi huolellisesti,
ettei listojen raoista puhalla sisään. Vanha konstruktio antoi tässä
mielessä ehkä vähän anteeksi.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Pekka Koivunen
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3C230121...@pop.hut.fi...
> Jukkis wrote:
>
> > Tavanomaisessa rakenteessa esim. harkkosokkelin päällä on
painekyllästetty
> > alajuoksu. Tämän päällä puurakenteinen elementti. Mille korkeudelle
> > detaljissa/kysymyksessäsi pitäisi asettua valetun laatan pinta?
>
> Ainakin Omatalossa lattia tulee jotakuinkin alajuoksun alapintaan.
> Lattialistat saa kiinni vain yläreunasta, kun alareunan alla on
> uretaania. Sisäisesti ruma rakenne, vaikka ulospäin näyttää ihan
> hyvältä. Naapurin hirsitalossa näyttää olevan lattiataso hirsien
> alapinnassa.
>
alajuoksun alapinnan tasolla. Sokkelissa on 50mm foamia rinnan ylimmäisen
harkon kanssa (eli ylin harkko on 50mm kapeampi kuin alemmat harkot).
Elementin ja foamin väliin jäi 5-10 mm rako, joka täytettiin uretaanilla.
Itse liimasin vielä reunanauhan foamin kylkeen, jonka on tarkoitus joustaa,
kun lattialaatta elää. Reunanauhaa ei aina KUULEMMA asenneta kuin suoraan
harkon kylkeen, mutta Omatalon standardipiirustuksissa sellainen on
joissakin kuvissa. Seinälevyn ja lattian väli on n. 15-20mm ja sitten kun
parketti asennetaan niin väli pienenee n. 10 milliin.
Pekka Koivunen
Mynämäki