Petrooliöljymaali ei toimi
Rakentaminen
kohteista jotka on maalattu 2002 - 2005?
Tuolloin luvattiin maalien mersua, joka kestää ikuisuuden (40 vuotta),
ja on helppo maalata, kestää hyvin UV-rasitusta
Nyt viiden vuoden jälkeen näytöt ja kokemukset ovat täysin
toisenlaiset.
Jotka ette vielä ole maalanneet taloanne, ottakaa ison valmistajan
lateksi, koska petrooliöljymaali jota nykyiset pikku tehtaat ja
valmistajat myyvät ei ole ainetta, jota kutsuttiin
petrooliöljymaaliksi 50 vuotta sitten. Niillä ei ole mitään tekmistä
toistensa kanssa paitsi paha haju (liuotin aineena petrooli jee jee).
Maalihtehtaalla ei ole mitään halua kantaa tuotevastuutansa ja
lupauksiaan ainakaan meidän kohteessa.
Ota yhteyttä jos haluat lisätietoja tai sinulla on samanlainen
ongelma.
Taistelu kuluttajanoikeuksista alkaa NYT.
P. K�rh�
petrooli�ljymaalille tapahtui, tai mit� se teki?
Mulla on talo maalattu lateksilla.2000. Sit� aikoinaan harmittelin, kun pari
vuotta my�hemmin olisi saanut petrooli�ljymaaleja. Mutta kyll� siin� v�h�n
samalla mietiskelin ett� noinkohan noi on niin hienoja kuin v�itet��n.
Myyjill� on paha tapa kuoria kaikista ilmi�ist� aina aluksi kermat p��lt�
myym�ll� sutta ja sekundaa.
Pet�
"Rakentaminen" <tuomo.p...@gmail.com> wrote in message
news:7e6f41c2-e1b1-4296...@j39g2000yqh.googlegroups.com...
Mink�laisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooli�ljymaaleilla,
kohteista jotka on maalattu 2002 - 2005?
Tuolloin luvattiin maalien mersua, joka kest�� ikuisuuden (40 vuotta),
ja on helppo maalata, kest�� hyvin UV-rasitusta
Nyt viiden vuoden j�lkeen n�yt�t ja kokemukset ovat t�ysin
toisenlaiset.
Jotka ette viel� ole maalanneet taloanne, ottakaa ison valmistajan
lateksi, koska petrooli�ljymaali jota nykyiset pikku tehtaat ja
valmistajat myyv�t ei ole ainetta, jota kutsuttiin
petrooli�ljymaaliksi 50 vuotta sitten. Niill� ei ole mit��n tekmist�
toistensa kanssa paitsi paha haju (liuotin aineena petrooli jee jee).
Maalihtehtaalla ei ole mit��n halua kantaa tuotevastuutansa ja
lupauksiaan ainakaan meid�n kohteessa.
Ota yhteytt� jos haluat lis�tietoja tai sinulla on samanlainen
JTM
> Mink�laisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooli�ljymaaleilla,
>
> ja on helppo maalata, kest�� hyvin UV-rasitusta
>
> Nyt viiden vuoden j�lkeen n�yt�t ja kokemukset ovat t�ysin
> toisenlaiset.
>
> Jotka ette viel� ole maalanneet taloanne, ottakaa ison valmistajan
> lateksi, koska petrooli�ljymaali jota nykyiset pikku tehtaat ja
> valmistajat myyv�t ei ole ainetta, jota kutsuttiin
> petrooli�ljymaaliksi 50 vuotta sitten. Niill� ei ole mit��n tekmist�
>
Ei taida olla Uulan tai Joulen maalia se sun petroolis...
Heikki Heinonen
<tuomo.p...@gmail.com> wrote:
>Mink�laisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooli�ljymaaleilla,
>kohteista jotka on maalattu 2002 - 2005?
>
>Tuolloin luvattiin maalien mersua, joka kest�� ikuisuuden (40 vuotta),
>ja on helppo maalata, kest�� hyvin UV-rasitusta
Ennen wanhaan maalit tehtiin itse ty�maalla. Se ei olisi nyky��nk��n
mitenk��n mahdotonta. Maalin voisi tehd� vanhan reseptin mukaan.
Aineitakin saa ja ne on suhteellisen halpoja.
Joku halpa petroolimaali voi olla tavallista lateksia johon on
kaadettu tilkka petroolia hajua antamaan. Samalla lailla lateksia on
joskus myyty "�ljymaalina" kun siihen on pantu hieman pellava�ljy�.
Punamaali muistuttaa nimelt��n punamultamaalia ja niin edesp�in.
Yleens� kaikki maali on lateksia, luki purkissa sitten mit� tahansa.
JTM
>
> Yleens� kaikki maali on lateksia, luki purkissa sitten mit� tahansa.
N�m� nyt ainakin ovat oikeita petrooli-�ljymaaleja:
http://joulemaalit.verkkopolku.com/file.php?a=joulemaalit&f=Rustholli_Erikois%F6ljymaali.pdf
http://www.uula.fi/pdf/A12_petroolioljymaali_tuoteseloste_ja_kasittelyohje.pdf
JTM
Rakentaminen
> Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Voisitko hieman kertoa, että mitä tuolle
> petrooliöljymaalille tapahtui, tai mitä se teki?
>
> Mulla on talo maalattu lateksilla.2000. Sitä aikoinaan harmittelin, kun pari
> vuotta myöhemmin olisi saanut petrooliöljymaaleja. Mutta kyllä siinä vähän
> samalla mietiskelin että noinkohan noi on niin hienoja kuin väitetään.
> Myyjillä on paha tapa kuoria kaikista ilmiöistä aina aluksi kermat päältä
> myymällä sutta ja sekundaa.
>
> Peté
>
> "Rakentaminen" <tuomo.parkk...@gmail.com> wrote in message
>
> news:7e6f41c2-e1b1-4296...@j39g2000yqh.googlegroups.com...
> Minkälaisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooliöljymaaleilla,
>
> ja on helppo maalata, kestää hyvin UV-rasitusta
>
> Nyt viiden vuoden jälkeen näytöt ja kokemukset ovat täysin
> toisenlaiset.
>
> Jotka ette vielä ole maalanneet taloanne, ottakaa ison valmistajan
> lateksi, koska petrooliöljymaali jota nykyiset pikku tehtaat ja
> valmistajat myyvät ei ole ainetta, jota kutsuttiin
> petrooliöljymaaliksi 50 vuotta sitten. Niillä ei ole mitään tekmistä
>
> lupauksiaan ainakaan meidän kohteessa.
>
> ongelma.
>
> Taistelu kuluttajanoikeuksista alkaa NYT.
No joo, sulla kävi yhtä hyvä tuuri kuin naapurilla, joka kertoi samaa
että olisi valinnut petrooliöljymaalin jos olisi ollut tarjolla 2000.
Ongelmat:
- maalinpinta liintuuntuu erittäin voimakkaasti
- maalinpintaan mustuu ja homehtuu laajoina aluiena seinillä jotka
ovat UV-rasituksessa ts. räystään alla maali toimii mutta seinä-
osuudella johon aurinko paistaa maali ei toimi
- kun maali on tarpeeksi liintuuntunut (ei kulunut maali pois
maalatusta kerroksesta) maali alkaa lohkeilemaan seinästä
- Talo on todella törkeän näköinen: valkoiset osat ovat mustat ja
keltaiset osat ovat mustan harmaat
Maali tehty maalitehtaan toimesta Kalevi Järvisen resptillä ...
Ongelmia on myös muillakin kuluttajilla.
Nyt sana kiertämään tehdään ryhmäkanne, koska maalitehtaalla ei ole
mitään halua lunastaa tuotelupaustaan petrooliöljymaalista.
Rakentaminen
wrote:
> On Thu, 15 Oct 2009 21:35:21 -0700 (PDT), Rakentaminen
>
> >Minkälaisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooliöljymaaleilla,
>
> >ja on helppo maalata, kestää hyvin UV-rasitusta
>
> Ennen wanhaan maalit tehtiin itse työmaalla. Se ei olisi nykyäänkään
> mitenkään mahdotonta. Maalin voisi tehdä vanhan reseptin mukaan.
> Aineitakin saa ja ne on suhteellisen halpoja.
>
> Joku halpa petroolimaali voi olla tavallista lateksia johon on
> kaadettu tilkka petroolia hajua antamaan. Samalla lailla lateksia on
> Punamaali muistuttaa nimeltään punamultamaalia ja niin edespäin.
>
> Yleensä kaikki maali on lateksia, luki purkissa sitten mitä tahansa.
tämä maali oli tehtaan toimittamaa petrooliöljymaalin nimellä myytyä
maalia
Ape
> - maalinpintaan mustuu ja homehtuu laajoina aluiena seinill� jotka
> ovat UV-rasituksessa ts. r�yst��n alla maali toimii mutta sein�-
> osuudella johon aurinko paistaa maali ei toimi
Noista erilaisista "perinnemaaleista" ja k�ytt�j�kokemusten mukaan
niiden ylivoimaisuudesta latekseihin ja tehdasmaaleihin verratuna oli
t��ll� rakennusryhm�ss� useitakin keskusteluja 8-9 vuotta sitten.
Selailin noita vanhoja juttuja viitisen vuotta sitten kun siskon
huushollissa piti maalata kylm� 6m x 8m kokoinen varastorakennus. Noita
erilaisia maalauskokemuksia ja maalauksen helppoutta ja kertasivelyn
peitt�vyytt� ym. lueskelin. Jollakin logiikalla p��dyin siihen ett�
pallava�ljymaali kuulostaisi kovinkin k�yt�nn�ss� tutkitulta
perinnemaalilta ja vuosissa laskien sopivan pitk�ik�iselt� ja
helppot�iselt� maalilta varastokopin seiniin.
Siisp� vedettiin puolitoista vuotta sitten valmistuneen ja sen aikaa
siis auringossa kuivaneen varaston sein�t t�llaisella Uula-tehtaan
pellava�ljymaalilla.
http://www.uula.fi/index.php?page=21
Noissa nyyssijutuissa oli sellaisia kommentteja ett� pellava�ljymaalia
kerrottiin vedetyn suoraan sahalaudan pintaan, ja maali peitti kerralla
ja oli s�ilynyt nyt jo vuosikausia uudenveroisen n�k�isen�.
Samalla periaatteella vedimme itsekin, vain naulankohdat peiteltiin alta
ruosteenestomaalilla. Ja sitten Uulaa p��lle.
No joo, suuret osat sein��h�n sitten homehtuivat runsaassa vuodessa.
Pintaan tuli ohut mustapilkullinen kerros. T�m� home tuntui viihtyv�n ja
ilmaantuvan varjon puolelle sein��. Siis paikkoihin jotka eiv�t saaneet
juuri koskaan suoraa auringonvaloa.
Rumahan se sein� nykyisell��n on kuin mik�, varsinkin l�helt�
katsottuna. Mutta systerin silm�� se ei tunnu niin h�iritsev�n kuin
itse�. Sein�pinnan home ei ole alkanut menn� syvemm�lle puuhun, ja kun
eristeet�n varastokoppi on kyseess�, niin on saanut olla tuollaisenaan.
Nykyisten Uula-Pellava�ljymaalauksen ohjeiden mukaan uusi sahalautasein�
pit�isikin k�sitell� ja maalata per�ti kolmeen kertaan.
http://www.uula.fi/maalikone/lib/pdf/uulahtml.php?first=1&second=1710297126&product=1670996479&lf1=3&lf2=4&length=30&adeqHeight=3&calcArea=108
Esimerkiksi petroolimaalejaan Uula mainostaa n�in:
http://www.uula.fi/index.php?page=21&id=4
"Kerralla peitt�v�, hengitt�v�, himme� ulkomaali
Petrooli�ljymaali antaa erinomaisen peitt�vyyden ansiosta yhdell�
maalauskerralla hyv�n ja tasaisen pinnan - s��st�t siis aikaa ja rahaa.
Uula-petrooli�ljymaali on my�s hyv� valinta talkoomaaliksi, koska
maalaminen on helppoa, eik� eri maalarien j�ljet helposti erotu."
Tosi helpolta talkooporukan maalilta siis petroolitkin kuulostaa.
Mutta ei petroolimaalillekaan sitten talon ulkopinnan kertasively
lopulta riit�. Kun lukee ohjeita v�h�n tarkemmin.
http://www.uula.fi/pdf/A12_petroolioljymaali_tuoteseloste_ja_kasittelyohje.pdf
"Pohjusta pinta Uula-Homeenestoaineella v�hint��n vuorokausi ennen
maalausta."
> - Talo on todella t�rke�n n�k�inen: valkoiset osat ovat mustat ja
> keltaiset osat ovat mustan harmaat
>
> Maali tehty maalitehtaan toimesta Kalevi J�rvisen resptill� ...
Vetelitk�s muuten itse homeenestokerroksen petroolisi alle?
Itse my�nn�n j�tt�neeni pellavamaalilla tekem�tt� kun uskoin
"perinnemaalien" erinomaista kest�vyytt� ja helppovetoisuutta
hehkuttavien maalausniksej� ja kommentteja netist�.
> Nyt sana kiert�m��n tehd��n ryhm�kanne, koska maalitehtaalla ei ole
> mit��n halua lunastaa tuotelupaustaan petrooli�ljymaalista.
Mill�s noita pystyy vastuuseen saamaan? Aina voidaan v�itt�� ett�
pohjustukset on tehty huonosti, tai maalattu liian kostean laudan p��lle
jne.
Jollakin maalilaadulla varmaan itsekin vetelen aikanaan nuo homepilkut
piiloon, mutta t�ll� hetkell� en tied� ett� mill�.
APE
Rakentaminen
> > ovat UV-rasituksessa ts. räystään alla maali toimii mutta seinä-
>
> niiden ylivoimaisuudesta latekseihin ja tehdasmaaleihin verratuna oli
>
> Selailin noita vanhoja juttuja viitisen vuotta sitten kun siskon
> erilaisia maalauskokemuksia ja maalauksen helppoutta ja kertasivelyn
> pallavaöljymaali kuulostaisi kovinkin käytännössä tutkitulta
> perinnemaalilta ja vuosissa laskien sopivan pitkäikäiseltä ja
> helppotöiseltä maalilta varastokopin seiniin.
>
> Siispä vedettiin puolitoista vuotta sitten valmistuneen ja sen aikaa
> siis auringossa kuivaneen varaston seinät tällaisella Uula-tehtaan
> pellavaöljymaalilla.http://www.uula.fi/index.php?page=21
>
> Noissa nyyssijutuissa oli sellaisia kommentteja että pellavaöljymaalia
> kerrottiin vedetyn suoraan sahalaudan pintaan, ja maali peitti kerralla
>
> Samalla periaatteella vedimme itsekin, vain naulankohdat peiteltiin alta
>
> No joo, suuret osat seinäähän sitten homehtuivat runsaassa vuodessa.
> Pintaan tuli ohut mustapilkullinen kerros. Tämä home tuntui viihtyvän ja
> ilmaantuvan varjon puolelle seinää. Siis paikkoihin jotka eivät saaneet
> juuri koskaan suoraa auringonvaloa.
>
> Rumahan se seinä nykyisellään on kuin mikä, varsinkin läheltä
> katsottuna. Mutta systerin silmää se ei tunnu niin häiritsevän kuin
> itseä. Seinäpinnan home ei ole alkanut mennä syvemmälle puuhun, ja kun
> eristeetön varastokoppi on kyseessä, niin on saanut olla tuollaisenaan.
>
> Nykyisten Uula-Pellavaöljymaalauksen ohjeiden mukaan uusi sahalautaseinä
> pitäisikin käsitellä ja maalata peräti kolmeen kertaan.http://www.uula.fi/maalikone/lib/pdf/uulahtml.php?first=1&second=1710...
>
> Esimerkiksi petroolimaalejaan Uula mainostaa näin:http://www.uula.fi/index.php?page=21&id=4
> "Kerralla peittävä, hengittävä, himmeä ulkomaali
> Petrooliöljymaali antaa erinomaisen peittävyyden ansiosta yhdellä
> maalauskerralla hyvän ja tasaisen pinnan - säästät siis aikaa ja rahaa.
> Uula-petrooliöljymaali on myös hyvä valinta talkoomaaliksi, koska
> maalaminen on helppoa, eikä eri maalarien jäljet helposti erotu."
>
> Tosi helpolta talkooporukan maalilta siis petroolitkin kuulostaa.
>
> Mutta ei petroolimaalillekaan sitten talon ulkopinnan kertasively
> "Pohjusta pinta Uula-Homeenestoaineella vähintään vuorokausi ennen
> maalausta."
>
> > - Talo on todella törkeän näköinen: valkoiset osat ovat mustat ja
> > keltaiset osat ovat mustan harmaat
>
>
> Vetelitkös muuten itse homeenestokerroksen petroolisi alle?
>
> Itse myönnän jättäneeni pellavamaalilla tekemättä kun uskoin
> "perinnemaalien" erinomaista kestävyyttä ja helppovetoisuutta
> hehkuttavien maalausniksejä ja kommentteja netistä.
>
> > Nyt sana kiertämään tehdään ryhmäkanne, koska maalitehtaalla ei ole
> > mitään halua lunastaa tuotelupaustaan petrooliöljymaalista.
>
> pohjustukset on tehty huonosti, tai maalattu liian kostean laudan päälle
> jne.
>
> Jollakin maalilaadulla varmaan itsekin vetelen aikanaan nuo homepilkut
> APE
Fintexin ohjeen mukaan ei pohjustusta ja paljon muutakin luvattiin.
---- clip ---
”Kylmäpuristetusta pellavaöljystä, pellavaöljyvernissasta,
värijauheista ja valopetroolista valmistettu maali
•Soveltuu käytettäväksi puupintojen ulkomaalaukseen.
•Hyvä peittokyky. Suojaa puupinnat kertamaalauksella ilman pohjustusta
30 – 40 vuodeksi.
•Sisältää homeen ja sienikasvuston estävää ainetta.
•Voidaan käyttää myös sisätiloissa.
-Oksalakkausta ei tehdä
-ei ohenneta
-Kestää kylmävarastoinnin
Valonkesto…………………………………………………..hyvä, ei kellastu van-hetessaan
Säänkesto…………………………………………………...hyvä, kestää hyvin me-ri- ja kaupunki-
ilman ”
Lainaus Fintexin sivuilta.
--- clip ----
Tällaiset oli lupaukset ennen maalausta Fintexiltä 2002 - 2005
Nykyään he vaativat pohjustusta yms.. Maalausohjetta on muutettu
radikaalisti 2005 jälkeen.
Jos olet maalannut ennen sitä kyseisellä maalilla olet oikeutettu
korvauksiin, jos ongelmia ilmenee.
Fintex ei uskalla antaa mitään korjausohejetta uudelleen maalaukseen
tai korjaukseen vaan he kiistävät jyrkästi maalissa olevan mitään
vikaa.
Fintexin tavarantarkastaja kävi paikan päällä toteamassa että
maalipensselissä ei ole ollut saman verran maalia, joten maalipinta ei
ole tasainen (perkele se on liituuntunut pois) ja maalia ei ole saman
verran joka laudassa. Maalia ei ole myöskään Fintexin tarkoittamaa
oikeaa määrää :D Fintex kiistää heidän tavarantarkastajan tekemään
lausuntoon vedoten kaiken vastuunsa.
Koko tavarantarkastus oli pelkkä muodollisuus. Olin saanut etukäteen
muilta vastaavan ongelmien parissa olleilta, että tarkastaja varmaan
kirjoittaa raportiinsa että ilmasta on tullut likaa maalausaikana.
Kappas tarkasturaportissa luki, että laajoilta peltoalueilta on tullut
likaa, joten maali on homeessa. Uskomatonta tarinaa koko raportti.
Meillä tavarantarkastuksesta reklamaatio, katsotaan miten käy.
Fintexltä todella törkeää tuotevastuusta vetäytymistä.
Kannattaa valittaa, tämä on niin uskomatonta kuluttajan aliarviointia
maalitehtaan puolesta.
Ape
> �Kylm�puristetusta pellava�ljyst�, pellava�ljyvernissasta,
> v�rijauheista ja valopetroolista valmistettu maali
No onpahan hitsinmoinen sekoite. Muistuttaa v�h�n k�ytt�m��mme Uulan
pellava�ljymaalia mutta t�ss� on lis�s�rsselss�nin� viel�
valopetrooliakin hajua antamassa.
Mik�h�n suojausrooli sill� petroolilla tuossa cocktailissa oikein on?
Valopetroolin, vernissan vaiko pellava�ljyn sinne puusyihin oikein
pit�is t�m�n tuotteen teorian mukaan imeyty�, ja mahdollisesti hiukan
homekasvuakin torjua?
> �Hyv� peittokyky. Suojaa puupinnat kertamaalauksella ilman pohjustusta
> 30 � 40 vuodeksi.
> �Sis�lt�� homeen ja sienikasvuston est�v�� ainetta.
Menit samaaa halpaan kuin itsekin Uulan mainosta pikaiseen lukiessa.
Ett� kertasivelyll� sahalautainen pinta olisi n�ill� hyvin toimivilla
perinnemaaleilla peitett�viss� vuosikymmeneksi v�hint��nkin.
Mutta kun lukee ohjeita tarkemmin, niin noita homeenestoaineita on
ainakin Fintexin nykyohjeiden mukaan pakosti k�ytet�v� siell�kin:
http://www.fintex.fi/images/dokumentit/liuotinohenteiset_ulkomaalit/5117.pdf
"FINTEX Petroli�ljymaali 5117
K�ytt�ohjeet: Aiemmin maalaamattomat puupinnat ulkona suositellaan
k�sitelt�v�ksi Fintex homeenestoaineella 5080 ennen maalausta. "
> Fintex ei uskalla antaa mit��n korjausohejetta uudelleen maalaukseen
> tai korjaukseen
Aikamoisia koijareita taitavat olla. Jos tosiaan vetiv�t nokkansa
noinkin t�ysin tuppeen eik� en�� mit��n korjausohjettakaan ole saatavilla.
> Kappas tarkasturaportissa luki, ett� laajoilta peltoalueilta on tullut
> likaa, joten maali on homeessa. Uskomatonta tarinaa koko raportti.
> Meill� tavarantarkastuksesta reklamaatio, katsotaan miten k�y.
>
> Fintexlt� todella t�rke�� tuotevastuusta vet�ytymist�.
Tyypillinen pakoileva pikkufirma, voi olla pitk� raastupareissu edessa
ennenkuin tuohon mit��n p��t�ksi� syntyy.
Meid�n keisiss� ei olla oltu esim. Uulan suuntaan lainkaan yhteydess�.
Todettiin vaan ett� jaa t�� moska veti nyt sitten t�lleen mustaan
homepilkkuun n�� varjon puolen sein�pinnat.
Omaa tyhmyytt� kun uskoimme kaikenlaisiin nettivihjeiden ja
"perinnemaalien" ja pellava�ljyjen h�mp�tyksiin. Kantap��n kautta oppii.
> Kannattaa valittaa, t�m� on niin uskomatonta kuluttajan aliarviointia
> maalitehtaan puolesta.
Nuo ovat vaan hitsinmoisia henkisi� ja taloudellisia rasitteita
pienemm�tk��n lakitupak�ynnit. Ainakaan yksin ei taida kannattaa alkaa
riitauttamaan.
Mutta jos saat puolenkymment�, tai kenties enemm�nkin, samanlaisen
maalausj�ljen omistajia mukaan, niin silloin voisi jo olla enemm�n
kustannusten jakajia ja k�r�jill� istujia ja lausuntojen hakijoita jne.,
niin voisi jo alkaa kannattamaankin.
APE
JTM
> Mik�h�n suojausrooli sill� petroolilla tuossa cocktailissa oikein on?
> Valopetroolin, vernissan vaiko pellava�ljyn sinne puusyihin oikein
> pit�is t�m�n tuotteen teorian mukaan imeyty�, ja mahdollisesti hiukan
> homekasvuakin torjua?
>
Valopetrooli parantaa maalin tarttuvuutta ja sen ansiosta maali tarttuu
jopa lateksin (muovin) p��lle. Lis�ksi petroolin ansiosta maalipinnasta
tulee huokoisempi, jonka seurauksena se hengitt�� paremmin.
Suosittelen hakemaan kirjastosta Panu Kailan kirjan "Kev�t toi
maalarin". Siin� on selostettu perinnemaalien ominaisuudet.
Lainaus kirjasta: "Petroolimaaleja on kahta tyyppi�: toisessa on paljon
petroolia mutta vain v�h�n vernissaa; voidaan sanoa, ett� petroolimaalia
on vahvistettu vernissalla. toisessa tyypiss� taas vernissaa on noin
puolet tai enemm�nkin, eli �ljymaalia on jatkettu petrolilla."
Kirjassa my�s mainitaan, ett� jotkut ovat k�ytt�neet petroolin sijasta
palo�ljy�, joka on helpommin sivelt�v��, mutta on ominaisuuksiltaan
paljon huonompi.
Lis�ksi kannattaa huomioida pigmentin vaikutus homehtumiseen. (Vaaleat
s�vyt homehtuvat pahemmin.) Aiemmin �ljymaaleissa k�ytettiin
lyijyvalkoista valkoisena pigmenttin�, mutta se on ilmeisesti nyky��n
kielletty ja tilalle on tullut titaanivalkoinen, joka homehtuu.
Lyijyvalkoisen lyijy suojaa puuta homehtumiselta.
�ljymaaleilla maalatessa puun pit�� olla t�ysin kuivaa. Siksi
maalausajankohdalla on suuri merkitys. Maalaus pit�isikin teht�
kev�t-kes�ll�. Kova auringonpaiste ei ole my�sk��n hyv�ksi. Ja maalia
t�ytyy olla riitt�v� paksu kerros, jotta se toimisi. Tarvittaessa on
maalattava kaksi kertaa.
Jos joku haluaa n�hd�, mink� n�k�inen on lateksilla maalattu ilmaraoton
ulkosein�, voi tulla t�nne katsomaan. Lahovaurioita ei onneksi ole,
mutta maali hilseilee tosi pahasti irti etel�n ja l�nnen puoleiselta
sein�lt�. Talon edellinen omistaja on joskus tyhmyyksiss��n vaihtanut
alkuper�isen �ljymaalin lateksiksi...
JTM
Melkoinen sepustus sinulta, mutta lyhyt vastaus: Hyvin yleinen ongelma
perinnemaalien kanssa on, ett� niit� ei osata vet�� tarpeeksi paksuksi
kerrokseksi. Eli todenn�k�isesti se tavarantarkastaja on oikeassa.
Jos se lika on maalin pinnassa, niin on todenn�k�ist�, ett� pinta on
homeessa nimenomaan ulkoisen lian vuoksi.
Mit� tulee siihen nykyiseen suosituseen homeenestoaineen k�yt�st�;
nykyinen valkoinen pigmentti homehtuu eritt�in herk�sti verrattuna
vanhaan lyijyvalkoiseen. On mahdollista, ett� ongelman aiheuttaja on
maalitehtaan k�ytt�m�t v�riaineet...
JTM
> Lis�ksi kannattaa huomioida pigmentin vaikutus homehtumiseen. (Vaaleat
> s�vyt homehtuvat pahemmin.) Aiemmin �ljymaaleissa k�ytettiin
> lyijyvalkoista valkoisena pigmenttin�, mutta se on ilmeisesti nyky��n
> kielletty ja tilalle on tullut titaanivalkoinen, joka homehtuu.
> Lyijyvalkoisen lyijy suojaa puuta homehtumiselta.
>
"Vuosisatoja, jopa vuosituhansia on lyijyvalkoinen ollut kaikkein
yleisimmin k�ytettyj� v�riaineita. Sen kyky suojella lahoutumiselta,
ruosteelta ja rappeutumiselta on tehnyt sen verrattomaksi kaikkeen
ulkomaalaukseen. Jo vanhat egyptil�iset valmistivat ja k�yttiv�t t�t�
v�riainetta. Faaraoiden pyramiideista on l�ydetty useita
lyijyvalkoisella siveltyj� esineit�. Valmistustaito levisi sielt�
v�hitellen muiden v�limerenkansojen keskuuteen ja muinaiskreikkalainen
kirjallisuus kuvailee monissa kohdin t�t� suosittua v�ri�. Kemiallisten
ilmi�itten ja kokoomusten puutteellinen tuntemus j�tti kuitenkin n�m�
menetelm�t hyvin alkeellisiksi."
http://coloriasto.blogspot.com/2007/11/miten-lyijyvalkoinen-syntyy.html
JTM
> Suosittelen hakemaan kirjastosta Panu Kailan kirjan "Kev�t toi
> maalarin". Siin� on selostettu perinnemaalien ominaisuudet.
"Kes�ll� t�it� teki maalari" k�sittelee nykyp�iv�n maalausta, eli
saattaisi olla viel� parempi vaihtoehto...
JTM
> Lis�ksi kannattaa huomioida pigmentin vaikutus homehtumiseen. (Vaaleat
> s�vyt homehtuvat pahemmin.) Aiemmin �ljymaaleissa k�ytettiin
> lyijyvalkoista valkoisena pigmenttin�, mutta se on ilmeisesti nyky��n
> kielletty ja tilalle on tullut titaanivalkoinen, joka homehtuu.
> Lyijyvalkoisen lyijy suojaa puuta homehtumiselta.
T�st� linkist� l�ytyy ohjelma, jossa Panu Kaila kertoo saman asian:
http://areena.yle.fi/video/469208
Noin 25 minuuttia ohjelman alusta....
Ape
>
> "Jo vanhat egyptil�iset valmistivat ja k�yttiv�t t�t�
> v�riainetta. Faaraoiden pyramiideista on l�ydetty useita
> lyijyvalkoisella siveltyj� esineit�. "
Mit�s t�llaiset faaraoiden pyramidimuistelot en�� ket��n auttaa?
Sama kuin tunnelmoisi sill� ett� kunpa saisi viel� jostain pari purkkia
sit� vanhaa aitoa DDT:t�, sill� l�hti �t�k�t puutarhasta koko kes�ksi.
Faaraon pigmentoit, DDT:t ja tulessa palamattomat asbestit on
kiellettyj� aineksia, ei niiden vanhojen muisteloista juuri
nykyrakentaja kostu.
APE
Ape
>
> T�st� linkist� l�ytyy ohjelma, jossa Panu Kaila kertoo saman asian:
Olisit vaan lyhennelm�n� sanonut ett� mit� maalia ja mill�
petroolisuhteella tms. ohennettuna Kaila t�ll� hetkell� suosittelee
uuteen sahalautasein��n.
Mill��n en nyt syksynloppua vasten kiinnostu alkaa kelaamaan 25 minuutin
kohdalle saakka ko. Kailan puutalovideota.
APE
Ape
>
> Jos se lika on maalin pinnassa, niin on todenn�k�ist�, ett� pinta on
Siis mist� liasta tuossa on kyse??
Kukaan tuskin alkaa maalata taloaan niin ett� juuri l�himm�n peltoaukean
suunnalta puhaltaa navakka p�lyj� kantava tuuli talon sein��n.
Normaalina kev�t/kes�p�iv�n� ilmassa mahdollisesti olevalle siitep�lylle
tai n�kym�tt�m�lle tomulle tms. taas kukaan ei mahda mit��n.
Mist� se lika siis on siihen petroolimaalin pinnalle tullut? Eik� se
maalipinta kest� my�hemmink��n ilmasta, vaikka viereiselt� soratielt�
nousevaa p�ly�, vaan sein� alkaa heti homehtua.
> On mahdollista, ett� ongelman aiheuttaja on
> maalitehtaan k�ytt�m�t v�riaineet...
No seh�n t�ss� vaikuttaa aivan ilmiselv�lt� ett� maalin valmistanut
maalitehdas on joko k�ytt�nyt v��ria ainesosia tai tuotteen
keittovaiheessa tai sekoituksessa tms. on tapahtunut jokin virhe.
Maalatun ja hilseilev�n talon omistajaa ei juuri j�lkik�teen l�mmit� se
tieto, ett� sill� faaraoiden v�riaineella olisi ehk�s sitten kuitenkin
tullut parempi lopputulos.
APE
Ape
>
> Maalaus pit�isikin teht� kev�t-kes�ll�.
No millos sit� talon ulkomaalausta k�yt�nn�ss� edes voi muulloin
tehd�k��n, syys-talvellako?
> Ja maalia t�ytyy olla riitt�v� paksu kerros, jotta se toimisi.
Esimerkiksi juuri tuolla http://www.fintex.fi sivulle ei kyll� ole
mit��n sen suuntaista ohjeistusta ett� petroolimaalin maalikerros
pit�isi pyrki� tekem��n *mahdollisimman paksuksi*.
T�llaisella kaneetille kerrotaan petroolimaalaajille lis�ohjetta:
"Katso tarkemmat maalausohjeet www-sivuiltamme
tai kysy asiakaspalvelustamme"
Noita kyseisi� tarkempia maalausohjeita ei vaan Fintexink��n sivustolta
l�ydy mst��n.
> Tarvittaessa on maalattava kaksi kertaa.
Siell� nimenomaan mainostetaan ett� "Suojaa puupinnat
kertamaalauksella". Mit� se "tarvittaessa" toiseen kertaan
lis�maalaaminen mielest�si t�ss� kohtaa oikein tarkoittaa, milloin
pit�isi maalata toiseen kertaan?
> Jos joku haluaa n�hd�, mink� n�k�inen on lateksilla maalattu ilmaraoton
> ulkosein�, voi tulla t�nne katsomaan.
Miksi tuollaisia pit�isi l�hte� jonnekin matkojen taakse katsomaan, ei
se nyt kovin suuri ihme ole? Jokainen vanhoja rakennuksia ja
pintamaalauksia tarkistellut on ehtinyt n�hd� kuinka �ljy- ja
lateksimaalit l�htev�t isoina laattoina sein�st�.
Varsinkin jos ilmarakoa ei ole puuverhouksen alla, vaan asunnon
sis�puolelta tuleva h�yry j�� jumiin ulkosein�n lateksirajapintaan
muhimaan. Kyll� irti l�htee maalit m�rkiv�st� puusta, komeina ketaleina.
APE
P. K�rh�
"JTM" <jukka...@surffi.fi> wrote in message
news:4adc2c03$0$26341$9b53...@news.fv.fi...
> Mit� tulee siihen nykyiseen suosituseen homeenestoaineen k�yt�st�;
> nykyinen valkoinen pigmentti homehtuu eritt�in herk�sti verrattuna vanhaan
> lyijyvalkoiseen. On mahdollista, ett� ongelman aiheuttaja on maalitehtaan
Veikkaan syyksi t�t� samaa. Luultavasti siihen petrooli�ljymaalin
erinomaisuuteen aikoinaan oli yhten� syyn� juurikin lyijyvalkoinen, joka
toimi homeen ja mikrobien estoaineena. Toinen syy nykymaalin homehtumiselle
voi olla heikkolaatuinen pellava�ljy. Alkuper�inen petrooli�ljymaali tehtiin
vernissaan, joka on keitetty. Kylm�puristettu �ljy on halvempaa mutta
homehtuu.
No joo, eip�h�n mua en�� harmita kauheesti se, ett� maalasin lateksilla. Ei
meill� oikeestaan oo paljonkaan vikaa. Kaiteita jouduin kes�ll� vaihtelemaan
ja korjailemaan, kun olivat m�tineet. Nyt koitin j�tt�� kuivumisreiki� ja
rakoja. Suuret sein�pinnat ovat kuitenkin todella siistit, mik� lienee
t�rkeint�. Nurkka- ja pielilaudatkin on oikeestaan ihan siistit.
Pet�
JTM
> toimi homeen ja mikrobien estoaineena. Toinen syy nykymaalin homehtumiselle
> voi olla heikkolaatuinen pellava�ljy. Alkuper�inen petrooli�ljymaali tehtiin
> vernissaan, joka on keitetty. Kylm�puristettu �ljy on halvempaa mutta
> homehtuu.
Jep. T�m� tuli kanssa mulle mieleen. Maalitehtaat pyrkiv�t s��st�m��n
kaikissa kustannuksissa. Varsinkin nuo pienet...
JTM
> Olisit vaan lyhennelm�n� sanonut ett� mit� maalia ja mill�
> petroolisuhteella tms. ohennettuna Kaila t�ll� hetkell� suosittelee
> uuteen sahalautasein��n.
>
> Mill��n en nyt syksynloppua vasten kiinnostu alkaa kelaamaan 25 minuutin
> kohdalle saakka ko. Kailan puutalovideota.
Ei sit� tartte mihink��n kelata, kun viet vaan hiiren osoittimen videon
p��lle ja siirr�t sit� vipua. Et vaan osaa...
JTM
> Miksi tuollaisia pit�isi l�hte� jonnekin matkojen taakse katsomaan, ei
> se nyt kovin suuri ihme ole? Jokainen vanhoja rakennuksia ja
> pintamaalauksia tarkistellut on ehtinyt n�hd� kuinka �ljy- ja
> lateksimaalit l�htev�t isoina laattoina sein�st�.
>
> Varsinkin jos ilmarakoa ei ole puuverhouksen alla, vaan asunnon
> sis�puolelta tuleva h�yry j�� jumiin ulkosein�n lateksirajapintaan
> muhimaan. Kyll� irti l�htee maalit m�rkiv�st� puusta, komeina ketaleina.
No onneks t�ss� talossa ei tule h�yry� sis�lt�, vaikka ilmarakoa ei
olekaan. Eli se puu on tervett� sen irtoavan lateksin alla. Kosteus on
v�litt��sti sen lateksin alla ja kun maalin ottaa pois, pinta kuivuu
normaaliksi lautapinnaksi...
Huomaa, ett� et halua ymm�rt�� koko asiaa. Turha siis jankata kanssasi
enemp��...
JTM
>> http://areena.yle.fi/video/469208
>>
>> Noin 25 minuuttia ohjelman alusta....
>
> Olisit vaan lyhennelm�n� sanonut ett� mit� maalia ja mill�
> petroolisuhteella tms. ohennettuna Kaila t�ll� hetkell� suosittelee
> uuteen sahalautasein��n.
Eli sinulle pit�isi kaikki tarjoilla valmiina ja itse et halua ottaa
asioista selv��. Sittenp� on ehk� turha ruikuttaa t��ll�, ett� m�kki
homehtuu...
JTM
> Veikkaan syyksi t�t� samaa. Luultavasti siihen petrooli�ljymaalin
> erinomaisuuteen aikoinaan oli yhten� syyn� juurikin lyijyvalkoinen, joka
> toimi homeen ja mikrobien estoaineena. Toinen syy nykymaalin homehtumiselle
> voi olla heikkolaatuinen pellava�ljy. Alkuper�inen petrooli�ljymaali tehtiin
> vernissaan, joka on keitetty. Kylm�puristettu �ljy on halvempaa mutta
> homehtuu.
>
Kaila sanoo kirjassaan "kes�ll� t�it� teki maalari" (k�vin ostamassa),
ett� "Olennaisempaa kuin tietyn pigmentin mukana olo on itse maali-�ljyn
eli vernissan laatu. Uskallan nimitt�� perinteiseksi �ljymaaliksi
sellaista, jonka sideaine on puhdasta vernissaa. T�m� vernissa on
valmistettu puristetusta pellava�ljyst�, ei uutetusta."
Talotohtori-kirjasta lainattua: "Koska lyijyvalkoista ei en�� k�ytet�
pyrkii �ljymaali homehtumaan kosteilla ja varjoisilla seinill�. Home
n�kyy mustina pilkkuina. Tuoreen maalin voimakas homehtuminen talttuu
vuosien mittaan �ljyn vanhentuessa ja menett�ess� makuaan. Hometta
voidaan torjua lis��m�ll� maaliin formaliinia tai natriumbentsoaattia.
Pigmentill� on ratkaiseva vaikutus. Keltainen talo homehtuu herkimmin
(okra on juustoissa k�ytetty pigmentti), valkoinen joskus
(titaanioksidia on hammastahnoissa), mutta sininen tai vihre� talo ei
homehdu koskaan."
Luojan kiitos t�m� talo on ja maalataan uudelleen vihre�ksi...
> No joo, eip�h�n mua en�� harmita kauheesti se, ett� maalasin lateksilla. Ei
> meill� oikeestaan oo paljonkaan vikaa. Kaiteita jouduin kes�ll� vaihtelemaan
> ja korjailemaan, kun olivat m�tineet. Nyt koitin j�tt�� kuivumisreiki� ja
> rakoja. Suuret sein�pinnat ovat kuitenkin todella siistit, mik� lienee
> t�rkeint�. Nurkka- ja pielilaudatkin on oikeestaan ihan siistit.
>
> Pet�
Lateksi on hyv� vaihtoehto silloin, kun se maalattava puu kuivuu jotakin
kautta. T�ss� talossa lateksia ei pid� miss��n nimess� k�ytt�� ilmaraon
puuttumisen vuoksi. Lateksi on my�s petollinen, koska puu voi olla sen
alla laho, vaikka se ei n�ykk��n p��llep�in, ennenkuin on liian my�h�ist�.
JTM
>
> Melkoinen sepustus sinulta, mutta lyhyt vastaus: Hyvin yleinen ongelma
> perinnemaalien kanssa on, ett� niit� ei osata vet�� tarpeeksi paksuksi
> kerrokseksi. Eli todenn�k�isesti se tavarantarkastaja on oikeassa.
Sen verran oli ajatusvirhett� tuossa kirjoituksessani, ett� perinteinen
�ljymaali pit�� vet�� ohuena kerroksena. Sen sijaan Uulan petroolimaalin
ohjeessa sanotaan, ett� pinta maalataan "runsaalla
Uula-Petrooli�ljymaalilla kertaalleen".
Ape
>
> OIKEA �ljymaali hengitt��. Siksi sit� k�ytet��n vanhoissa taloissa.
Taas p��st��n vaihteeksi t�h�n talojen "hengitt�mis" -juttuun k�siksi.
Kerropa alkajaisiksi ett� mit� se talon tai sein�n hengitt�minen sinun
selityksiss�si tai sanavarastossasi tarkalleen tarkoittaa?
Kulkeeko sein�n l�pi vaikkapa ilmaa sis��n ja ulos? Vai mit� se
hengitt�minen sinun mielest�si t�ss� yhteydess� tarkoittaa?
>JTM wrote:
> > Jos joku haluaa n�hd�, mink� n�k�inen on lateksilla maalattu
> > ilmaraoton ulkosein�, voi tulla t�nne katsomaan. Lahovaurioita
> > ei onneksi ole, mutta maali hilseilee tosi pahasti irti
> > etel�n ja l�nnen puoleiselta sein�lt�.
>JTM wrote:
> No onneks t�ss� talossa ei tule h�yry� sis�lt�, vaikka ilmarakoa ei
> olekaan.
Edell� sanot ett� sein�si maali hilseilee tosi pahasti. Mutta kuitenkin
v�it�t ett� talosi sis�puolelta ei p��se ulosp�in h�yry�.
Mit� sein�ss�si siis on mielest�si tapahtunut, miksi lateksimaalisi
irtoaa? Mik� asia tai tapahtuma irroittelee sit� ulkosein�si vanhaa maalia?
> Huomaa, ett� et halua ymm�rt�� koko asiaa. Turha siis jankata kanssasi
> enemp��...
No kyll� min� haluan ymm�rt��, mutta en t�ss� tapauksessa ymm�rr�.
Ett� mik� sit� sinun ulkomaaliasi tuossa oikein irroittelee. Kerro.
APE
P. K�rh�
> Lateksi on hyv� vaihtoehto silloin, kun se maalattava puu kuivuu jotakin
> kautta. T�ss� talossa lateksia ei pid� miss��n nimess� k�ytt�� ilmaraon
> puuttumisen vuoksi. Lateksi on my�s petollinen, koska puu voi olla sen
> alla laho, vaikka se ei n�ykk��n p��llep�in, ennenkuin on liian my�h�ist�.
No n�inh�n se on. Tuota kuivumisjuttua ei vaan kai yleens� ihan kokonaan
tajua. Itsell�ni ainakin ajatus meni aikoinaan mets��n. Mulle sanottiin ett�
julkisivuverhouksen, jossa on tuuletusrako, voi maalata lateksilla. N�in
sitten teinkin, eik� siin� mit��n, hyvin toimii. Mutta laiskuuttani sitten
maalasin kaiken muunkin lateksilla. Sateeseen j��vi� kaiteita ei olisi
pit�nyt. My�sk��n parvekkeen kantavia tolppia ei olisi ehk� pit�nyt. Ne mua
hirvitt�� viel�kin, ett� mit� siell� maalin alla on.
Oliskohan paras kombinaatio ehk� maalata sein�t lateksilla, mutta
nurkkalaudat, kaiteet ja tolpat petrooli�ljymaalilla? Jos isot sein�pinnat
homehtuu, niin se on katastroofi, ja toisaalta siell� lateksi toimii kun on
tuuletusrako. Nurkkalaudat, kaiteet ja tolpat taas on helppo maalata
uudestaan, mutta lateksilla ne eiv�t p��se kuivumaan.
Pet�
Ape
>
>
>> Melkoinen sepustus sinulta, mutta lyhyt vastaus: Hyvin yleinen ongelma
>> kerrokseksi. Eli todenn�k�isesti se tavarantarkastaja on oikeassa.
>
> Sen verran oli ajatusvirhett� tuossa kirjoituksessani, ett� perinteinen
> �ljymaali pit�� vet�� ohuena kerroksena.
Siis ne perinnepetroolimaalit, keidenk� valmistajien tuotteet
sellaisiksi kelpuutat?
Fintex v�itt�� olevansa juuri sit� "perinteist�" �ljymaalia.
"Fintex. Perinteinen kertapeitt�v�, pellava�ljyvernissa, v�rijauheista
ja valopetrolista valmistettu perinnemaali. Ei tarvitse ohentaa."
http://www.fintex.fi/images/dokumentit/liuotinohenteiset_ulkomaalit/5117.pdf
Ett� ohuena kerroksena pit�isi vert��, ainakaan Fintex puhu sellaisesta
mit��n. Paremminkin kehoittaa ohentamattomana vet�m��n.
My�s Uula v�itt�� tavaransa olevan juuri sit� kaikkein perinteisint�
petroolipohjaista vernissa�ljymaalia.
http://www.uula.fi/pdf/A12_petroolioljymaali_tuoteseloste_ja_kasittelyohje.pdf
"Maalaa hyvin kuivunut pinta runsaalla Uula-Petrooli�ljymaalilla
kertaalleen."
Keiden valmistajien perinnepetroolimaalit pit�� mielest�si vet�� ohuena?
Olisiko linkki� tuollaiseen ohjeeseen?
Tai mit� Talotohtori Kaila mahtaa sanoa asiasta, ohuena vai paksuna?
APE
Ape
> My�sk��n parvekkeen kantavia tolppia ei olisi ehk� pit�nyt.
> Ne mua hirvitt�� viel�kin, ett� mit� siell� maalin alla on.
Niin siis ovatko n�m� tolpat vesisateessa vai eiv�t? Jos ovat katoksen
alla niin huolesi on kyll� aivan turha, ei sielt� lateksimaalin alta
silloin mit��n kummaa tule l�ytym��n.
Ei sahatavarakuivana myydyst� puutolpasta ulosp�in mit��n kosteutta en��
tule. Joten ei sinne maalikerroksen alle mit��n home/kosteus
vaurioitakaan p��se syntym��n. Jos tolpan lateksi pysyy silm�lle
hyv�nn�k�ise�, niin on aivan turhaa alkaa kaapimaan lateksia tolpan
pinnasta pois.
> Nurkkalaudat, kaiteet ja tolpat taas on helppo maalata
> uudestaan, mutta lateksilla ne eiv�t p��se kuivumaan.
No jos se sadevesi ylip��t��n p��see tolppiin tai nurkkalautoihin vaikka
maalin raoista sis��n, niin kyll� se kosteus p��see silloin samaa
reitti� uloskin. Kyseess� on normaalia puun kuivumista ja kastumista,
sellaista puu kest�� t�ysin maalaamattomanakin vaikak latojen seiniss�
vuosikymmeni�. Kunhan tolpan alap��t� ei ole upotettu esim. maaper��n.
Kyll�stysaineethan ne puun yl�pinnalla seisovaa vett� ulkon�k�mieless�
maaleja paremmin vuosien saatossa kest�v�t.
APE
JTM
> JTM wrote:
>>
>> OIKEA �ljymaali hengitt��. Siksi sit� k�ytet��n vanhoissa taloissa.
>
> Taas p��st��n vaihteeksi t�h�n talojen "hengitt�mis" -juttuun k�siksi.
>
> Kerropa alkajaisiksi ett� mit� se talon tai sein�n hengitt�minen sinun
> selityksiss�si tai sanavarastossasi tarkalleen tarkoittaa?
�ljymaali p��st�� pinnan alla olevan kosteuden haihtumaan. T�m� ei
kuitenkaan tapahdu heti maalauksen j�lkeen, vaan muutaman vuoden
maalauksen j�lkeen.
"Hengitt�v�" = hydrofiilinen
>
> Edell� sanot ett� sein�si maali hilseilee tosi pahasti. Mutta kuitenkin
> v�it�t ett� talosi sis�puolelta ei p��se ulosp�in h�yry�.
>
> Mit� sein�ss�si siis on mielest�si tapahtunut, miksi lateksimaalisi
> irtoaa? Mik� asia tai tapahtuma irroittelee sit� ulkosein�si vanhaa maalia?
Halkeillut lateksimaali vet�� raoista kosteutta sis��ns�. Osittain sit�
kosteutta tulee my�s tietenkin sein�n l�pi, mik� on normaalia.
Kuitenkaan sit� kosteutta ei ole niin paljon, ett� lauta olisi pinnan
alla lahonnut. Pahiten maali hilseilee sateen piiskaamalla sein�ll�.
R�yst�iden alapuolella maalipinta on ehj� ja maali tiukasti puussa
kiinni. Etel� ja l�nsisein�t, jotka ovat pahiten s��n armoilla, ovat
hilseilleet pahasti. Sen sijaan pohjois ja it�sein� ovat viel� hyv�ss�
kunnossa.
Tossa linkiss� on kuva maalinpalasta, jonka k�vin irrottamassa. (Se oli
k�yt�nn�ss� kokonaan irti.) Huomaat siin� varmaan pieni� halkeamia...
http://marttinen.net/temp/_MG_3350.jpg
Niiss� kohtaa, jossa maali on tukevasti kiinni, ei halkeamia ole.
T�m� talo on maalattu vajaat 20 vuotta sitten lateksilla. Jos talossa
olisi kosteusongelma, niin maali olisi hilseillyt irti huomattavasti
aiemmin.
JTM
> Oliskohan paras kombinaatio ehk� maalata sein�t lateksilla, mutta
> nurkkalaudat, kaiteet ja tolpat petrooli�ljymaalilla? Jos isot sein�pinnat
> homehtuu, niin se on katastroofi, ja toisaalta siell� lateksi toimii kun on
> tuuletusrako. Nurkkalaudat, kaiteet ja tolpat taas on helppo maalata
> uudestaan, mutta lateksilla ne eiv�t p��se kuivumaan.
>
T�m� vois olla sinun tapauksessa hyv� vaihtoehto. Tai ainakin min�
varmaan tekisin niin.
JTM
> No jos se sadevesi ylip��t��n p��see tolppiin tai nurkkalautoihin vaikka
> maalin raoista sis��n, niin kyll� se kosteus p��see silloin samaa
> reitti� uloskin.
No t�m� nyt on yleinen virhek�sitys. Vesi imeytyy kapilaarisesti maalin
halkeamista maalin alle, mutta ei se sielt� kapilaariseti tule takaisin
pihalle... Jotta se tulisi ulos haihtumalla, pit�isi raon olla
huomattavan iso.
JTM
"Jos ollaan tarkkoja, my�s lateksimaalaus menett�� vanhetessaan
hydrofobisuuttaan kun sideaine kuluu maalikalvon pinnalta rikki.
Reik�nen, mutta kastuva maali imee kapilaarisesti vett� l�vitseen
eritt�in tehokkaasti. Sade siirtyy syv�lle maalin alla olevaan lautaan
tai rappaukseen. Haihtumalla tapahtuva kuivuminen on huomattavasti
hitaampaa kuin kapilaarinen kastuminen. Maalin alla oleva materiaali j��
m�r�ksi ja ja lahoaa tai j��tyy rikki. Sama vaikutus on maalin
halkeamien kautta materiaaliin p��sev�ll� vedell�."
Kes�ll� t�it� teki maalari, sivu 190.
JTM
>> Sen verran oli ajatusvirhett� tuossa kirjoituksessani, ett�
>> perinteinen �ljymaali pit�� vet�� ohuena kerroksena.
>
> Siis ne perinnepetroolimaalit, keidenk� valmistajien tuotteet
> sellaisiksi kelpuutat?
Joule ja Uula n�ytt�isiv�t olevan perinteisell� tavalla kunnon
vernissaan tehtyj� maaleja.
>
> Fintex v�itt�� olevansa juuri sit� "perinteist�" �ljymaalia.
> "Fintex. Perinteinen kertapeitt�v�, pellava�ljyvernissa, v�rijauheista
> ja valopetrolista valmistettu perinnemaali. Ei tarvitse ohentaa."
> http://www.fintex.fi/images/dokumentit/liuotinohenteiset_ulkomaalit/5117.pdf
>
FIntex ei taida kertoa, millaista vernissaa maalissaan k�ytt��.
Rakennusmaailma lehdess� olleeseen testiin valittiin "sellaiset maalit,
joiden sideaineena on joko pellava�ljy� tai muuta luonnon�ljy� tai
niist� perinteisell� menetelm�ll� jalostettua vernissaa."
Fintexi� ei jostakin syyst� testiss� ollut...
> Ett� ohuena kerroksena pit�isi vert��, ainakaan Fintex puhu sellaisesta
> mit��n. Paremminkin kehoittaa ohentamattomana vet�m��n.
Kailan mukaan perinne�ljymaaleja ei saa maalata liian paksuna
kerroksena. Kaila ei kuitenkaan tarkoittane petroolimaaleja, jotka
valmistajien ohjeiden mukaan maalataan "runsaalla" maalilla.
>
> My�s Uula v�itt�� tavaransa olevan juuri sit� kaikkein perinteisint�
> petroolipohjaista vernissa�ljymaalia.
> http://www.uula.fi/pdf/A12_petroolioljymaali_tuoteseloste_ja_kasittelyohje.pdf
>
> "Maalaa hyvin kuivunut pinta runsaalla Uula-Petrooli�ljymaalilla
> kertaalleen."
>
> Keiden valmistajien perinnepetroolimaalit pit�� mielest�si vet�� ohuena?
> Olisiko linkki� tuollaiseen ohjeeseen?
>
Ei kenenk��n. Puhuin perinteisest� �ljymaalista. En
petrooli�ljymaalista. Eli �ljymaalit ohuena ja petrooli�ljymaalit
valmistajan ohjeen mukaan. Petroolin m��r�ll� ja maalin "sakeudella" on
suuri merkitys maalattavuuteen ja maalin k�ytt�ytymiseen kuivuessaan.
Siksi kannattaa varmaankin noudattaa valmistajan ohjetta?
> Tai mit� Talotohtori Kaila mahtaa sanoa asiasta, ohuena vai paksuna?
> APE
--
http://www.marttinen.net -Valokuvia
JTM
>
>> Ett� ohuena kerroksena pit�isi vert��, ainakaan Fintex puhu
>> sellaisesta mit��n. Paremminkin kehoittaa ohentamattomana vet�m��n.
>
> Kailan mukaan perinne�ljymaaleja ei saa maalata liian paksuna
> kerroksena. Kaila ei kuitenkaan tarkoittane petroolimaaleja, jotka
> valmistajien ohjeiden mukaan maalataan "runsaalla" maalilla.
>
Uulan ohjeiden mukaan litra petrooli�ljymaalia riitt�� 7 neli�lle
sile�ll� pinnalla ja litra pellava�ljymaalia 10-15 neli�lle. Eli
petroolimaalia vedet��n jopa kaksi kertaa paksumpi kerros, kuin
pellava�ljymaalia.
http://www.uula.fi/pdf/A12_petroolioljymaali_tuoteseloste_ja_kasittelyohje.pdf
http://www.uula.fi/suomeksi/tuoteselosteet/A1_PELLAVAOLJYMAALI.htm
Fintexin petroolimaalia vedell��n n�k�j��n sama m��r�, kuin uulan
vastaavaa.
isto
> Jos joku haluaa n�hd�, mink� n�k�inen on lateksilla maalattu ilmaraoton
> ulkosein�, voi tulla t�nne katsomaan. Lahovaurioita ei onneksi ole,
> mutta maali hilseilee tosi pahasti irti etel�n ja l�nnen puoleiselta
> sein�lt�. Talon edellinen omistaja on joskus tyhmyyksiss��n vaihtanut
> alkuper�isen �ljymaalin lateksiksi...
Me vaihdoimme ulkovuorin samasta syyst�.
Tosin my�s hirtt� meni v�h�n vaihtoon.
Ape
>
> No t�m� nyt on yleinen virhek�sitys. Vesi imeytyy kapilaarisesti maalin
> halkeamista maalin alle, mutta ei se sielt� kapilaariseti tule takaisin
> pihalle... Jotta se tulisi ulos haihtumalla, pit�isi raon olla
> huomattavan iso.
No mink�s kokoisten reikien (eli reij�n halkaisija, mikrometri�) kautta
se �ljymaalin l�pi "hengitt�m�ll�" kulkeva vesi sitten oikein kulkee?
Onko se �ljymaalin sis�ll� tapahtuva siirtyminen tyypilt��n
kapillaarista vaiko h�yryn paineesta johtuvaa siirtymist�?
Siell�h�n pit�isi �ljymaalikerroksessa silloin olla suhteessa selv�sti
suurempia reiki� kuin kapillaariset lateksimaalin halkeaman raot ovat.
�ljymaalikalvon omien henkitysreikien kautta kosteus kulkee vaivatta??
Mutta kapillaarisesta maalissa olevasta raosta se ei en�� p��sek��n
ulos mill��n vai?
Ent� eik� se kosteus p��se samojen �ljymaalin hengitysaukkojen l�pi
molempiin suuntiin? Kapillaarisesti �ljykalvon l�pi sek� sis��np�in puun
pinnalle ett� my�s ulosp�in?
APE
Ape
>
> �ljymaali p��st�� pinnan alla olevan kosteuden haihtumaan. T�m� ei
> kuitenkaan tapahdu heti maalauksen j�lkeen, vaan muutaman vuoden
> maalauksen j�lkeen.
Siis tarkoitatko kauppalaatuisessa sahatavarassa olevan kosteuden
poistumista vai? Eih�n noin pienen kosteusm��r�n poistuminen oikeasti
kiinnosta ket��n.
Vai osaatko jollakin viitteell� osoittaa ett� joku muukin asiantuntija
sanoo ett� tuon sahalautakosteuden poistuminen laudasta on jolalkin
lailla kriittist� vai?
Yleens�h�n sanotaan vain ett� ulkovuorauksen pit�� olla kuivasta
kauppalaatuisesta sahatavarasta tehty�. Ja maalaus suoritetaan kuivalla
kelill�. Ei sen kummempaa.
Oikeasti se merkitt�v� sis�puolinen kosteus tulee kyll� asuintiloista
sein�n l�pi.
Uusissa villaeristetyiss� taloissa pyrit��n sein�n sis�puolella olevalla
umpitiiviill� h�yrynsulkumuoilla est�m��n kosteuden p��sy villoihin. Jos
h�yrynsulku vuotaa, voi villat alkaa homehtua.
Vanha rintamamiestalo purueristeill�, asukkaiden hikoilukosteus kulkee
helposti sein�n l�pi ja pyrkii ulkoilmaan. Tai noita upouusia
selluvillaeristeit� tai puuvillaeristeit�, joissa ei yritet�k��n est��
kosteutta kulkemasta sein�n l�pi.
Juuri tuo vesih�yryn l�pikulkeminen seinien l�pi, se on sit� "talon
hengitt�mist�". Ja nimenomaan t�st� hengitt�misest�, eli vesih�yryn
esteett�m�st� kulkemisesta sein�n l�pi, t�st� ne hyv�n asumisen
asiantuntijat kailottavat.
Jos ulkosein�ss� esteen� onkin tiivis lateksikerros, niin
rintsikkatalosta sis�lt� tulevan kosteuden eteneminen tyss�� siihen, ja
silloin alkaa synty� kosteuspes�� maalin alle.
Juuri noiden takiahan ulkovuorauksen alle pit�isi j�tt�� se
pystysuuntainen ilmarako, ett� sis�puolinen kosteus p��see sen kautta
ulkovaipan alla poistumaan. Eik� mene lateksi- tai �ljymaaleja
irroittelevaksi kosteusvaivoiksi.
> Halkeillut lateksimaali vet�� raoista kosteutta sis��ns�.
Mit� kosteutta tuo on? Kapillaarisuushan ei juurikaan ved� kosteasta
ilmasta vett� sis��ns�, vaan pisaramuotoista kosteutta tarvitaan
pinnalle. Eik� talossasi ole r�yst�it�, sein�t ovat m�rkin� ja sadevesi
piiskaa suoraan sein��n vai?
> Osittain sit� kosteutta tulee my�s tietenkin sein�n l�pi,
> mik� on normaalia.
Jaa, kun juuri edell� sanoit ett� talosi sis�puolelta EI TULE kosteutta:
>>JTM wrote:
>> "No onneks t�ss� talossa ei tule h�yry� sis�lt�,
>> vaikka ilmarakoa ei olekaan."
> Kuitenkaan sit� kosteutta ei ole niin paljon, ett� lauta olisi pinnan
> alla lahonnut.
No ei tietenk��n, jos puu p��see kuitenkin v�lill� kuivamaan eik� ole
litim�rk�n� jatkuvasti. T�llainenkin kastuva/kuivuva puusein� kest��
lahoamatta ja m�tim�tt� muutaman vuosikymmenen v�hint��n.
Enemm�n kyse on ulkon�k�vaivasta, kun maalit repssottavat talon
kyljiss�. Mutta ei se talo maalin kesimisest� huolimatta romahtamassa
silti viel� ole.
> Pahiten maali hilseilee sateen piiskaamalla sein�ll�.
Aika kapoiset r�yst��t on, jos t�m�n t�st� sade piiskaa jotakin sein��si
m�r�ksi. Yhteisvaikutuksena talon sis�lt� ja ulkoa tuleva kosteus saa
tuon sein�si k�rsim��n nopeimmin.
> R�yst�iden alapuolella maalipinta on ehj� ja maali tiukasti puussa
> kiinni.
Olisikohan se sit� l�mmitt�m�t�nt� yl�pohja/ullakkotilaa siin� kohdin?
Sielt� kylmist� tiloistahan ei tule lainkaan sis�puolista
kosteusrasitusta. Ja toisaalta ulkona r�yst��t est�v�t sadeveden
loiskumisen sein�n yl�osaan.
> Etel� ja l�nsisein�t, jotka ovat pahiten s��n armoilla, ovat
> hilseilleet pahasti. Sen sijaan pohjois ja it�sein� ovat viel� hyv�ss�
> kunnossa.
Aurinko kyll� sy� maalia p�iv�npuolelta ihan harrasteena. Veli aurinkoa
vastaan ei oikein auta muuta kuin sein�n uusintamaalaus 7..10 vuoden v�lein.
> T�m� talo on maalattu vajaat 20 vuotta sitten lateksilla. Jos talossa
> olisi kosteusongelma, niin maali olisi hilseillyt irti huomattavasti
> aiemmin.
No sinullahan ei pit�isi olla _mit��n_ valittaista jos samalla
lateksimaalauksella olet menn� porskuttanut jo 20 vuotta. Yleens�h�n
noita puutaloja kehoitetaan uusmaalaamaan 10 vuoden v�lein v�hint��n.
Ja siksi tiilipintainen talo onkin niin mukava:)
APE
JTM
Eik� olis helpompi, jos hakisit nuo kirjat vaikka sielt� kirjastosta? Ei
jaksais kopsata kaikkea teksti� niist� t�nne....
JTM
> No sinullahan ei pit�isi olla _mit��n_ valittaista jos samalla
> lateksimaalauksella olet menn� porskuttanut jo 20 vuotta. Yleens�h�n
> noita puutaloja kehoitetaan uusmaalaamaan 10 vuoden v�lein v�hint��n.
>
En edes jaksa lukea koko sepustustasi l�pi...
En min� valittaisikaan, jos t�m� olisi maalattu �ljymaalilla, kuten
alunperin on ollut. Lateksin alasraapimisessa on tolkuton ty�.
�ljymaalin p��lle voisi maalata pinnsn harjaamisen j�lkeen.
Muihin en jaksa nyt edes vastata. Pit�� kattoo kaksnelosta...
JTM
Lyhyesti: Lateksimaalin molekyylirakenne on sellainen, ett� se ei p��st�
kosteutta l�vitseen. �ljymaali taas vanhetessaan muuttuu vett�
l�p�isev�ksi.
Kannattaa huomata, ett� puu ei tarvitse mink��nlaista maalia suojakseen.
Talot maalataan vain siksi, ett� ne n�ytt�v�t paremmilta. Maailmassa on
paljon vanhoja terveit� puurakennuksia, joita ei ole k�sitelty
mitenk��n. Kotipaikallanikin on kymmeni� vuosia vanha lautalato, jota ei
ole koskaan pintak�sitelty. Lautapinta on edelleen ehj� ja terve. Pinta
on n�tin harmaantunut.
JTM
Jep. Aika harva ymm�rt�� koko asiaa, ennenkuin kokee sen k�yt�nn�ss�...
JTM
> Juuri tuo vesih�yryn l�pikulkeminen seinien l�pi, se on sit� "talon
> hengitt�mist�". Ja nimenomaan t�st� hengitt�misest�, eli vesih�yryn
> esteett�m�st� kulkemisesta sein�n l�pi, t�st� ne hyv�n asumisen
> asiantuntijat kailottavat.
>
Jep. On kaksi eri asiaa; maalipinnan "hengitt�minen" ja talon sein�n
"hengitt�minen". Talon sein�n hengitt�mist� ei pid� sotkea t�h�n
maaliasiaan muuten kuin siin� tapauksessa, ett� kyseess� on
tuuletusraoton ulkosein�. Tuuletusrako ulkosein��n on ratkaisu
nimenomaan t�h�n maaliongelmaan. Muuten sit� ei tarvittaisi. Ulkoraot
yleistyiv�t taloissa lateksimaalien suosion my�t�. Siin� tapauksessa,
ett� sit� kosteutta tulee sein�n l�pi ja ulkolaudan pinnalla on tiivis
muovikuori (lateksimaali), syntyy ongelma. Sen saman toteat itse tuossa
alla;
> Jos ulkosein�ss� esteen� onkin tiivis lateksikerros, niin
> rintsikkatalosta sis�lt� tulevan kosteuden eteneminen tyss�� siihen, ja
> silloin alkaa synty� kosteuspes�� maalin alle.
>
> Juuri noiden takiahan ulkovuorauksen alle pit�isi j�tt�� se
> pystysuuntainen ilmarako, ett� sis�puolinen kosteus p��see sen kautta
> ulkovaipan alla poistumaan. Eik� mene lateksi- tai �ljymaaleja
> irroittelevaksi kosteusvaivoiksi.
Erona t�ss� on se, ett� oikea �ljymaali p��st�� sen kosteuden haihtumaan
l�pi ja lateksi ei.
V�h�n huono analogia, mutta kuitenkin t�h�n ehk� sopiva; jos sen talon
pinnalla on muovikelmu (lateksi), niin kosteus ei haihdu, mutta jos
pinnalla on paperikalvo, niin kosteus haihtuu se paperin l�pi. Sama ero
on lateksilla ja �ljymaalilla. Ero johtuu maalipintojen
molekyylirakenteesta.
>
>> Halkeillut lateksimaali vet�� raoista kosteutta sis��ns�.
>
> Mit� kosteutta tuo on? Kapillaarisuushan ei juurikaan ved� kosteasta
> ilmasta vett� sis��ns�, vaan pisaramuotoista kosteutta tarvitaan
> pinnalle. Eik� talossasi ole r�yst�it�, sein�t ovat m�rkin� ja sadevesi
> piiskaa suoraan sein��n vai?
>
Se pisaramuotoinen kosteus on nimenomaan sit� tuulen roiskuttamaa
sadevett�. Se vesi valuu sein�� pitkin ja imeytyy lateksin halkeamista
kapilaarisesti lateksikalvon alle. Syksyn r�nt�sateilla l�nsi- ja
etel�sein� on usein valkoisen r�nt�kerroksen peitossa juuri niilt�
kohdilta, joissa hilseily� eniten esiintyy. It�sein�ll� eteisen katolta
puuttuvan r�yst�skourun takia sein�lle roiskunut vesi on aiheuttanut
sen, ett� juuri sill� kohtaa maali hilseilee. Muuten maalipinta on
kohtuullisen hyv�.
>> Osittain sit� kosteutta tulee my�s tietenkin sein�n l�pi,
> > mik� on normaalia.
>
> Jaa, kun juuri edell� sanoit ett� talosi sis�puolelta EI TULE kosteutta:
>
Tietenkin tulee, mutta ei sellaisia m��ri�, ett� se aiheuttaisi
ongelmia. Esimerkiksi pohjoissein�ll� maalipinta on edelleen tiukasti
kiinni.
>> Kuitenkaan sit� kosteutta ei ole niin paljon, ett� lauta olisi pinnan
>> alla lahonnut.
>
> No ei tietenk��n, jos puu p��see kuitenkin v�lill� kuivamaan eik� ole
> litim�rk�n� jatkuvasti. T�llainenkin kastuva/kuivuva puusein� kest��
> lahoamatta ja m�tim�tt� muutaman vuosikymmenen v�hint��n.
>
Puu lahoaa nimenomaan silloin, kun se kastuu ja v�lill� kuivuu
uudelleen. Jos kosteuden m��r� ei ole merkitt�v�, "lahoaminen" tapahtuu
aivan puun pintakerroksessa. -> Syntyy puuta suojaava harmaantunut
pinta. Sen sijaan jos sit� kosteutta kertyy riitt�v�sti maalipinnan
alle, seurauksena on lahovaurio.
Tiesitk� ett� veden alla (esimerkiksi j�rviss�) on satoja vuosia vanhoja
puita, jotka eiv�t ole lahonneet? Syyn� on se ett� ne eiv�t ole ilman
kanssa tekemisiss�. Samasta syyst� suohon upotettu ruumis s�ilyy vaikka
vuosituhansia...
> Enemm�n kyse on ulkon�k�vaivasta, kun maalit repssottavat talon
> kyljiss�. Mutta ei se talo maalin kesimisest� huolimatta romahtamassa
> silti viel� ole.
Ei todellakaan. Antaa hilseill� vaan. Helpompi raapata puhtaaksi...
>
>> Pahiten maali hilseilee sateen piiskaamalla sein�ll�.
Niinp�. Itsekin sen nyt sanot...
>
> Aika kapoiset r�yst��t on, jos t�m�n t�st� sade piiskaa jotakin sein��si
> m�r�ksi. Yhteisvaikutuksena talon sis�lt� ja ulkoa tuleva kosteus saa
> tuon sein�si k�rsim��n nopeimmin.
>
Eip� taida olla t�ss� maassa miss��n talossa sellaisia r�yst�it�, ett�
ne suojaisivat sateelta ja tuulelta. Ja rintamamiestaloissa on yleens�
aika kapeat r�yst��t.
Pahin ongelma on etel�sein�ll�, jossa se 30 cm leve� r�yst�s on 6 - 7
metrin korkeudella...
>> R�yst�iden alapuolella maalipinta on ehj� ja maali tiukasti puussa
>> kiinni.
>
> Olisikohan se sit� l�mmitt�m�t�nt� yl�pohja/ullakkotilaa siin� kohdin?
> Sielt� kylmist� tiloistahan ei tule lainkaan sis�puolista
> kosteusrasitusta. Ja toisaalta ulkona r�yst��t est�v�t sadeveden
> loiskumisen sein�n yl�osaan.
P��tyseinill� kyll�, mutta sivuseinill� ei. Se ei siis selit� sit�, ett�
l�nsisein� on k�rsinyt, mutta it�sein� ei.
>
>> Etel� ja l�nsisein�t, jotka ovat pahiten s��n armoilla, ovat
>> hilseilleet pahasti. Sen sijaan pohjois ja it�sein� ovat viel� hyv�ss�
>> kunnossa.
>
> Aurinko kyll� sy� maalia p�iv�npuolelta ihan harrasteena. Veli aurinkoa
> vastaan ei oikein auta muuta kuin sein�n uusintamaalaus 7..10 vuoden
> v�lein.
Lateksimaalin ongelma. "Peitt�v�" maalipinta menett�� ominaisuutensa ja
halkeilee maalaussuunnassa.
>
>> T�m� talo on maalattu vajaat 20 vuotta sitten lateksilla. Jos talossa
>> olisi kosteusongelma, niin maali olisi hilseillyt irti huomattavasti
>> aiemmin.
>
> No sinullahan ei pit�isi olla _mit��n_ valittaista jos samalla
> lateksimaalauksella olet menn� porskuttanut jo 20 vuotta. Yleens�h�n
> noita puutaloja kehoitetaan uusmaalaamaan 10 vuoden v�lein v�hint��n.
Kuten jo aiemmin totesin; ongelmana on lateksimaalin korjausmaalauksen
pohjat�iden hillit�n ty�m��r�. Jos rahaa olisi tarpeeksi, olisi helpompi
uusia koko ulkolaudoitus..
Ape
>
> Lateksin alasraapimisessa on tolkuton ty�.
> �ljymaalin p��lle voisi maalata pinnsn harjaamisen j�lkeen.
Eikun vetelet lateksin p��lle vaan. Just aikaisemmassa viestiss�sih�n
itse kerroit ett� petrooliosa varmentaa ett� �ljymaali tarttuu mihin vaan.
> JTM wrote:
>> Valopetrooli parantaa maalin tarttuvuutta ja sen ansiosta
>> maali tarttuu jopa lateksin (muovin) p��lle. Lis�ksi
>> petroolin ansiosta maalipinnasta tulee huokoisempi, jonka
>> seurauksena se hengitt�� paremmin.
> Muihin en jaksa nyt edes vastata. Pit�� kattoo kaksnelosta...
�l� hitsi vaan katso sit� moskaa.
Jos joitakin sarjaohjelmia EN KYKENE telkkarista katsomaan niin lista
alkaa n�in:
a) Lost
b) 24-sarja
APE
Ape
> Puu lahoaa nimenomaan silloin, kun se kastuu ja v�lill� kuivuu
> uudelleen.
Eik� lahoa! Puhut nyt jo oman Talotohtori Kailasi oppejakin vastaan.
Kaila on n�k�j��n t�ss� kohtaa minun kanssani t�sm�lleen samaa mielt�.
http://www.keski-uusimaa.fi/Extrat/Koti-Keski-Uudellamaalla/Talotohtori/Oljymaalin-tarkoitus-ei-ole-suojata-seinaa-sateelta
Kaila: "Ei siis ole vaarallista, jos puupinta silloin t�ll�in
viistosateissa kastuukin. Se kuivuu sitten omia aikojaan. Sen sijaan on
kohtalokasta, ellei puu p��se kuivumaan."
Muutenkin Kaila selitt�� maalipintasi lohkeilun ihan samoilla
syy/seurausperiaatteilla kuin itsekin sanoin. Talosi sis�lt� tuleva
kosteus irrottaa maalipinnan.
http://www.keski-uusimaa.fi/Extrat/Koti-Keski-Uudellamaalla/Talotohtori/Oljymaalin-tarkoitus-ei-ole-suojata-seinaa-sateelta
Kaila:"Maalipintanne lohkeilu johtuu todenn�k�isesti siit�, ett�
sis�puolelta ulos pyrkiv� kosteus varastoituu maalikalvon alle.
Vanhoissa seiniss� ei k�ytetty tuuletusrakoa."
Sensijaan t�t� Kailan 'juuttumisteoriaa' en en�� Kailan kanssa jaa. Ei
vesi minnek��n juutu tuolla tavalla.
Kaila: "Toinen mahdollisuus on, ett� sadevesi on p��ssyt ulkoa
halkeamista maalin taakse ja juuttunut sinne."
APE
JTM
> JTM wrote:
>
>> Puu lahoaa nimenomaan silloin, kun se kastuu ja v�lill� kuivuu uudelleen.
>
> Eik� lahoa! Puhut nyt jo oman Talotohtori Kailasi oppejakin vastaan.
> Kaila on n�k�j��n t�ss� kohtaa minun kanssani t�sm�lleen samaa mielt�.
Puu ei pysty lahoamaan, jos se ei ole ilman kanssa tekemisiss�. T�m� on
ihan perusfakta, sano kaila tai kuka muu mit� tahansa... Puun
lahoamiselle on on olennaista ilman saaminen ja kosteuden vaihtelu.
Esimerkiksi laituritolppa, joka on upotettu veteen, lahoaa nimenomaan
vesirajasta. Selit�pp� mist� se johtuu...
Puupinnalle taas ei ole haitallista ollenkaan se, ett� se v�lill� kastuu
ja sitten kuivuu (riippuen veden m��r�st�). K�sittelem�t�n lautapinta
muodostaa pinnalleen luonnollisen sinist�j�sienien aiheuttaman harmaan
pinnan, joka suojaa puuta lahoamiselta. Itse asiassa lahoaminen aiheutuu
puun l�pi "virtaavan" kosteuden ja ilman yhteisvaikutuksena. Siksi
esimerkiksi pystylaudoitettu maata vasten (ja liian l�hell�) oleva sein�
lahoaa maanrajasta.
>
> http://www.keski-uusimaa.fi/Extrat/Koti-Keski-Uudellamaalla/Talotohtori/Oljymaalin-tarkoitus-ei-ole-suojata-seinaa-sateelta
>
> Kaila: "Ei siis ole vaarallista, jos puupinta silloin t�ll�in
> viistosateissa kastuukin. Se kuivuu sitten omia aikojaan. Sen sijaan on
> kohtalokasta, ellei puu p��se kuivumaan."
Just. Nyt p��sit asian ytimeen. Ei ole vaarallista, jos puupinta kastuu,
kun se p��see v�lill� kuivumaan. Halkeilleen lateksin ollessa kysess�,
n�in ei ole. Silloin se kapilaarisesti halkeamista maalipinnan alle
ker�ytyv� kosteus ei p��se haihtumaan.
Copypasteilaan t�m� viel� kerran t�nne:
"Jos ollaan tarkkoja, my�s lateksimaalaus menett�� vanhetessaan
hydrofobisuuttaan kun sideaine kuluu maalikalvon pinnalta rikki.
Reik�nen, mutta kastuva maali imee kapilaarisesti vett� l�vitseen
eritt�in tehokkaasti. Sade siirtyy syv�lle maalin alla olevaan lautaan
tai rappaukseen. Haihtumalla tapahtuva kuivuminen on huomattavasti
hitaampaa kuin kapilaarinen kastuminen. Maalin alla oleva materiaali j��
m�r�ksi ja ja lahoaa tai j��tyy rikki. Sama vaikutus on maalin
halkeamien kautta materiaaliin p��sev�ll� vedell�."
>
> Muutenkin Kaila selitt�� maalipintasi lohkeilun ihan samoilla
> syy/seurausperiaatteilla kuin itsekin sanoin. Talosi sis�lt� tuleva
> kosteus irrottaa maalipinnan.
Mist� tied�t, ett� nimenomaan talon sis�lt� tuleva kosteus iroittaa
maalipinnan? Osittain siit� onkin varmasti kysymys, mutta suurempi
ongelma on halkeileva vanha lateksipinta. Eik� sill� sin�ns� ole
merkityst�, mist� se kosteus tulee, koska ongelma on sama; lateksimaali,
joka ei p��st� kosteutta ulos. �ljymaali sensijaan p��st�� kosteuden
haihtumaan l�vitseen.
Eli on aivan sama, mist� se kosteus sinne maalipinnan alle tulee.
Olennaista on se, haihtuuko se sielt� pois vai ei...
>
> http://www.keski-uusimaa.fi/Extrat/Koti-Keski-Uudellamaalla/Talotohtori/Oljymaalin-tarkoitus-ei-ole-suojata-seinaa-sateelta
>
> Kaila:"Maalipintanne lohkeilu johtuu todenn�k�isesti siit�, ett�
> sis�puolelta ulos pyrkiv� kosteus varastoituu maalikalvon alle.
> Vanhoissa seiniss� ei k�ytetty tuuletusrakoa."
>
No t�m�h�n on sin�ns� itsest��n selv� asia. Kuten jo sanoin, puupinta ei
tarvitse mink��nlaista "suojaa". Kyse on vain ulkon��st�. Ongelma on se,
ett� t�m� ulkon��n vuoksi pintaan vedett�v� materiaali est�� puun
luonnollisen k�ytt�ytymisen.
> Sensijaan t�t� Kailan 'juuttumisteoriaa' en en�� Kailan kanssa jaa. Ei
> vesi minnek��n juutu tuolla tavalla.
>
> Kaila: "Toinen mahdollisuus on, ett� sadevesi on p��ssyt ulkoa
> halkeamista maalin taakse ja juuttunut sinne."
Eli sin� jaat vain ne teoriat, jotka sinulle itsellesi tuntuvat
mieluisimmilta. No eip� ole uutta t�m�k��n....
T�ss� "juuttumisessa" on nimenomaan kyse t�st� kapilaarisesti kertyv�st�
kosteudesta.
Copypaste toisen kerran...
"Jos ollaan tarkkoja, my�s lateksimaalaus menett�� vanhetessaan
hydrofobisuuttaan kun sideaine kuluu maalikalvon pinnalta rikki.
Reik�nen, mutta kastuva maali imee kapilaarisesti vett� l�vitseen
eritt�in tehokkaasti. Sade siirtyy syv�lle maalin alla olevaan lautaan
tai rappaukseen. Haihtumalla tapahtuva kuivuminen on huomattavasti
hitaampaa kuin kapilaarinen kastuminen. Maalin alla oleva materiaali j��
m�r�ksi ja ja lahoaa tai j��tyy rikki. Sama vaikutus on maalin
halkeamien kautta materiaaliin p��sev�ll� vedell�."
Ymm�rr� tai et. Mulle ihan sama. P��asia ett� itse ymm�rt��, mit� on
tekem�ss�...
JTM
>
> Mist� tied�t, ett� nimenomaan talon sis�lt� tuleva kosteus iroittaa
> maalipinnan? Osittain siit� onkin varmasti kysymys, mutta suurempi
> ongelma on halkeileva vanha lateksipinta. Eik� sill� sin�ns� ole
> merkityst�, mist� se kosteus tulee, koska ongelma on sama; lateksimaali,
> joka ei p��st� kosteutta ulos. �ljymaali sensijaan p��st�� kosteuden
> haihtumaan l�vitseen.
>
Ja nyt tarkoitan nimenomaan t�t� minu taloani. Kuten jo kerroin, jos
kyseess� olisi rakenteelinen ongelma, niin maalipinta olisi kuoriutunut
vuosia sitten. Maalipinta kuoriutuu kuitenkin vain niist� kohtaa, joissa
halkeileva maalipinta joutuu roiskuvan veden kanssa tekemisiin
Rakentaminen
> Rakentaminen wrote:
> > ”Kylmäpuristetusta pellavaöljystä, pellavaöljyvernissasta,
> > värijauheista ja valopetroolista valmistettu maali
>
> No onpahan hitsinmoinen sekoite. Muistuttaa vähän käyttämäämme Uulan
> pellavaöljymaalia mutta tässä on lisäsörsselssöninä vielä
> valopetrooliakin hajua antamassa.
>
> Mikähän suojausrooli sillä petroolilla tuossa cocktailissa oikein on?
> Valopetroolin, vernissan vaiko pellavaöljyn sinne puusyihin oikein
> pitäis tämän tuotteen teorian mukaan imeytyä, ja mahdollisesti hiukan
> homekasvuakin torjua?
>
> > •Hyvä peittokyky. Suojaa puupinnat kertamaalauksella ilman pohjustusta
> > 30 – 40 vuodeksi.
> > •Sisältää homeen ja sienikasvuston estävää ainetta.
>
> Menit samaaa halpaan kuin itsekin Uulan mainosta pikaiseen lukiessa.
> Että kertasivelyllä sahalautainen pinta olisi näillä hyvin toimivilla
> perinnemaaleilla peitettävissä vuosikymmeneksi vähintäänkin.
>
> Mutta kun lukee ohjeita tarkemmin, niin noita homeenestoaineita on
> ainakin Fintexin nykyohjeiden mukaan pakosti käytetävä sielläkin:http://www.fintex.fi/images/dokumentit/liuotinohenteiset_ulkomaalit/5...
> "FINTEX Petroliöljymaali 5117
> Käyttöohjeet: Aiemmin maalaamattomat puupinnat ulkona suositellaan
> käsiteltäväksi Fintex homeenestoaineella 5080 ennen maalausta. "
>
> > Fintex ei uskalla antaa mitään korjausohejetta uudelleen maalaukseen
> > tai korjaukseen
>
> Aikamoisia koijareita taitavat olla. Jos tosiaan vetivät nokkansa
> noinkin täysin tuppeen eikä enää mitään korjausohjettakaan ole saatavilla.
>
> > Kappas tarkasturaportissa luki, että laajoilta peltoalueilta on tullut
> > likaa, joten maali on homeessa. Uskomatonta tarinaa koko raportti.
> > Meillä tavarantarkastuksesta reklamaatio, katsotaan miten käy.
>
> > Fintexltä todella törkeää tuotevastuusta vetäytymistä.
>
> Tyypillinen pakoileva pikkufirma, voi olla pitkä raastupareissu edessa
> ennenkuin tuohon mitään päätöksiä syntyy.
>
> Meidän keisissä ei olla oltu esim. Uulan suuntaan lainkaan yhteydessä.
> Todettiin vaan että jaa tää moska veti nyt sitten tälleen mustaan
> homepilkkuun nää varjon puolen seinäpinnat.
> Omaa tyhmyyttä kun uskoimme kaikenlaisiin nettivihjeiden ja
> "perinnemaalien" ja pellavaöljyjen hömpötyksiin. Kantapään kautta oppii.
>
> > Kannattaa valittaa, tämä on niin uskomatonta kuluttajan aliarviointia
> > maalitehtaan puolesta.
>
> Nuo ovat vaan hitsinmoisia henkisiä ja taloudellisia rasitteita
> pienemmätkään lakitupakäynnit. Ainakaan yksin ei taida kannattaa alkaa
> riitauttamaan.
>
> Mutta jos saat puolenkymmentä, tai kenties enemmänkin, samanlaisen
> maalausjäljen omistajia mukaan, niin silloin voisi jo olla enemmän
> kustannusten jakajia ja käräjillä istujia ja lausuntojen hakijoita jne.,
> niin voisi jo alkaa kannattamaankin.
> APE
Fintex saa tulla ensin poistamaan ton moskan meidän talon seinästä
perinteisellä menetelmällä, ennen en luovuta. Voivat pyytää Panu
Kailaa ja Järvistä avukseen antamaan asiantuntijavinkkejä.
Kaila tekee yksinkertaisesta asiasta niin monimutkaisen omalla
'tietämyksellään' että kuluttajat alkavat uskoa näitä asiantuntijoita.
Sitten joku firma Fintex tekee heidän asiantuntijoiden reseptillään
maalia ja antaa sille 40 vuoden takuun.
Fintex on muuttanut tuotelupaustaan sekä maalausohjettaa että maalian
sen jälkeen kun me on maalattu. Silti he kiistävät täysin tuoteessa
olevan mitään vikaa.
Kuka kuluttaja tai ammattimaalari haluaa maalata talonsa sellaisen
tehtaan maalilla joka ei kanna tuotevastuutansa ja täytä
tuotelupauksiaan?
Meillä on oman tavarantarkastajan lausunto jossa on osoitettu
näytteitä ottaen että maali ei toimi kuten ulkomaalin pitäisi.
Fintexin tavarantarkastaja ei pystynyt kumomaan yhtäkään asiaa meidän
lausunnosta eikä ottanut mitään näytteitä. Kuitenkin Fintex vetoaa
omaan tarkastukseensa siten, että heillä ei ole mitään vastuuta.
P. K�rh�
> Eip� taida olla t�ss� maassa miss��n talossa sellaisia r�yst�it�, ett� ne
> suojaisivat sateelta ja tuulelta. Ja rintamamiestaloissa on yleens� aika
> kapeat r�yst��t.
Kyll�h�n kaikissa taloissa nyky��n on normina noin 60 cm leve�t r�yst��t.
Kaikki imev�isetkin jo tiet�� ett� sellaiset pit�� olla, ja rautakaupan
set�t niit� sitten myy. Mutta samaan aikaan on muotia n�� 1,5- ja
2-kerroksiset talot, ja niiss�h�n noi 60 cm r�yst��t ei riit� etel�seinill�
mihink��n. Ne pit�� sein�st� ylimm�n metrin tai puolitoista kuivana, mutta
alempaa sein� kastuu. Silm�nlumetta ja vilunkia ne on ne leve�t r�yst��t.
Nykyarkkitehtuurissahan niist� taas vissiin pyrit��n pois.
Harjakatto on ihan ehdoton tasakattoon verrattuna ja jos sellaisen tekee,
niin kannattaahan ne tehd� ne r�yst��tkin. Mutta sein�rakenteet ja
materiaalit on silti suunniteltava sen mukaan, ett� sein� kastuu aina
sateella.
Pet�
i79...@fake.uwasa.fi.invalid
> "JTM" <jukka...@surffi.fi> wrote in message
> news:4adc2c03$0$26341$9b53...@news.fv.fi...
>> Mit� tulee siihen nykyiseen suosituseen homeenestoaineen k�yt�st�;
>> nykyinen valkoinen pigmentti homehtuu eritt�in herk�sti verrattuna vanhaan
>> lyijyvalkoiseen. On mahdollista, ett� ongelman aiheuttaja on maalitehtaan
>> k�ytt�m�t v�riaineet...
> Veikkaan syyksi t�t� samaa. Luultavasti siihen petrooli�ljymaalin
> erinomaisuuteen aikoinaan oli yhten� syyn� juurikin lyijyvalkoinen, joka
> toimi homeen ja mikrobien estoaineena. Toinen syy nykymaalin homehtumiselle
> voi olla heikkolaatuinen pellava�ljy. Alkuper�inen petrooli�ljymaali tehtiin
> vernissaan, joka on keitetty. Kylm�puristettu �ljy on halvempaa mutta
> homehtuu.
> No joo, eip�h�n mua en�� harmita kauheesti se, ett� maalasin lateksilla. Ei
> meill� oikeestaan oo paljonkaan vikaa. Kaiteita jouduin kes�ll� vaihtelemaan
> ja korjailemaan, kun olivat m�tineet. Nyt koitin j�tt�� kuivumisreiki� ja
> rakoja. Suuret sein�pinnat ovat kuitenkin todella siistit, mik� lienee
> t�rkeint�. Nurkka- ja pielilaudatkin on oikeestaan ihan siistit.
Pellava�lymaalin etu lateksiin on siin�, ett� pigmentin hiukkaskoko on
huomattavasti pienempi kuin lateksin. N�in saadaan peitt�v�mpi pinta
joka kest�� vett�. Homehtumisongelma on eri asia, home tarttuu pinnan
pieniin ep�puhtauksiin. Homeen voi pest� pois esim. hypokloriitilla.
--
JS
nospa...@supertel.fi
>
> Oliskohan paras kombinaatio ehkä maalata seinät lateksilla, mutta
> nurkkalaudat, kaiteet ja tolpat petrooliöljymaalilla?
Tuo voisi olla tosiaan hyvä. Tai kaiteet ja tolpat ehkä vielä
mieluummin tervamaalilla tai vaan öljykyllästettä. Tolppa ja kaide
näyttää olevan paha paikka öljymaalillekin.
Itse skrapasin noista ongelmakohdista Ultraa (=lateksi) pois, kova
homma, ja kun puu on jo vähän kärsinyt, ei näytä petrooliöljymaalikaan
kestävän kauaa. Seuraavaksi varmaan vedän vaan kyllästepuuöljyä maalin
läpi puuhun lisää. Päälle sitten ohut öljymaali, tai vaikka Bilteman
kuultomaalia, se näyttää tuoteselosteen perusteella olevan sopivaa,
sukua petrooliöljymaalille, mutta pigmenttiä vähemmän ja laimistusta
enemmän kuin Uullalla. Mutta ei se ravistunut puu enää parane, eikä
siihen kannata laittaa kallista maalia.
Tolppaan on minusta paras kylläste, väriä varten sitten niin vähän
kuin mahdollista sideainetta tekemään kalvoa.
Juha Ruism�ki
> Nykyarkkitehtuurissahan niist� taas vissiin pyrit��n pois.
Tossahan se oleellinen tulikin. Islannissa kiinnitti huomiota
se, ett� siell� ei r�yst�it� ole lainkaan. V�h�n hassun
n�k�ist� n�in suomalaisen silm��n kun katto p��ttyy sein�n
kohtaan kuin veitsell� leikaten mutta kai se on tottumiskysymys.
Islannin ilmastossa r�yst��t olisivatkin kohtuullisen turhat,
kun vesi tulee kumminkin p��asiassa vaakasuoraan.
Juha
Ape
> Esimerkiksi laituritolppa, joka on upotettu veteen, lahoaa nimenomaan
> vesirajasta. Selit�pp� mist� se johtuu...
No �l� nyt en�� merenkulun ja m�kkeilyn puolelle t�t� keskustelua viitsi
laventaa! Pelk�st��n talonmaalaukseen liittyv� pullataikinakin alkaa jo
paisua k�sist�.
> Eik� sill� sin�ns� ole
> merkityst�, mist� se kosteus tulee, koska ongelma on sama; lateksimaali,
> joka ei p��st� kosteutta ulos. �ljymaali sensijaan p��st�� kosteuden
> haihtumaan l�vitseen.
Noista �ljymaalien suuresta hengitt�vyysest� eli siis veden
l�p�isykyvyst� on jatkuvasti juttua t��ll�. Kerro sin� jos osaat ett�
onko tuo �ljymaalin veden l�p�iseminen luonteeltaan:
a) kapillaarista veden kulkeutumista vai
b) h�yrynpaineeseen perustuvaa veden kulkeutumista maalikerroksen l�pi.
Alkaa nimitt�in kuulostaa silt� ett� �ljymaalissa kapillaarisuus on
kaiken aikaa hyv� asia, kulki vesi sitten ulkoilmasta sis��n maalin alle
tai maalin alta ulosp�in.
Mutta jos lateksimaalin raoissa sattuisi esiintym��n kapillaarista veden
kulkeutumista, niin Talotohtori Kailan ilmaisua k�ytt�en se vesi
"juuttuu" pysyv�sti maalin alle, ja sein� alkaa lahoamaan.
En ole Kailan kirjoja lukenut joten en tied� selitt��k� h�n miss��n
opuksessaan noita veden kulkeutumisteorioitaan mit��n fysiikasta tuttuja
termej� tai kaavoja k�ytt�en.
> Eli sin� jaat vain ne teoriat, jotka sinulle itsellesi tuntuvat
> mieluisimmilta. No eip� ole uutta t�m�k��n....
Kyll�, koska olen kriittinen ihminen kaikkea ei-uskottavuutta ja
ristiriitaisuuksia kohtaan.
Sinunkaan kirjoituksistasi oikein ota loogisessa mielessa selv�� ett�
mit� tarkoitat. Kun yhten� p�iv�n� vakuutat ja v�it�t ett� h�yry� ei
tule talostasi ulos, ja seuraavana hetken� sanotkin ett� "tietenkin
tulee". Yhten� p�iv�n� �ljymaali pysyy vaikka lateksin p��lle vedettyn�,
ja seuraavana p�iv�n� ei en�� pysyk��n jne, jne.
> T�ss� "juuttumisessa" on nimenomaan kyse t�st� kapilaarisesti kertyv�st�
> kosteudesta.
No miksei se tule samalla tavalla kapillaarisesti my�s pois sielt�.
niinkuin menikin? �ljymaaleissa kapillaarisuus tuntuu sinun ja Kailan
mukaan toimivan molempiin kulkusuuntiin.
Mutta sama veden poistumisilmi� ei en�� toimikaan lateksimaalin
kapillaariraoissa.
APE
Mikko Saukkoriipi
>
> No miksei se tule samalla tavalla kapillaarisesti myￜs pois sieltￜ.
> niinkuin menikin? ï¿œljymaaleissa kapillaarisuus tuntuu sinun ja Kailan
> mukaan toimivan molempiin kulkusuuntiin.
> Mutta sama veden poistumisilmiￜ ei enￜￜ toimikaan lateksimaalin
> kapillaariraoissa.
> APE
En ymmￜrrￜ mikￜ tￜssￜ on niin vaikeaa, vesi vain tykkￜￜ tunkea
ahtaisiin. Oletko joskus nï¿œhnyt miten vesi kï¿œyttï¿œytyy kahden lasilevyn
vￜlissￜ, ei se sieltￜ yhtￜkkiￜ vain valahda pois. Kyllￜhￜn se vesi
niistￜ lateksimaalin raoista haihtuu pois, mutta veikkaan ettￜ se
tapahtuu aika lailla hitaammin kuin sen veden johtuminen sinne. Ennen
kuin edelliset vedet ovat haihtuneet seuraava sade on jo seinï¿œn kimpussa.
En minￜ tuota ole tutkinut, mutta ei teoria mitenkￜￜn mahdottomalta
kuulosta.
Mika Iisakkila
> En ymmￜrrￜ mikￜ tￜssￜ on niin vaikeaa, vesi vain tykkￜￜ tunkea
> ahtaisiin. Oletko joskus nï¿œhnyt miten vesi kï¿œyttï¿œytyy kahden lasilevyn
> vￜlissￜ, ei se sieltￜ yhtￜkkiￜ vain valahda pois. Kyllￜhￜn se vesi
> niistￜ lateksimaalin raoista haihtuu pois, mutta veikkaan ettￜ se
> tapahtuu aika lailla hitaammin kuin sen veden johtuminen sinne. Ennen
> kuin edelliset vedet ovat haihtuneet seuraava sade on jo seinï¿œn
> kimpussa.
Minusta tￜmￜ on puusta katsoenkin aika yksinkertainen asia: kun vesi
on jostain raosta mennyt sisￜￜn, sen pitￜisi tulla siitￜ samasta
raosta ulos, kun ei muualtakaan pￜￜse. Mutta eihￜn se raukkaparka
osaa, vaan leviￜￜ alla olevaan puuhun joka suuntaan. Ja siksikin se
kastuminen on paljon nopeampaa kuin kuivuminen. Kapillaarinen
imeytyminen on ihan eri mekanismi kuin hï¿œyryn haihtuminen, ja eihï¿œn
siellￜ puussa mitￜￜn vesilammikoita lilli, vaan imeytynyttￜ kosteutta.
Nￜitￜ kyllￜ selitetￜￜn niissￜ Kailan kirjoissa ihan fysikaalisiin ja
kemiallisiin ilmiￜihinkin perustuen. Veikkaan, ettￜ kovin moni ei
jaksa niitￜ tekstejￜ enￜￜ paljoa enempￜￜ tￜnne kierrￜttￜￜ.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mikko Saukkoriipi
P. K�rh�
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:pr8iwe...@pingrid.fi.invalid...
> Minusta t�m� on puusta katsoenkin aika yksinkertainen asia: kun vesi
> on jostain raosta mennyt sis��n, sen pit�isi tulla siit� samasta
> raosta ulos, kun ei muualtakaan p��se. Mutta eih�n se raukkaparka
> osaa, vaan levi�� alla olevaan puuhun joka suuntaan. Ja siksikin se
> kastuminen on paljon nopeampaa kuin kuivuminen. Kapillaarinen
> siell� puussa mit��n vesilammikoita lilli, vaan imeytynytt� kosteutta.
N�in se minustakin on. En osaa selitt�� tarkkaa fysiikkaa, mutta k�yt�nt�
toimii n�in.
Lateksipinta on tiivis, siit� ei mene vett� l�pi sis��n eik� ulos. Ei mene
nesteen�, eik� mene h�yryn�. Jos maalaus on t�ysin onnistunut, niin tuo puu
ei kastu, eik� m�t�ne. K�yt�nn�ss� rakenteissa on kuitenkin kaikenlaisia
saumoja ja muita erikoiskohtia, joiden kohdalta maalipinta on halki. N�ist�
ep�jatkuvuuskohdista vesi p��see kapillaarisesti sis��n. Sitten se levi��
pitkin puuta ja j�� sinne. N�in siis esim. sateessa olevissa kaiteissa.
Tuuletettu lautasein� toimii oikein hyvin, koska vesi kuivuu taakse. My�s
sateensuojassa olevat rakenteet toimii, koska niihin ei p��se vett�.
�ljymaaleilla kai periaatteessa pita ei ole niin tiivis. Vesi p��see sis��n
ja ulos suunnilleen yht� hyvin. Sateella puu kastuu ja poudalla kuivuu.
Puunsuojilla ainakin on n�in. Puunsuojat vastaavat kosteustekniselt�
k�ytt�ytymiselt��n pintak�sittelem�t�nt� puuta. �ljymaalit sijoittuvat
jonnekin puunsuojien ja lateksien v�liin.
Pet�
i79...@fake.uwasa.fi.invalid
>> mukaan toimivan molempiin kulkusuuntiin.
>> Mutta sama veden poistumisilmi� ei en�� toimikaan lateksimaalin
>> kapillaariraoissa.
>> APE
> En ymm�rr� mik� t�ss� on niin vaikeaa, vesi vain tykk�� tunkea
> ahtaisiin. Oletko joskus n�hnyt miten vesi k�ytt�ytyy kahden lasilevyn
> v�liss�, ei se sielt� yht�kki� vain valahda pois. Kyll�h�n se vesi
> niist� lateksimaalin raoista haihtuu pois, mutta veikkaan ett� se
> tapahtuu aika lailla hitaammin kuin sen veden johtuminen sinne. Ennen
> kuin edelliset vedet ovat haihtuneet seuraava sade on jo sein�n kimpussa.
Puussa kiinni oleva vesi on v�hemm�n aktiivista kuin ulkoilmassa oleva.
Asian voi ilmaista my�s niin, ett� vesi "imeytyy" puuhun. T�m� veden
irottaminen vaatii energiaa (l�mp��), mit� ei aina ole saatavilla.
N�in ollen liike puusta poisp�in on aina hitaampaa kuin puuhun p�in.
--
JS
Ape
> Lateksipinta on tiivis, siit� ei mene vett� l�pi sis��n eik� ulos. Ei mene
> nesteen�, eik� mene h�yryn�.
Eip� kuitenkaan taida pit�� paikkaansa tuo v�ite. Tied� sitten onko se
t�sm�lleen pit�nyt 70-luvulla lateksilaatujen tultua markkinoille, mutta
ei kuulemma pit�isi ainakaan nykyaikana.
Maalien kanssa puuhaava Tikkurila Oy myy sek� keittomaaleja, �ljymaaleja
ett� latekseja. He kertovat t�llaista, vesiohenteinen lateksimaali
l�p�isee heid�n mukaansa vesih�yry� jopa paremmin kuin �ljymaali.
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/suunnittelu/suunnitteluohjeet/ulkomaalaus/puupinnat/pintakasitellyn_puun_kostuminen_ja_kuivuminen
"�ljy- ja alkydi�ljymaali p��st�v�t kosteutta l�pi hyvin hitaasti, ja
n�in maali hidastaa tehokkaasti puun kosteusel�mist�.
Vesiohenteisten akrylaattimaalien eli nk. lateksimaalien
kosteudenl�p�isy riippuu maalin koostumuksesta ja k�ytetyst�
maalisysteemist�. Maalausyhdistelm� liuoteohenteinen alkydipohjamaali ja
vesiohenteinen pintamaali on l�hes yht� tiivis kuin �ljymaali. Jonkin
verran enemm�n vesih�yry� l�p�isee maalausyhdistelm� pohjustuspuunsuoja
+ vesiohenteinen lateksimaali. Kun maalit ovat olleet s��rasituksessa
jonkin aikaa, ne p��s��nt�isesti viel� tiivistyv�t."
> �ljymaaleilla kai periaatteessa pita ei ole niin tiivis. Vesi p��see sis��n
> ja ulos suunnilleen yht� hyvin.
Tikkurila Oy:n mukaan lateksimaalikaan ei siis ole vett�/vesih�yry�
l�p�isem�t�nt�. Joten pit�isi sen kosteuden p��st� melkein yht� hyvin
ellei paremminkin ulos my�s nykyisten lateksienkin l�pi.
Uskoako t�ss� nyt Tikkurila vaiko talotohtori Kailaa. Kailan mukaan vesi
"juuttuu" lateksimaalin taakse mutta �lymaaleilla niin ei k�y.
> Puunsuojat vastaavat kosteustekniselt�
> k�ytt�ytymiselt��n pintak�sittelem�t�nt� puuta.
Viel�kin paremmin sit� kuulemma vastaavat vanhanajan punamullat jotka
vaivatta p��st�v�t veden menem��n ja tulemaan l�vitseen.
Mutta on pintak�sittely tehty sitten puunsuojalla tai punamullalla, niin
puun t�ysin esteett�m�t kosteuden vaihtelut alkavatkin toisaalta
aiheuttaaa puutavaran halkeilua. Halkeilu menettelee suulin sein�ss�,
mutta halkeillut puutavara pirtin sein�ss� ei ole oikein siistin n�k�ist�.
Suo siell� vetel� t��ll�, n�iss� kosteuden kulkemisen est�misiss�kin.
APE
Mika Iisakkila
> Uskoako t�ss� nyt Tikkurila vaiko talotohtori Kailaa. Kailan mukaan
> vesi "juuttuu" lateksimaalin taakse mutta �lymaaleilla niin ei k�y.
Kumpiakohan Tikkurila enemm�n myy...?
Mutta hae nyt jo niit� Kailan kirjoja jostain k�siisi jotta voit
muodostaa mielipiteesi niist� ihan itse. Ei niist� mit��n
ajatussy�p�� v�ltt�m�tt� tartu, tosin esimerkiksi Talotohtorissa on
lateksimaalaamisen lis�ksi selvitetty niin monta muutakin tapaa pilata
talonsa, ett� j�lkik�teen lukiessa voi pist�� harmittamaan...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ape
>
> Kumpiakohan Tikkurila enemm�n myy...?
>
Eik�h�n niiss� firman kannalta aikalailla samanlaista katemuodostusta
ole molemmissa. Joten mahtaako Tikkurilalla olla sen kummemmin intressi�
suosia tiettyj� ulkomaalauksen maalilaatujaan. Mutta kielt�m�tt�
markkinoinnissa painotetaan kaikkia *uusia* ratkaisuja ja tuotteita. Ei
punamultamaalin TV-mainontaa juuri n�e.
Varmaan Tikrulla paineet on samanlaiset kuin
Nokia-k�nnyk�nvalmistajalla, vaatekauppiaalla, autokauppiaallakin jne.
Uutta, uutta! Uutta k�nny� ja talon pinnoitetekniikkaa ja moderniutta
jne. pit�� kaikilla olla markkinoinnissaan jatkuvasti tarjolla.
> Ei niist� mit��n
> ajatussy�p�� v�ltt�m�tt� tartu, tosin esimerkiksi Talotohtorissa on
> lateksimaalaamisen lis�ksi selvitetty niin monta muutakin tapaa pilata
> talonsa, ett� j�lkik�teen lukiessa voi pist�� harmittamaan...
Kyseinen kirjasarja vaikuttaa siin� mieless� humpuukilta, ett� ei sek��n
n�k�j��n osaa neuvoa selkeit� maalilaatuja jotka seiniss� pysyv�t. Sen
takia kai ne t�m�n tyypin kirjat kuitenkin ostetaan ja luetaan ett�
vastauskin l�ytyisi.
Vai osaatko itse, tai joku muu ko. kirjat l�pi lukenut mink� merkkist�
maalia pit�isi ensi kes�n� hakea kaupasta? Jos meinaa maalata a) uuden
sahalautapintaisen asuinrakennuksen tai b) kylm�n lautarakenteisen
varastokopin.
Siis tarkalleen mit� maalia pit�� kaupasta hakea? Osaavatko Kailan
kirjat l�pi lukeneet antaa neuvon t�llaiseen yksinkertaiseen kysymykseen?
APE
Kare Pietilä
> Tikkurila Oy:n mukaan lateksimaalikaan ei siis ole vett�/vesih�yry�
> l�p�isem�t�nt�. Joten pit�isi sen kosteuden p��st� melkein yht� hyvin
> ellei paremminkin ulos my�s nykyisten lateksienkin l�pi.
Ensimm�inen v�ite lienee tosi, mutta johtop��t�s k�sitt��kseni v��r�.
Lateksin tapa muodostaa selke� kalvo puun pinnalle on erityisen haas-
tava veden poistumisen kannalta. �ljymaali muodostaa paksumman, osin
puuhun imeytyneen maalikerroksen, jonka yli kosteus poistuu helpommin
vaikka maalikalvon l�p�isevyys onkin erikseen mitattuna huonompi. Voin
toki olla t�ysin hakoteill�kin, mutta t�llaisen k�sityksen varassa
olen mennyt jo pitk��n...
> Uskoako t�ss� nyt Tikkurila vaiko talotohtori Kailaa. Kailan mukaan vesi
> "juuttuu" lateksimaalin taakse mutta �lymaaleilla niin ei k�y.
N�hd�kseni molemmat ovat oikeassa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Mika Iisakkila
> Varmaan Tikrulla paineet on samanlaiset kuin
> Nokia-k�nnyk�nvalmistajalla, vaatekauppiaalla, autokauppiaallakin jne.
> Uutta, uutta! Uutta k�nny� ja talon pinnoitetekniikkaa ja moderniutta
> jne. pit�� kaikilla olla markkinoinnissaan jatkuvasti tarjolla.
Ja ennen kaikkea joka viides vuosi uudestaan ;)
> Vai osaatko itse, tai joku muu ko. kirjat l�pi lukenut mink�
> merkkist� maalia pit�isi ensi kes�n� hakea kaupasta? Jos meinaa
> maalata a) uuden sahalautapintaisen asuinrakennuksen tai b) kylm�n
> lautarakenteisen varastokopin.
Eiv�t ne mit��n mainosjulkaisuja ole toisin kuin useimmat muut
rakennusalan informaatiovihkoset joita yll�tyksen� ja pyyt�m�tt� tippuu
rakennuslupaa hakeneille postiluukusta, joten ei niiss� mit��n
merkkej� kerrota. Sen sijaan asioita ja ilmi�it� siell� taustalla,
jonka j�lkeen voi ehk� itsekin paremmin puntaroida mit� kannattaa
laittaa (min� en voi, koska en ole niit� maaliasioita kovin tarkkaan
lukenut syyst� ett� ei ole ollut omien k�sien j�ljilt� mit��n
maalattavaa).
> Siis tarkalleen mit� maalia pit�� kaupasta hakea? Osaavatko Kailan
> kirjat l�pi lukeneet antaa neuvon t�llaiseen yksinkertaiseen
> kysymykseen?
Mit�p� jos hakisit jonkun niist� kirjoista ja lukisit ihan itse?
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ape
> Ja ennen kaikkea joka viides vuosi uudestaan ;)
�l�s nyt, tuo sitke�sti kirjoitellut nimimerkki JTM t��ll� juuri
valitteli ett� kun on h�nen talonsa pinnnan edellinen asukki
tyhmyyksiss��n maalannut lateksimaalilla.
Ja jo nyt 20 vuoden p��st� pit�isi maalata uudelleen kun l�ytyy auringon
ja sadesein�n puoleta maalista halkeamia. Ett� sen verta huonoa lateksia
oli h�nell�kin ollut:)
Sensijaan luotettavalla petroolimaalilla maalannut, ja t�m�n threadin
aloittaja l�ysi hometta liituuntunutta maalipintaa vasta 24 kk testiajan
j�lkeen.
Eli 20 vs. 24, lukemat puhuvat puolestaan, ei ne lateksit kest�.
> Eiv�t ne mit��n mainosjulkaisuja ole toisin kuin useimmat muut
> rakennusalan informaatiovihkoset
No jos tuollaisen Talokirjan ostaa ja lukee ja meinaa talonsa maalata,
niin jotakin maalia on sen lukemisen per�st� osattava kaupasta valita.
Tai jos Talokirja sanoo ett� kaupan hyllyn m�mm�t ei kelpaa niin sitten
pit�� alkaa petroolien ja sinkkivalkoisten kanssa itse alkaa h�mment��
�mp�reit�.
Kertokaa nyt joku ko. kirjan lukenut mill� tavaralla siis maalata
puutalonsa ensi toukokuun lopulla?
> Mit�p� jos hakisit jonkun niist� kirjoista ja lukisit ihan itse?
Mik�s ihme kirjakauppias se sinustakin nyt kuoriutui??
Samaa se JTM:kin minulle ehotteli ett� mene hakemaan Talokirja kaupasta,
kun ei en�� osannut tai halunnut vastata yksinkertaisiinkaan kysymyksiin.
En tied� oikeen, huonolta sellainen kirja vaikuttaa jonka kaikki vaan
kehoittaa ostamaan tai kirjastolta p�llim��n, kun on niin hyv�
talokirja. Mutta kukaan ei kuitenkaan ole lopulta saanyt kirjasta sen
vertaa tolkkua ett� osaisi maalilaadun taloonsa valita. Ja v�h�n vaikka
viel� muillekin suositella.
APE
Ape
>
> �ljymaali muodostaa paksumman, osin
> puuhun imeytyneen maalikerroksen, jonka yli kosteus poistuu helpommin
> vaikka maalikalvon l�p�isevyys onkin erikseen mitattuna huonompi.
Omaa MuTu:ani k�ytt�en arvelen ett� maalien vedenl�p�isy� ei kuitenkaan
mitattaisi ilmaan kuivatettua maalikerroksesta mittaamalla ja tutkimalla.
Vaan ihan oikeasti laudankappaleiden pintaan siveltyjen maalin
vedenl�p�isy� mittailemalla. Ja silloin vaikka Tikkurilan antamien
vedenl�p�isylukemien on kuluttjana oikeus olevan todennetatvissa olevia
ja p�tevi�.
> Voin toki olla t�ysin hakoteill�kin, mutta t�llaisen k�sityksen
> varassa olen mennyt jo pitk��n...
Ja min�kin voi mittaustavan mutuineni olla hakoteill�. Voihan ne
liipaista kuluttajaa h�pl��nkin, kukaan ole oikeasti mittaillut yht��n
mit��n.
Met siis porukalla t�ss� nyyssuryhm�ss� ep�r�imme.
Onneksi EU kuitenkin on vankkana ja varmana t�ss�kin asiassa. Asiat
sanotaan vastaansanomattoman selke�n t�sm�llisesti, sanomatta lopulta
kuitenkaan juuri mit��n.
http://www.ymparistomerkki.fi/files/1763/ulkomaalit_ja_lakat_2009_543_EY_fi.pdf
"f) Vesih�yryn l�p�isevyys: Jos ulkok�ytt��n tarkoitettujen kivi- ja
betonimaalien v�itet��n olevan hengitt�vi�, maalin
on oltava luokkaa II (keskisuuri vesih�yryn l�p�isevyys) tai sit�
parempi EN ISO 7783-2 -standardin menetelm�n
mukaisesti. Koska mahdollisia s�vyj� on lukuisia, t�t�
arviointiperustetta sovelletaan ainoastaan perusmaalin testaukseen.
T�t� vaatimusta ei sovelleta l�pikuultaviin pohjamaaleihin.
Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitett�v� testausseloste, joka
perustuu EN ISO 7783-2 -standardin menetelm��n."
"Tehty Brysseliss� 13 p�iv�n� elokuuta 2008.
Komission puolesta
Olli REHN
Komission j�sen"
Jos joku aikoo vied� maalitehtaita k�r�jille, niin tuossa sit� on k�tt�
pidemp�� avuksi.
Latexien ja Petroolien miksaajat voi laittaa lujille vedoten juuri "EN
ISO 7783-2 -standardin menetelm�n mukaisesti" tehtyyn
mittausp�yt�kirjojen n�ytt�misvaatimukseen.
> N�hd�kseni molemmat ovat oikeassa.
Hmm, siis v�h�n niinkuin vaikkapa kapitalismi ja sosialismi, tai Ev.lut
vastaan Katolilaisuus?
Kummatkin ovat tavallaan oikeassa. Kaikkien pit�� vain osata valita se
oppi mihin kulloinkin haluaa seuraavan uusintamaalauskierroksen v�lin
verran uskoa.
APE
Timppa
> Kertokaa nyt joku ko. kirjan lukenut mill� tavaralla siis maalata
> puutalonsa ensi toukokuun lopulla?
Kuis t�m� kelpaisi?
isto
Tere,
mopo keulii.
Olen lukenut Kailani, katsellut vanhojen latojen (omien ja kyl�n)
maamaalin hidasta hiipumista ja p��rakennuksen ulkovuorauksen
m�t�nemist� lateksin takia, joten katson omaavani jonkinlaisen kompetenssin.
Molempiin em. rakennuksiin paras maali olisi maamaali eli kelta/puna
tms. -multa. Selityksen� on hengitt�vyys eli rakenteeseen p��ssyt
kosteus p��see my�s kuivumaan pois. T�ll�in rakenne on l�hell� sata
(satoja) vuosi(a) s�ilyneit� vanhoja rakennuksia. Tosin takaa auki oleva
rakenne (malli b) k�rsii melkein mink� tahansa maalin, koska se kuivuu
joka tapauksessa.
Toisena tulevat sitten keitettyyn vernissaan perustuvat maalit, tosin
t�ll�in pohjamaalaukseen tulee kiinnitt�� huomiota. Kuten ketjussa on
aiemmin todettu, eiv�t maalit en�� voi sis�lt�� klassista lyjyvalkoista,
joten pohjustus pit�� hoitaa huolella.
Alkuper�iseen kysymykseen eli petroli�ljymaalin kest�vyteen tai sen
oikeaan maalaustapaan en osaa vastata, mutta on ihan turha selitt��,
ett� lateksi toimii samalla tavalla tai yht� hyvin kuin vanhat maalit.
Lateksi muodostaa muovikalvon.(piste) Sen l�pi ei takaa tuulettamaton
rakenne p��se kuivumaan ja seurauksena on katastrofi.
Perinnemaaleilla on maalattu vuosisatoja hyv�ll� menestyksell�, lateksi
on kehitetty 50-luvulla. Edes insin��ri (joita t��ll� tutuista nimist�
p��telleen on runsaasti) ei voi v�itt�� ko. tuotteen olevan yht� hyvin
kentt�testattu.
Kielt�m�tt� akrylaatilla on hyv�t ominaisuutensa: Se on helppo sivell�,
pit�� v�rins� hyvin, s�vyj� on tarjolla loputtomasti, hintakin voi olla
edullinen.
Olen kuitenkin aktiivisesti v�ltt�nyt lateksin levitt�mist� talooni pl.
nukkekoti ja kylpp�ri, joissa molemmissa aikataulu ja vuodenaika ajoivat
ep�toivoiseen ratkaisuun. My�hemmin on tosin havaittu, ett� kaseiini
olisi ollut ihan toimiva ratkaisu my�s kylpyhuoneessa. Silloisella
kokemuksella sit� en viel� tiennyt. Nukkekotiin se ei huonon
kulutuskest�vyyden takia sovellu.
isto
Juha Ruism�ki
> Molempiin em. rakennuksiin paras maali olisi maamaali eli kelta/puna
> tms. -multa. Selityksen� on hengitt�vyys eli rakenteeseen p��ssyt
> kosteus p��see my�s kuivumaan pois. T�ll�in rakenne on l�hell� sata
Ihan vaan toisenlainen kokemus, ettei mene yhden totuuden
julistamiseksi. T�ss� meill� on l�hekk�in muutama n. 5 vuoden
sis��n rakennettu talo. Naapurin valistunut kaveri veteli aikanaan
keltamullalla. Itse insin��rin� (anteeksi) sudin lateksilla.
Nyt tuo keltamullalla (en tullut kysyneeksi keittelik� itse
vai ostiko valmista) maalattu talo on uusintamaalausta vailla.
Varsinkin sateella ja kostealla kelill� se on ik�v�n n�k�inen
kun se tummuu laikukkaaksi. Sensijaan oma Ultra-pinta on edelleen
kuin eilen maalattu. Kumpikin siis uusia (tuulettuvia) julkisivuja
ja maalipinnalla ik�� 6-8 vuotta.
Juha
P. K�rh�
"Ape" <a...@lahdenlasi.com> wrote in message
news:hbkine$93m$1...@news.eternal-september.org...
> Vai osaatko itse, tai joku muu ko. kirjat l�pi lukenut mink� merkkist�
> maalia pit�isi ensi kes�n� hakea kaupasta? Jos meinaa maalata a) uuden
> sahalautapintaisen asuinrakennuksen tai b) kylm�n lautarakenteisen
> varastokopin.
T�m�h�n noissa perinnekirjoissa on vikana. Kailan ja J�rvisen kirjat
luettuaan tiet�� esimerkiksi, ett� 50-luvulla itse hyv��n vernissaan
sekoitettu petriooli�ljymaali lyijyvalkoisella oli pomminvarma valinta.
T�ll� ei ole kuitenkaan nyky��n mit��n relevanssia, kun ei saa
lyijyvalkoista, eik� vernissakaan taida olla ihan samaa.
Itse luin Kailan ja J�rvisen kirjat ja maalasin sitten lateksilla. Se talo
kun vaan on maalattava vaikka tiet��kin, ett� kaikki maalit johtavat
pettymykseen. Nykyinen puu kun ei kest� ilman maalia. Sekin tieto, ett� n�in
olisi, on vanha. Joskus 50-luvulla sai sellaista hitaasti kasvanutta puuta,
joka oli sahalla h�yl�tty paneeliksi ydinpuoli ulosp�in. Nyky��n puu on
nopeasti kasvatettua selluteollisuuden sivutuotetta ja kustannussyist� joka
toinen paneeli on h�yl�tty v��rin p�in.
Pet�
P. K�rh�
> "�ljy- ja alkydi�ljymaali p��st�v�t kosteutta l�pi hyvin hitaasti, ja n�in
> maali hidastaa tehokkaasti puun kosteusel�mist�.
> Vesiohenteisten akrylaattimaalien eli nk. lateksimaalien kosteudenl�p�isy
> riippuu maalin koostumuksesta ja k�ytetyst� maalisysteemist�.
> Maalausyhdistelm� liuoteohenteinen alkydipohjamaali ja vesiohenteinen
> pintamaali on l�hes yht� tiivis kuin �ljymaali. Jonkin verran enemm�n
> vesih�yry� l�p�isee maalausyhdistelm� pohjustuspuunsuoja + vesiohenteinen
> lateksimaali. Kun maalit ovat olleet s��rasituksessa jonkin aikaa, ne
> p��s��nt�isesti viel� tiivistyv�t."
Juuri maalattuna lateksi ja �ljymaalipinnat ovat molemmat vett� ja h�yry�
l�p�isem�tt�mi�. Ajan my�t� �ljymaaliin muodostuu pieni� reiki�, joista vesi
kuivuu. On ihan nollatutkimusta mittailla jotain h�yrynpaineita tai
h�yrynl�p�isevyyksi� tuoreista pinnoista. Noi molemmat maalit vastaa
suunnilleen muovikalvoa. Se kumpi on t�ss� vaiheessa hieman "hengitt�v�mp��"
on t�ysin irrelevantti tieto. Nuo ajan my�t� muodostuvat rei�t on se juttu.
Minun k�sitt��kseni kyll� �ljymaalillakin saa sein�t tai kaiteet m�tim��n?
Ei umpimaalatuissa kaiteissa taida pysy� oikein mik��n, paitsi joku
punamulta tai kalkkimaali.
Pet�
Kare Pietilä
> joka oli sahalla h�yl�tty paneeliksi ydinpuoli ulosp�in. Nyky��n puu on
> nopeasti kasvatettua selluteollisuuden sivutuotetta ja kustannussyist� joka
> toinen paneeli on h�yl�tty v��rin p�in.
No mutta hyv�nen aika, eih�n sellaisesta kannata mit��n rakentaa!
Kun ne laudat aikaa my�ten k�yristyv�t, niin jokainen kuoren puo-
lelta h�yl�tty lauta joko halkeaa tai repii itsens� irti!
Silloin kun viel� rakentelin s��nn�llisesti niin maalla kuin t��ll�
kaupungissakin, niin minulle syntyi sellainen vaikutelma, ett� kaik-
ki Suomen v��rinp�in h�yl�tty lauta roudattiin p��kaupunkiseudulla
rakentavien riesaksi - eih�n ne tuolla landella olisi kenellek��n
kelvannut kun jokaisella r�k�nokkapojalla on aina monissa liemiss�
keitetty is� mukana auttamassa.
Kun muutama asiansa osaava rakentaja oli k�ynyt sit� sekalajitelmaa
sitten plokkaamassa, niin siell� oli sitten en�� niit� v��rin p�in
h�yl�ttyj� ja muuta sekundaa - kunnes joku espoolainen omakotitalo-
rakentaja k�vi ker��m�ss� loppusatsin kyytiin.
Mit� taas tuohon nopeaan kasvatukseen tulee, niin pid�n sit� jossakin
m��rin myyttin�. Se todellinen ongelma on siin�, ett� puun k�yt�n
rakenne ja volyymi on muuttunut niin, ettei puuta en�� kyet� lajitte-
lemaan. Ennen vanhaan se oikea rakennuspuu valikoitiin huolella ja
kaikki loppu meni rakennustelineisiin, muottilaudaksi ja muuhun sel-
laiseen mihin puuta ei k�ytet� en�� lainkaan.
--
Byrgcn hgryvnf.
nospa...@supertel.fi
>
> Lateksipinta on tiivis, siitä ei mene vettä läpi sisään eikä ulos.
> Öljymaaleilla kai periaatteessa pita ei ole niin tiivis. Vesi pääsee sisään
> ja ulos suunnilleen yhtä hyvin.
Itse asiassa näin jossain maalikalvojen höyryläpäisevyysarvoja, eikä
monet ulkolateksit ole kovinkaan höyrytiiviitä. Alkydivahvistettu
öljymaali on jopa tiiviimpi.
Mutta juju on minusta siinä, että lateksi ei sitoudu puun huokosiin
kunnolla, varsinkin vettä lateksin alle päästävän raon ympäriltä se
kumikelmu irtoaa ihan sormivoimin. Silloin vedelle on laaja alue,
mihin se pääsee imeytymään hetkessä. JA kun alla oleva puu kastuu, se
paisuu ja kutistuu, tekee lisää rakoja, jolloin vedelle tulee aina
vaan lisää kapilaarisia reittejä. Tuon vaurion näkee, kun poistaa
vanhaa lateksia. Ainakaan mun alakerran partsin tolppien lateksi ei
tiennyt, että katto pelastaisi tilannetta, maalin alla on harmaata
tikkuuntunutta puuta, ja lateksi irtoaa liuskoina.
Ei se hyvä höyrynläpäisevyys paljoa lohduta, jos maalin alle mahtuu
imeytymään vettä. Lateksimaalin sideaine on veteen liotettua
isomolekyylistä "kumia", joka ei mahdu puun kuitujen väleihin. Siksi
maalikelmu jää pintaan kumikalvoksi.
Öljymaali taas sisältää öljyä, joka imeytyy puun pinnasta sisälle
_kuivaan_ puuhun, ja kovettuu hapettumalla, samalla maalin masssa ja
tilavuus kasvaa. Eli maali ja puun pintakerros liittyy toisiinsa
paljon tiiviimmin, ja maali kyllästää puun pintaa. Silloin maali pysyy
kastuvan ja jäätyvän puun pinnassa kiinni tekemättä alleen rakoa,
johon vesi helpolla mahtuisi.
Ainakin yhden muistikuvan perusteella lateksin ja öljymaalin välinen
höyrynläpäisevyysero ei siis olisi syynä öljymaalin parempaan
kiinnipysymiseen höyrysuluttoman talon pinnassa tai kaiteen tolpassa,
ero taitaa olla eniten sitoutumisessa. Lateksin kun saa tehtyä melko
huokoiseksi, jolloin se teoriassa toimisi vähän kuin Goretex-kangas.
Mutta kun sihen kankaaseen tulee aina rakoja, joista puun ja kalvon
väliin pääsee vettä.
Kare Pietilä
> Ja min�kin voi mittaustavan mutuineni olla hakoteill�. Voihan ne
> liipaista kuluttajaa h�pl��nkin, kukaan ole oikeasti mittaillut yht��n
> mit��n.
Niin viel� kun tiet�isi miten tuossa maksullisessa paperissa sitten
on m��ritelty se mittaustapa. Vahvasti kuitenkin ep�ilen, ett� tapa
mitata maalikalvon l�p�isy� ei kuitenkaan korreloi suoraan siihen
miten ko. maalit kentt�olosuhteissa varsinkin ik��nnytty��n toimivat.
En my�sk��n pid� todenn�k�isen� sit�, ett� maalikalvon h�yrynl�p�isy�
tutkittaessa koetta sotketaan tuomalla sinne laboratorioon jotain
puun kaltaisia ep�m��r�isi� aineksia...
Ilman parempaa tietoa ep�ilen edelleen, ett� ero saattaa selitty� joko
sill�, ett� lateksin tapauksessa puun ja maalin selke�n ter�v� faasi-
raja hidastaa aineen kulkemista puusta ulos; rakenteillahan on ylei-
sestikin tapana ajaa kosteutta kohti harvemapaa rakennetta ja t�m�n
lis�ksi faasiraja toimii usein selke�n� diffuusiojarruna.
Herra Nospamnewskin kuvaama lateksikalvon tapa vaurioitua voi my�s
selitt�� ilmi�n ti sitten se vain pahentaa jo alunperin huonon rat-
kaisun ongelmia.
> Hmm, siis v�h�n niinkuin vaikkapa kapitalismi ja sosialismi, tai Ev.lut
> vastaan Katolilaisuus?
>
> Kummatkin ovat tavallaan oikeassa. Kaikkien pit�� vain osata valita se
> oppi mihin kulloinkin haluaa seuraavan uusintamaalauskierroksen v�lin
> verran uskoa.
Tarkoitan nyt sit�, ett� lateksi voi vaikuttaa erinomaiselta tuotteelta
jos on mitattu v��ri� asioita. K�yt�nt� sitten vasta kertoo sen, ett�
pieleen meni.
--
Byrgcn hgryvnf.
P. K�rh�
"Kare Pietil�" <kare.p...@welho.comp> wrote in message
news:4ADEC001...@welho.comp...
> No mutta hyv�nen aika, eih�n sellaisesta kannata mit��n rakentaa!
> Kun ne laudat aikaa my�ten k�yristyv�t, niin jokainen kuoren puo-
> lelta h�yl�tty lauta joko halkeaa tai repii itsens� irti!
Yht� hy�dyllinen kommentti kuin nuo Kailan ja J�rvisen kirjat.
P��kaupunkiseudun rautakaupat on ne, mist� t��ll� tavaraa haetaan. Ja kun ne
kaikki myy samaa sekundaa, ja silti se talo on rakennettava, niin tota on
k�ytett�v�. Meid�n talosta ja tallista tuli kohtalaisen hyv�t, kun l�in
oikein p�in h�yl�tyt paneelit etel�kulmaan ja v��rin p�in h�yl�tyt talon
pohjoispuolelle. Nurkkalaudat talliin oon k�ynyt itse valkkaamassa. Seuraava
kuljetuksen tilannut on sitten saanut ne kierot ja v��rin p�in h�yl�tyt.
> Mit� taas tuohon nopeaan kasvatukseen tulee, niin pid�n sit� jossakin
> m��rin myyttin�. Se todellinen ongelma on siin�, ett� puun k�yt�n
> rakenne ja volyymi on muuttunut niin, ettei puuta en�� kyet� lajitte-
> lemaan. Ennen vanhaan se oikea rakennuspuu valikoitiin huolella ja
> kaikki loppu meni rakennustelineisiin, muottilaudaksi ja muuhun sel-
> laiseen mihin puuta ei k�ytet� en�� lainkaan.
Tuus kattoon meid�n talon sein�st� niit� myyttej�. Meid�n talon paneelit oli
tosi nopeesti kasvatettuja ja ilmeisesti viel� kaadettu v��r��n aikaan. Puun
pinta oli pohjamaalilla vuoden ja meni tosi roisin tikkuiseksi. Muutamasta
oikein p�in h�yl�tyst� paneelista irtosi ydinpuu ton vuoden j�lkeen.
Pete
Kare Pietilä
> Yht� hy�dyllinen kommentti kuin nuo Kailan ja J�rvisen kirjat.
> P��kaupunkiseudun rautakaupat on ne, mist� t��ll� tavaraa haetaan. Ja kun ne
> kaikki myy samaa sekundaa, ja silti se talo on rakennettava, niin tota on
> k�ytett�v�. Meid�n talosta ja tallista tuli kohtalaisen hyv�t, kun l�in
> oikein p�in h�yl�tyt paneelit etel�kulmaan ja v��rin p�in h�yl�tyt talon
> pohjoispuolelle. Nurkkalaudat talliin oon k�ynyt itse valkkaamassa. Seuraava
> kuljetuksen tilannut on sitten saanut ne kierot ja v��rin p�in h�yl�tyt.
Itse olen hakenut puuta M�nts�l�n sahalta. Niin pient� puutavaraer��
ei olekaan, etteik� sielt� asti hakeminen kannattaisi kun tavara on
ainakin t�h�n asti ollut just sellaista kun on huvittanut kulloinkin
haluta.
> Tuus kattoon meid�n talon sein�st� niit� myyttej�. Meid�n talon paneelit oli
> tosi nopeesti kasvatettuja ja ilmeisesti viel� kaadettu v��r��n aikaan. Puun
> pinta oli pohjamaalilla vuoden ja meni tosi roisin tikkuiseksi. Muutamasta
> oikein p�in h�yl�tyst� paneelista irtosi ydinpuu ton vuoden j�lkeen.
Niin. Tarkoitin sit�, ett� kyll� ennenkin oli tuota roskapuuta,
mutta ainakin paremmassa rakentamisessa se meni p��s��nt�isesti
niihin telineisiin, muotteihin jne. eik� j��nyt rakenteisiin
riesaksi. Kun tommosen jugend-talon lattian repii auki, niin
sielt� l�ytyy sellaista tavaraa, ett� sit� ei kehtaisi myyd�
edes Vallilan puutavara.
Nykyisin roskapuuta ei rakentamisessa juuri tarvita, joten kaik-
ki sahatavaraksi kelpuutettu p��tyy johonkin pitempiaikaiseen
k�ytt��n. T�st� seuraa harha jonka mukaan sen mets�st� tuotavan
puutavaran laatu olisi romahtanut, vaikka selitys on suurelta
osin siin�, ett� nykyisin ei ole varaa valikoida eik� osaamista
k�sitell� sit� puuta. Lopputuloksena siell� tapulissa sitten on
helvetin kieroa kuoren puolelta h�yl�tty� panelia.
--
Byrgcn hgryvnf.
nospa...@supertel.fi
> Minkälaisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooliöljymaaleilla,
> kohteista jotka on maalattu 2002 - 2005?
>
Meillä on, kestää ja ei kestä.
Taitaa olla noin 4-5 vuotta maalatuista suurin osa hyvässä kunnossa.
Mutta pariin kohtaan tuli pintahometta, joka lähti pesemällä, eikä
tullut takaisin. Ja jo ennen maalausta kukkineet laudat kukki maalin
läpi. Viime keväänä sitten pesin niitä pariin kertaan kloriitilla,
kyllästin homeenestolla, annoin kuivua viikon ja maalasin päälle. Nyt
ei näytä enää kukkivan uudelleen.
Tuota pintahometta tulee kyllä rännien epoksipintaan ja lateksiinkin.
Kloriittipesu auttaa, uudelleen ei kannata maalata sen takia.
Homepesuun ja estoon kannattaa käyttää ei-maalikauppa-tavaraa,
maalipuolella on katteet turhan kovia. (Uima-allaskemikaali on halpaa,
mutta kilo perkloriittia riittää monen kymmen litran pesuliuoksen
tarpeisiin hyvin vahvanakin. Kannattaa sitten käyttää suojaimia ja
järkeä, jos itse sekottelee..)
isto
Tere,
turha pyydell� anteeksi, olemme joskus k�yneet kauppaakin...
Itse itse�ni lainaten:
"Tosin takaa auki oleva rakenne (malli b) k�rsii melkein mink� tahansa
maalin, koska se kuivuu joka tapauksessa.
...
Kielt�m�tt� akrylaatilla on hyv�t ominaisuutensa: Se on helppo sivell�,
pit�� v�rins� hyvin, s�vyj� on tarjolla loputtomasti, hintakin voi olla
edullinen. "
Miten niin yhden totuuden julistaminen?
Meist� kukaan ei ole n�kem�ss�, mutta ent�s kun maalipinnalla ja
rakennuksella on ik�� 60-80 vuotta?
isto
isto
> On 20 loka, 13:30, "P. K�rh�" <petri.ka...@tkk.fi> wrote:
>> Lateksipinta on tiivis, siit� ei mene vett� l�pi sis��n eik� ulos.
>
>
>> ja ulos suunnilleen yht� hyvin.
>
> monet ulkolateksit ole kovinkaan h�yrytiiviit�. Alkydivahvistettu
> �ljymaali on jopa tiiviimpi.
Sit� ei lasketakaan perinteiseksi �ljymaaliksi vaikka tuotteena joitakin
kymmeni� vuosia vanha onkin.
isto
Rakentaminen
> nospam.n...@supertel.fi wrote:
> > On 20 loka, 13:30, "P. Kärhä" <petri.ka...@tkk.fi> wrote:
> >> Lateksipinta on tiivis, siitä ei mene vettä läpi sisään eikä ulos.
>
> >> Öljymaaleilla kai periaatteessa pita ei ole niin tiivis. Vesi pääsee sisään
> >> ja ulos suunnilleen yhtä hyvin.
>
> > Itse asiassa näin jossain maalikalvojen höyryläpäisevyysarvoja, eikä
> > monet ulkolateksit ole kovinkaan höyrytiiviitä. Alkydivahvistettu
> > öljymaali on jopa tiiviimpi.
>
> kymmeniä vuosia vanha onkin.
>
> isto
En tiedä lateksin kestävyydestä, mutta meidän 5 vuotta vanha talo
näyttää 100-vuotiaalta, koska petrooliöljymaali on homeessa ja
lohkeillut pois. Fintex antoi kuitenkin ymmärtää että talo pysyy
kauniina 40-vuotta.
En ole nähnyt kenenkään lateksilla maalanneen valittavan mitään
ongelmia. Näillä perinnemaaleilla maalanneet ovat kaikki vaikeukissa.
Jos joku haluaa pestä talonsa kerran vuodessa niin siitä vaan, mutta
maalitehtaan tulee kertoa tällaisesta asiasta ennen maalin ostoa ei
oston jälkeen 5-vuotta.
Panu Kaila on tehnyt todella ison karhun palveluksen monelle
talomaalarille vakuuttamalla miten lateksi on niin kauhean huonoa,
ettei sitä voi mihinkään laittaa.
Maalitehtaat ovat tehneet huijaukseen myydessään maalia nimeltä
petrooliöljymaali, jolla ei ole mitään tekemistä sen
petrooliöljymaalin kanssa, jota Panu Kaila on tutkinut vuosisadan
alussa maalatuissa Kirkoissa yms.
Lateksin erinoimaisuudesta on olemmassa jopa väitöskirja, jos se
jotain todistaa perinnemaaliuskovaisille.
Jokeri-talot vei taloja 90-luvulla saksaan ja maalisivat ne Tikkurilan
Ultralla. Reklamaatioita tähän mennessä nolla kappaletta.
Petrooliöljymaalia käyttäneet ovat kaikki vaikeuksissa.
FINTEX:n petrooliöljymaali on ollu todella suuri pettymys. Se on
pettänyt kaikki tuotelupaukset mitä sille annettiin.
Vielä suurempi pettymys on ollut että maalitehdas ja sen
toimitusjohtaja kiistävät maalissa olevan mitään vikaa, vaan toteaa
että talo on homeessa mutta vika on kuluttajan. Aivan uskomatonta
kuluttajan väheksyntää.
Tällaisesesta FINTEX maalitehtaan käytöksestä ja
välinpitämättömyydestä on hyvä tiedottaa muita kuluttaja.
Rauno Kangas
>Panu Kaila on tehnyt todella ison karhun palveluksen monelle
>talomaalarille vakuuttamalla miten lateksi on niin kauhean huonoa,
>ettei sit� voi mihink��n laittaa.
H�ll�sti aiheeseen liittyen kerron, ett� muinoin er�s v�h�isen puutietouteni
l�hteist� raportoi: "N�m� "luomumaalit" on ihan hyvi� - niill� maalattu puu
homehtuu nopeammin kuin k�sittelem�t�n..."
Ari H
> Mink�laisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooli�ljymaaleilla,
> kohteista jotka on maalattu 2002 - 2005?
>
> ja on helppo maalata, kest�� hyvin UV-rasitusta
>
> Nyt viiden vuoden j�lkeen n�yt�t ja kokemukset ovat t�ysin
> toisenlaiset.
Tosin kyseess� on vasta loppukes�ll� 2007 maalattu t�n�, mutta t�m� on
viel� kuin uusi joka sivulla, sek� valkoinen ett� tumma v�rillinen
maalaus. Ei homepilkkuja, ei liituuntumista. Fintexin
petrooli�ljymaalia, tehdass�vyj�, tehtaalla pohjamaalatun (kaiketi
jollain lateksilla, tai mit� se vakio ulkoverhouslaudan pohjamaali nyt
on) ulkoverhouslaudan p��lle.
T�m� ei sin�ns� ole suositus, eik� siit� pid� vet�� johtop���t�ksi�
pidemm�n ajan kestosta tai muusta. Toteanpa vaan ett� ei ainakaan
t�m�n er�n maalit ilmeisesti ihan kuraa ole, vaikea kuvitella ett�
seuraavassa parissa vuodessa tapahtuisi joku radikaali rupsahdus
(koputtaa puuta).
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lis�� vaseliinia, lis�� vaseliinia!'"
From-kent�n email-osoite on validi, siit� ei tarvitse poistaa mit��n.
Rakentaminen
> On 2009-10-16, Rakentaminen <tuomo.parkk...@gmail.com> wrote:
>
> > Minkälaisia kokemuksia on talon maalauksesta petrooliöljymaaleilla,
>
> > ja on helppo maalata, kestää hyvin UV-rasitusta
>
> > Nyt viiden vuoden jälkeen näytöt ja kokemukset ovat täysin
> > toisenlaiset.
>
> Tosin kyseessä on vasta loppukesällä 2007 maalattu tönö, mutta tämä on
> vielä kuin uusi joka sivulla, sekä valkoinen että tumma värillinen
> maalaus. Ei homepilkkuja, ei liituuntumista. Fintexin
> jollain lateksilla, tai mitä se vakio ulkoverhouslaudan pohjamaali nyt
> on) ulkoverhouslaudan päälle.
>
> Tämä ei sinänsä ole suositus, eikä siitä pidä vetää johtopääätöksiä
> pidemmän ajan kestosta tai muusta. Toteanpa vaan että ei ainakaan
> tämän erän maalit ilmeisesti ihan kuraa ole, vaikea kuvitella että
> seuraavassa parissa vuodessa tapahtuisi joku radikaali rupsahdus
> (koputtaa puuta).
>
> --
> From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Fintex on vaihtanut petrooliöljymaalin reseptiä vuoden 2005 jälkeen.
Jos on tiedossa vuonna 2005 tai ennen maalattuja kohteita laita
viestiä.
RK
Mulla on reilu 10v vanha m�kki-Partner 370 ja melko v�h�n k�ytetty.
Periaatteessa
ihan kunnossa m�kkiolosuhteisiin. Nyt n�ytt�� kumminkin,
ett� ter�ketju�ljypumppu alkaa olla entinen tai putki tukossa. Viel� jokunen
aika (1v?)
sitten �ljy� kului ihan kiitett�v�sti samaan bensankulutuksen tahtiin. Nyt
�ljy ei v�hene
kuin pikkuhiljaa ja ketjukin tuntuu kuivalta.
Olen k�ytt�nyt jatkuvasti bio-�ljyj�, kun ei kiinnosta omiin nurkkiin
roiskia
mineraali�ljy� maata ja vett� pilaamaan. T�m� on kuulemma virhe, koska
bio-�ljy
tukkii aikaa my�den �ljyputken tai suodattimen yms.
Onko kell��n kokemuksia, mik� olisi paras tapa, jolla putken ja suodattimen
saa
(liuotettua?) auki ? Toinen vaihtoehto olisi kaivaa �ljypumppu ja putki
n�kyviin,
mutta yht�kki� katsottuna n�ytt�� silt�, ett� suunnilleen koko saha pit�isi
purkaa, ett�
n�ihin p��see kiinni. Onkos t�st� tietoa/kokemuksia, joutuuko n�in tekem��n
?
Ja onhan sekin vaihtoehto viel� olemassa, ett� pumppu on s�k�.
Kuinka yleist� t�m� mahtaa olla ?
--Risto
PS. Toinenkin haitta bio-�ljyst� on ollut. Viime talvena hiiret s�iv�t
�ljytankin korkin
vajassa olleesta sahasta, kun �ljy tuntui niille kelpaavan. Silti, jos
puhdistukseen
l�ytyy joku j�rkev� konsti, aion pysy� bio-�ljyss�.
J.P
> (liuotettua?) auki ? Toinen vaihtoehto olisi kaivaa �ljypumppu ja
> putki n�kyviin,
> mutta yht�kki� katsottuna n�ytt�� silt�, ett� suunnilleen koko saha
> pit�isi purkaa, ett�
> n�ihin p��see kiinni. Onkos t�st� tietoa/kokemuksia, joutuuko n�in
Eik� se sielt� kytkimen alta l�ydy? eli ei koko sahaa tarvi purkaa vaan se
kytkin p��lt� poies ensin.